Lue keskustelun säännöt.
Iltalehti paljastaa: tällaisia ovat Suomen työttömät - yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta
03.09.2021 |
"Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Ongelmana on se, että työnhakijoita on harvinaisen vähän, vaikka työttömiä on noin 300 000.
Kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä, alta paljastuu työmarkkina pahenevine rakenneongelmineen.
Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluissa ongelma näkyy päivittäin.
Työnantajilta tulee palautetta, että työnhakijoita avoinna oleviin tehtäviin tulee vähän tai että hakeneilla työnhakijoilla on esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita, TE-toimiston johtava asiantuntija Jaana Kanerva yritys- ja rekrytointipalveluista kertoo.
Kohtaanto-ongelma tulee esiin tilanteissa, joissa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa, vaikka samaan aikaan olisi haussa runsaasti alan työpaikkoja ja toisaalta hakijoina kyseisen alan työnhakijoita.
Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta.
Yleisesti ongelman taustalla on se, että työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Tai palkkaus, työajat ja työmatkat eivät vastaa työnhakijan toiveita.
Suomessa oli heinäkuun lopussa 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa.
Samaan aikaan kun työvoimapula pahenee, Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on harvinaisen vähän, ja työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Tilanne tuntuu järjettömältä, vaikka sille on jo opittu selittävä termikin: kohtaanto-ongelma.
Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?"
Loput voit lukea tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218897.html
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35-vuotias ja ikinä ei ole ollut vakityöpaikkaa. Pisin työsuhde on ollut vuoden. Töitä on ollut suht hyvin mutta työelämäni on enimmäkseen tälläistä: 2 viikkoa töitä, viikko työttömänä, kuukausi töitä, taas vähän työttömänä ja stressiä seuraavasta työpaikasta. Kun saan töitä, pitää alkaa jo etsimään uutta työtä. Teen töitä vuokrafirmojen kautta joten yleensä luvataan töitä korkeintaan viikoksia ja sitten loppuviikosta selviää jatkuuko hommat samassa paikassa. Töihin kutsu voi tulla niin että seuraavana päivänä alkaa työt. Paljon on myös sitä että lupaillaan töitä turhaan, se sama hyvälle työntekijälle pitemmäksi aikaa-mantra joka on yleensä ihan täyttä kuraa.
Lukuisia työmaita ja työkavereita, ei mitään pysyvää. Työelämä on yhtä pomppimista ja epävarmuutta. Turha haaveilla esim.omasta asunnosta tai perheestä. Olen muuttanut töiden perässä 3 kertaa.
Firmat ovat nihkeitä palkkaamaan suoraan vaikka kuinka soittelee ja laittaa hakemuksia koska vuokrafirmojen kautta homma toimii, heille sopivaan tyyliin. Tyypin voi laittaa heti pois jos ei olekaan töitä tai muuten vaan. Jotkut firmat lupailee että ottavat itselleen töihin mutta turhaa lupailua.Nyt lähden opiskelemaan uutta alaa koska olen aivan väsynyt tälläiseen elämään. Päättäjillä eikä monella työnantajillakaan ei ole hajuakaan miten kuluttavaa tälläinen on. Kyllähän ne 10-20 tuntia viikossa passaa nuorille, opiskelijoille mutta kuka aikuinen ihminen elättää tuolla itsensä. Rakastan tehdä duunarihommaani eli ei ole siitä kyse että raskaat "paskahommat" ei kiinnosta. Tämä epävarmuus ja ainaiset pätkätyöt vuokrafirmojen kautta on se syy.
Työkkäri ehdotti että muuttaisin 4.kerran, tällä kertaa Helsinkiin(nyt asun Oulussa) kun siellä olisi töitä enemmän. Samaa vuokrafirmapompottelua sielläkin. Palkat samat tessit mutta asuminen kalliimpaa. Kuka uskaltaa lähteä.
Mikset voisi hankkia perhettä? Monilla pitkäaikaistyöttömilläkin on perhe.
