Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
No ei se kyllä noin yksinkertainen selitys ole. Uutisessa sanotaan, että "Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea." Laskevat oppimistulokset koskevat ihan kantasuomalaisiakin.
Ne m-valtaiset on huonoja myös suomalaisille. Koulurauha mennyttä.
Täysin kokemispohjaista hölynpölyä, jota ei tilastot tue.
No ainakin minulla tämä tieto on tullut Helsingin opetusvirastolta ja mamuvaltaisen yläkoulun eläkkeelle jääneeltä rehtorilta.
Meitä vanhempia istutettiin vuosi kouluverkkotarkasteluilloissa mäyhäämässä, miksi meidän lapsiamme ei muka voisi siirtää ongelma-alueen kouluun parantamaan sen tasoa.
Eli klassinen näin nämä asiat koetaan…
Valehtelet.
Opettajien ammattijärjestön lehti 07.03.2019
on jo kirjoittanut tästäkielletystä aiheesta, turha yrittää valehdella.
HELSINGIN SANOMAT on uutisoinut asiasta ensimmäisenkerran jo ainakin seitsemän vuotta sitten.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002720952.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
IS: Viro pyyhkäisi Suomen ohi koulumenestyksessä - Suomen käyrä laskee kuin lehmän häntä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008208639.html
Jokainen tolkun ihminen ymmärtää perimmäisen syyn, mistä tämä ilmiö johtuu. Ääneen sitä syytä ei kuitenkaan voida Suomessa sanoa, koska sen lausuminen olisi vihapuhetta ja siitä seuraisi ongelmia. Virossa syyn voisi ihan luontevasti täräyttää ilmoille, eikä kukaan paheksuisi.
Muuta sinne ihailemaasi Viroon, jos täällä noin ahdistaa. Niinhän moni hengenheimolaisesi on tehnytkin, kuten vaikkapa Anu S. jo vuosia sitten.
Kun mietitään mm-oppilaiden vaikutusta tuloksiin, on hyvä huomioida se, mitä Pisa-tuloksissa tarkoitetaan mm:lla "Ensimmäisen sukupolven mm:lla tarkoitetaan oppilaita, joiden molemmat vanhemmat ja he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Toisen sukupolven mm:t ovat syntyneet Suomessa, mutta heidän vanhempansa ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Muut oppilaat määritellään tässä kantaväestöön kuuluviksi."
Ministeriön Pisa-analyysissa todetaan aiheesta
- mm-oppilaiden kasvu näkyy PISA-otoksessa selvästi, sillä vuoden 2018 aineistossa heidän otantapainoin korjattu osuutensa oli 5,8 prosenttia, kun vuoden 2009 aineistossa tämä osuus oli vain 2,6 prosenttia.
- mm-oppilaiden ja kantaväestön väliset osaamiserot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Toisen sukupolven mm-oppilaiden tulokset olivat keskimäärin hieman parempia kuin ensimmäisen sukupolven tulokset, mutta nämä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Aiempien vuosien tutkimuksissa toisen sukupolven tulokset ovat olleet parempia kuin ensimmäisen sukupolven.
- sukupuolen ja sosioekonomisen taustan yhteys lukutaitoon on Suomessa mm-taustaa vahvempi
- kantaväestössä erinomaisia lukijoita on 15 %, mm-oppilaista 4-5% kun taas heikkoja lukijoita oli kantaväestössä 11 % ja mm-oppilaista 45-33%. Vastaava tilanne on myös matematiikassa ja luonnontieteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Juutuupin Kurzgesagt (saksaksi "Pähkinänkuoressa") videot jotka puhuu tiedeasioista värikkäillä animaatioilla. Simppelillä ja viihdyttävällä formaatilla opettavat biologiaa, rakettitiedettä ja kosmologiaa kaikenikäisille ja miljoonayleisölle.
Tämäntyylisiä kirjoja ja lehtisiä oli ysärillä ja 2000-luvulla paljon, tuon videopätkän tekijätkin tulevat graafisen suunnittelun pohjalta eli kirjamaailmasta. ADHD:eimmankin pojan saa innostumaan tieteestä ja teknologiasta kun puhutaan räjähdyksistä, sodista, katastrofeista yms.
Yksi hyvä kulttiesimerkki Suomessa Noidan Käsikirja, joka kiteytti maailman mytologiaa jänniin piirroksiin ja pieniin infopaukkuihin hirviöistä ja kummituksista. Siitä innostuneet pojat sitten siirtyy lukemaan suurempia mytologiakirjoja ja siirtyvät ennenpitkää historiakirjoihinkin.
