Eutanasia ei etene. Valmistelijat ei yksimielisiä. Saattohoitoa yritetään parantaa lakiteitse. Linkki

Epäilen äiti Teresan juttua kärsimyksen autuudesta.

Muistelen, että saattohoitoa on "yritetty kehittää" jo sangen kauan. Mitään ei oikeasti ole tapahtunut. Lisäksi, mielestäni mahdollisuus eutanasiaan tietyissä tilanteissa on osa laadukasta saattohoitoa. Sikäli ei siis yllätä, että siinä maassa jälleen jäädään kauniiden sanojen tasolle eikä kukaan oikeasti tee mitään tai varsinkaan ota vastuuta mistään. Onneksi asuinmaansa voi valita.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin tiedän mitä teen jos joskus sairastun vakavasti ja kuolema on hidas ja tuskallinen. En ainakaan aio mennä sairaalaan riutumaan jossa ei edes voida antaa kunnolla kipulääkettä kun pelätään, että kuoleva ihminen voi jäädä niihin koukkuun. Pitääkin ostaa köyttä valmiiksi tulevaisuutta varten.

Ajattelin itsekin samalla tavalla, kuin mitä sinä kirjoitit. Kovissa kivuissa ja tuskissa kuoleminen ei juuri houkuttele. Ja jos tietään sairautensa johtavan vääjäämättömään kuolemaan, eikä sairaalasta anneta kuolinapua, niin ei siinä jää ihmiselle juuri mitään ja paljonkaan vaihtoehtoja, kuin tehdä itsemurha, omin keinoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko täällä suunnittelee eutanasiaa itsellean? Vai onko se tarkoitettu vain muille?

Kyllä minä haluaisin eutanasian, jos tietäisin että se mitä loppuelämästä on jäljellä on pelkkää kipua.

Mikset tee itsemurhaa sitten? Keinoja kyllä löytyy kuten hukuttautuminen tai hyppääminen korkealta pää edellä maahan. Junan alle jääneet kuolevat myös. Eutanasia tarkoittaa että jonkun pitää tappaa sinut ja siitä voi tulla omantunnon ongelma surmaajalle.

Sen kun näkisi, että saattohoitovaiheen potilaalla olisi voimia kiivetä jonnekin talon katolle josta hypätä alas. Asiat olisi kuitenkin mahdollista tehdä siististi, nopeasti ja kivuttomasti. En ymmärrä tuota omantunnon ongelmaa, jos päästää toisen kärsimyksestään.

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa vastustavat ovat pääosin uskohulluja joiden mielestä kivuissa kärsiminen auttaa pääsemään taivaaseen. Äiti Teresa esimerkiksi kielsi antamasta kivunhoitoa sairaille koska kärsiminen kuulemma auttoi ihmisiä pääsemään taivaaseen ja nunnat jotka yrittivät antaa edes aspiriinia saivat kuulla kunniansa.

Ai onko täällä paljonkin saattohoito vastustajia?

Suomessa kitsastellaan myös kivunlievityksen kanssa.

Miatä muusta on siis kyse? Eutanasiaa vastustavat ovat samaa porukkaa kuin Äiti Teresa... potilas joutuu helvettiin jos ei kärsi luonnollisesti kuten Jumala on määrännyt.

Sairaanhoitajana olen nähnyt niin paljon ns saattohoidon kärsimystä, että jos joskus tarviin, niin itselleni hänkin eutanasian vaikka Sveitsistä. Aikaisemmin olin ehdottomasti eutanasiaa vastaan mutta nyt ajattelen toisin. Haluan toki kääntää kaikki kivet ja etsiä viimeiseen saakka jonkun hoitomahdollisuuden vaikka mistä. Mutta sitten kun ei ole mitään tehtävissä ja pitää luovuttaa ja tietää loppuvaiheet ja tulevat kivut ja kärsimyksen niin itselleni haluan armollisen ja laadukkaan lähdön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasiaa vastustavat ovat pääosin uskohulluja joiden mielestä kivuissa kärsiminen auttaa pääsemään taivaaseen. Äiti Teresa esimerkiksi kielsi antamasta kivunhoitoa sairaille koska kärsiminen kuulemma auttoi ihmisiä pääsemään taivaaseen ja nunnat jotka yrittivät antaa edes aspiriinia saivat kuulla kunniansa.

Ai onko täällä paljonkin saattohoito vastustajia?

Suomessa kitsastellaan myös kivunlievityksen kanssa.

Miatä muusta on siis kyse? Eutanasiaa vastustavat ovat samaa porukkaa kuin Äiti Teresa... potilas joutuu helvettiin jos ei kärsi luonnollisesti kuten Jumala on määrännyt.

