Voisiko joku selittää paradoksin työvoimapulan ja työttömyyden suhteen?

"Olen varmaan tyhmä, mutta olen miettinyt, että miksei

1. työntekijöille voida maksaa ihan ookoo palkkaa

2. tarjota määräaikaista ja kokoaikaista vähintään vuoden työsuhdetta

3. tarjota vakituisia työpaikkoja"

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous. Kilpailutus ja tehostaminen on iso asia ja yleensä toimeksiannon saa se joka halvimmalla sen pystyy tuottamaan. Jos yksittäinen yritys nostaa palkkoja keskimääräistä korkeammalle, se tarkoittaa sitä että halvinta tarjousta ei voida jättää ja koko toimeksianto jää saamatta.

Jos niissä olis paljonkin löysää niissä hinnoissa niin sittenhän jonkun kannattais pystyttää yritys missä maksetaan työntekijöille enemmän ja siten pystyis valtaamaan markkinat ostamalla muilta työntekijät ulos. Mut niissä yleensä ei ole löysää. Ja toimeksiantajat ottaa halvimman riippumatta siitä mitä se tarkoittaa kenellekin.

The mayor of Helsinki has said the capital should become an English-speaking city because their language is too difficult for foreigners to learn.

He argued that too many highly skilled international workers are shunning the Finnish capital partly because of linguistic challenges.

https://www.dailymail.co.uk/news/article-9951419/Mayor-Helsinki-says-ca…

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset työnantajat ovat eläneet liian kauan koulutetun työvoiman yltäkylläisyydessä, mikä on mahdollistanut yritysten menestymisen ala-arvoisesta johtamisesta huolimatta. Saksassa, jossa on pulaa esimerkiksi insinööreistä, heillä ei todellakaan teetetä niin yksinkertaisia töitä kuin Suomessa on tapana. Hallinnollisiin ja muihin toistuviin töihin perehdytetään niitä joilla ei ole välttämättä alan koulutusta ollenkaan.

Kansainvälisesti liikkuvan työvoiman terävin kärki ei todellakaan suuntaa Suomeen, sillä täällä palkat ja urakehitysmahdollisuudet eivät ole kilpailukykyiset Keski-Eurooppaan nähden. Luulen että osaajien virta alkaa taas kääntyä Suomesta poispäin koronan hellitettyä.

Ollaan tultu siihen pisteeseen että perinteinen suomalainen tapa johtaa ja hallinnoida organisaatioita ei enää toimi kansainvälisessä kilpailussa. Työnantajien on turha syyttää peiliä, jos naama ei miellytä.

Näin. Työnantajasika(ri)porrasuliulitaho ei vain pärjää kilpailussa vapailla markkinoilla (kysyntä & tarjonta).

Suomen työttömyysturva on liian alhainen ostovoimaan verrattuna. Tästä on Suomi saanut moitteita EU:n puolelta jo vuosia. Leikkaaminen tarkoittaisi käytännössä "alistu orjaksi tai kuole nälkään" noin suhteellisesti ajateltuna.

Ongelma on huonoissa palkoissa ja varsinkin hoitoalalla ylityöllistämisestä. Jostain syystä näitä ei haluta korjata, vaan syyllistämällä yritetään ratkaisua. Ulkomailta saa helpommin halpatyövoimaa ainakin siksi aikaa kun kansalaisuus on saatu. Sen jälkeen on suuri riski jäädä työttömyysturvalle heidänkin puolelta. Toinen vaihtoehto ulkomaalaiselle halpatyövoimalle olisi väliaikainen asuminen Suomessa niin, että asuvat todella halvasta jossain parakkikylässä esim. puoli vuotta ja veroja yritetään välttää mahdollisimman paljon, kun ei ole kansalainen. Tuovat ehkä valtavat määrät ruokaa kotimaastaan, jotta voivat halvalla syödä. Vievät palkkarahoistaan leijonaosan kotimaahansa. Uusi halpatyövoimaerä tulee sitten seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Heidän kohdallaan se olisi silloin kannattavaa kun euron ostovoima on massiivinen jossain kehitysmaassa. Miten suomalainen voi tuossa kilpailla?

Minun mielestäni halutaan pitää yllä halpatyövoimasektoria ja kasvattaa sitä, jotta keski- ja yläluokka voivat jatkaa samaan malliin tulevaisuudestakin. Jostain aina leikataan, jos jostain toisesta ei leikata.

Vierailija kirjoitti:

Työttömien ja töiden kohdentumisen helpottamiseksi on laitettu tulille kymmeniä hankkeita. Työttömän tarvitsisi vain ottaa yhteyttä ja hän saisi tukea työllistymiseen ilmaiseksi. Hänelle järjestetään puuttuvaa koulutusta, työkokeilua, kuntoutusta ja hoitoakin, mutta arvatkaapa onko palveluun tunkua? Ei todellakaan, se jumittaminen kotona on vain paljon helpompaa. Tiedän hankkeen, jossa saat tuen jopa sinne kotiin avuksi työn hakemista, mutta siihenkään ei löydy työttömiä apua tarvitsevia. Työttömyys on aivan liian puuduttavaa, että ihminen siitä edes haluaisi pois.

