Lue keskustelun säännöt.
Viro pyyhkäisi Suomen ohi koulumenestyksessä – Suomen käyrä laskee kuin lehmän häntä
30.08.2021 |
Viro pyyhkäisi Suomen ohi koulumenestyksessä – Suomen käyrä laskee kuin lehmän häntä
Baltian ylle on syttynyt uusi Pisa-tähti. Viro selätti Suomen koulutaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa.
SUOMESSA on jo pitkään kauhulla katsottu, kuinka lasten hiipuva innostus koulunkäyntiä kohtaan näkyy heikentyneinä tuloksina kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa.
Lue lisää: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Siinä missä Suomen Pisa-tulokset ovat tasaisesti heikentyneet vuodesta 2006 lähtien, Virossa koululaisten osaaminen on kuitenkin pysynyt samalla tasolla tai jopa parantunut.
Sen seurauksena Viro on lipunut maailman parhaista kouluistaan tunnetun Suomen ohi kuin tallinnanlaiva konsanaan.
Miten Viro sen oikein teki?
Viro nousi uusimmassa, vuonna 2019 julkaistussa Pisa-tutkimuksessa Euroopan ykköseksi kaikissa kolmessa tutkimuksessa tarkastellussa kategoriassa.
Pisa-tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen tilasta kansainvälisessä vertailussa sekä mittaa, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat koulussa opittuja taitoja. Tutkimus keskittyy kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet.
Koko maailman mittakaavassa Viro oli luonnontieteissä sijalla neljä, lukutaidossa sijalla viisi ja matematiikassa sijalla kahdeksan. Suomen vastaavat sijoitukset ovat kuusi, seitsemän ja 16.
Suurimman saavutuksen Viro on tehnyt lukutaidossa, jossa Suomi on valunut alamäkeen jo pidemmän aikaa.
Miksi Suomen taso laskee?
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hattu kouraan ja mars naapuriin opettelemaan miten molemmat sukupuolet saadaan menestymään koulussa. Taitaa kuitenkin olla liian hapokas pala nieltäväksi joten eiköhän viisikolle riitä tyttöjen hyvä menestys.
Kiinnostavaa olisi tutkia myös, miten muunsukupuolisten, seksuaalivähemmistöjen ja muiden vastaavien erityisryhmien asema on huomioitu Viron kouluissa. Entä Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien oppilaiden kotikielen opetus? Miten heidän integrointinsa nornaaliin oppilasryhmään on sujunut? Näistä teemoista haluaisin saada syväluotaavaa analyysiä.
Sanotaanpa vaikka näin, että älykäs kyllä onnistuu aina ratkaisemaan eteen tulevat ongelmat tehokkaasti kulloisenkin tilanteen pohjalta, ja viisas välttää edes joutumasta ongelmiin. Valitettavasti Suomessa ei olla oikein kumpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta ei se Ranskankaan huippuyliopiston taso voi kummoinen olla jos katsotaan Tyty Y-V:n osaamista.. Toisaalta hänet on sitten valittu parhaimpana kaikista ehdokkaista suorittamaan tarkastustoimintaa. Itse aion sanoa pojalleni, että menee sivariin. Tätä maata ei kannata puolustaa.
Ehkäpä seuraavaa opetussuunnitelmaa mietittäessä otettaisiin tämäkin asia huomioon.
Nykyinen tapa "opettaa" ei selvästikään sovi monillekaan. Lapset käyvät koulussa vain muodon vuoksi tekemässä jotain, tekevät vain sen verran että minimivaatimukset täyttyvät.
