Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?
Suomessa on
- työvoimapula
- työttömyyttä
Ongelma tuntuu olevan, että työttömät eivät suostu menemään nollasopimuksella tai alipalkalla töihin tai muuttamaan kommuuniasumiseen toiselle puolelle maata pariksi kuukaudeksi tarvittaessa. Työttömät eivät myöskään suostu kouluttautumaan kaikki lähäreiksi ja putkimiehiksi.
Tästä syystä eläkeikää pitää nostaa jonnekin n. 80 vuoteen, ja pitää ihmiset töissä kunnes ovat puoleksi vainaita. Näin eläkkeitä ei tarvitse maksaa ja työvoimaa riittää. Eläkeikää lähestyvien arvellaan, siis sellaistan reilusti yli kuusikymppisten, seiskytvuotiaiden jne, kouluttautuvan uudestaan, muuttavan vihannesviljelmälle ja tunturikeskukseen alipalkattuna.
Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei
1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa
2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta
3. tarjota vakituisia työpaikkoja
Kommentit (2036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ohjaajana eli työikäisten henkilöiden kanssa tekemisissä ja oma näkemykseni on, että suurin ongelma on mielenterveysongelmat, joihin ei saada apua. Heidän ei kuuluisi olla työttömyystilastoissa vaan sairaslomalla saamassa apua ongelmiin. Sen lisäksi työttömyystilastoissa näkee fyysisesti sairaita ihmisiä, jotka eivät ole työkykyisiä. Esim. niin vakava selkävamma, ettei pysty istumaan, vaan makasi lattialla ryhmäpäivät. Tämän lisäksi näiden ongelmien yhdistelmiä: eli päihdeongelmia (eli päihteillä hoidettuja mielenterveysongelmia), joista on seurannut fyysisiä ongelmia.
Toivottavasti laiskoja sohvallamakaajia haukkuvat trollit lukevat ylläolevan ja tuntevat edes pienen piston siinä kohtaa, missä sydämen pitäisi olla. (En tarvitse anatomista luentoa sydämestä, kiitos).
Jos joillakin oli ns. "asenneongelmia", niin se johtui yleensä siitä, että yhteiskunta kohtelee heitä huonosti: Eivät saa oikeaa apua mistään.
Aina joskus kohtasi myös ihmisiä, jotka oli omin voimin kuntouttaneet itseään tai jopa saaneet sen verran keskusteluapua, että töihin meneminen olisi kohta mahdollista. Mutta monet heistäkin olivat osatyökykyisiä.
Paljon tapasin fiksuja ihmisiä, joilla oli tosi haastava lapsuus tai muita kokemuksia. Koulukiusaamista, perheväkivaltaa ja monia muita ongelmia taustalla.
Meidän tehtäväksi jäi yrittää keksiä jotain mielekästä tekemistä ryhmätoiminnoissa, jotta heidät saatiin hetkeksi tilastoista pois ja jonkinlaiseen arkirytmiin kiinni.
Ohjaisin kyllä nämäkin rahat mielenterveyspalveluihin, että saisivat sitä oikeaa apua.
Maailman onnellisin kansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä on ja työntekijöitä on. Kysymys on rahan sijainnista. Se on työnantajilla ja heillä tavoitteena jakaa sitä työntekijöilleen mahdollisimman vähän.
Väärin. Se raha on asiakkailla, ja heillä on tavoitteena jakaa sitä yrityksille mahdollisimman vähän.
Asiakkaissakin suurin osa on työntekijöitä. Kun yritysten tavoitteena on maksaa työntekijöille mahdollisimman vähän, nämä erilaisten yritysten työntekijöinä olevat ihmiset kuluttavat mahdollisimman vähän, eivätkä käytä yritysten palveluja.
Oikean, siis huom. Oikean työvoimapulan aikaan yritysten on pakko työvoimaa saadakseen maksaa yhä lisää. Teknologian kehitys lisää tuotantokykyä ja tuotanto kasvaa, vuosittain enemmän ansaitsevat työntekijät myös kuluttavat enemmän ja talous kasvaa.
80-luvun lopulla yritykset alkoivat siirtää kehittyneistä maista tuotantoa maihin joissa palkat olivat pienempiä ja saattoivat näin ollen tuottaa halvemmalla. Länsimaiden duunareiden ostovoima alkoi nousta hitaammin ja jopa alentua. Tämä ei haitannut yrityksiä koska uusia asiakkaita alkoi tulla kehittyvistä maistakin näiden ostovoiman kasvaessa ja planeetan väkiluvun kasvaessa ja uusien asiakkaiden koko ajan putkahdellessa naisten jalkoväleistä maailmaan.