Samoja ajatuksia mullakin on. Olen 30v. Ei ole koskaan ollut vakityöpaikkaa, 10v tehnyt kaikenlaisia pätkiä ja ollut 0h-sopparilla. Nyt vuoden ollut työtön. En mä halua lasta tämmöiseen tilanteeseen. Niin paljon halveksuntaa oon kuullut naisista, jotka ei oo töissä ja kehtaa hankkia lapsia kelan tuilla "maatessaan".
Ahdistava tilanne. :/
Älä välitä ulkopuolisten mielipiteistä vaan elä omaa elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on heikosti koulutetuissa ihmisissä. Sellaisia ojankaivuu työpaikkoja ei enää ole, toimistoissa ei ole enää toimistosihteereitä saati sitten toimistoapulaisia. Osaamista tarvittaisiin ihan huiman paljon enemmän. Samaan aikaan ylikasvanut sosiaaliturva on opettanut nämä ihmiset keskiluokan elintasolle ja kuvitelmat ovat, että ilman koulutusta päästäisiin samaan palkkatasoon kuin akateemiset ihmiset. Ihan tiedoksi, että jos suomalaisen keskipalkka om 3500 euroa, niin 50% saa alle sen ja osa isostikin alle sen. Nämä työt ovat niitä, joihin kouluja käymättömien rahkeet riittävät ehkä.
Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.
Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?
Siitä syystä amiksen papereilla ei kannata ketään palkatta kun ammatilaitoksesta valmistuu nykyään pelkkää kouluttamatonta epävalmista ja epäpätevää työväkeä.
Puhumattakaan siitä miten kyvytöntä, osaamatonta ja uusavutonta kyseinen porukka on vaikka valtio maksaa heille kalliin koulutuksen valmiina nenän eteen. Ennen ei tarvinnut perehdyttää ketään vaan valmis työntekijä tarttui heti hommiin ja tiesi mitä tehdä. Nykyään taas pitää perehdyttää kaikki uudet tulijat.
Ennen oli työpaikkoja joihin ei tarvinnut koulutusta. Siksi ihmisiä ei pitänyt väen väkisin kouluttaa.
Kyllä niitä samoja paikkoja on edelleen.
Olen tehnyt laborantin, lähihoitajan ja kirjastonhoitajan hommia parin viikon perehdytyksellä ja paljon muutakin.
Näitä töitä on edelleen, enkä usko, etteikö nyky ylioppilas tai peruskoulun käynyt oppisi niitä, sillä tavallinen ihminen olennitsekin ja moni muu työssään oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on heikosti koulutetuissa ihmisissä. Sellaisia ojankaivuu työpaikkoja ei enää ole, toimistoissa ei ole enää toimistosihteereitä saati sitten toimistoapulaisia. Osaamista tarvittaisiin ihan huiman paljon enemmän. Samaan aikaan ylikasvanut sosiaaliturva on opettanut nämä ihmiset keskiluokan elintasolle ja kuvitelmat ovat, että ilman koulutusta päästäisiin samaan palkkatasoon kuin akateemiset ihmiset. Ihan tiedoksi, että jos suomalaisen keskipalkka om 3500 euroa, niin 50% saa alle sen ja osa isostikin alle sen. Nämä työt ovat niitä, joihin kouluja käymättömien rahkeet riittävät ehkä.
Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.
Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?
Siitä syystä amiksen papereilla ei kannata ketään palkatta kun ammatilaitoksesta valmistuu nykyään pelkkää kouluttamatonta epävalmista ja epäpätevää työväkeä.
Puhumattakaan siitä miten kyvytöntä, osaamatonta ja uusavutonta kyseinen porukka on vaikka valtio maksaa heille kalliin koulutuksen valmiina nenän eteen. Ennen ei tarvinnut perehdyttää ketään vaan valmis työntekijä tarttui heti hommiin ja tiesi mitä tehdä. Nykyään taas pitää perehdyttää kaikki uudet tulijat.
Silloin 60 vuotta sitten ihmiset teki kaikenlaisia töitä itse, ei ollut maalla vaihtoehtoja ja toisaalta mikäpä se oli valmiissa hallissa tehdä. Niin syntyi niitä jokapaikanhöyliä. Nyt 2000-luvulla sinun on pakko oppia hyväksymään että et voi nakittaa jotain kesähessua vaikka tekemään remonttia tai vaihtamaan firman autoon öljyt. Toki satuahan sinä muutenkin kerroit.
