Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on, että kouluttamattomien työpanosta ei tarvita ja koulutetuista on pulaa työmarkkinoilla. Miksi maksettaisiin työstä, jota ei tarvita?

Miksi ihmiset eivät kouluttaudu näille aloille? Johtuisiko se siitä, ettei niissä töissä saa kunnon palkkaa? Miksi opiskella ja tehdä töitä, jos ei saa palkkaa?

Sairaanhoitaja saa n. 3000/kk eikö sekään ole kunnon palkka?

Brutto vai netto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen juttu. Työttömiltä puuttuu halu, kyky, taito, kokemus, koulutus, pätevyys niihin tehtäviin, joissa on työvoimapulaa. Varsin monet työttömät ovat kouluttamattomia tai käyneet aikanaan ammattikoulun, mutta taidot ovat jo unohtuneet ja myös työtehtävät ovat muuttuneet ratkaisevasti. 

tällaiset kommentit ovat täyttä fuulaa. Olen itse suuren kansainvälisen yrityksen erään sektorin esimiehenä ja vaikka paperilla pitää olla pätevää työntekijää, ei alaisteni työtehtävät mitään erityisempiä ole mitä ei voisi oppia vaikka parilla täsmäkurssilla. Ei minunkaan. Enemmänkin tehtävissä tarvitaan tietynlaisia luonteenpiirteitä´, esimerkiksi meillä täytyy kyetä tekemään töitä myös ypöyksin ilman tiimin tukea. On suuri virhe lähteä kuvittelemaan, että vaikka kuuden vuoden työttömyys jotenkin poistaisi työttömältä kyvyn olla sosiaalinen tai kyvyn osata tehdä töitä. Ei työtön kotonaan ole istunut sitä kuutta vuotta kahleissa, on ollut sosiaalisia tilanteita, on ollut ongelmanratkaisuja, on ollut kaikenlaista. Mitä tulee ammattitaidon vanhenemiseen, niin mikäs ongelma yrityksillä on palkata joku kertomaan miten tällä hetkellä tehdään työt ja käymään työntekijän kanssa lävitse (vaikka viimeisellä haastattelukierroksella) mitä taitoja tulisi virkistää. Voin kertoa näin esihenkilönä, että yrityksen kannalta tuo on no big deal. Parhaimmillaan sen koulutuksen tekee joku työkaveri, joka sitten saa siitä mukavaa palkanlisää myös itselleen. Jos vaaditaan jotain virallista paperia, niin sitten otetaan yhteyttä sopivaan kouluttajaan, joka sen voi antaa.

Suomessa on ongelmana juuri se, että ajatellaan liikaa ikärasistisesti, sekä kuvitellaan kaikenlaisia syitä miksi ei voisi pitkäaikaistyötöntä palkata, ihan vain siksi että esimiehellä tai rekrytoijalla on omia henkilökohtaisia ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä työttömistä.

Oma työpaikkani on kansainvälinen yritys ja suomalaisia ei paljon meillä ole töissä, tämä maa vaatii kaikilta kielitaitoa ja suomalaiset ovat kovin nihkeitä sitä oppimaan (ei, en puhu ruotsista nyt).  Otamme työttömiäkin töihin, kaikki tulevat taloon sisään koeajalle, ihan kaikki. koeaika on eirtyisen hyvä ja liian vähän käytetty keino tehdä työnhakijalle konkreettinen työssäselviämistesti. Suomessa kuulemani mukaan sitäkään ei aina muisteta ottaa käyttöön, en tiedä miksi. Esimiehet suomessa voivat valita työntekijän vaikka sen perustella, että sopii kahvikulttuuriin ja tykkää juoruilla porukalla ja viettää vapaa-aikaa yhdessä, että on samanlaisia k. Meillä työntekijät valitaan sen perusteella, että kykenevät siihen työhönsä ja että tulevat toimeen kaikenlaisten ihmistyyppien kanssa ja hyväksyvät ihmiset sellaisinaan. Että osaa vaikka keskustella sen työpaikan ainatosikonaspergerinkin kanssa, joka ei tajua minkäänlaisia sosiaalisia vihjeitä. Meille kaikki persoonallisuudet tuovat voimavaroja yritykselle. tapaamisiin pohjoiskorealaisten kanssa laitettaisiin erilaiset tyypit kuin tapaamiseen tanskalaisen tai jenkin kanssa, olisi aika vaikea valita, jos ei olisi toisistaan täysin erilaisia persoonia.

