Miten tuette kotoa pois muuttanutta opiskelevaa lastanne?

Maksamme lukukausimaksut (n. 1500e vuodessa Sveitsissä) ja annamme 400e kuussa ruokarahaa. Maksamme lentoliput Suomeen 2x vuodessa. Itsenäinen ja kunnianhimoinen nuori, mutta sattuu asumaan ehkä maailman kalleimmassa maassa niin pakkohan meidän on häntä auttaa, että pysyy hengissä.

Vastaan vanhempieni puolesta.

Maksavat puhelinlaskun ja henkilövakuutuksen, jotta ei tarvitse olla YTHS:n ja julkisen armoilla. Lisäksi sponssaavat harrastuskuluja.

Kun en ollut vielä töissä, äiti tuli kylään n. 2 krt kuukaudessa ja käytiin yhdessä isosti kaupassa hänen laskuunsa. Kun pääsin töihin, tämä väheni, mutta sain vielä pientä ruokarahaa tilille.

He maksoivat bussiliput, kun menin heille kylään.

Koen, että tämä oli riittävästi: jouduin miettimään, mihin vuokrasta yli jäävät vähäiset opintorahani käytän, mutta terveydestä (ruuasta, harrastuksista ja vakuutuksista) ei tarvinnut tinkiä. Opintolainaa ei tarvinnut käyttää elämiseen, vaan nostin kaiken ja laitoin ASP-tilille.

Omalla työllä ansaittu lisäraha tuntui hyvältä ja motivoi valmistumaan, jotta pääsisi nauttimaan leveämmästä elämästä.

Meillä velaton sijoitusasunto, vanhin lapsi saa asua nyt siinä juoksevien kulujen hinnalla. Tosin siinä kohdassa kun kakkonen alkaa haaveilla pois muutosta, on sovittu, että vanhin taas alkaa etsiä omaa paikkaa.

Ihme pullamössökansaa. Elelevät veronmaksajien kustantamilla opintotuilla ja vanhemmat maksaa asunnon. Ei kyllä ymmärrä elämästä mitään tuommoiset.

Vierailija kirjoitti:

Maksamme lukukausimaksut (n. 1500e vuodessa Sveitsissä) ja annamme 400e kuussa ruokarahaa. Maksamme lentoliput Suomeen 2x vuodessa. Itsenäinen ja kunnianhimoinen nuori, mutta sattuu asumaan ehkä maailman kalleimmassa maassa niin pakkohan meidän on häntä auttaa, että pysyy hengissä.

Itse opiskelin ulkomailla useamman vuoden ja tuona aikana vanhempani myös auttoivat enemmän kuin silloin kun opiskelin Suomessa. Hyvä, että jeesaatte! Ulkomaille muuttaminen nuorena ja yksin voi olla todella vaativaa ja stressaavaa, joten hyvä että vanhemmat sentään auttavat rahallisesti sen minkä voivat. Ulkomailla asumiseen liittyy paljon ylimääräisiä kustannuksia. Monet ulkomaiset opiskelijakaverit (pääasiassa olivat hyväosaisista perheistä) saivat vanhemmiltaan paljon enemmän kuin 400e kuussa ja minä sentään opiskelin Sveitsiä selvästi halvemmassa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Ihme pullamössökansaa. Elelevät veronmaksajien kustantamilla opintotuilla ja vanhemmat maksaa asunnon. Ei kyllä ymmärrä elämästä mitään tuommoiset.

Minä sain vain 100 metriä etumatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkinen tuki 100%, rahallinen tuki 0.

On oppinut tekemään töitä ja tilillä tuhansia euroja omia tienestejä. Hän ei ole enää lapsi, 20v on jo nuori aikuinen. Oma lapsi aina, tietysti, mutta ei enää riippuvainen.

Kun pärjää opiskelijana, pärjää aina. Paras asia mitä vanhempi voi antaa on itseluottamus. Liika passaaminen vie sen kasvun mahdollisuuden.

Hän on oman elämänsä toimija, eikä vain jonkun pieni mussukka jolle täytetään kaapit.