Tuittu 62 kirjoitti:
Kaksikymmentä vuotta yläkoulun opettajana keskisuuressa lähiökoulussa. Tästä muutama oman kokemuksen kautta selvinnyt syy:
1. Inkluusio eli integrointi on todella idioottimainen ajatus, huonosti peitelty säästötoimenpide. Mieti itse. Luokallasi, joille pitäisi opettaa fysiikkaa ysillä, on oppilaita istumassa, jotka eivät tunne kellonaikoja. (ennen olivat erillisessä koulussa) He saavat nyt sitten niin erinomaista tuntumaa normikouluun. Käytöshäiriöiset ovat pienryhmässä, mutta tulevat istumaan normaalitunnille, koska opetusta ei voi heiltä kieltää. Ilman mukana seuraavaa tukea. Silloin kun nämä pienryhmien ja erityiskoulujen lakkautuksia ajettiin läpi, sanottiin tuen seuraavan oppilaan mukana. Kertaakaan ei ole ohjaajaa tai muuta tukea tunnilla näkynyt. Samalla luokalla on vielä eri äidinkielisiä, joilla ei ole yhden vuoden suomenkielen opetuksen ja olemattoman koulusivistyksen johdosta hajuakaan siitä, mitä yritän selittää.
2. Oppilasryhmät oli kymmenen vuotta sitten fysiikassa ja muissa luonnontieteissä noin 12 oppilasta, nyt siellä istuu 25 oppilasta. Huone on niin täynnä pulpetteja, että en mahdu oppilaan viereen opettamaan, vaikka haluaisinkin.
3. Uusi oppilaslähtöinen opetussuunnitelma ja "luokalle jättäminen tai nelosien antaminen ei oikein ole hyvä juttu" Siellä sitten siirretään luokalta ylemmälle oppilaita, jotka eivät ole vuoden aikana tehneet yhtään mitään.
4. En saa poistaa luokasta oppilasta, joka häiritsee. Hän ei ole valvonnassa käytävällä istuessaan.
5. Yritetään liikaa hyvällä. Esim. saat kehun wilman,kun tulit kouluun! Ei saa**na!
6. Digiloikka!
En ole vielä tavannut yhtäkään opettajaa, joka ei olisi yltiöhumanistinen maailmanhalaaja, joten lienet poikkeus. Mutta yleensä ottaen edellä mainitut asiat on juuri sitä minkä puolesta opettajat äänestäjät joten tekis mieli sanoa että saitte mitä tilasitte.
"Se lopetettiin siksi, että sitä ei tarvita yhtään mihinkään ja sen pakkosyöttö kaikille on aivan täydellistä ajanhukkaa, jolla ei saavuteta yhtään mitään."
On todistettu, että käsialakirjoitus kehittää sekä hienomotoriikka että aivoja. Mutta taitaa olla niin, että kun se on vaivalloista, niin sitä ei tarvitse opetella.
Mielenkiinstoista on myös se, että kymmensormijärjestelmääkään ei opeteta (tai opita). Sekin lienee liian vaivalloista.
Paljon näitä pahempi juttu on se, että jossakin äskettäin ilmestyneessä lehtijutussa äidinkielen opettaja totesi, ettei hän voi kuvitellakaan edellyttävänsä peruskoulun oppilailtaan aineen kirjoittamista jostakin nimetystä aiheesta, sillä oppilaat eivät enää siihen kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virossa arvostetaan perhettä enemmän kuin Suomessa ja se näkyy myös lapsissa. Monesti äidit ovat kotona tai ovat osapäivätyössä. Suomessa lapset ovat jo 1 luokasta asti yksin iltapäivisin. Kyllä se lapsille annettu aika näkyy. Virossa on samantyyppiset arvot voimissaan kuin etelä-Euroopassa, lapsilla on käytöstavat ja yhteisiä ruokahetkiä arvostetaan. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja se miten virolaiset vanhemmat vaativat lapsiaan käyttäytymään henkilökuntaa kohtaan esim päiväkodissa eroaa suomalaisista. Lapsilta vaaditaan että tervehtivät esim. minua aamulla ja heille sanotaan minun kuulteni että muistakaa totella henkilökuntaa. Sama juttu kun kotiin tulee virolaisia remppamiehiä, tervehtivät ja ovat mukavia, suomalaiset murahtavat jotain jos kysyy. Kaikki tuo kertaantuu lapsissa ja heidän hyvinvoinnissaan joka sitten heijastuu myös kouluun. Harmittaa kun Suomi on muuttunut niin oudoksi.