Sanokaapa työttömät rehellisesti, mitä te haluaisitte? Olen valmis päivittämään sinun cv:n, etsimään niitä työpaikkoja ja tulemaan sinnekin tueksi, järjestämään korttikoulutukset sinulle, ja neuvottelemaan muuta koulutusta jos siihen on tarvetta, etsimään työkokeilupaikan, neuvottelemaan palkkatuen  ja tekemään sinun apuna hakemuksia, tulemaan työhaastatteluun tueksi. Mitä vielä?

27 hakemusta työvoimakoulutuksiin kahden vuoden aikana, yhteen pääsin haastatteluun. Silloin hakijoita oli 47, valittiin 12. Muihin en päässyt edes haastatteluun asti.

Työmailla tarvittavat kortit kaikki vanhentuneet. Työkkäri lupasi kustantaa korttikoulutukset, kunhan minulla on työsopimus, ja siinä maininta, että työntekijä hankkii kortit itse ennen työsuhteen alkamista. No eipä ole tällaista ehdotettu työnantajien puolelta. Työhakemuksiin ei vastata. Varmaan kaikissa vuokratyöfirmoissa hakemus sisällä, yksikään ei ole tarjonnut töitä, saattaa johtua siitä, kun kortteja ei enää ole, että pääsisi työmaille sisään. Olen tarjoutunut myös aloittamaan palkattomalla työkokeilulla, ihan työkkärin virkailijan suostumuksella, mutta ei silti kelpaa kenellekään.

Ikää 53v, ja on työterveyslääkärin toteamaa vammaa ja haittaa tuki- ja liikuntaelimissä, eli liikkuminen on hidasta ja varovaista. Ajokortti on, mutta ei autoa. Kielitaito suomi ja muutama sana englantia. Ruotsia osaan ehkä 5 sanaa. Atk-taidot on hyvin alkeelliset. Cv:n tekokurssin käynyt useamman kerran, ja sen osaan päivittää ajan tasalle, vanha pohja on sitä varten tallessa.

Autoa en pysty ostamaan, ei ole säästöjä eikä omaisuutta, jota muuttaa rahaksi. Velkaa en uskalla ottaa, kun ansiosidonnaiset on just vaihtuneet kelan työmarkkinatueksi + asumistueksi + toimeentulotueksi.

Mikä tahansa työ kelpaa, kunhan palkka on tes:n mukainen, ja siihen työnantaja saa myös maksimi palkkatuen minusta max 2 vuoden ajaksi. Työpaikka pitää olla julkisten liikennevälineiden saavutettavissa, jalat ei kestä pyöräilyä eikä pitkiä kävelymatkoja. Osaaminen on hyvin kapea-alaista, eli en tällä osaamisella kelpaa työnjohtajaksi tai asiantuntijaksi vaan ihan perusduunariksi, jolla on vielä omalta alalta paljon opittavaa.

Suomessa ei ole työvoimapulaa yleisesti. Meillä on kohtaanto ongelma, joitain ammattialoja puuttuu, ja sitten on sellaisia työpaikkoja, joita kantasuomalaisilla ei ole varaa ottaa vastaan, näitä nk 0-tunti sopimuksia, jossa luvataan töitä 0-30 tuntia viikossa. Jos sinulla on työpaikka, et ole työtön tai oikeutettu tukiin muuten kuin viimesijaisen avun kautta ja siihen menee aika paljon aikaa.

Eli meillä on osittainen kohtaanto  ongelma, jota hallituksemme korjaa tuhoamalla teollisuutta, ja sitten sellaisia työpaikkoja, joista ei saa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Paskaduunit on naamioitu työksi, mutta totuus on ettei sillä työllä elätä itseään tai mahdollista perhettään ilman sosaalitukia. Miksi yrittäjän vastuun näin siirretään duunarille? 

Firmat itsekkään eivät tee tuottamatonta työtä joten miksi pitäisi duunarinkaan tehdä kannattamatonta paskadunia? Missä on yritysten moraali? ... niin ei kuulemma yrityksillä ole moraalia. Moraalia ei tuolloin voi vaatia työntekijältäkään kun yrityskään ei kanna vastuuta mistään. 

Paskaduuneista samaa mieltä, mutta ei tuossa aina moraalista ole kyse vaan ihan siitä viivan alle jäävästä tuloksesta jota ilman ei kannata olla yrittäjä. Olen itse palkansaaja mutta koittakaa nyt ymmärtää myös sitä, että myös kuluttaja ostaa mielellään sitä indokiinassa hikipajassa orjapalkalla tuotettua halvempaa kuin kalliimpaa kotimaista. Eivät nämä asiat ole niin hirveän yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous. Kilpailutus ja tehostaminen on iso asia ja yleensä toimeksiannon saa se joka halvimmalla sen pystyy tuottamaan. Jos yksittäinen yritys nostaa palkkoja keskimääräistä korkeammalle, se tarkoittaa sitä että halvinta tarjousta ei voida jättää ja koko toimeksianto jää saamatta.