Mikä se oli valmiissa hallissa tehdä? Mitä ihmeen halleja maalla oli 60 vuotta sitten? Se on totta, että 60 vuotta sitten ihmiset tekivät itse ja oppivat jo kotona tekemään, nyt lapset menevät varhaiskasvatukseen hakkaamaan toisiaan ja saavat tärkeitä ryhmäytymisoppeja sen sijaan, että vanhempien apuna korjaisivat portaita tai maalaisivat taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yritys kaipaa työvoimaa, eikä hakijoita ole, on neuvotteluvaltti työnhakijalla. Kannattaisi olla valmiita maksamaan lisää palkkaa tai etuja, eikä valittaa te-toimistolle? Kysynnän ja tarjonnan laki! Jos työntekijöistä on ylitarjontaa, sillähän se perustellaan että nämä Hesburger-keissit on mahdollisia, kun joku seuraava huonoihin työehtoihin alistuva tekijä on aina (tai ollut tähän asti) tarjolla. Nyt kun asetelma on toisinpäin, se onkin rakenteellinen ongelma.
Matala palkkaus vaatii suuren määrän muita sosiaalietuuksia kylkeen ihan työssäkäyvillä, kun osa tarjolla olevista vapaista työpaikoistakin on osa-aikaisia. Miten tämä pitäisi paikata, jos ei palkkoja nostamalla? Suomen sosiaalietuuksien määrähän on kestämätön talouteen nähden, näin tällä viikolla uutisoitiin.
Hintoja pitää nostaa tuntuvasti, niin saadaan palkatkin nousuun. Hampurilaiselle hinnaksi 15 e, juomalle 5 e, lounasannos 20 e ja saadaan lisää töitä ravintola-alalle
Ei tarvitse. Riittää kun nostetaan vain palkkoja mutta hinnat voidaan pitää entisellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi keskittyä siihen, kuinka koulutetaan ihmisiä aloille joilla on tekijöistä pulaa. Monet työttömät haluavat töihin, mutta heillä on väärän alan koulutus kyseiseen työhön. Tähän pitäisi saada taloudellista tukea.
Suomen päättäjien ongelma on, että he vaativat työperäistä muuttoa (josta syntyy myös paljon ongelmia, Euroopassakin on paljon esimerkkejä tästä) vaikka kotimaassa olisi tulijoita näihin töihin jos olisi koulutus.
Marin hehkuttaa kuinka koulutamme suomalaiset jatkossa korkeasti, mutta se ei saa olla ihanne. Kaikki eivät pysty korkeakouluopintoihin, osa ei motivoidu ja monet haluavat nähdä kättensä työn. Ei voi ajatella, että ulkomainen duunari saa viedä suomalaisen duunarin työn Suomessa.
Naulan kantaan.
Siinä riistetään täkäläistä ja tulijaa, jos luodaan halpatyömarkkinat joihin palkataan vähiten vaativat.
Aiemmassa EU-kotimaassani -joka Suomesta katsoen itsekin on melko banaanivaltio- esim. maatalous-, hotelli- ja ravintola-alan sekä kotiapu, siivous- ja rakennusalan suorittava työvoima on lähes 100% köyhemmistä maista tai maista, joista halutaan päästä Eurooppaan. Paikallinen väestö ei alennu tekemään noita töitä. Pieni palkka, vähäinen arvostus - joka laskenut entisestään syystä, että nykyään työntekijät ovat "tummia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyrän mukaan Suomessa on siis noin 70 000 avointa työpaikkaa ja noin 35 000 työtöntä. Jossain on siis vikaa kun syntyy tällainen kohtaanto-ongelma jossa työpaikat eivät löydä työntekijöitä vaikka avoimia paikkoja on enemmän kuin työttömiä.