Kiitos, tämä oli kiva vinkki! Mun poika tykkää lukea esim Tiede -lehteä ja Tekniikan maailmaa. Mutta ne on kuitenkin lehtiä, ei varsinaisesti proosaa.
Muistatko Neropatin Käsikirjan? Siitähän poiki paljonkin kaikenlaisia tehtäväkirjoja -ja vihkosia. Sellaisia kaivattaisi tähän päivään päivättynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.
Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?
Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.
Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan? Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.
Liikuntatunnit opettavat itsekuriin ja joukkuepeliin. Sen lisäksi ne opettavat sosiaalista älykkyyttä + ovat hyväksi terveydelle. Ihan samalla tavalla kuin se matematiikan opettaminen on hyvästä. Ei näitä voi valita sen mukaan, mikä sattuu kiinnostamaan tai missä on hyvä.
Oletko koskaan perehtynyt elähtäneen ex-wannabe-urheilijan koulutuksen tasoon. Annetaan pojille pallo ja seurataan kylmäsprayn kanssa kentän laidalla. Sitäkö se opettaminen on? Näitä joukkuepelikerhoja on olemassa harrastuksenakin mutta matematiikkaa ei ole. Oletko myöskään seurannut ex-liigalätkäpelaajien työuraa? Päällikköpaikka tulee ainoastaan iskän autofirmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Juutuupin Kurzgesagt (saksaksi "Pähkinänkuoressa") videot jotka puhuu tiedeasioista värikkäillä animaatioilla. Simppelillä ja viihdyttävällä formaatilla opettavat biologiaa, rakettitiedettä ja kosmologiaa kaikenikäisille ja miljoonayleisölle.
Tämäntyylisiä kirjoja ja lehtisiä oli ysärillä ja 2000-luvulla paljon, tuon videopätkän tekijätkin tulevat graafisen suunnittelun pohjalta eli kirjamaailmasta. ADHD:eimmankin pojan saa innostumaan tieteestä ja teknologiasta kun puhutaan räjähdyksistä, sodista, katastrofeista yms.
Yksi hyvä kulttiesimerkki Suomessa Noidan Käsikirja, joka kiteytti maailman mytologiaa jänniin piirroksiin ja pieniin infopaukkuihin hirviöistä ja kummituksista. Siitä innostuneet pojat sitten siirtyy lukemaan suurempia mytologiakirjoja ja siirtyvät ennenpitkää historiakirjoihinkin.Kiitos, tämä oli kiva vinkki! Mun poika tykkää lukea esim Tiede -lehteä ja Tekniikan maailmaa. Mutta ne on kuitenkin lehtiä, ei varsinaisesti proosaa.
Muistatko Neropatin Käsikirjan? Siitähän poiki paljonkin kaikenlaisia tehtäväkirjoja -ja vihkosia. Sellaisia kaivattaisi tähän päivään päivättynä.
Tiede-lehti ilman väliviivaa.
Tehtäväkirjoja ja -vihkosia. Viiva tulee noin.
Vierailija kirjoitti:
Sosialistin normireaktio kun laiskuuteen kannustava peruskoulu tuottaa vain alisuoriutujia on muiden syyttely ja oman epäonnistumisen kieltäminen.
Spot on! Yksi niin kovin pahoitti mielensä, kun huomasi ymmärtäneensä oppimistuloksia mittaavan tutkimuksen tulokset väärin, että on haukkunut ja riehunut täällä joka sivulla :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta missä on Li?
Opetusministeri miettii varmaan kuumeisesti miten tähän "ilouutiseen" vastataan. Ennen kaikkea, ketä saamme tästä syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä peruskoulussa ei vaadita oppilailta tarpeeksi. Siellä on mahdollista olla päivähoidossa 9 vuotta oppimatta kunnolla lukemaan ja laskemaan ja tämä on se ongelma, johon tulee puuttua. Omat ehdotukseni alla:
- Vähennetään alakoulussa digioppimista ja palautetaan käsin kirjoittaminen kunniaan. On tutkittu tosiasia, että asiat opitaan paremmin, jos ne kirjoitetaan käsin paperille. Digitaidot ehtii oppia myöhemmin.
- Palautetaan tarkkailuluokat ja apukoulut. Nykymalliin toteutettuna integraatio ei ole hyväksi kenellekään. Se saattaa toimia teoriassa ja juhlapuheissa, mutta tosiasiassa kunnilla ei ole niin paljon rahaa, että se saataisiin toimimaan käytännössä.