Vierailija kirjoitti:
Virossa arvostetaan perhettä enemmän kuin Suomessa ja se näkyy myös lapsissa. Monesti äidit ovat kotona tai ovat osapäivätyössä. Suomessa lapset ovat jo 1 luokasta asti yksin iltapäivisin. Kyllä se lapsille annettu aika näkyy. Virossa on samantyyppiset arvot voimissaan kuin etelä-Euroopassa, lapsilla on käytöstavat ja yhteisiä ruokahetkiä arvostetaan. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja se miten virolaiset vanhemmat vaativat lapsiaan käyttäytymään henkilökuntaa kohtaan esim päiväkodissa eroaa suomalaisista. Lapsilta vaaditaan että tervehtivät esim. minua aamulla ja heille sanotaan minun kuulteni että muistakaa totella henkilökuntaa. Sama juttu kun kotiin tulee virolaisia remppamiehiä, tervehtivät ja ovat mukavia, suomalaiset murahtavat jotain jos kysyy. Kaikki tuo kertaantuu lapsissa ja heidän hyvinvoinnissaan joka sitten heijastuu myös kouluun. Harmittaa kun Suomi on muuttunut niin oudoksi.
Mistä ihmeestä tämä kehitys Suomessa johtuu? Olen itse 50v, maalta kotoisin ja ainakin omat vanhemmat opetti ja vaati asiallisia käytöstapoja etenkin vanhempia ja vieraita ihmisiä kohtaan.
Miksi se on korvattu kokonaan vapaalla kasvatuksella missä Eetu-Janikan täytyy saada haistatella kelle tahansa koska hän on niin yliherkkä käytöstavoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuittu 62 kirjoitti:
Kaksikymmentä vuotta yläkoulun opettajana keskisuuressa lähiökoulussa. Tästä muutama oman kokemuksen kautta selvinnyt syy:
1. Inkluusio eli integrointi on todella idioottimainen ajatus, huonosti peitelty säästötoimenpide. Mieti itse. Luokallasi, joille pitäisi opettaa fysiikkaa ysillä, on oppilaita istumassa, jotka eivät tunne kellonaikoja. (ennen olivat erillisessä koulussa) He saavat nyt sitten niin erinomaista tuntumaa normikouluun. Käytöshäiriöiset ovat pienryhmässä, mutta tulevat istumaan normaalitunnille, koska opetusta ei voi heiltä kieltää. Ilman mukana seuraavaa tukea. Silloin kun nämä pienryhmien ja erityiskoulujen lakkautuksia ajettiin läpi, sanottiin tuen seuraavan oppilaan mukana. Kertaakaan ei ole ohjaajaa tai muuta tukea tunnilla näkynyt. Samalla luokalla on vielä eri äidinkielisiä, joilla ei ole yhden vuoden suomenkielen opetuksen ja olemattoman koulusivistyksen johdosta hajuakaan siitä, mitä yritän selittää.
2. Oppilasryhmät oli kymmenen vuotta sitten fysiikassa ja muissa luonnontieteissä noin 12 oppilasta, nyt siellä istuu 25 oppilasta. Huone on niin täynnä pulpetteja, että en mahdu oppilaan viereen opettamaan, vaikka haluaisinkin.
3. Uusi oppilaslähtöinen opetussuunnitelma ja "luokalle jättäminen tai nelosien antaminen ei oikein ole hyvä juttu" Siellä sitten siirretään luokalta ylemmälle oppilaita, jotka eivät ole vuoden aikana tehneet yhtään mitään.
4. En saa poistaa luokasta oppilasta, joka häiritsee. Hän ei ole valvonnassa käytävällä istuessaan.
5. Yritetään liikaa hyvällä. Esim. saat kehun wilman,kun tulit kouluun! Ei saa**na!
6. Digiloikka!
En ole vielä tavannut yhtäkään opettajaa, joka ei olisi yltiöhumanistinen maailmanhalaaja, joten lienet poikkeus. Mutta yleensä ottaen edellä mainitut asiat on juuri sitä minkä puolesta opettajat äänestäjät joten tekis mieli sanoa että saitte mitä tilasitte.