Sitten kuitenkin ilkeät kehittyvien maiden yrittäjät opettelivat tekemään samoja tavaroita kuin länsimaidenkin yritykset ja ovat jopa ajaneet näitä konkkaan. Näin ollen länsimaissa teknologia vie työpaikkoja ja ostokykyä, tuotannon ulkoistaminen kehittyviin maihin vie samoin. Länsimaiden yrityksiltä kehittyvien maiden yritykset vievät asiakkaita. kaiken lisäksi ihmisten lisääntyminenkin on sakkaamassa ja kuluttajien määrä alkaa laskea.
Siinäpä syitä miksi länsimaissa yritykset haluavat ihmisten työskentelevän kehitysmaapalkalla koska yritysten ja työntekijöiden pitää globaalissa maailmassa kilpailla koko pallon laajuudelta.
Palstalla käytiin huhtikuussa 2023 keskustelu työttömyysturvan vastikkeellisuudesta ja siitä, miksi työttömien laittaminen palkattomiin orjatöihin on huono ajatus.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5069264/voiko-joku-selittaa-selkosuomek…
Tämä kannattaisi lukea ennen kuin lähtee vastailemaan samoihin väitteisiin uudelleen ja uudelleen.
Minulla kädet vuotaa verta ja olen tehnyt toimistotöitä määräaikaisena. Jos kokoomus leikkaa ansiosidonnaista niin haen ravintolaan töihin, missä on pula työntekijöistä. Käsiä en pese. Käyn paskalla, paloittelen raakaa lihaa ja teen asiakkaalle salaatin.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla käytiin huhtikuussa 2023 keskustelu työttömyysturvan vastikkeellisuudesta ja siitä, miksi työttömien laittaminen palkattomiin orjatöihin on huono ajatus.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5069264/voiko-joku-selittaa-selkosuomek…
Tämä kannattaisi lukea ennen kuin lähtee vastailemaan samoihin väitteisiin uudelleen ja uudelleen.
Ihmisten silmiin eivät kuitenkaan osu samoista aiheista käydyt keskustelut. Tämä on keskustelupalsta joten ihmiset luultavasti tulevat tekemään sitä samoista aiheista uudelleen ja uudelleen, vaikka se ei teidän korkeudellenne oikein sovikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaa nostamalla saa lisää työntekijötä.
Vapaa kilpailu työmarkkinoilla ei vaan tunnu kelpaavan työnantajille.
Jos oikeasti haluaa työntekijän on oltava valmis maksamaan siitä.
Siivoojalle johtajan palkka, sitäkö tarkoitat? Kyllä jokaisessa yhteiskunnassa on tietyt normit palkoille ja niillä mennään ja ei se ajatus, että suomalaisille ei vaan kaikki työt kelpaa, näytä ihan tuulesta temmattu olevan.
Jotkut työnantajat ovat valinneet maksaa parempaa palkkaa, edes mistään suuresta kulusta ei ole kyse, mutta hyvin on toiminut. On kyllä työnantajan oma syy, mikäli työntekijöitä ei riitä, rahalla se hoituu.
Ei se nyt ihan aina ole pelkästään valintakysymys. Jos minä sinut palkkaan sillä hinnalla, että mulle jää tuntipalkkasi jälkeen euro, en voi antaa sulle sen jälkeen kahden euron palkankorotusta.
Siivoustyöstäkin firmat veloittavat 50€ tunti, aika huonosti sinulta sujuu firman pyöritys, mikäli vain euro jää tästä. Omalla alalla veloitus on 80€.
Kannattaa hankkia työnantajasi viimeisin tilinpäätös, siitä näkyy paljonko yrittäjälle itselleen jää. Sitä vastaan tiedät aika tarkkaan, onko pieni palkka yrittäjälle pelkkä valintakysymys.
Älä viitsi harhauttaa, on ihan helppoa laskea kuinka paljon työnantajalle työntekijän työstä. Varmasti osaat laskea työntekijästä aiheutuvat kulut. Lisäksi työnantaja saa osan myös tarvikkeiden hinnasta, mitä työssä tarvitaan, niistäkin asiakas maksaa hankintahinta enemmän.
Lomat mukaan laskettuna työntekijän palkka+sivukulut ovat lähempänä kahtakymppiä per tunti.
Siirtymisiin kohteesta toiseen menee aikaa, laskutettavaa työaikaa on 2/3 päivästä.