Pitkä kirjoitus. Uskallatko sanoa suuren, kansainvälisen firman nimeä, johon pääsee ilman koulusta (vai oliko joku kurssi?)

Pulaa on kokeneista ja koulutetuista osaajista. Työttöminä on paljon ihmisiä joilla on joku seuraavista:

- ei koulutusta, tai koulutus "väärältä" alalta

- ei työhistoriaa tai pitkäaikaistyöttömyys

- elämänhallinnan ongelmia

Toinen syy on että työpaikka ei ole synonyymi työttömyyden loppumiselle. Iso osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisuuksia, pätkätöitä, ym. Mikä voi tarkoittaa työttömyyden jatkumista sovitellulla päivärahalla. Ja usein näissäkin vaatimukset ovat kovat vaikka palkkaa maksetaan vähän.

Vierailija kirjoitti:

Pulaa on kokeneista ja koulutetuista osaajista. Työttöminä on paljon ihmisiä joilla on joku seuraavista:

- ei koulutusta, tai koulutus "väärältä" alalta

- ei työhistoriaa tai pitkäaikaistyöttömyys

- elämänhallinnan ongelmia

Toinen syy on että työpaikka ei ole synonyymi työttömyyden loppumiselle. Iso osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisuuksia, pätkätöitä, ym. Mikä voi tarkoittaa työttömyyden jatkumista sovitellulla päivärahalla. Ja usein näissäkin vaatimukset ovat kovat vaikka palkkaa maksetaan vähän.

Ja listasta unohtu paikkakunnat.

Työn perässä muuttaminen ei aina onnistu tuosta vain, ja usein työpaikat ovat kaupungeissa joissa asuminen on törkeän kallista. Jos työttömät vanhemmat asuvat nyt 50 000 euron arvoisessa mukavassa omakotitalossa, ei kannata ottaa vastaan matalapalkkatyötä Helsingistä kun vastaava torppa maksaisi 800 000 euroa.

Jotenkin tulee kuva, että Suomen systeemit ovat niin kankeita ja byrokraattisia. Ystäväni, joka on asunut ja opiskellut ja työskennellyt vuosikaudet ulkomailla, halusi kokeilla elämistä Suomessa. On korkeakoulututkinto, paljon työkokemusta, laittoi ahkerasti hakemuksia sinne sun tänne ohjeiden mukaan. Ei mitään!! Palasi takaisin USA:han ja alle viikossa oli jo töissä.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tulee kuva, että Suomen systeemit ovat niin kankeita ja byrokraattisia. Ystäväni, joka on asunut ja opiskellut ja työskennellyt vuosikaudet ulkomailla, halusi kokeilla elämistä Suomessa. On korkeakoulututkinto, paljon työkokemusta, laittoi ahkerasti hakemuksia sinne sun tänne ohjeiden mukaan. Ei mitään!! Palasi takaisin USA:han ja alle viikossa oli jo töissä.

Totta.

Suomi EI OLE AITO länsimaa.

Suomi on

Jäykkä

Vanhoillinen

Byrokraattinen

Pääomaköyhä

Sosialistinen

Siksi suomi ei kehity.

Eli liian sosialistinen systeemi pitää kansamme köyhinä. Se sossujen ajama riistoverotus ja holhous

Oikeissa länsimaissa töitä on sekä iso palkka ja ostovoima. Suomi taantuu koko ajan kaikessa.

Tämä kokoomuksen hokema mantra on täyttä sontaa. Heille työttömät ,

joita suuresti halveksivat ja ivaavat pitäisi saada 1000 euron "palkalla"

tuottamaan lisää kokoomukselaisille osinko tuloja.