En ole yltiöhumanisti, totuus vain, että ketään ei enää jätetä luokalle ja jos on jäämässä luokalle, niin eikös erityisopetmhoida sen vsop:hen… Sori nyt vaan, mut moni opettaja jättäisi oppilaan luokalleen.
Vierailija kirjoitti:
"Se lopetettiin siksi, että sitä ei tarvita yhtään mihinkään ja sen pakkosyöttö kaikille on aivan täydellistä ajanhukkaa, jolla ei saavuteta yhtään mitään."
On todistettu, että käsialakirjoitus kehittää sekä hienomotoriikka että aivoja. Mutta taitaa olla niin, että kun se on vaivalloista, niin sitä ei tarvitse opetella.
Mielenkiinstoista on myös se, että kymmensormijärjestelmääkään ei opeteta (tai opita). Sekin lienee liian vaivalloista.
Paljon näitä pahempi juttu on se, että jossakin äskettäin ilmestyneessä lehtijutussa äidinkielen opettaja totesi, ettei hän voi kuvitellakaan edellyttävänsä peruskoulun oppilailtaan aineen kirjoittamista jostakin nimetystä aiheesta, sillä oppilaat eivät enää siihen kykene.
On varmasti todistettu, että käsialakirjoitus kehittäisi hienomotoriikkaa ja aivoja jos sitä taitoa hioisi huippuunsa. Se ei vain miksikään muuksi sitä faktaa muuta, että sillä käsialakirjoituksella ei ole enää tänä päivänä yhtään minkäänlaista käyttötarvetta ihmisten elämässä ja siksi on aivan täysin epärealistinen ajatus, että sitä opeteltaisiin sille tasolle. Se on historiaa ja ei sellaista opi syvällisesti, mitä ei todellisuudessa käytä eikä sellaisen opettelemiseen ole motivaatiota, jolla ei ole edes keksittävissä mitään varsinaista tarvetta. Se oli sitä täysin hyödytöntä pakkopullaa jo pari vuosikymmentä sitten.
Kymmensormijärjestelmää ei kai ole koskaan peruskoulussa opetettu. En tiedä miksi. Sille olisi tarvetta.
Äidinkielen aineita pitää laittaa kirjoittamaan. Sille taidolle on kyllä tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opin kymmensormijärjestelmän, kun 90-luvun alussa oli valinnaisaineena konekirjoitus. Niin, sillä kirjoituskoneella.
Vaikka kaunokirjoitusta ei tarvitsisikaan mihinkään, varmasti opettaa liikkeiden ja käsien hallintaa, tekemään tarkkuutta vaativia tehtäviä.
Kun ylipäänsä koneella tai käsin kirjoittaa, joutuu ihan miettimään, mitä kirjoittaa. Kirjoituskoneella oli vaikeampi pyyhiä tekstiä, ja käsin kirjoittaessa pyyhekumi kuluu.
Vierailija kirjoitti:
Utaretohtorikin sen totesi, he ovat kaikki korkeasti koulutettuja ja tunnemme heidät henkilökohtaisesti.
Tosin eivät osanneet kirjoittaa tai lukea millään kielellä ja puhe kuulosti joltain simpanssimurteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virossa lapsenlapset kohtelee omia isovanhempia kuin kukkia kämmenellä. Tuovat tuolia, passaavat tarjottavia, katsovat silmiin ja hymyilevät.
Jotenkin nämä tällaiset käytöserot on pistäneet silmiin eniten kun olemme reissanneet Virossa.