Jos niissä olis paljonkin löysää niissä hinnoissa niin sittenhän jonkun kannattais pystyttää yritys missä maksetaan työntekijöille enemmän ja siten pystyis valtaamaan markkinat ostamalla muilta työntekijät ulos. Mut niissä yleensä ei ole löysää. Ja toimeksiantajat ottaa halvimman riippumatta siitä mitä se tarkoittaa kenellekin.

Suomessa irtisanominen on paljon halvempaa ja helpompaa kuin esim. korkean palkkatason Saksassa. Siellä irtisanotuille joudutaan maksamaan helposti 1-2 vuoden palkka. Joka paikassa on epäluotettavaa työvoimaa, sanoisin ettei se ole vain Suomen ongelma. Suomen liiketoimintaympäristö on kovin leppoisa moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna. Tajuatko, kuinka surkuhupaisalta tuo valitus tuntuu keskieurooppalaisin silmin katsottuna?

Huonolla johtamisella voi helposti sössiä koulutetun työvoiman edullisuudesta saadun edun, josta suomalaisyritykset nauttivat. Yritysten kannattaisi viimeistään nyt ottaa tarkasteluun oma kustannusrakenteensa sekä tuotanto- ja johtamisprosessinsa, sieltä ne säästöt löytyvät.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajana riittää tavalliset sosiaalisen taidot siis johonkin "ihmisten hoivaamiseen". Kaikilla ei vissiin ole sosiaalisia taitoja.

Osuit naulan kantaan, kaikilla ei ole sosiaalisia taitoja. Osa hoitoalalla työssä olevista käsittelee hoidettavia kuin jotain elottomia esineitä, joita voi käännellä mielensä mukaan ja joiden kuullen voi keskustella muista hoidettavista miten tahansa.

Ne ketkä käsittelee hoidettavia kuin elottomia esineitä on varmaan niitä ketkä meni lähihoitajakouluun kun muualle ei päässyt. Kauhee pula tekijöistä ja kaikki kelpaa. Ei mikään ihme kun duunia sit tehdään naama rutussa ja paiskotaan puolitajuttomia vanhuksia miten sattuu.

Jaha taas näitä "enpä haluaisi että minua hoitaa vanhana tuollainen"-kitisijöitä. Palkkaa toki sinne itse irvikissan lailla hymyileviä ja kumartelevia hoitajia, mutta muista palkata myös lisätyövoimaa. Ai niin, mutta eihän sinne halutakaan kun palkka on surkea, aikaa on vain välttämättömän tekemiseen ja narisevat omaiset kitisevät Pentin puuttuvasta lapasesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömien ja töiden kohdentumisen helpottamiseksi on laitettu tulille kymmeniä hankkeita. Työttömän tarvitsisi vain ottaa yhteyttä ja hän saisi tukea työllistymiseen ilmaiseksi. Hänelle järjestetään puuttuvaa koulutusta, työkokeilua, kuntoutusta ja hoitoakin, mutta arvatkaapa onko palveluun tunkua? Ei todellakaan, se jumittaminen kotona on vain paljon helpompaa. Tiedän hankkeen, jossa saat tuen jopa sinne kotiin avuksi työn hakemista, mutta siihenkään ei löydy työttömiä apua tarvitsevia. Työttömyys on aivan liian puuduttavaa, että ihminen siitä edes haluaisi pois.

Sanokaapa työttömät rehellisesti, mitä te haluaisitte? Olen valmis päivittämään sinun cv:n, etsimään niitä työpaikkoja ja tulemaan sinnekin tueksi, järjestämään korttikoulutukset sinulle, ja neuvottelemaan muuta koulutusta jos siihen on tarvetta, etsimään työkokeilupaikan, neuvottelemaan palkkatuen  ja tekemään sinun apuna hakemuksia, tulemaan työhaastatteluun tueksi. Mitä vielä?

Mitähän tähänkin sanoisi...

Nostat ihan turhaan sen työnhaun norsunluutorniin ja jalustalle, vaikka se on vain etappi ja ns. välttämätön (,mutta itsessään, ilman toivottua ja tarkoituksenmukaista lopputulosta) paha.

Hyvä työnhakija voi olla laiska/kelvoton työntekijä ja huono työnhakija voi olla hyvinkin hyvä työntekijä.

Työttömät yritetään kaikin keinoin leimata sosiaaliongelmaisiksi ja mielenvikaisiksi, työkyvyttömäksi ja lukuisia muita tapoja jolla yritetään laittaa työttömään viallisuuttta osoittava leima, stigma.

Kun tällainen stigma saadaan viranomaistoimilla "pääteltyä" ja jokin paperi asiasta aikaan, sitten voidaankin jo alkaa poistamaan työttömiltä heille kuuluvia oikeuksia valita työnsä ja sopia sopimuksensa, koska "vialliset" ihmiset siirrellään sosiaalipuolelle, jossa työkään ei enää ole työtä vaan se onkin "palvelua".

Kannattaa olla erittäin varovainen kun te-toimisto alkaa näitä monialaisia viritelmiään pakkosyöttämään kansalle, poliitikothan ne on menneet tällaisen fasismisysteemin rakentamaan, vauhtia tähän suuntaan on saatu etenkin porvarihallitusten aikana, hiljalleen on hivutettu kansalta pois valta valita työnsä kun työttömyysturvan ehdot muutellaan täysin järjettömiksi.