Kun tähän työvoima pulaan vingutaan Hallitukselta ratkaisuja.

Niin , yhdenkään kokoomukselaisen nuppiin ei juolahda esimerkiksi

se , että nämä heidän kumppani yritykset voisivat ITSE kouluttaa

oman työvoiman ??  Ja se toinen , voisivat palkata nuoren 

kulkemaan ja oppimaan  vanhan osaajan mukana.

Moniin työtehtäviin ei edes ole olemassa koulutusta ,

ammatit opitaan tekemällä !!  Näitä tekijöitä ei kasva puissa !!

Mutta ei niin ei , vingutaan vaan Hallitukselta sitä valmista.

Suomesta ei löydy sen laiskempaa ja saamattomampaa väestön

osaa , kuin suurempien yritysten NS. johtajat .  Nämä eivät  edes vetelyyttään

yritä turvata yritystensä jatkuvuutta !! Hallituksen pitäisi  heille tehdä sekin !!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.

Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.

Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?

Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.

Pitää muistaa, että myös korkeasti koulutetut joutuvat kilpailemaan paikoista verisesti, osa putoaa kärryiltä, valitettavasti. Kouluttautuminen ei siis enää ole avain onneen.

Tässä tulee esiin myös se paradoksi, että kilpailu työpaikoista on hyvin pitkälti nollasummapeli. Työpaikat eivät lisäänny sillä, että ihmisiä koulutetaan koko ajan korkeammalle. Kuten poliitikot ovat jossain esittäneet, että tulevaisuudessa puolet suomalaisista on vähintään alemman korkeakoulututkinnon käyneitä. Miten tilanne paranee sillä, että meillä on juristeja, lääkäreitä, insinöörejä ja opettajia niissä samoissa matalapalkkaisissa duuneissa, joita ennen teki matalsti koulutetut? Vai meinaako joku, että kun ottaa diploomi-insinöörin hampurilaisia paistamaan, niin kohta se varmaan kehittää jonkun superhampurilaisen valmistustekniikan, jolla Suomi saadaan uuteen nousuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pulaa on kokeneista ja koulutetuista osaajista. Työttöminä on paljon ihmisiä joilla on joku seuraavista:

- ei koulutusta, tai koulutus "väärältä" alalta

- ei työhistoriaa tai pitkäaikaistyöttömyys

- elämänhallinnan ongelmia

Toinen syy on että työpaikka ei ole synonyymi työttömyyden loppumiselle. Iso osa avoimista työpaikoista on osa-aikaisuuksia, pätkätöitä, ym. Mikä voi tarkoittaa työttömyyden jatkumista sovitellulla päivärahalla. Ja usein näissäkin vaatimukset ovat kovat vaikka palkkaa maksetaan vähän.

Ja listasta unohtu paikkakunnat.

Työn perässä muuttaminen ei aina onnistu tuosta vain, ja usein työpaikat ovat kaupungeissa joissa asuminen on törkeän kallista. Jos työttömät vanhemmat asuvat nyt 50 000 euron arvoisessa mukavassa omakotitalossa, ei kannata ottaa vastaan matalapalkkatyötä Helsingistä kun vastaava torppa maksaisi 800 000 euroa.

Jep.

Kokemusta on, muutin maalta Helsinkiin työpaikan perässä kun ainoa paikallinen alan firma lopetti.

Elin työttömänä paremmin maalla kuin Helsingissä 2 800 euron kk-palkalla. Kämppä mukavalla alueella vaihtui pienempään ja vaatimattomampaan ei niin hyvällä alueella ja autosta piti luopua. Laiha lohtu että voi vähän useammin käydä leffassa tai ulkona syömässä.

Ja ei voi verratakaan työhön maalla 2 300 euron kk-palkalla. Sillä eli herroiksi verrattuna Helsinkiin. Olsin vaikka voinut asua yksin omakotitalossa niin halutessani.