Kovin naiivi parikymppisen äiti, kun kuvittelee, että kaikki nuoret tuosta vaan saavat töistä, joilla kerryttää tuhansia euroja tilille. Siitä ei lapselle mitään haittaa ole, että opiskeluaikana saa tukea vanhemmilta myös rahallisesti. Suurin osa saa ja silti selviää elämästä jatkossa itsenäisesti. 

Kyllä on töitä tekevälle jatkuvasti. Omat nuoret aikuiset olleet pikaruokaloissa, kioskeilla, siivoamassa ja puhelinmyynnissäkin. Jatkuvasti on avoimia paikkoja jos ei ihan maalla asu. Älkää nyt menkö siihen halpaan jos lapsi sanoo ettei töitä ole. Toki ne on matalapalkkaisia ja jos kotona on tottunut satasen viikkorahaan, niin ei kovin motivoi jos vanhemmilta saa hikoilematta.

Älä sinä jauha paskaa. Jokainen edes aavistuksen asioista perillä oleva tietää, ettei kaikille ole töitä tarjolla, vaikka kuinka olisi tekevä. Jos olisi, työttömiä ei olisi lähimaillekaan niin paljoa kuin on nyt. Suurin osa kuitenkin haluaisi tehdä töitä. Elämäntapatyöttömiä on hyvin vähän. 

No, vaikuttaisko siihen se, että miten käyttäytyy ja miten työnsä tekee. Molempia mukuloita kositaan koko ajan töihin samalla kun käyvät yliopistoa. Että kyllä töitä on. Laiskat on erikseen.

Sinun ei kannattaisi keulia käytöstavoilla.

Täällä on hyviä juttuja, hauska huomata, että vastaavaa tukea kuin itsekin sain vanhemmilta.

Mutta rehellisesti sanottuna osa näistä jutuista menee mun mielestä jo yli, jos haluaa kasvattaa itsenäistä omillaan toimeentulevaa nuorta. Kaikkien kuluttujen kattaminen, autojen ja asuntojen ostaminen menee jo vähän överiksi ”pappa betalar” -meiningiksi. Nuori ei opi rahan arvoa ja tienaamisen ja säästämisen merkitystä, jos kaikki tulee valmiina vanhempien ostamana.

Oon luullut et vauva palstalla on köyhät. Mut että. :D

Käyn hänen kanssaan loppukuusta ruokakaupassa, ihan peruselintarvikkeita ja säilykkeitä ostamassa. Näin hänen ei tarvitse stressata ruuasta jos rahat onkin vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Pistän tilille säännöllisen epäsäännöllisesti rahaa, tsemppaan, neuvon, kun neuvoa kysytään ja muistutan, että kotiin saa aina tulla. Kun käydään siellä opiskelupaikkakunnalla, mennää syömään hyvään ravintolaan ja ostetaan kaapit täyteen ruokaa ja kaikkea muuta tarvittavaa.

Suunnilleen näin meilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on hyviä juttuja, hauska huomata, että vastaavaa tukea kuin itsekin sain vanhemmilta.

Mutta rehellisesti sanottuna osa näistä jutuista menee mun mielestä jo yli, jos haluaa kasvattaa itsenäistä omillaan toimeentulevaa nuorta. Kaikkien kuluttujen kattaminen, autojen ja asuntojen ostaminen menee jo vähän överiksi ”pappa betalar” -meiningiksi. Nuori ei opi rahan arvoa ja tienaamisen ja säästämisen merkitystä, jos kaikki tulee valmiina vanhempien ostamana.

Tuskin näistä murto-osakaan on totta. Suomalaiset eivät keskimäärin ole kovinkaan varakkaita, palkat ovat (ns hyvätuloisilla) melko nihkeitä ja verotus on tiukkaa. Uskon, että lapsia kyllä autetaan, mutta valtaosa näistä "ostin asunnon ja auton ja maksan kaiken" on provoilua tai katkeran nuoren aikuisen fantasiaa.