Tässä omakeksimää teologiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mä olen myös eutanasiaa vastaan. Meille ei tarvita armomurhaajien ammattikuntaa. Useimmat pystyisivät ottamaan tappavat lääkkeet aivan itse vaikka perheensä kesken, homma hoidettu eikä kunnia sen huonompi. Eutanasian laillistaminen vaatisi armomurhaajien ammattikunnan ja lisäisi riskiä tulla ihan vain murhatuksi. Siksipä saattohoito on armollisempaa.

Eutanasia olisi paljon saattohoitoa armollisempi vaihtoehto silloin, kun jäljellä on päiviä tai korkeintaan viikkoja.

Vaatisi kuitenkin murhaaj ien kouluttamista kun itsensä voi tapp aa muutenkin.

"Murh aajat" on jo koulutettu. Heitä kutsutaan hoitajiksi ja lääkäreiksi. Eutanasia ei poikkea tekniseltä toteutukseltaan lääkkeen antamisesta injektiona.

Lääkärinä en suostu tappamaan potilasta. Kannattaa keksiä joku muu suorittava porras tähän toimeen. Voisiko vaikka elinkautisvankeja pyytää auttamaan koska heillä ei varmaan tule omantunnon tuskaa surmaamisesta,

Sitten ei kannata hankkiutua sellaisiin työtehtäviin, missä voi joutua tekemisiin saattohoitopotilaiden kanssa.

Niin, että saattohoitoon erikoistuneet lääkärit (ja hoitajat) joutuisivat eroamaan työstään jos eutanasia laillistettaisiin? Tosi hyvä idea.

Onko muuten juuri saattohoidon ammattilaisten suhtautumista eutanasiaan tutkittu tarkemmin?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-saattohoidossa-tyoskennelleest…

Onneksi asun Sveitsissä. Minä olen eutanasiaklinikan asiakas. Ei sinnekään tuosta noin vaan mennä hankkimaan eutanasiaa, vaan prosessi on pitkä ja vaatii paljon paperitöitä.

On onni, että tiedän voivani kuolla armollisesti jos tilanne niin vaatii. On tilanteita, joissa kivut voivat kasvaa epäinhimilliseksi ja itse en halua kuolla niihin kipuihin. Samoin mieheni ei halua elää, jos esimerkiksi halvaantuu kaulasta alaspäin. Miehen äidilläkin on exit plan.

Myrkyn jälkeen kuoleminen vie noin 30 sekuntia. Syöpädiagnoosin jälkeen voi elää kuukausia kovissa kivuissa. Kumpi on inhimillisempi tapa lähteä?

Vierailija kirjoitti:

Muistelen, että saattohoitoa on "yritetty kehittää" jo sangen kauan. Mitään ei oikeasti ole tapahtunut. Lisäksi, mielestäni mahdollisuus eutanasiaan tietyissä tilanteissa on osa laadukasta saattohoitoa. Sikäli ei siis yllätä, että siinä maassa jälleen jäädään kauniiden sanojen tasolle eikä kukaan oikeasti tee mitään tai varsinkaan ota vastuuta mistään. Onneksi asuinmaansa voi valita.

Saattohoidon kehittäminen jää vain puheiden tasolle, sillä siihen ei yksinkertaisesti ole rahaa. Kuolevat tai heidän omaisensa eivät jaksa eivätkä pysty pitämään meteliä viimeisten hetkien kamaluudesta. Moni ei kehtaakaan, kun toisaalta kuitenkin ollaan kiitollisia siitä että ylikuormittunut terveydenhuolto teki edes jotain kuolevan viime hetkien helpottamiseksi. Kuolevat ovat näkymätön joukko, joiden etua ei aja kukaan. Mutta eutanasia hyväksymällä saataisiin rahaa myös niiden elävien parempaan hoitoon, myös saattohoitoon.

Ennenkuin älähdätte että "mitä minä sanoin, rahan säästö se vaan on siinä takana", miettikääpä hetki. Mitä ihmeen eroa on siinä, että saadaan kaikille laadukas saattohoito loppuvaiheen nukutuksineen, vieressä istuvine hoitajineen, ja lääkärikin käy useamman kerran päivässä potilaan luona lääkitystä ja vointia tarkastamassa vs. ihminen saa jättää nämä pari viimeistä kituviikkoa väliin ja valita eutanasian, jos niin haluaa. Ja näin vapauttaa ne hänen loppuvaiheeseensa käytettävät resurssit jonkun toisen hoitoon, jollekin joka hoidosta hyötyisi enemmän? Jonkun sellaisen, joka saisi vielä vaikka kymmeniä vuosia lisää elinaikaa, jonkun joka kuntoutuisi takaisin työelämään, jonkun jonka ei tarvitsisi elää viimeisiä vuosia yksin asunnossaan, vaan tarvittavan kotihoidon turvin? Jonkun joka ehdottomasti haluaa luonnollisen kuoleman, mutta inhimillisesti kivunlievityksineen ja nukutuksineen?