- Otetaan uudelleen käyttöön tasokurssit ainakin äidinkielessä ja matematiikassa. Silloin opettaja voi keskittyä opettamaan kunkin ryhmän tasolle sopivalla tavalla. Samalla voitaisiin tukea myös niitä nopeammin oppivia, jotka tällä hetkellä jäävät peruskoulussa pitkälti oman onnensa nojaan.
- Laaditaan kansalliset vähimmäisedellytykset, jotka täytyy osata ennen kuin oppilas voidaan siirtää alkuopetuksesta eteenpäin (2. luokalta 3. luokalle) ja alakoulusta yläkouluun (6. luokalta 7. luokalle). Lisäksi peruskoulun loppuun on saatava valtakunnalliset tasokokeet, jotka on läpäistävä hyväksytysti ennen kuin voi saada peruskoulun päättötodistuksen.
Uskon, että peruskoulun päättökoe motivoisi poikia erityiseesti poikia opiskelemaan nykyistä enemmän. Se olisi helposti ymmärrettävä ja konkreettinen tavoite opiskelulle ja vetoaisi kilpailuviettiin, joka on pojilla keskimäärin korkeampi kuin tytöillä. Valtakunnallinen tasokoe olisi myös oikeudenmukaisempi toisen asteen koulupaikkojen jakoperuste kuin nykyinen kunkin opettajan omiin fiiliksiin perustuva arviointi.
Muuten hyvä, mutta tasokursseja en kannata.
Laiska oppilas saattaa joutua alimmalle tasolle ja siellä on kyllä niin naurettavan helppoa, ettei esim lukioon ole mitään asiaa.
Meillä oli kaikki tasot näkyvissä esim matikan kirjassa. Itse olin ylimmällä tasolla mutta mietin, että selviääpä joku erittäin vähällä.
Hyvä, ettei tule kastijako liian aikaisin. Itse olin ahkera, mutta laiska tyttäreni olsi ehkä pistetty alimmalle tasolle ja ei olisi päässyt lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.
Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?
Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.
Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan? Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.
Liikuntatunnit opettavat itsekuriin ja joukkuepeliin. Sen lisäksi ne opettavat sosiaalista älykkyyttä + ovat hyväksi terveydelle. Ihan samalla tavalla kuin se matematiikan opettaminen on hyvästä. Ei näitä voi valita sen mukaan, mikä sattuu kiinnostamaan tai missä on hyvä.
Liikuntatunnit eivät yleensä opeta yhtään mihinkään. Pahimmillaan ne vahvistavat nokkimisjärjestystä, kiusaamista ja jopa rajua fyysistä väkivaltaa.
Tässä taas kiusatun subjektiivinen kokemus. Tutkimusten mukaan olet väärässä.
Kerrohan ihmeessä näistä tutkimuksista. Lapsi ei hirvittävästi ole kiinnostunut niistä. Hän vain pelkää mennä pukuhuoneeseen ja pelikentälle. Häntä sorretaan siellä vain siksi että hän pärjää lukuaineissa.
Tytöt saavat onnistumisistaan parempia kouluarvosanoja kuin pojat, mutta sukupuolten väliset erot supistuvat, mikäli kokeet arvioidaan nimettömästi.
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.2044-8279.2...
Tutkimus: Tytöille parempi koulutodistus samoilla tiedoilla
https://yle.fi/uutiset/3-5807803
"Sama ilmiö havaittiin myös ulko maa laistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."
Vihervassarifeministit TUHOTTU! BOOM!
Mutta joo, miten saataisiin enemmän miehiä opettajiksi? Auttaisiko esim. jos palautettaisiin vähän vanhan mallin kuria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta missä on Li?
Opetusministeri miettii varmaan kuumeisesti miten tähän "ilouutiseen" vastataan. Ennen kaikkea, ketä saamme tästä syyttää.
"Etäkoulun vika" t. Li.
Heh. Muistan kun jouduin Pisakokeeseen. Aiheethan menevät ihan sattumanvaraisesti. Mulle oli tullut aiheeksi joku h*ton maanviljely ja matematiikka. Maanviljelystä en tiennyt mitään ja matematiikka mulla oli viitonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Juutuupin Kurzgesagt (saksaksi "Pähkinänkuoressa") videot jotka puhuu tiedeasioista värikkäillä animaatioilla. Simppelillä ja viihdyttävällä formaatilla opettavat biologiaa, rakettitiedettä ja kosmologiaa kaikenikäisille ja miljoonayleisölle.