Työpaikka syntyy käytännössä silloin, jos siihen on olemassa RAHOITUS, eli palkkapussi. Jos RAHOITUSTA työhön ei löydy, on tietenkin päivänselvää että monet "työpaikat" jää täyttämättä, koska niiden työsopimuksista puuttuu työntekijälle olennaiset ehdot, erilaiset edut ja palkkaus yms.

Työ on edelleen täysin vapaaehtoinen valinta, kun edelleenkin työstä tehdään sopimus.

Vasta sen jälkeen kun SOPIMUS työstä on saatu aikaan, sitten voi  niiden sopimusehtojen puitteissa alkaa vaatimaan. Ei ennen.

Käytännössä, minkään uhittelujen alaisena en itse jatka mitään keskusteluja mistään työstä, ja hallinnon hatusta heittämät väitteet tai "kartoitukset" jostain sosiaaliongelmaisuuksista ja muista on nähtävissä virkavastuulain vastaisena toimintana ja lisäksi kyseeseen voi tulla myös rikoslaki jos työttömien tietoja aletaan perusteitta levittelemään huonossa valossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous. Kilpailutus ja tehostaminen on iso asia ja yleensä toimeksiannon saa se joka halvimmalla sen pystyy tuottamaan. Jos yksittäinen yritys nostaa palkkoja keskimääräistä korkeammalle, se tarkoittaa sitä että halvinta tarjousta ei voida jättää ja koko toimeksianto jää saamatta.

Jos niissä olis paljonkin löysää niissä hinnoissa niin sittenhän jonkun kannattais pystyttää yritys missä maksetaan työntekijöille enemmän ja siten pystyis valtaamaan markkinat ostamalla muilta työntekijät ulos. Mut niissä yleensä ei ole löysää. Ja toimeksiantajat ottaa halvimman riippumatta siitä mitä se tarkoittaa kenellekin.

Suomessa irtisanominen on paljon halvempaa ja helpompaa kuin esim. korkean palkkatason Saksassa. Siellä irtisanotuille joudutaan maksamaan helposti 1-2 vuoden palkka. Joka paikassa on epäluotettavaa työvoimaa, sanoisin ettei se ole vain Suomen ongelma. Suomen liiketoimintaympäristö on kovin leppoisa moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna. Tajuatko, kuinka surkuhupaisalta tuo valitus tuntuu keskieurooppalaisin silmin katsottuna?

Huonolla johtamisella voi helposti sössiä koulutetun työvoiman edullisuudesta saadun edun, josta suomalaisyritykset nauttivat. Yritysten kannattaisi viimeistään nyt ottaa tarkasteluun oma kustannusrakenteensa sekä tuotanto- ja johtamisprosessinsa, sieltä ne säästöt löytyvät.

Saksassa on ihan samoja ongelmia kuin suomessa. Se on totta. Mutta se korkeampi palkkataso ei kyllä ole niin yksioikoista. Saksassa on matalammat eläkemaksut kuin täällä, loivempi veroprogressio ja sairausvakuutus pitää maksaa itse. Näistä johtuen saksassa ostovoima on matalapalkka-aloilla heikompi ja hyvin palkatuilla aloilla isompi kuin suomessa. Työntekijän kannalta saksassa ei ole lopulta kauhean suurta eroa suomeen ellet tosiaan ole matalapalkkaduunissa.

Suurin ero suomessa ja saksassa tulee siitä että siellä on runsaasti saatavilla koulutettua työvoimaa. Saksan työttömyysprosentti on puolet siitä mitä suomessa. Saksan työttömyys on viimiset viis vuotta ollut noin 4% tai alle parhaillaan ollaan 3% tuntumassa. Samalla kun suomessa on käyty 11 prosentissa ja nytkin surffataan parhaillaan jossain päälle 6%. Suomessa on koronan aikana irtisanottu ja lomautettu ihmiset töistä samaan aikaan kun saksassa on reagoitu kurzarbeitilla niin että ihmiset saa pitää työpaikkansa mutta tekevät sitä osa-aikaisena ja näin säilyttävät rutiinit, osaamisen ja sen työpaikan. Ja yritykset on säilyttäneet mahdollisuuden skaalata nopeasti tuotannon ylös kun markkina on sen sallinut. Lopputuloksena meillä on täällä paljon väkeä jolla on nyt kohta kahden vuoden reikiä työhistoriassa ja saksassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä joiden palkkaaminen on paljon epävarmempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömien ja töiden kohdentumisen helpottamiseksi on laitettu tulille kymmeniä hankkeita. Työttömän tarvitsisi vain ottaa yhteyttä ja hän saisi tukea työllistymiseen ilmaiseksi. Hänelle järjestetään puuttuvaa koulutusta, työkokeilua, kuntoutusta ja hoitoakin, mutta arvatkaapa onko palveluun tunkua? Ei todellakaan, se jumittaminen kotona on vain paljon helpompaa. Tiedän hankkeen, jossa saat tuen jopa sinne kotiin avuksi työn hakemista, mutta siihenkään ei löydy työttömiä apua tarvitsevia. Työttömyys on aivan liian puuduttavaa, että ihminen siitä edes haluaisi pois.