Tämän viikon Markkinaraadissa keskustellaan työvoimapulasta. Työttömiä työnhakijoita on 323 000 ja avoimia työpaikkoja 136 000. Kohtaanto-ongelma nousee aina uudestaan esiin, mutta millä se ratkaistaan?
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle toteaa, että tilanne on järkyttävä. Hän nostaa esiin, ettei sosiaaliturvaan ole tehty muutoksia vuosiin.
”Tiedämme, että kun ansiosidonnainen työttömyysturvakausi loppuu, niin siellä tulee työllistymispiikki.”
”Kyllä Suomessa pitäisi tunnustaa se, ettei ihmisiä kannata suojella työltä liian hyvällä sosiaaliturvalla”, Helle sanoo.
(Kauppalehti 3.9.21)
Noissa Kauppalehden luvussa on virhe. Iltalehden luvut sanat että avoimia työpaikkoja on Suomessa lähemmäs 70 00 eivätkä ne kelpaa työttömille joita on noin 35 000.
Tuosta työttömien määrästä puuttuu sinun parafraasissasi nolla lopusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35-vuotias ja ikinä ei ole ollut vakityöpaikkaa. Pisin työsuhde on ollut vuoden. Töitä on ollut suht hyvin mutta työelämäni on enimmäkseen tälläistä: 2 viikkoa töitä, viikko työttömänä, kuukausi töitä, taas vähän työttömänä ja stressiä seuraavasta työpaikasta. Kun saan töitä, pitää alkaa jo etsimään uutta työtä. Teen töitä vuokrafirmojen kautta joten yleensä luvataan töitä korkeintaan viikoksia ja sitten loppuviikosta selviää jatkuuko hommat samassa paikassa. Töihin kutsu voi tulla niin että seuraavana päivänä alkaa työt. Paljon on myös sitä että lupaillaan töitä turhaan, se sama hyvälle työntekijälle pitemmäksi aikaa-mantra joka on yleensä ihan täyttä kuraa.
Lukuisia työmaita ja työkavereita, ei mitään pysyvää. Työelämä on yhtä pomppimista ja epävarmuutta. Turha haaveilla esim.omasta asunnosta tai perheestä. Olen muuttanut töiden perässä 3 kertaa.
Firmat ovat nihkeitä palkkaamaan suoraan vaikka kuinka soittelee ja laittaa hakemuksia koska vuokrafirmojen kautta homma toimii, heille sopivaan tyyliin. Tyypin voi laittaa heti pois jos ei olekaan töitä tai muuten vaan. Jotkut firmat lupailee että ottavat itselleen töihin mutta turhaa lupailua.Nyt lähden opiskelemaan uutta alaa koska olen aivan väsynyt tälläiseen elämään. Päättäjillä eikä monella työnantajillakaan ei ole hajuakaan miten kuluttavaa tälläinen on. Kyllähän ne 10-20 tuntia viikossa passaa nuorille, opiskelijoille mutta kuka aikuinen ihminen elättää tuolla itsensä. Rakastan tehdä duunarihommaani eli ei ole siitä kyse että raskaat "paskahommat" ei kiinnosta. Tämä epävarmuus ja ainaiset pätkätyöt vuokrafirmojen kautta on se syy.
Työkkäri ehdotti että muuttaisin 4.kerran, tällä kertaa Helsinkiin(nyt asun Oulussa) kun siellä olisi töitä enemmän. Samaa vuokrafirmapompottelua sielläkin. Palkat samat tessit mutta asuminen kalliimpaa. Kuka uskaltaa lähteä.
Mikset voisi hankkia perhettä? Monilla pitkäaikaistyöttömilläkin on perhe.
Lama-ajan nuorena sain ensimmäisen vakityön yli 40-vuotiaana. Vanhempi lapsi oli jo muuttanut kotoa. Hänellä (30v) on töitä, toivottavasti nuoremmallekin löytyy.
Aina on toivoa, vaikka se rankkaa onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi keskittyä siihen, kuinka koulutetaan ihmisiä aloille joilla on tekijöistä pulaa. Monet työttömät haluavat töihin, mutta heillä on väärän alan koulutus kyseiseen työhön. Tähän pitäisi saada taloudellista tukea.