Omista opiskeluvuosista ei kauhean kauaa ole, eikä kellään omista kavereista ollut mitään vanhempien omistamaa kämppää. Ihan vuokralla asuttiin, vaikka valtaosa ihan tavallisista suomalaisista keskituloisista perheistä. Yhdellä kaverilla oli edullinen auto, jonka oli saanut vanhemmiltaan ylppärilahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

No, ihan ensitöiksi kustannettiin asuntoon kaikki, isommat ja pienemmät huonekalut+laitteet ja vempaimet ja täytettiin kaapit erilaisilla säilötuotteilla ja jääkaappi+pieni arkkupakastin ruoalla.

Maksamme vuokrasta reilut 100€/kk eli hänelle jää opintotuki kokonaan muuhun käyttöön, koska vuokraosuutensa on saamansa asumistuki.

Maksamme puhelinkulut ja yliopiston opiskelijaruokailukulut, n.60€/kk.

Ja on sovittu, että junaliput kustannamme silloin kun kotona käy. Olen tehnyt selväksi, että olen/mme vain puhelinsoiton päässä, aina tukena ja ei ole asiaa mistä ei voisi kertoa/avautua, jos niikseen on.

Maksamme isommat, kalliimmat vaate/kenkä-hankinnat ja jos tulee kalliimpia lääkärikuluja joita YTHS:n palvelut ei kata.

Ainiin, 1x/kk hän saa ruoka-ainestilauksen Prismasta, ensimmäinen sellainen tuli hänen ovelleen tänään, n.150€ edestä tuotteita kuten paistijauhelihaa, kalaa, hevi-osastoa, hieman herkkujakin jne, painopiste sellaisissa ja sen hintaisissa asioisssa joita hän ei ehkä itse raaskisi kustantaa.

Oikeesti 😂 Tämä ei ole mitään auttamista vaan varma keino saada ihmisestä semmonen otus mille ei riitä mikään palkka maailmassa elämiseen.

Joudutte edelleen tätä elättää kunhan menee "töihin". Varsinkin yliopistosta ei nykyään valmistu yhtään mihinkään.

Kyllä moni hyysää mielestäni ihan liikaa ja sitten ihmetellään tätä nykyajan nuorisoa.  Samalla kun viette ruokakasseja kannattaa tietenkin myös kokata, pyykätä, imuroida, vaihtaa lakanat ja viedä mammanpojan roskat ulos lähtiessä.  Muistakaa jättää riittävä tukku käteistä ettei vaan vaikuta vahingossakaan mihinkään tukiin ettei pieni poloinen joudu käymään opiskelun ohessa työssä, sillä eihän silloin jaksa ja ehdi edes bilettää riittävästi.

Eipä ole ajettu lasta kotoa muuttamaan. Eikä ajeta. Ammattikoulussa opiskelee seuraava askel töihin , niin kauan asuu kotona kun on varaa lähteä omilleen. Meillä ei hirveästi ole antaa mitään tukisummia ostetaan aina jotain pientä kun tarvitsee ja välttämättömät mutta kumminkin tulevaisuutta ajatellen..ostaa itse sitten loput. Meil ei juurikaan itsellämme ole tarvetta enää mihinkään uuteen,koska muutamme itsekin pois Suomesta. Niin mahdottomaksi tää touhu on mennyt

Vierailija kirjoitti:

Ei kela maksa asunistukia jos lapsi asuu vanhempien omistamassa asunnossa:)

Kylläpä nykyään maksaa, ennen oli toisin.

Pari kertaa kkssa ostan ruokakassin, autan hieman laskujen maksussa, välillä heitan muutaman kympin taskurahaa.

Oon lievästi järkyttynyt näistä vastauksista 22v yliopisto-opiskelijana. Mulla omat vanhemmat on duunareita, mutta auttaa joissakin asioissa: maksoivat autokoulun kun täytin 18, maksoivat ensimmäiseen asuntoon takuuvuokran ja avittivat joissakin tavarahankinnoissa. Nykyään maksavat puhelinlaskun ja juuri juteltiin että maksavat osan esim. talvikengistä ja talvitakista, jotka mun pitää täksi talveksi ostaa. Ja tuossa on kyllä enemmän kuin tarpeeksi ja todella kiitollinen olen heille!