Tämäntyylisiä kirjoja ja lehtisiä oli ysärillä ja 2000-luvulla paljon, tuon videopätkän tekijätkin tulevat graafisen suunnittelun pohjalta eli kirjamaailmasta. ADHD:eimmankin pojan saa innostumaan tieteestä ja teknologiasta kun puhutaan räjähdyksistä, sodista, katastrofeista yms.
Yksi hyvä kulttiesimerkki Suomessa Noidan Käsikirja, joka kiteytti maailman mytologiaa jänniin piirroksiin ja pieniin infopaukkuihin hirviöistä ja kummituksista. Siitä innostuneet pojat sitten siirtyy lukemaan suurempia mytologiakirjoja ja siirtyvät ennenpitkää historiakirjoihinkin.Kiitos, tämä oli kiva vinkki! Mun poika tykkää lukea esim Tiede -lehteä ja Tekniikan maailmaa. Mutta ne on kuitenkin lehtiä, ei varsinaisesti proosaa.
Muistatko Neropatin Käsikirjan? Siitähän poiki paljonkin kaikenlaisia tehtäväkirjoja -ja vihkosia. Sellaisia kaivattaisi tähän päivään päivättynä.
Tiede-lehti ilman väliviivaa.
Tehtäväkirjoja ja -vihkosia. Viiva tulee noin.
Jess! 1 hullu lisää palstalle, oikeinkirjoitushullu, PUSS <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on huomattu, että liikunnan harrastaminen ja hyvä kunto parantavat keskittymiskykyä ja helpottavat oppimista. Ei siis ihme, että kunnon laskiessa oppimistuloksetkin laskevat kuin lehmän häntä.
Mitähän tällä halusit sanoa? Lisää jumppatunteja vai?
Eräs julkisuuden henkilö esitti kesällä mielenkiintoisen väittämän liikuntatunneista. Akateeminen vuosien koulutus tarkoittaa sitä että on opettaja oppinut antamaan tunnin alussa lapselle pallon.
Liikunnan opetus on ala-arvoisinta huttua mitä peruskoulu pitää sisällään. Poikien liikunnassa lätkän pelaajat saavat kympit, muut saavat seiskan tai kasin sen mukaan miten lihaksikkaita ovat tai pärjäävät joukkuelajeissa. Liikunnasta ei anneta läksyjä, siellä ei opeteta mitään esim. omatoimisesta harjoittelusta. Sehän on pelkkää ajanvietettä. Cooperin testi juostaan tietyin väliajoin mutta milloin siihen edes annetaan vinkkejä? Missä muussa kouluaineessa järjestetään testejä ilman että asiaa edes harjoitellaan? Todellisille liikunnan tai urheilun harrastajillekin tuo on pelkkää joutavaa ajanvietettä.
Niin, liikunnan opetusta on kehitettävä sellaiseksi, että se vastaa ihmisten tarpeita. Liikunnan pitää olla hauskaa ja valinnanvaraa on tarjottava, jokaiselle jotakin. Ennen kaikkea liikkumisen on kuitenkin tapahduttava koulun ulkopuolella, eli pallo on vanhemmilla. Leikkikää liikunnallisia leikkejä lastenne kanssa, käykää metsäretkillä, antakaa kokeilla eri liikuntaharrastuksia. Älkää kuskatko autolla kouluun, vaan antakaa kävellä tai pyöräillä.
Eli ts. liikunta olisi ensimmäinen asia jonka voisi karsia opetuksesta ja sälyttää vanhemmille ja harrastusseuroille.
Ehdotan että tarkkailuluokat ja apukoulu palautetaan.
Ja ehdotan, että alakoulussa ei käytettäisi lainkaan digilaitteita. Lisäksi kuri pitäisi palauttaa luokkiin. Kukin istukoon paikoillaan oppitunnin ajan ja vain 1 puhuu kerrallaan. (paljon helpompaa, jos on erikseen tarkkis ja apukoulu)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Juutuupin Kurzgesagt (saksaksi "Pähkinänkuoressa") videot jotka puhuu tiedeasioista värikkäillä animaatioilla. Simppelillä ja viihdyttävällä formaatilla opettavat biologiaa, rakettitiedettä ja kosmologiaa kaikenikäisille ja miljoonayleisölle.
