Pelkään, ettei mies ”rauhoitu” isyyden myötä ja jään yksin vastuuseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän nyt vielä kerran...huokaus. Vaikka akkakööri onkin jo lynkannut ap:n miehen.

Ap hyvä, luota enemmän mieheesi, kuin näihin katkeriin ja kaiken tietäviin naisiin. Miehesikin on pyytänyt sinua luottamaan häneen. Hänen kanssaan olet elänyt nämä vuodet ja hän on se, jonka lapsen haluaisit. yritä nähdä miehesi hyvät puolet, joita kuitenkin on paljon, näin olet itse sanonut. Tämä on vain keskustelupalsta, muista se nyt hyvä ihminen!

Haluat lapsen, mutta tulevaisuus pelottaa. Se on aivan normaalia. Mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi nyt välittömästi erota ja että puolisosi on käytännössä prostituoitu, jonka palveluksista maksat (Kuten joku älypää täällä ilmoitti!) Aloituksesi on jostain syystä tuonut esiin av-palstan syvimmistä ja pahanhajuisimmista mutakerroksista esiin tämän epäinhimillisen kuonan ja tämä kuonakuoro täällä ylistää toisiaan ja kertoo omaa katkeraa elämäntarinaansa. Älä usko. Sulje palsta nyt ja mene miehesi kainaloon ja kerro, että luotat häneen, mutta että sinua pelottaa perheen perustaminen. Jos olet vilpitön, huomaat miehesi heltyvän ja voitte kahdestaan (ilman näitä sekopäisiä miesvihaajia) jutella teidän omasta yhteisestä tulevaisuudesta.

Mitä helvetin mutinaa tämä on? :'D

Totuus on, että kaikki miehet eivät tajua sitä lapsen tuomaa vastuuta edes lapsen syntymän jälkeen. Omanikin mies halusi todella kovasti lapsen, mutta lapsen syntymän jälkeen luuli voivansa mennä, harrastaa ja nähdä kavereita ihan entiseen tapaan. Jouduimme ottamaan todella lujaa yhteen aiheesta ennen kuin saimme oikeudenmukaisen jaon aikaan. Eikä se kaikilla onnistu. Esimerkiksi eräs miespuolinen ystäväni myönsi suoraan, että ei häntä lapsen jälkeen kiinnostanut rauhoittua vaan hän oletti että nainen hoitaa lapsen ja kodin. Sillä välin hän loi omaa uraansa, johon kuului mm. hyvin pitkiä (useita viikkoja) ulkomaanmatkoja. Ja hän on sentään todella mukava ja herttainen ihminen, mutta kun ei vaan tajua niin ei tajua. Heille tuli sitten erokin tuon jälkeen.

Oikeasti on parempi olla inhorealisti ETUKÄTEEN ettei tarvitse katkeroitua lapsen kanssa himassa kun mies huitelee tai vaihtoehtoisesti jäädä yh-äipäksi jonka lasta isukki joskus silloin tällöin vähän moikkaa kun itselle sopii... Molemmat ovat tuhoisia vaihtoehtoja. Siinä ei mikään kainaloon meno auta. Ja ei, en ole katkera sillä mieheni on NYT erittäin osallistuva isä ja työnjakomme on erittäin oikeudenmukainen, mutta näitä on tullut nähtyä liikaa että miestä ei sitten kiinnostakaan.

Voi jeesus! Oikeasti ihan kaikkein kauheinta olisi se, että ap jättäisi elämänsä elämättä, mahdollisesti eroaisi "ihmishirviö"-miehestään ja jäisi lapsettomaksi. Ja kaikki vain sen takia, että kontrollifriikit omaan elämäänsä katkeroituneet täysin tuntemattomat naiset, jollain keskustelupalstalla kuorossa huusivat ap:tä näin tekemään!