Mutta ajatus siitä että tilille kilahtaisi kuukaudessa heiltä satasia tai noin suuria etuuksia mitä tässä ketjussa on lueteltu tuntuu kyllä hurjalta. Itse (ja suurin osa opiskelukavereista) olen nostanut opintolainaa koko opiskelun ajan ja se on mennyt elämiseen, on mahdollistanut reissailun ja muutenkin vapaamman elämisen. Lainahyvityksen saa kun valmistuu ajoissa, muutenkin todella järkevä systeemi. Tän lisäksi teen kaksi kertaa viikossa töitä opiskelun ohella niin, että palkkatuloja tulee parisataa euroa kuussa. En oikein ymmärrä mihin kaiken maksavia vanhempia tarvitaan? Ja miten nuori oppii edes käyttämään rahaa, jos kaikki tulee valmiina?

Tuli mieleen myös, että jos vanhemmat hankkii nuorelle esim, asunnon valmiiksi ja hoitaa kaiken muunkin, niin milloin nuokin taidot opetellaan sitten itse. Itse ainakin muistan kun muutin omilleni 18-vuotiaana ja opin hakemaan vuokra-asuntoa ja hoitamaan kaikki vakuutukset ym. itse niin siinä kyllä tuli fiilis että jatkossakin pärjää. Mutta nämä on varmaan tosiaan provoja, tai sitten ns. tavalliset ihmiset eivät ole vastanneet. Tai sitten elän vaan jossain omassa kuplassa: vaikka moni kaveri on hyvätuloisesta perheestä, ei vanhemmat kyllä maksa elämistä ja hurvitteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan vanhempieni puolesta.

Maksavat puhelinlaskun ja henkilövakuutuksen, jotta ei tarvitse olla YTHS:n ja julkisen armoilla. Lisäksi sponssaavat harrastuskuluja.

Kun en ollut vielä töissä, äiti tuli kylään n. 2 krt kuukaudessa ja käytiin yhdessä isosti kaupassa hänen laskuunsa. Kun pääsin töihin, tämä väheni, mutta sain vielä pientä ruokarahaa tilille.

He maksoivat bussiliput, kun menin heille kylään.

Koen, että tämä oli riittävästi: jouduin miettimään, mihin vuokrasta yli jäävät vähäiset opintorahani käytän, mutta terveydestä (ruuasta, harrastuksista ja vakuutuksista) ei tarvinnut tinkiä. Opintolainaa ei tarvinnut käyttää elämiseen, vaan nostin kaiken ja laitoin ASP-tilille.

Omalla työllä ansaittu lisäraha tuntui hyvältä ja motivoi valmistumaan, jotta pääsisi nauttimaan leveämmästä elämästä.

Opinolainan idea on, että valtio tukee matalalla korolla elämistä opiskeluaikana. Tästä jää vähän se maku, että pitää hyödyntää kaikki mitä valtiolta saa, vaikka ei tarvitsisi. Pointti ei ole tukea kenenkään asunnon ostoa verovaroista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä moni hyysää mielestäni ihan liikaa ja sitten ihmetellään tätä nykyajan nuorisoa.  Samalla kun viette ruokakasseja kannattaa tietenkin myös kokata, pyykätä, imuroida, vaihtaa lakanat ja viedä mammanpojan roskat ulos lähtiessä.  Muistakaa jättää riittävä tukku käteistä ettei vaan vaikuta vahingossakaan mihinkään tukiin ettei pieni poloinen joudu käymään opiskelun ohessa työssä, sillä eihän silloin jaksa ja ehdi edes bilettää riittävästi.

Lapsen käyttäminen ruokakaupassa on minulle mieleistä ja onneksi se sopii myös lapsille. Muuttosiivouksessa olin apuna, muuten he osaavat huushollinsa hoitaa. Kirjoitat muutenkin ilkeästi, tuliko sinulle hyvä mieli?