Suomen päättäjien ongelma on, että he vaativat työperäistä muuttoa (josta syntyy myös paljon ongelmia, Euroopassakin on paljon esimerkkejä tästä) vaikka kotimaassa olisi tulijoita näihin töihin jos olisi koulutus.
Marin hehkuttaa kuinka koulutamme suomalaiset jatkossa korkeasti, mutta se ei saa olla ihanne. Kaikki eivät pysty korkeakouluopintoihin, osa ei motivoidu ja monet haluavat nähdä kättensä työn. Ei voi ajatella, että ulkomainen duunari saa viedä suomalaisen duunarin työn Suomessa.
Naulan kantaan.
Siinä riistetään täkäläistä ja tulijaa, jos luodaan halpatyömarkkinat joihin palkataan vähiten vaativat.Aiemmassa EU-kotimaassani -joka Suomesta katsoen itsekin on melko banaanivaltio- esim. maatalous-, hotelli- ja ravintola-alan sekä kotiapu, siivous- ja rakennusalan suorittava työvoima on lähes 100% köyhemmistä maista tai maista, joista halutaan päästä Eurooppaan. Paikallinen väestö ei alennu tekemään noita töitä. Pieni palkka, vähäinen arvostus - joka laskenut entisestään syystä, että nykyään työntekijät ovat "tummia".
Eli paikalliset eivät työllisty, eikä työelämää kehitetä.
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin vaadittavat koulutukset ovat pitkiä ja osa sisällöistä on turhaa. Oppisopimus eli työssäoppiminen ja "tutkintojen" ohittaminen tulisi mahdollistaa.
Nykypäivän työpaikoilla jokainen tekee töitä niska limassa. Ei kenelläkään ole aikaa olla opettamassa sitä täysin osaamatonta oppisopimuslaista.
Meiltä on valmistunut jotain 7 oppisopimuksella ja totta on että opettamisen korvaus valtiolta on aikasen matala. Monasti siinä 2 opetti sitä oppilasta. Mutta hyviä olivat kaikki ja pääsivät läpi. Kaikki tulivat ammattikoulusta ja siinä todella näki että ei sieltä mitään ammattimiestä tule. Opettajien taidot siirtää oppi vaatisi pitempää kouluaikaa, pienemmät ryhmät, useampi ope ryhmää kohti, jne.
Paljonko on kokoaikaisia, ei provikkapalkkaisia avoimia työpaikkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Haen kyllä kotikaupunkini ympäristökunnista. Ongelmahan on se, että olen ainoa lapsi ja vanhemmat alkaa vanhentua ja kaipaavat varmaan kohta apua. En tosiaan ole muuttamassa mihinkään Australiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yritys kaipaa työvoimaa, eikä hakijoita ole, on neuvotteluvaltti työnhakijalla. Kannattaisi olla valmiita maksamaan lisää palkkaa tai etuja, eikä valittaa te-toimistolle? Kysynnän ja tarjonnan laki! Jos työntekijöistä on ylitarjontaa, sillähän se perustellaan että nämä Hesburger-keissit on mahdollisia, kun joku seuraava huonoihin työehtoihin alistuva tekijä on aina (tai ollut tähän asti) tarjolla. Nyt kun asetelma on toisinpäin, se onkin rakenteellinen ongelma.
Matala palkkaus vaatii suuren määrän muita sosiaalietuuksia kylkeen ihan työssäkäyvillä, kun osa tarjolla olevista vapaista työpaikoistakin on osa-aikaisia. Miten tämä pitäisi paikata, jos ei palkkoja nostamalla? Suomen sosiaalietuuksien määrähän on kestämätön talouteen nähden, näin tällä viikolla uutisoitiin.