Toimitilakulut ovat vähintään 2000e.Laskutus 50e/h - ALV24% = 40e/h.
40e/h - palkka+sivukulut+lomat 20e/h = 20e/h.
20e/h - välineet ja pesuaineet 5e = 15e/h.
5 siivoojaa, 5,5h/pv x 15e/h = 412e taloon. Kuukaudessa 9270e.
9270e/kk - toimitilakulut 2000e/kk = 7270e/kk.
7270e/kk - yrittäjän bruttopalkka 3000e/kk = 4270e/kk.
4270e/kk - yhteisövero 20% = 3416e/kk.Yritykselle vajaa kolme ja puoli tonnia voittoa kuussa, jos kukaan ei sairastu ikinä
ja kaikille on joka päivä töitä. Ei tuo mikään kultakaivos ole.Yrittäjä saa tuosta bruttona reilu kolme euroa per työntekijä. Paljonko siivoojalle laitetaan lisää?
Nämä ihmiset jotka eivät tiedä yrittämisestä yhtään mitään, pitäis laittaa yrittäjäksi puoleksi vuodeksi.
esim. Talon rakentaja, avaimet käteen periaatteella - yksin tekee paitsi sähkö - ja LVI työt
Osta tontti. Osta työkalut.
Pidä kirjanpitoa, työpäivän jälkeen.
Täytä ajokilometri -päiväkirjaa
Pyydä tarjouksia, työpäivän jälkeen.
Laadi tarvikelistaa, työpäivän jälkeen.
Reklamoi, työpäivän jälkeen.
Tutki piirustuksia, työpäivän jälkeen
Laskuta, työpäivän jälkeen
Kello onkin jo kymmenen, syö ja mene nukkumaan.
Herää aamulla kuudelta että olet seitsemältä tarvikelistan kanssa kaupassa. Lastaa tarvikkeet - pura tarvikkeet työmaalla. Tästä eteenpäin kahdeksan, yhdeksän tunnin työrupeama - kello onkin jo ilta seitsemän - syö, mieti seuraa päivää, mitä tarvikkeita puuttuu, mitä pitää tilata lisää.
Illalla/yöllä Tutki tarjouksia - sovi sähkärin käynti - sovi LVI käynti - tutki piirustuksia ja laske riittääkö laudat, ruuvit, naulat, maalit ym.
Ala nukkumaan.
Nukuit 5 tuntia. Sähkäri tulee ennen seitsemää - ylös ulos ja työmaalle.
Ala myymään valmista taloa. Toivo parasta ja pelkää pahinta. Talo, joka on todellakin hyvin tehty, ammattimies tehnyt, menee tai ei mene kaupaksi.
Laskuja vino pino kotona, työmaalla ja postilaatikossa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kädet vuotaa verta ja olen tehnyt toimistotöitä määräaikaisena. Jos kokoomus leikkaa ansiosidonnaista niin haen ravintolaan töihin, missä on pula työntekijöistä. Käsiä en pese. Käyn paskalla, paloittelen raakaa lihaa ja teen asiakkaalle salaatin.
Kärsin itse asiassa IBS oireista mikä tarkoittaa, että käyn usein paskalla.
Ongelma syntyy siitä, että koulutus ja työkokemus ei kelpaa, jos hakuhetkellä et ole työsuhteessa.
Samasta osaamisesta kilpailtaisiin, jos vaan olisit töissä.
Ben on ihanan lutuinen pieni mies. Harakan housuissa olisin nostanut Benin polvelleni istumaan ja pikkuisen hyppyytänyt. Hui säi säi säi.
Moni koulutettukaan ei saa töitä ja syynä tähän on se, että ihmisiä koulutetaan väärille aloille. Jos jollekin alalle koulutettuja alkaa jäädä paljon työtä vaille vika on tidennäköisesti siinä, että alalle koulutetaan liikaa ihmisiä. Ihmisiä ei pitäisi kouluttaa kouluttamisen vuoksi vaan tarpeeseen.
Paradoksi on se, että sinäkään et voi hakea ja tehdä kaikkia oikeesti avoimena olevia työpaikkoja. Mieti sitä! Ja paradoksi on se, että työnantaja yksin päättää, ketä ottaa töihin. Mietipä sitä!
Raha tulee aina rahan luo. Se entinen, en nyt tässä kerro, minkä elintarvikeketjun myymälän kauppias, ison kuitenkin, tuumasi minulle:
Ajan aina vanhalla, vähän lommoisella autolla kaupan parkkipaikalle että työntekijät ymmärtävät, ettei minulla yksinkertaisesti ole varaa nostaa palkkoja.