Eli ei se ole niin yksinkertaista että muuta sinne missä töitä on. Isoissa kaupungeissa asuminen on törkykallista, ja "halvimmat" asuinalueet todella epäviihtyisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tulee kuva, että Suomen systeemit ovat niin kankeita ja byrokraattisia. Ystäväni, joka on asunut ja opiskellut ja työskennellyt vuosikaudet ulkomailla, halusi kokeilla elämistä Suomessa. On korkeakoulututkinto, paljon työkokemusta, laittoi ahkerasti hakemuksia sinne sun tänne ohjeiden mukaan. Ei mitään!! Palasi takaisin USA:han ja alle viikossa oli jo töissä.

Totta.

Suomi EI OLE AITO länsimaa.

Suomi on

Jäykkä

Vanhoillinen

Byrokraattinen

Pääomaköyhä

Sosialistinen

Siksi suomi ei kehity.

Eli liian sosialistinen systeemi pitää kansamme köyhinä. Se sossujen ajama riistoverotus ja holhous

Oikeissa länsimaissa töitä on sekä iso palkka ja ostovoima. Suomi taantuu koko ajan kaikessa.

Suomi on jonkin Pahan vallassa ollut jo 90-luvun alusta lähtien. Tärkeintä on vaan kyykyttää köyhiä, maksoi mitä maksoi, eikä toimia järkevästi ja ihmisten parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen juttu. Työttömiltä puuttuu halu, kyky, taito, kokemus, koulutus, pätevyys niihin tehtäviin, joissa on työvoimapulaa. Varsin monet työttömät ovat kouluttamattomia tai käyneet aikanaan ammattikoulun, mutta taidot ovat jo unohtuneet ja myös työtehtävät ovat muuttuneet ratkaisevasti. 

tällaiset kommentit ovat täyttä fuulaa. Olen itse suuren kansainvälisen yrityksen erään sektorin esimiehenä ja vaikka paperilla pitää olla pätevää työntekijää, ei alaisteni työtehtävät mitään erityisempiä ole mitä ei voisi oppia vaikka parilla täsmäkurssilla. Ei minunkaan. Enemmänkin tehtävissä tarvitaan tietynlaisia luonteenpiirteitä´, esimerkiksi meillä täytyy kyetä tekemään töitä myös ypöyksin ilman tiimin tukea. On suuri virhe lähteä kuvittelemaan, että vaikka kuuden vuoden työttömyys jotenkin poistaisi työttömältä kyvyn olla sosiaalinen tai kyvyn osata tehdä töitä. Ei työtön kotonaan ole istunut sitä kuutta vuotta kahleissa, on ollut sosiaalisia tilanteita, on ollut ongelmanratkaisuja, on ollut kaikenlaista. Mitä tulee ammattitaidon vanhenemiseen, niin mikäs ongelma yrityksillä on palkata joku kertomaan miten tällä hetkellä tehdään työt ja käymään työntekijän kanssa lävitse (vaikka viimeisellä haastattelukierroksella) mitä taitoja tulisi virkistää. Voin kertoa näin esihenkilönä, että yrityksen kannalta tuo on no big deal. Parhaimmillaan sen koulutuksen tekee joku työkaveri, joka sitten saa siitä mukavaa palkanlisää myös itselleen. Jos vaaditaan jotain virallista paperia, niin sitten otetaan yhteyttä sopivaan kouluttajaan, joka sen voi antaa.

Suomessa on ongelmana juuri se, että ajatellaan liikaa ikärasistisesti, sekä kuvitellaan kaikenlaisia syitä miksi ei voisi pitkäaikaistyötöntä palkata, ihan vain siksi että esimiehellä tai rekrytoijalla on omia henkilökohtaisia ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä työttömistä.