Vika ei suinkaan ole hakijoiden puute vaan hakijoiden työntekemisen taidot. Esim ammattikoulusta valmistuneet. Menee lähes vuosi ennenkuin tekijä ymmärtää mitään työnteosta. Jos tärkeintä on lähin jakkara niin ei. Siksihän vaatimuksena usein ellei aina on vaatimus työkokemuksesta. iso plussa jos olet jotain tehnyt ja saanut hyvän työtodistuksen, työtodistus ilman arvostelua on turha työtodistus. Soitan aina edelliseen paikkaan ja kysyn mitenkä Pekka pärjäsi. Jos Pekka on paljon saikulla maanantaina , pyytelee vapaata perjantaille ja tulee aina pikkasen myöhässä niin kyllä menee hylkyyn. Meillä on ihan sama mitä on siivonnut/paistanut jos edellinen työnantaja sanoo että mielellään oltais pidetty niin se on meidän seuraava.
Moi Heikki!
Sinulle en hakisi töihin, enkä suosittelisi aikuisille lapsillenikaan.
On sen tason tekstiä että huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Totta. Kun itse valmistuin katsoin kartasta ympyrän joka ulottui Jyväskylään asti, hain töitä sen ympyrän sisältä. Hieman se pelotti kyllä. Yksi kertoi että heille haki nuori mies Kiinasta asti ja olivat ottaneet hänet. 9000 km!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Haen kyllä kotikaupunkini ympäristökunnista. Ongelmahan on se, että olen ainoa lapsi ja vanhemmat alkaa vanhentua ja kaipaavat varmaan kohta apua. En tosiaan ole muuttamassa mihinkään Australiaan.
Kyllä se on nykyään ihan lakisääteistä että jos asuu vaikka Toivakassa niin töitä tulee hakea myös Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Päijät-Häneen kunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Haen kyllä kotikaupunkini ympäristökunnista. Ongelmahan on se, että olen ainoa lapsi ja vanhemmat alkaa vanhentua ja kaipaavat varmaan kohta apua. En tosiaan ole muuttamassa mihinkään Australiaan.
Kyllä se on nykyään ihan lakisääteistä että jos asuu vaikka Toivakassa niin töitä tulee hakea myös Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Päijät-Häneen kunnista.
Työmatkaan kuluva aika ei saa olla liian pitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.
Haen kyllä kotikaupunkini ympäristökunnista. Ongelmahan on se, että olen ainoa lapsi ja vanhemmat alkaa vanhentua ja kaipaavat varmaan kohta apua. En tosiaan ole muuttamassa mihinkään Australiaan.
Tämä. Ei ole vapaa lähtemään. Moni nyt 45-50 v. muutti jo 90/2000-luvun alussa sinne tänne työn perässä.
Nyt on vanhat vanhemmat, omaa perhettä ja omistusasunto.
Olen itse lastenhoitaja ja yh Helsingistä. Määräaikaisessa työpaikassa nettona käteen sain 1700 e kk, vuokra on 1000 e kk. Asumistukea sain 250 e kk, vuokran jälkeen käyttöön jäi minulle ja lapselle n 850 e kk, en saanut toimeentulotukea kun jäi 20 e rajan yli tulot. Lopetin työt kun lapsi meni kouluun ettei joudu olemaan yksin tuntikausia iltaisin. Nyt käteen jää 100 e kk vähemmän kuin töissä mutta olen kotona kun lapsi tulee koulusta. Menisittekö te tilanteessani töihin? Lapsi joutuisi olemaan yksin 15.30-18.00 joka ilta ip kerhon jälkeen, kun lastenhoitaja tekee pääasiassa ns sulkuvuorot päiväkodissa. Tuttuja jotka voisivat olla lapsen seurana ei ole. Toki muutaman vuoden päästä on tilanne toinen mutta työnteko ei motivoi tuolla palkalla.