Tämäntyylisiä kirjoja ja lehtisiä oli ysärillä ja 2000-luvulla paljon, tuon videopätkän tekijätkin tulevat graafisen suunnittelun pohjalta eli kirjamaailmasta. ADHD:eimmankin pojan saa innostumaan tieteestä ja teknologiasta kun puhutaan räjähdyksistä, sodista, katastrofeista yms.
Yksi hyvä kulttiesimerkki Suomessa Noidan Käsikirja, joka kiteytti maailman mytologiaa jänniin piirroksiin ja pieniin infopaukkuihin hirviöistä ja kummituksista. Siitä innostuneet pojat sitten siirtyy lukemaan suurempia mytologiakirjoja ja siirtyvät ennenpitkää historiakirjoihinkin.Kiitos, tämä oli kiva vinkki! Mun poika tykkää lukea esim Tiede -lehteä ja Tekniikan maailmaa. Mutta ne on kuitenkin lehtiä, ei varsinaisesti proosaa.
Muistatko Neropatin Käsikirjan? Siitähän poiki paljonkin kaikenlaisia tehtäväkirjoja -ja vihkosia. Sellaisia kaivattaisi tähän päivään päivättynä.
Tiede-lehti ilman väliviivaa.
Tehtäväkirjoja ja -vihkosia. Viiva tulee noin.
https://m.facebook.com/photo.php?fbid=5013079502052053&id=1000005015927…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä peruskoulussa ei vaadita oppilailta tarpeeksi. Siellä on mahdollista olla päivähoidossa 9 vuotta oppimatta kunnolla lukemaan ja laskemaan ja tämä on se ongelma, johon tulee puuttua. Omat ehdotukseni alla:
- Vähennetään alakoulussa digioppimista ja palautetaan käsin kirjoittaminen kunniaan. On tutkittu tosiasia, että asiat opitaan paremmin, jos ne kirjoitetaan käsin paperille. Digitaidot ehtii oppia myöhemmin.
- Palautetaan tarkkailuluokat ja apukoulut. Nykymalliin toteutettuna integraatio ei ole hyväksi kenellekään. Se saattaa toimia teoriassa ja juhlapuheissa, mutta tosiasiassa kunnilla ei ole niin paljon rahaa, että se saataisiin toimimaan käytännössä.
- Otetaan uudelleen käyttöön tasokurssit ainakin äidinkielessä ja matematiikassa. Silloin opettaja voi keskittyä opettamaan kunkin ryhmän tasolle sopivalla tavalla. Samalla voitaisiin tukea myös niitä nopeammin oppivia, jotka tällä hetkellä jäävät peruskoulussa pitkälti oman onnensa nojaan.
- Laaditaan kansalliset vähimmäisedellytykset, jotka täytyy osata ennen kuin oppilas voidaan siirtää alkuopetuksesta eteenpäin (2. luokalta 3. luokalle) ja alakoulusta yläkouluun (6. luokalta 7. luokalle). Lisäksi peruskoulun loppuun on saatava valtakunnalliset tasokokeet, jotka on läpäistävä hyväksytysti ennen kuin voi saada peruskoulun päättötodistuksen.
Uskon, että peruskoulun päättökoe motivoisi poikia erityiseesti poikia opiskelemaan nykyistä enemmän. Se olisi helposti ymmärrettävä ja konkreettinen tavoite opiskelulle ja vetoaisi kilpailuviettiin, joka on pojilla keskimäärin korkeampi kuin tytöillä. Valtakunnallinen tasokoe olisi myös oikeudenmukaisempi toisen asteen koulupaikkojen jakoperuste kuin nykyinen kunkin opettajan omiin fiiliksiin perustuva arviointi.
Muuten hyvä, mutta tasokursseja en kannata.
Laiska oppilas saattaa joutua alimmalle tasolle ja siellä on kyllä niin naurettavan helppoa, ettei esim lukioon ole mitään asiaa.
Meillä oli kaikki tasot näkyvissä esim matikan kirjassa. Itse olin ylimmällä tasolla mutta mietin, että selviääpä joku erittäin vähällä.
Hyvä, ettei tule kastijako liian aikaisin. Itse olin ahkera, mutta laiska tyttäreni olsi ehkä pistetty alimmalle tasolle ja ei olisi päässyt lukioon.
Miksi laiskan oppilaan pitäisi päästä lukioon automaattisesti?
Vika löytyy Opetushallituksesta ja ylipäätään nuivista politiikasta. Opetetaanko ihan oikeasti lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Sivusta seuraavana ei hyvältä näytä.