Oma työpaikkani on kansainvälinen yritys ja suomalaisia ei paljon meillä ole töissä, tämä maa vaatii kaikilta kielitaitoa ja suomalaiset ovat kovin nihkeitä sitä oppimaan (ei, en puhu ruotsista nyt).  Otamme työttömiäkin töihin, kaikki tulevat taloon sisään koeajalle, ihan kaikki. koeaika on eirtyisen hyvä ja liian vähän käytetty keino tehdä työnhakijalle konkreettinen työssäselviämistesti. Suomessa kuulemani mukaan sitäkään ei aina muisteta ottaa käyttöön, en tiedä miksi. Esimiehet suomessa voivat valita työntekijän vaikka sen perustella, että sopii kahvikulttuuriin ja tykkää juoruilla porukalla ja viettää vapaa-aikaa yhdessä, että on samanlaisia k. Meillä työntekijät valitaan sen perusteella, että kykenevät siihen työhönsä ja että tulevat toimeen kaikenlaisten ihmistyyppien kanssa ja hyväksyvät ihmiset sellaisinaan. Että osaa vaikka keskustella sen työpaikan ainatosikonaspergerinkin kanssa, joka ei tajua minkäänlaisia sosiaalisia vihjeitä. Meille kaikki persoonallisuudet tuovat voimavaroja yritykselle. tapaamisiin pohjoiskorealaisten kanssa laitettaisiin erilaiset tyypit kuin tapaamiseen tanskalaisen tai jenkin kanssa, olisi aika vaikea valita, jos ei olisi toisistaan täysin erilaisia persoonia.

Pitkä kirjoitus. Uskallatko sanoa suuren, kansainvälisen firman nimeä, johon pääsee ilman koulusta (vai oliko joku kurssi?)

Kommentissa ei mainittu, että heille pääsee ilman koulutusta. Hän kertoi seikkaperäisesti, miksi kyky oppia ja ihmisluonne ei muutu, vaikka henkilö joutuisi työttömäksi. Koulutuskaan ei vanhene, koska perustietoihin ja - taitoihin pohjaten työtehtävät voi nopeasti opettaa.

Kaikki luultavasti muistaa, kuinka muutamia vuosia sitten huudeltiin laiskoja työttömiä marjanpoimintaan, jossa ansaitsee helposti lääkärin kuukausipalkan. Nyt ovat moiset huudot vaimenneet ja totuus "ihmisoikeussyytteisiin johtaneesta palkkauksesta on vuotanut julkisuuteen". Työttömiä parjataan, koska sen tuloksena yhteiskunta pakottaa työttömät palkatta töihin. Näiden työttömyydestä rikkautensa kuppaavien parjauskamppanja on niin tehokas, että työttömät eivät enää kelpaa palkatuiksi työntekijöiksi.

kalliiksi on monen korkeasti kouluttautuneen työnjälki osoittautunut, etkö ole huomannut? Miljardien tappioita tollojen kouluttautuneiden jäljiltä, näistä kuulemme uutisissa päivittäin. Toinen juttu sairaanhoitaja pula, sopisiko insinöörin, siivoojan  tai muurarin koulutuksen saanut hoitamaan sinuakin sairaalassa? 

Mietippä pahanolosi ulostuloja.

Koska pitää olla nuori vastavalmistunut riittävällä kokemuksella joka ei tee lapsia tai vaihtoehtoisesti ovat muuttaneet jo omilleen. Lisäksi ei haittaa vaikka ei haluaisi pitää lomia ja tykkää tehdä lisätöitä ilmaiseksi.

Olen kokopäivätöissä ja opiskelen yliopisto-opiskelijana maisteriksi samalla. Olen 50- vuotias. Elämä on pitkälti omia valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tukien määrää pitäisi vähentää ja kestoa lyhentää siten, että alkaisi kiinnostaa.

Kaiken kaikkiaan tilanteen pitäisi olla sellainen, että jos työtä on tarjolla, sitä itsestäänselvästi kannattaa tehdä.

Mutta eikö tämäkin ole paradoksi - eihän se työ voi olla kannattavaa, jos sillä ei elä?

Tässä maassa on jokaisella mahdollisuus opiskella. Jos haluat saada erityisen hyvää palkkaa, rahkeiden tulee riittää siihen. Muussa tapauksessa opiskelet sitä mihin kykenet ja saat sitä palkkaa mitä siitä maksetaan ja opit pärjäämään sillä. Edelleen, tuet on liian suuria jos niillä eläminen on parempi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Työn tekemisen tulisi AINA olla ykkösvaihtoehto, jos työtä tarjolla on. On ihan käsittämätöntä, että näin ei ole.