Kyllä, inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi eutanasia säästäisi myös rahaa. Siitäkin pitää voida puhua! Mutta on ihan höpö-höpöä väittää, että eutanasian salliminen kannustaisi sairaita lopettamaan elämänsä, jotteivat olisi vaivaksi. Tuo on ihan yhtä typerä väite kuin se, että saattohoitoa ei voisi kehittää siksi kun jos on hyvä saattohoito, syöpäpotilaat ja muut vakavasti sairaat ei enää jaksa taistella läpi rankkoja hoitoja, vaan luovuttaa ja siirtyy saattohoitoon, jotteivat kuormita terveydenhuoltoa ja omaisiaan.

Olen itse hoitaja, ja osallistunut kolmen syöpään kuolleen omaiseni saattohoitoon, eli voin väittää tietäväni jotain siitä, mitä ne elämän loppuhetket usein ovat. Vaikka ihmisen viime hetkiin ladattaisiin vaikka kuinka paljon resursseja, silti mikään muu kuin nukuttaminen ei vie esim. syövän viime päivien tuskaa, epämukavuutta ja kärsimystä pois. Totta kai esim. nukuttaminen pitäisi olla paremmin saatavilla kuin nykyisin, niille jotka sitä tahtoisivat, mutta siihen rinnalle pitää aivan ehdottomasti sallia myös eutanasia niille, jotka tahtovat lähteä hillitysti, hallitusti, vain läheistensä ympäröiminä, ilman ympärillä häärivää hoitohenkilökuntaa/laitosolosuhteita. Nykytilanne ei palvele ketään. Toki im.n voi tehdä, mutta silloin se on tehtävä siinä vaiheessa kun vointi on sellainen että hyviä päiviä olisi vielä viikkoja edessä. Riskinä on myös se, että epäonnistuu, ja päätyy kuitenkin ki tumaan loppuaikansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mä olen myös eutanasiaa vastaan. Meille ei tarvita armomurhaajien ammattikuntaa. Useimmat pystyisivät ottamaan tappavat lääkkeet aivan itse vaikka perheensä kesken, homma hoidettu eikä kunnia sen huonompi. Eutanasian laillistaminen vaatisi armomurhaajien ammattikunnan ja lisäisi riskiä tulla ihan vain murhatuksi. Siksipä saattohoito on armollisempaa.

Eutanasia olisi paljon saattohoitoa armollisempi vaihtoehto silloin, kun jäljellä on päiviä tai korkeintaan viikkoja.

Vaatisi kuitenkin murhaaj ien kouluttamista kun itsensä voi tapp aa muutenkin.

"Murh aajat" on jo koulutettu. Heitä kutsutaan hoitajiksi ja lääkäreiksi. Eutanasia ei poikkea tekniseltä toteutukseltaan lääkkeen antamisesta injektiona.

Lääkärinä en suostu tappamaan potilasta. Kannattaa keksiä joku muu suorittava porras tähän toimeen. Voisiko vaikka elinkautisvankeja pyytää auttamaan koska heillä ei varmaan tule omantunnon tuskaa surmaamisesta,

Sinä teet sen jos lainsäädäntö sen sallii, potilaasi pyytää ja täyttää kriteerit. Tai sitten hakeutua sellaiselle erikoisalaksemme missä kuolevia ei tule vastaan. En ole koskaan ymmärtänyt tätä lääkärien kieltäytymistä. Mikä siinä in niin vaikeaa, jos se on potilaan paras?

Minusta pitäisi olla niin, että hoitotahtoon voisi merkitä millaisessa tilanteessa haluaa eutanasian, tietysti lain puitteissa. Ensimmäinen edellytys olisi tietysti saattohoitopäätös. Hoitotahdossa voisi myös valtuuttaa lähiomaisen tekemään saattohoidon aikana eutanasiapäätöksen siinä vaiheessa, kun ei enää pysty itse kommunikoimaan.

Äitini teki hoitotahdon, jossa määritteli myös saattohoidon. Hän halusi sedaation, eli lopun ollessa lähellä, hän ei halunnut olla tajuissaan,vaan huumattuna.

Loppu tuli nopeammin kuin odotettiin, ja sairaalassa , jossa ei saattohoitoa tehdä. Keskustelin edeltävänä iltana hoitavan lääkärin kanssa ja muistutin äitini hoitotahdosta ja sedaatio-valinnasta. Lääkäri lupasi kiinnittää asiaan huomiota.

Menin katsomaan äitini ruumista. Hänen kasvoillaan oli ilme, jota niillä ei olisi ollut, jos sedaatio olisi toteutettu.