Sanokaapa työttömät rehellisesti, mitä te haluaisitte? Olen valmis päivittämään sinun cv:n, etsimään niitä työpaikkoja ja tulemaan sinnekin tueksi, järjestämään korttikoulutukset sinulle, ja neuvottelemaan muuta koulutusta jos siihen on tarvetta, etsimään työkokeilupaikan, neuvottelemaan palkkatuen  ja tekemään sinun apuna hakemuksia, tulemaan työhaastatteluun tueksi. Mitä vielä?

Mitähän tähänkin sanoisi...

Nostat ihan turhaan sen työnhaun norsunluutorniin ja jalustalle, vaikka se on vain etappi ja ns. välttämätön (,mutta itsessään, ilman toivottua ja tarkoituksenmukaista lopputulosta) paha.

Hyvä työnhakija voi olla laiska/kelvoton työntekijä ja huono työnhakija voi olla hyvinkin hyvä työntekijä.

Elinkeinoelämän ja hallinnon toimilla työnhaun lisäämiseksi yritetäänkin vääristellä markkinan toimintaa siten, että työnhakua on suhteettoman paljon liikaa verrattuna avoinna oleviin työpaikkoihin.

Tämän tarkoituksena on tietenkin mahdottoman  ylitarjonnan avulla saada aikaan tilanne, että edes joku niistä hakijoista saataisiin painostettua tai puijattua tekemään itselleen haitallinen halpatyösopimus, sehän on nimenomaan elinkeinoelämän tavoitteita - mutta käytännössä kansan etujen vastaista toimintaa ja on hämmästyttävää että maan hallitus/eduskunta antaa tällaiselle toiminnalle minkäänlaista hyväksyntää.

Markkina toimii siten, että jos jossain on työvoimapulaa, se ratkeaa hyvin helposti siten, että tarjoaa enemmän rahaa, silloin tulee enemmän hakijoita. Tämä asia on jo todistettu moneen kertaan, mutta se aina vain systemaattisesti yritetään jättää tekemättä,  koska olemassaolevilla toimintatavoilla koetaan pakottamisen olevan edelleen jotenkin hyväksytty toimintatapa vaikka nimenomaan työtä ei voida pakottaa - kas kun työstä pitää edelleenkin tehdä sopimus.

Sosiaalipalveluihin siirtely (jossa työt yritetään teetättää ILMAN palkkaa pelkän sosiaaliturva + 9e kulukorvauksen avulla) puolestaan vaatii työttömiltäkin jo aktiivisempaa otetta, pitäisi nimittäin selvittää kuka antoi luvan väittää sosiaalipalvelujen tarpeessa olevaksi, pelkän työvoimapolitiikan perusteella ei tuollaiseen synny minkäänlaisia oikeuksia.

Onnea kaikille jotka tämän uhittelusysteemin uhriksi joudutte, toivottavasti olette luku- ja kirjoitustaitoisia siten, että saatte aikaan painavaa tekstiä esim. Eduskunnan Oikeusasiamiehelle tai Euroopan Unioniin. Suomi on ajettu todella vakavaan tilaan, se tulee vielä paljastumaan kun korona-vaihe alkaa mennä ohi.

Ei näytä hyvältä tämän hallituksen toimet. Jättivelat täytyy maksaa lisäämällä valtion tuloja, eli verotusta. Valitettavasti verot on jo aika tapissa. Työtätekevän ostovoima hiipuu entisestään ja yrittäminenkään ei kannata kun mitään ei jää käteen. Lisäksi kiihtyvä inflaatio tulee pahentamaan tilannetta entisestään. On uskomatonta kuinka vastuuttomasti voidaan asiat sotkea maan johdossa. Täytyy vain toivoa, että EU käyttäisi nyt saamaansa valtaa määrätä suomen budjetista( yli 60% velkasuhde) ja laittaisi stopin tälle, mutta tuskin tulee tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous. Kilpailutus ja tehostaminen on iso asia ja yleensä toimeksiannon saa se joka halvimmalla sen pystyy tuottamaan. Jos yksittäinen yritys nostaa palkkoja keskimääräistä korkeammalle, se tarkoittaa sitä että halvinta tarjousta ei voida jättää ja koko toimeksianto jää saamatta.

Jos niissä olis paljonkin löysää niissä hinnoissa niin sittenhän jonkun kannattais pystyttää yritys missä maksetaan työntekijöille enemmän ja siten pystyis valtaamaan markkinat ostamalla muilta työntekijät ulos. Mut niissä yleensä ei ole löysää. Ja toimeksiantajat ottaa halvimman riippumatta siitä mitä se tarkoittaa kenellekin.

Suomessa irtisanominen on paljon halvempaa ja helpompaa kuin esim. korkean palkkatason Saksassa. Siellä irtisanotuille joudutaan maksamaan helposti 1-2 vuoden palkka. Joka paikassa on epäluotettavaa työvoimaa, sanoisin ettei se ole vain Suomen ongelma. Suomen liiketoimintaympäristö on kovin leppoisa moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna. Tajuatko, kuinka surkuhupaisalta tuo valitus tuntuu keskieurooppalaisin silmin katsottuna?