Ei se opiskelukaan ilmaista ole, jollain täytyy sekin aika elää.

Työntekijät eivät ole nykyään enää ihmisiä, joita halutaan palkita työpanoksestaan ja ajastaan, joka on firmalle annettu ja jonka avulla firma on saattanut paljonkin. Nyt työntekijät nähdään vain kulueränä ja pääkonttoreilla toimistoissa pidetään palsuja ja mietitään miten saataisiin työvoimakustannukset mahdollisimman alas. Sit ihmetellään kun porukka ei halua töihin. Ketjuttaminen vaikuttaa paljon tähän. Voin vaan kuvitella minkälaiset rahamäärät menee jonkun S-ryhmän konttorien ja aluepäälliköiden yms turhanpäivästen pikkupomojen palkkoihin ja konttorien ylläpitoon. Jos nämäkin kaupat olisivat yksityisiä, kauppias olis se isoin pomo, joka voisi palkita parhaat myyjänsä miten tahtoo.

Suomessa on myös erikoinen vaade korkeakoulututkinnosta lähes kaikkialle. Tässä nyt tarkoitan nimenomaa sellaisia tehtäviä, joissa sillä ei varsinaisesti ole mitään ns pätevöittävää vaikutusta. Työhistorialla ei väliä, ei edes välttämättä sillä että olisi vastaavissa tehtävissä toiminut, pitää olla soveltava korkeakoulututkinto. Vaaditaan vain koska vaaditaan, samalla jää pitkään työskennelleitä osaajia ulos, kuin yhtäkkiä se koulun puuttumattomuus onkin ongelma.

Suomessa aika paljon ylikouluttautumista moniin tehtäviin nähden.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tulee kuva, että Suomen systeemit ovat niin kankeita ja byrokraattisia. Ystäväni, joka on asunut ja opiskellut ja työskennellyt vuosikaudet ulkomailla, halusi kokeilla elämistä Suomessa. On korkeakoulututkinto, paljon työkokemusta, laittoi ahkerasti hakemuksia sinne sun tänne ohjeiden mukaan. Ei mitään!! Palasi takaisin USA:han ja alle viikossa oli jo töissä.

Olin USAssa insinöörihommissa ja siellä karkeasti yksi eurooppalainen inssi vastasi 4-5 jenkki-inssiä. Kyse ei aina ollut heidän osaamisestaan, enemmänkin siitä että joka hommalle oli oma kaverinsa eikä kaverin töihin koskeettu / saanut koskea.

Vierailija kirjoitti:

Liian suuret tuet, ei kannusta töihin kun saman saa sohvalla makoilusta

Mä olisin töissä jos vain saan työpaikan. Kyllä mulle kelpaisi saada 500e enemmän kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tulee kuva, että Suomen systeemit ovat niin kankeita ja byrokraattisia. Ystäväni, joka on asunut ja opiskellut ja työskennellyt vuosikaudet ulkomailla, halusi kokeilla elämistä Suomessa. On korkeakoulututkinto, paljon työkokemusta, laittoi ahkerasti hakemuksia sinne sun tänne ohjeiden mukaan. Ei mitään!! Palasi takaisin USA:han ja alle viikossa oli jo töissä.

Totta.

Suomi EI OLE AITO länsimaa.

Suomi on

Jäykkä

Vanhoillinen

Byrokraattinen

Pääomaköyhä

Sosialistinen

Siksi suomi ei kehity.

Eli liian sosialistinen systeemi pitää kansamme köyhinä. Se sossujen ajama riistoverotus ja holhous

Oikeissa länsimaissa töitä on sekä iso palkka ja ostovoima. Suomi taantuu koko ajan kaikessa.

Kumma juttu, että silloin kun Amerikassa oli tämä "amerikkalainen unelma" oikeasti voimissaan toisen maailmansodan jälkeen, niin siellä oli oikeinkin rankka verotus ja sääntelyä enemmän.