Vierailija kirjoitti:
Virossa arvostetaan perhettä enemmän kuin Suomessa ja se näkyy myös lapsissa. Monesti äidit ovat kotona tai ovat osapäivätyössä. Suomessa lapset ovat jo 1 luokasta asti yksin iltapäivisin. Kyllä se lapsille annettu aika näkyy. Virossa on samantyyppiset arvot voimissaan kuin etelä-Euroopassa, lapsilla on käytöstavat ja yhteisiä ruokahetkiä arvostetaan. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja se miten virolaiset vanhemmat vaativat lapsiaan käyttäytymään henkilökuntaa kohtaan esim päiväkodissa eroaa suomalaisista. Lapsilta vaaditaan että tervehtivät esim. minua aamulla ja heille sanotaan minun kuulteni että muistakaa totella henkilökuntaa. Sama juttu kun kotiin tulee virolaisia remppamiehiä, tervehtivät ja ovat mukavia, suomalaiset murahtavat jotain jos kysyy. Kaikki tuo kertaantuu lapsissa ja heidän hyvinvoinnissaan joka sitten heijastuu myös kouluun. Harmittaa kun Suomi on muuttunut niin oudoksi.
Äkkiä googlaamalla selviää, että yli 90 prosenttia 3-5-vuotiaista virolaislapsista käy päiväkodissa. Suomessa luku on selvästi alhaisempi.
Ehkä ne virolaiset perhekeskeiset kotiäidit vievät lapsensa hoitoon, koska ovat lukeneet varhaiskasvatuksen hyvistä vaikutuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inkluusio=säästö
Missä se tuki viipyy, ollaan luokissa odotelleet jo vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Jännää, Lähdetäänkö Suomesta vielä joskus paremman elintason perässä Viroon..? Ite teen etätyötä ja voisin periaatteessa asua Tallinnassa. Uudet kämpät näyttää olevan puolet Hki hinnoista. Aika villiä olis!
Tervetuloa, suosittelen. Tallinnassa ihan erilainen tekemisen meininki ja itse pidän siitä että kulttuuria arvostetaan ja on runsaasti tarjolla.
Mitäs te mammat kirjoitatte kauniilla kaunokirjoituksellanne?
Lahden toiselle puolelle opintoretkelle vaan! Ei taida tosin hallitus tähän nöyrtyä.
Totta tavallaan. Opettajat ovat niin auktoriteettipelkoisia, arkoja ja kuuliaisia, että antavat asiat sujua allikkoon. Munattomia! OAJ täysin hampaaton.
Mediaa pelätään ja aivan aiheesta, koska olet sen armoilla. Vanhemmat, oppilaat, koko yhteiskunta on valmis osoittamaan sormella opettajaa heti, jos jotain aihetta keksitään. Liian vähän lihapullia oppilaan lautasella tai oppilasta otettu kiinni hänen heitellessä pulpetteja.
Virossa päikyissä on ihan toinen meno kuin Suomessa. Kaikki on selkeää ja sieltä puuttuu se häsläys. Opettajat useimmiten pysyy samana koko päikkyajan. Opella on apuna hoitaja ja oma keittäjä/hoitaja. Tämän lisäksi lapsilla on erikseen musiikinopettaja ja uimaopettaja. Päikyssä siis pyritään oppimaan jo uimaan. Uintia on kerran viikossa. Ei ole vasu-kokouksia. Juhlat on kauniita, hiottuja, lapset laulavat tosi paljon. Pienet pojatkin laittaa mukisematta kauniit juhlavaatteet, kaulassa rusetit. Päikyssä on iltapäivisin myös eri harrastuksia, että vanhempien ei tarvitse kuskata erikseen niihin, on jalkapalloa, tanssia, kuvista, kieliä, karatea jne.
Ei ihme, että kouluun lähtee sitten vimpan päälle osaavat ekaluokkalaiset. Jännä yksityiskohta on, että teinipojatkin voi harrastaa kuoroa ja kansantanssia eikä sitä kukaan katso kieroon.
Opettajilla ja päikyn opettajilla on tiukka ammattiylpeys - ja syystäkin. Vaikka ryhmissä on mm-lapsia tai venäjää äidinkielenään puhuvia lapsia, jotka ei vielä osaa viroa, niin homma pysyy kasassa.
Samaa ryhtiä ja tekemisen meininkiä toivon Suomeenkin. Tein graduni koskien Viron varhaiskasvatusta ja siksi seurasin heitä vähän pitempään paikan päällä.
Mitä kuuluu Sanni Grahn-Laasoselle?