Te joiden mielestä tukia pitäisi leikata, niin mikä olisi summa millä lapsiperheen pitäisi teistä tulla toimeen? Nyt tuntuu että tekee tiukkaa samoin kun kävin töissä oli aina rahat loppu. 850 e kk menee ruokaan, laskuihin ja vaatteisiin kahdelle helposti. Halvempaa asuntoa en ole saanut, asumme lähiössä koillis-Helsingissä Vantaan rajalla. Ajokorttia tai autoa ei ole joten asuttava jossain missä on joukkoliikenneyhteydet. Voisin toki muuttaa esim Vantaalle halvempaan paikkaan mutta lapsi ei haluaisi vaihtaa koulua ja kaveripiiriä. Muuttokustannusetkin pelottaa, ketään ei ole auttamaan enkä voi yksin hoitaa huonekalujen kantamista. Sosiaalitoimistosta saisi muuttoavustusta 150 e, ei sillä makseta kantajia ja kuljetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aina huvittavaa, miten nousukaudella on "työvoimapula" jopa Hesburgerin kassalla. Kai se on pula kun ei suostuta tekemänä minimipalkalla töitä perse ruvella, kun ne jotka kykenevät vaihtavat parempiin hommiin.
Minna Hellekin tietää, että työvoimapula ratkeaa kun maksetaan parempaa palkkaa. Sitä ei voi tehdä koska "kilpailukyky". No, siitähän johtajille maksetaan, että kehittävät sitä kilpailukykyä eivätkä valita että omat bonukset menevät kun työntekijöille pitää maksaa ihan oikeaa elämiseen riittävää palkkaa, kun oven takana ei ole niitä maistereita 10v kokemuksella valmiita tekemään 200€/kk palkalla 50h/viikko.
Tässäkin on aste-eroja. Jos firma on iso ja menestyvä ja on varaa maksaa johtajille miljoonabonuksia, on myös varaa maksaa kohtalaista palkkaa. Mutta pitää muistaa että ihmiset kuitenkin ostavat mielellään halvinta, eikä kukaan halua maksaa kymppiä tavallisesta hampurilaisesta jos kilpailija myy kolmella eurolla puhumattakaan vielä pienemmistä firmoista. Olisiko mitään mahdollisuutta puuttua sivukuluihin ja työpaikan velvollisuuksiin maksaa äitiyspäivärahoja ja vastaavia? Ei se vaan niin mene aina, että nostakaa sitten palkkoja. Silloin kun on varaa se on järkevää, mutta kaikilla toimialoilla ei ole.
Ihmiset ostavat mielellään halvinta, se on selvä. Tässä täytyy ottaa huomioon, että halpa ja kallis ovat suhteellisia käsitteitä. Esimerkki
Puolitetaan vaikka pikaruokapaikkojen henkilöstökulut esim. lainsäädännöllä ja palkkatuella. Konsernin kokonaiskuluista henkilöstökulut on 45% ennen muutosta. Oletetaan että työntekijä ei saa vähempää palkkaa. Hampurilaisaterian hinta ennen muutosta on 8,1€ (esim. Hesen kerrosateria).
Aterian hinnasta on alv 14% (1,13€)
Hinta alvin jälkeen = 6,97€
henkilöstökulut = 45% alvittomasta hinnasta (3,14€)
Muut kulut 40% alvittomasta hinnasta = 2,79€
Tuottoa kulujen jälkeen vaikka 15%. Kulut = 1,05€.
Jos henkilöstökulut puolitetaan (3,14€ --> 1,57€) ja laitetaan kaikki säästö aterian vaikka loppuhintaan.
Hampurilaisateria maksaa jatkossa 6,97€-1,57 + (6,97€-1,57)*0,14 = 6,16€.
Hampurilaisaterian hinta laskee siis 1,94€. OK. Melkein 25% hinnanalennus. Hienoa. Todellisuudessa hinnanalennuksella nostettaisiin katetta ja työntekijöille annettaisiin 10c/h lisää palkkaa, jotta voidaan sanoa että nyt maksetaan työntekijöille kunnolla enemmän. Tällöin
täysillä 40h/viikko työpanoksella näkyisi 16€ palkankorotus kuukaudessa.
Ketä se lämmitti? No omistajaa.
Myös työntekijän tehokkuus, työtahti ja työsuoritus ois hyvä olla hyvä. Esimerkiksi japanilainen robotti kokki pystyy kääntämään yhden luetun minuutissa eli 1 440 lettua päivässä. Kuinka monta lettua se suomalainen työtön pystyy kääntämään väsymättä ja pitämättä yhtään taukoa jotta tämän työpanosta ei tarvitse korvata robotilla?