Koti, upea sellainen, hienolla paikalla, tallissa arvokkaita autoja kolme kappaletta, tulot sitä luokkaa, että vähempikin riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma syntyy siitä, että koulutus ja työkokemus ei kelpaa, jos hakuhetkellä et ole työsuhteessa.
Samasta osaamisesta kilpailtaisiin, jos vaan olisit töissä.
Vielä nolompi työnhakija sinusta tulee, jos jatkuvalla syötöllä huutelet Linkkarissa töitä vihreä Lenkki pääsi ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Moni koulutettukaan ei saa töitä ja syynä tähän on se, että ihmisiä koulutetaan väärille aloille. Jos jollekin alalle koulutettuja alkaa jäädä paljon työtä vaille vika on tidennäköisesti siinä, että alalle koulutetaan liikaa ihmisiä. Ihmisiä ei pitäisi kouluttaa kouluttamisen vuoksi vaan tarpeeseen.
Ei ne saa töitä, vaikka koulutus ja osaaminen olisi juuri sitä haluttua.
Tällä hetkellä ei ole merkittävää työttömyysongelmaa, työllisyys on poikkeavan korkealla tasolla. Jos puhutaan pitkäaikaistyöttömyydestä ja työvoiman ulkopuolella olevista työikäisistä ihmisistä, niin hystereesi-ilmiö voi selittää osaltaan työttömyyden pitkittymistä. Esimerkiksi 90-luvun laman aikoihin maksimoitiin työttömien määrä pahentamalla lamaa erinäisillä leikkauksilla ja Suomen markan epäonnistuneella devalvaatiolla, minkä jälkeen massiivinen määrä ihmisiä jäi oman onnensa nojaan syrjäytymään olemattomien tukien varaan. Heidän työmarkkina-asemansa, itsetuntonsa ja osaamisensa laski, ja näin syntyi kohtaanto-ongelma työmarkkinoille. Vastasyklisella keynesiläisellä politiikalla kyetään vähentämään tällaisen työttömyyden eli paradoksin syntymistä, mutta yleensä sitä tyydytään ihmettelemään jälkikäteen, että mistä kaikki nämä tuhannet ja kymmenettuhannet syrjäytyneet tupsahtivat tähän maahan näin äkkiseltään.
Työttömissä on iso joukko entisiä toimitusjohtajia, muita johtajia ja taitavia esimiehiä. Tämä rekrytointiongelma pitäisi ratkaista.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi se selittää osan, että työnhakua ei opeteta peruskoulussa.
Siksi itsekään en saa Postin lajittelijan ja rappukäytäväsiivoojan paikkoihin edes vastausta, vaikka ÄO-kokeesta sain 164.
Missä maassa kävit testissä ja minä vuonna?
Vierailija kirjoitti:
Työttömissä on iso joukko entisiä toimitusjohtajia, muita johtajia ja taitavia esimiehiä. Tämä rekrytointiongelma pitäisi ratkaista.
Tuossa joukossa esiintyy paljon pitkäaikaistyöttömyyttä. Ei heillä mitään ongelmaa tai estettä töihin olisi, paitsi rekrykonsultit ja asenne työttömän palkkausta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Raha tulee aina rahan luo. Se entinen, en nyt tässä kerro, minkä elintarvikeketjun myymälän kauppias, ison kuitenkin, tuumasi minulle:
Ajan aina vanhalla, vähän lommoisella autolla kaupan parkkipaikalle että työntekijät ymmärtävät, ettei minulla yksinkertaisesti ole varaa nostaa palkkoja.
Koti, upea sellainen, hienolla paikalla, tallissa arvokkaita autoja kolme kappaletta, tulot sitä luokkaa, että vähempikin riittäisi.
Ei raha aina tule rahan luo. Eläkeläisiä on 1600000 ja nuoret ei saa lainaa 2400 brutto tuloilla ilman säästöjä. Suomessa on laki, että perintö pitää ottaa vastaan kokonaan tai ei mitään eli jos otat mökin järven rannalta niin ota yhteyttä otat myös osakkeen muuttotappiokaupungista, jota ei saa myytyä eikä vuokrattua.
Ei noita asuntoja kaupaksi saa.
Esimerkiksi se selittää osan, että työnhakua ei opeteta peruskoulussa.
Siksi itsekään en saa Postin lajittelijan ja rappukäytäväsiivoojan paikkoihin edes vastausta, vaikka ÄO-kokeesta sain 164.