Huonolla johtamisella voi helposti sössiä koulutetun työvoiman edullisuudesta saadun edun, josta suomalaisyritykset nauttivat. Yritysten kannattaisi viimeistään nyt ottaa tarkasteluun oma kustannusrakenteensa sekä tuotanto- ja johtamisprosessinsa, sieltä ne säästöt löytyvät.

Saksassa on ihan samoja ongelmia kuin suomessa. Se on totta. Mutta se korkeampi palkkataso ei kyllä ole niin yksioikoista. Saksassa on matalammat eläkemaksut kuin täällä, loivempi veroprogressio ja sairausvakuutus pitää maksaa itse. Näistä johtuen saksassa ostovoima on matalapalkka-aloilla heikompi ja hyvin palkatuilla aloilla isompi kuin suomessa. Työntekijän kannalta saksassa ei ole lopulta kauhean suurta eroa suomeen ellet tosiaan ole matalapalkkaduunissa.

Suurin ero suomessa ja saksassa tulee siitä että siellä on runsaasti saatavilla koulutettua työvoimaa. Saksan työttömyysprosentti on puolet siitä mitä suomessa. Saksan työttömyys on viimiset viis vuotta ollut noin 4% tai alle parhaillaan ollaan 3% tuntumassa. Samalla kun suomessa on käyty 11 prosentissa ja nytkin surffataan parhaillaan jossain päälle 6%. Suomessa on koronan aikana irtisanottu ja lomautettu ihmiset töistä samaan aikaan kun saksassa on reagoitu kurzarbeitilla niin että ihmiset saa pitää työpaikkansa mutta tekevät sitä osa-aikaisena ja näin säilyttävät rutiinit, osaamisen ja sen työpaikan. Ja yritykset on säilyttäneet mahdollisuuden skaalata nopeasti tuotannon ylös kun markkina on sen sallinut. Lopputuloksena meillä on täällä paljon väkeä jolla on nyt kohta kahden vuoden reikiä työhistoriassa ja saksassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä joiden palkkaaminen on paljon epävarmempaa.

Pelkkää työttömyysprosenttia ei kannata missään tuijotella.

Kas kun tilanne voidaan piilotella helposti niin, että työttömät vain siirretään hallinnon päätöksellä sosiaalipuolelle, eli väitetään heidän olevan sosiaaliongelmaisia ilman mitään perusteita, ja tällöinhän saadaan työvoimatilastot putsattua.

En lähde Saksan tilannetta tarkistelemaan, mutta olen melko varma siitä että tuo matala työttömyysprosentti näkyy jossain muualla maan tilastoissa valtaisina ongelmina, esim. sosiaaliluukuilla voi olla pitkät jonot tmv.

Yhdysvalloissa muuten vielä tiukempi systeemi, tietääkseni, eli sosiaaliturva on sielläkin, mutta työttömäksi ei pitkään kansaa tilastoida vaan sitten pääsee hakemaan jotain ruokarahaa jostakin. Jokaisessa maassa vähän eri käytännöt, mutta työttömien kohdalla tuntuu olevan aina samat valheet.

Vierailija kirjoitti:

"

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Eikö muka 6kk koeaika ole riittävä työntekijän taitojen arvioimiseen?

Entinen työnantaja palkkasi matalalla kynnyksellä, kaikille suoraan vakkarisopimus. Työhön ei vaadittu koulutusta ja perehdytyskin oli varsin lyhyt. Silti työ oli sellaista, ettei siihen kaikista ollut ja hyvin vaikea oli kokeilematta tietää, miten siinä käy. Välillä sitten oli näitä, jotka löivät hanskat tiskiin jo muutaman päivän jälkeen, välillä joku oli muutaman viikon tai pidempään, ja työnantaja totesi että ei tämä nyt näytä oppivan. 

Jos ei työnantaja pysty puolessa vuodessa näkemään onko uudesta rekrystä tekijäksi, niin sitten on jo työnantajassakin vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous.

Uskoisin, että suurin osa ihmisistä ymmärtää tämän, mutta ei tilanteen pitäisi johtaa siihen, että vain työttömiä syyllistetään, kuten nyt tehdään. Jos työnantaja ei voi maksaa enempää, koska muuten tulee konkurssi, miksi työntekijän pitäisi tehdä niin halvalla, että tulee henkilökohtainen konkurssi? Ei siinäkään ole ahneudesta kyse, jos työntekijä haluaa tulla palkallaan toimeen. 

Sitäpaitsi monessa firmassa on ahneudesta kyse. Johtajat saavat ruhtinaallista palkkaa, osinkoja maksellaan ja sidoryhmille järjestetään ilmaista huvitusta, mutta työntekijää ei kiitä kukaan. 

Montako työtöntä on.

Montako avointa työpaikkaa on.  Oikeita, johon tarvitaan työntekijä 3 kk sisällä.

Vastaa.

Omat vastaukseni : 410000 .   Avoimia työpaikkoja parhaimmillaan 40000.