Saattohoidon taso on aivan liian vaihtelevaa, ja on vain sattumasta kiinni, päätyykö osaavan henkilökunnan käsiin.

Eutanasia tulisi sallia.

Vierailija kirjoitti:

Epäilen äiti Teresan juttua kärsimyksen autuudesta.

Niin minäkin. Hän oli nimittäin katolilainen, ja katolisen kirkon moraaliopetus sallii kipulääkkeiden käytön silloinkin, kun ne saattavat ei-toivottuna sivuvaikutuksena lyhentää jäljellä olevaa elämää.

-teologian opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko täällä suunnittelee eutanasiaa itsellean? Vai onko se tarkoitettu vain muille?

Kyllä minä haluaisin eutanasian, jos tietäisin että se mitä loppuelämästä on jäljellä on pelkkää kipua.

Mikset tee itsemurhaa sitten? Keinoja kyllä löytyy kuten hukuttautuminen tai hyppääminen korkealta pää edellä maahan. Junan alle jääneet kuolevat myös. Eutanasia tarkoittaa että jonkun pitää tappaa sinut ja siitä voi tulla omantunnon ongelma surmaajalle.

Sen kun näkisi, että saattohoitovaiheen potilaalla olisi voimia kiivetä jonnekin talon katolle josta hypätä alas. Asiat olisi kuitenkin mahdollista tehdä siististi, nopeasti ja kivuttomasti. En ymmärrä tuota omantunnon ongelmaa, jos päästää toisen kärsimyksestään.

Murha on murha, oli motiivi miten "jalo" tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, ettei etene. Olisikin ihan kaiken sivistyksen ja ihmisarvon vastaista alkaa sallimaan ja jopa mainostamaan eutanasiaa.

Minkä ikäinen olet?

Kun katson nyt mieheni  (65v) kärsimyksiä syöpää vastaan, niin ainoa vaihtoehto olisi eutanasia.

Mutta, kun näitä vastustajia on, jotka kuvittelevat kuolevansa kivutta. Sallikaa nimeenomaan heille kivulias kuolema.

Kun oma kuolema tulee ja on tuskissaan, niin elkää valittako. Sanokaa hoitajille, etten tarvitse kipulääkkeitä, koska olen luomukuolemaa tekevä ihminen.

Hoitajana tiedän, että kipulääkkeitä on olemassa ja niitä myös annetaan. Kyllä tässä puolen vuosisadan iässä jo tietää elämästä ja kivuista yhtä jos toista.

Meillä on hyvä saattohoitokulttuuri jos vaan sitä jatketaan ja rahoitusta annetaan.

En todellakaan kannata muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti kuormitetun hoitohenkilökunnan päälle vielä armomurhan aiheuttamien huolien kasaamista. Minä en ainakaan suostuisi sellaiseen. Lääkärit ja hoitajat ovat elämän puolella, ei sitä vastaan. Emme me voi ryhtyä teloittajiksi.

Eutanasian tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus tilanteessa kuin tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko täällä suunnittelee eutanasiaa itsellean? Vai onko se tarkoitettu vain muille?

Kyllä minä haluaisin eutanasian, jos tietäisin että se mitä loppuelämästä on jäljellä on pelkkää kipua.

Mikset tee itsemurhaa sitten? Keinoja kyllä löytyy kuten hukuttautuminen tai hyppääminen korkealta pää edellä maahan. Junan alle jääneet kuolevat myös. Eutanasia tarkoittaa että jonkun pitää tappaa sinut ja siitä voi tulla omantunnon ongelma surmaajalle.

Sen kun näkisi, että saattohoitovaiheen potilaalla olisi voimia kiivetä jonnekin talon katolle josta hypätä alas. Asiat olisi kuitenkin mahdollista tehdä siististi, nopeasti ja kivuttomasti. En ymmärrä tuota omantunnon ongelmaa, jos päästää toisen kärsimyksestään.

Murha on murha, oli motiivi miten "jalo" tahansa.

Tämä. Mä en näe siinä mitään armoa enkä jaloa, että ihminen ryhtyy armomurhaamaan toisia. Sitä kun ei voi koskaan toisen pään sisäisiä liikkeitä tietää. Entä jos mieli muuttuukin kesken kaiken? Ottaisitko tunnollesi sen, että menit tappamaan vaikka toinen ei sitten kuitenkaan halunnut sitä? 

Juuri tämän takia en halua tulevaisuudessa tehdä töitä vanhusten, vammaisten tai saattohoitopotilaiden hoitopaikoissa. Uskoisin että niistä kaikista alkaa paeta henkilökuntaa muihin tehtäviin jos eutanasiasta tulee laillista ja se "annetaan" hoitajien tehtäväksi.

t. lh-opiskelija