Mistä kiikastaa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis suurin juttu tässä on se että työntekijän palkkaaminen yritykselle on todella iso riski. Vakituisella työntekijällä on suomessa voimakas irtisanomissuoja ja työntekijäkulujen takia yleensä työnantaja joutuu maksamaan käytännössä tuplat siitä rahaa mitä työntekijä saa palkkaa.

Jos palkkaat vakkarisopimuksella jonkun joka sitten lopulta ei kykene sitä työtä tekemään, voit prosessissa menettää helposti kymmeniä tuhansia euroja.

Mitä vähemmän kokemusta ja mitä vähemmän koulutusta työntekijällä on, sitä epävarmempaa on se työssä suoriutuminen ja sitä epätodennäköisemmin kukaan haluaa ottaa sitä vakkarisoppaririskiä.

Ja mitä palkkaan tulee, monella alalla ne marginaalit on niin pienet että ei sitä palkkausta kannata edes tehdä ellei sitä työntekijää saa johonkin tiettyyn hintaan. Ei se ole mistään ahneudesta kyse vaan siitä että jos työntekijälle maksaa enemmän palkkaa kuin mitä sen tuoma tuotto yritykselle on, niin siinähän otetaan sitten takkiin ja ennen pitkää koko lafka on nurin. Kyse on nimenomaan tästä varsinkin matalapalkka-aloilla missä työn lopputulos on vaikea kvantifioida. Esim siivous. Kilpailutus ja tehostaminen on iso asia ja yleensä toimeksiannon saa se joka halvimmalla sen pystyy tuottamaan. Jos yksittäinen yritys nostaa palkkoja keskimääräistä korkeammalle, se tarkoittaa sitä että halvinta tarjousta ei voida jättää ja koko toimeksianto jää saamatta.

Jos niissä olis paljonkin löysää niissä hinnoissa niin sittenhän jonkun kannattais pystyttää yritys missä maksetaan työntekijöille enemmän ja siten pystyis valtaamaan markkinat ostamalla muilta työntekijät ulos. Mut niissä yleensä ei ole löysää. Ja toimeksiantajat ottaa halvimman riippumatta siitä mitä se tarkoittaa kenellekin.

Suomessa irtisanominen on paljon halvempaa ja helpompaa kuin esim. korkean palkkatason Saksassa. Siellä irtisanotuille joudutaan maksamaan helposti 1-2 vuoden palkka. Joka paikassa on epäluotettavaa työvoimaa, sanoisin ettei se ole vain Suomen ongelma. Suomen liiketoimintaympäristö on kovin leppoisa moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna. Tajuatko, kuinka surkuhupaisalta tuo valitus tuntuu keskieurooppalaisin silmin katsottuna?

Huonolla johtamisella voi helposti sössiä koulutetun työvoiman edullisuudesta saadun edun, josta suomalaisyritykset nauttivat. Yritysten kannattaisi viimeistään nyt ottaa tarkasteluun oma kustannusrakenteensa sekä tuotanto- ja johtamisprosessinsa, sieltä ne säästöt löytyvät.

Saksassa on ihan samoja ongelmia kuin suomessa. Se on totta. Mutta se korkeampi palkkataso ei kyllä ole niin yksioikoista. Saksassa on matalammat eläkemaksut kuin täällä, loivempi veroprogressio ja sairausvakuutus pitää maksaa itse. Näistä johtuen saksassa ostovoima on matalapalkka-aloilla heikompi ja hyvin palkatuilla aloilla isompi kuin suomessa. Työntekijän kannalta saksassa ei ole lopulta kauhean suurta eroa suomeen ellet tosiaan ole matalapalkkaduunissa.

Suurin ero suomessa ja saksassa tulee siitä että siellä on runsaasti saatavilla koulutettua työvoimaa. Saksan työttömyysprosentti on puolet siitä mitä suomessa. Saksan työttömyys on viimiset viis vuotta ollut noin 4% tai alle parhaillaan ollaan 3% tuntumassa. Samalla kun suomessa on käyty 11 prosentissa ja nytkin surffataan parhaillaan jossain päälle 6%. Suomessa on koronan aikana irtisanottu ja lomautettu ihmiset töistä samaan aikaan kun saksassa on reagoitu kurzarbeitilla niin että ihmiset saa pitää työpaikkansa mutta tekevät sitä osa-aikaisena ja näin säilyttävät rutiinit, osaamisen ja sen työpaikan. Ja yritykset on säilyttäneet mahdollisuuden skaalata nopeasti tuotannon ylös kun markkina on sen sallinut. Lopputuloksena meillä on täällä paljon väkeä jolla on nyt kohta kahden vuoden reikiä työhistoriassa ja saksassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Meillä on paljon pitkäaikaistyöttömiä joiden palkkaaminen on paljon epävarmempaa.

Pelkkää työttömyysprosenttia ei kannata missään tuijotella.

Kas kun tilanne voidaan piilotella helposti niin, että työttömät vain siirretään hallinnon päätöksellä sosiaalipuolelle, eli väitetään heidän olevan sosiaaliongelmaisia ilman mitään perusteita, ja tällöinhän saadaan työvoimatilastot putsattua.

En lähde Saksan tilannetta tarkistelemaan, mutta olen melko varma siitä että tuo matala työttömyysprosentti näkyy jossain muualla maan tilastoissa valtaisina ongelmina, esim. sosiaaliluukuilla voi olla pitkät jonot tmv.

Yhdysvalloissa muuten vielä tiukempi systeemi, tietääkseni, eli sosiaaliturva on sielläkin, mutta työttömäksi ei pitkään kansaa tilastoida vaan sitten pääsee hakemaan jotain ruokarahaa jostakin. Jokaisessa maassa vähän eri käytännöt, mutta työttömien kohdalla tuntuu olevan aina samat valheet.

Olin Saksassa töissä ueita vuosia ja maksoin veroina sekä epäsuorina kuluina huomattavan suuren osan palkastani. Verotus oli todella rankkaa, mutta palkkakin yli puolitoistakertainen verrattuna nykyiseen ansiotasooni Suomessa. Sosiaalikuluihin olisin ehkä voinut vaikuttaa hieman kilpailuttamalla Krankenkasset tai ottamalla terveysvakuutuksen. Elintaso tipahti rajusti kun muutin takaisin Suomeen, mutta täällä on taas muuten mukavampaa, ainakin suomalaisena.

Saksassa työttömyyskorvauksen saanti edellyttää vähintään 12 kk katkeamatonta(?) työsuhdetta ja sen lisäksi sitä että myy ensin kaiken omaisuutensa pois - muutaman tuhannen euron arvoisen auton saa omistaa. Mutta maassa on hyvin toimivat työmarkkinat - jos on koulutusta ja kokemusta, maa on suorastaan karkkikauppa tarjonnan suhteen.

Tykkäsin olla töissä Saksassa, sillä organisaatiot toimivat pääsääntöisesti tehokkaammin kuin Suomessa ja jahkailua on paljon vähemmän - ehdotukset menevät eteenpäin kun on esittää kannattavuuslaskelmat. Prosesseja kehitetään jatkuvasti erilaisilla työkaluilla. Suomessa johtajat taas arastelevat investoinneissa ja muissa isoissa päätöksissä vaikka perinpohjaiset laskelmat osoittaisivat niiden kannattavan. Suomalaisorganisaatioissa hukataan energiaa säätämiseen, improvisointiin sekä muuhun sisäiseen kitkaan, ja se ei johtoa kiinnosta niin kauan kuin riittävää tulosta syntyy. Firmojen johto on ammentanut johtamisoppinsa RUK:sta, jonka tyyli taas periytyy Preussin armeijasta.

Jos joku väittää että suomalaisten teknologiayhtiöiden organisaatiot toimivat tehokkaasti, väitteen voi torpata vastakysymyksellä, että kuinka paljon heillä on tekniikan tohtoreita töissä? Organisaatioiden suorituskyky nimittäin riittää vain alemman osaamistason työntekijöihin. Ylemmän luokan asiantuntijoille ei ole tarjota sellaisia tehtäviä, joissa heidän osaamisensa tuottaisi niin paljon lisäarvoa, että heitä olisi varaa palkata. Suomessa asiantuntijoiden urakehitys loppuu jossain 35-45 ikävuoden kohdalla. Ei siksi että heidän päällään olisi lasikatto, vaan siksi, että tikapuut yksinkertaisesti loppuvat. Insinöörikoulutuksen tasoa on huononnettu, koska elinkeinoelämä on viestittänyt, että he haluavat palvelukseensa riittävästi halpaa, keskinkertaista bulkkia. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä ei ole kykyä hyödyntää henkilökunnan osaamista. Sen sijaan saksalaisissa yrityksissä on paljon kallispalkkaisia tekniikan tohtoreita, jotka työskentelevät vaativissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

 Näin. Työnantajasika(ri)porrasuliulitaho ei vain pärjää kilpailussa vapailla markkinoilla (kysyntä & tarjonta).

Tässä on se pääasiallinen ongelma, miksi Suomessa ei talous eikä työllisyysasiat toimi.  Käytännössä yritykset laiminlyö investoinnit ja kilpailukyvyn kehittämisen markkinoilla, ja odottavat vain jatkuvasti passiivisesti muilta ryhmiltä ilmaisia resursseja ja ilmaisia työtunteja ja ilmaista sitä sun tätä.

Ongelmaa pahentaa lisäksi ay-liikkeen toiminta, joka tekee TÄSMÄLLEEN SAMAA kuin yo. lihavoidun tekstin työnantajapuoli, eli palkankorotuksia vaaditaan mutta mitään lisäsuoritusta ei tapahdu palkankorotuksen vastineeksi, koska perusteena palkankorotukselle on aina kotimaan kustannustason nousu.

Kun kukaan em. ryhmistä (elinkeinoelämä, ay-liike ja maan taloutta ohjaava eduskunta) ei suostu tekemään rakenteellisia toimia ja investointimäärien ja palkkatyöpaikkojen lisäystä, lopputulos on aina sama eli kotimaassa alkaa kasvamaan massatyöttömyys em. valtaryhmien oman edun tavoittelun takia.

Mitään ei Suomi voita tällä tavoin, pikemminkin tappiot ja riitelyt aiheesta tulee olemaan todella vaikeita.