Täällähän on moneen otteeseen sanottu, että ap voi hankkia lapsen, jos haluaa olla yksinhuoltaja. Sen lisäksi hän on jutellut aiheesta miehensä kanssa, mutta mies vain sanoo, että kaikki järjestyy. Mikään ei järjesty, jos joku ei järjestä, ja se järjestäjä ei mitenkään ole ap:n mies. Kuka jää jäljelle? Niinpä.

V*ttu mikä satu ap:lta

Säälittävää että noin moni nainen uskoo kaiken mitä suollat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet oikeasti mitä odotuksia miehellä on vauva-arjesta? Onko hän kertonut millä tavoin aikoo viettää aikaa lapsen kanssa? Jos sinä tuot jo nyt talouteen enemmän rahaa, aikooko hän olla päivät vauvan kanssa kotona? Esitä tiukkoja kysymyksiä, ilman niitä et saa selvyyttä. Sukua on helppo jatkaa, mutta miten hän aikoo kasvattaa lapsensa? Ottaako mukaan harrastuksiin? Miten hän näkee teidän viettävän aikaa yhdessä perheenä ja parisuhdeaikaa? Onko teillä turvaverkkoa? Kysy nämä kysymykset myös itseltäsi..

Olemme kyllä puhuneet. Ei mies oikein osaa sanoa mitä tekisi lapsen kanssa tai ei ainakaan osaa sanoittaa sitä. Kokee vain tärkeäksi jatkaa sukua ja painottaa, ettei ”biologinen ketju” pääsisi katkeamaan.

Itseä tämä lähinnä ärsyttää, sillä koen että roolini tässä olisi vain kaiken mahdollistaja. Olen ehkä ärsyttävä ja en kuulemma luota häneen tarpeeksi, mutta koen että tällaisista asioista pitäisi pystyä puhumaan.

-ap

Älä tee sitä. Ei tämän miehen kanssa. Jos mies on lähes 40 ennen kuin perheen perustaminen alkaa kiinnostaa, ja silloinkin vain jonkun myyttisen "biologisen ketjun" vuoksi, kyseessä on juurikin Peter Pan. Hän on varmaan tarkoituksella etsinyt reippaasti nuoremman puolison, ettei tarvitsisi vieläkään kiirehtiä. Arvelet aivan oikein, että sinä olisit mahdollistaja ja juuttuisit lapsen kanssa kotiin. Jos jätät lapsen tekemättä ja jatkat suhdetta, hän luultavasti jossain vaiheessa vaihtaa sinut nuorempaan jotta saa sen ketjunsa jatkumaan.

Vierailija kirjoitti:

V*ttu mikä satu ap:lta

Säälittävää että noin moni nainen uskoo kaiken mitä suollat

Kyllä tuollaisia AP:n tyyppisiä naisia on olemassa, kuten myös hänen miehensä tyyppisiä miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän nyt vielä kerran...huokaus. Vaikka akkakööri onkin jo lynkannut ap:n miehen.

Ap hyvä, luota enemmän mieheesi, kuin näihin katkeriin ja kaiken tietäviin naisiin. Miehesikin on pyytänyt sinua luottamaan häneen. Hänen kanssaan olet elänyt nämä vuodet ja hän on se, jonka lapsen haluaisit. yritä nähdä miehesi hyvät puolet, joita kuitenkin on paljon, näin olet itse sanonut. Tämä on vain keskustelupalsta, muista se nyt hyvä ihminen!

Haluat lapsen, mutta tulevaisuus pelottaa. Se on aivan normaalia. Mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi nyt välittömästi erota ja että puolisosi on käytännössä prostituoitu, jonka palveluksista maksat (Kuten joku älypää täällä ilmoitti!) Aloituksesi on jostain syystä tuonut esiin av-palstan syvimmistä ja pahanhajuisimmista mutakerroksista esiin tämän epäinhimillisen kuonan ja tämä kuonakuoro täällä ylistää toisiaan ja kertoo omaa katkeraa elämäntarinaansa. Älä usko. Sulje palsta nyt ja mene miehesi kainaloon ja kerro, että luotat häneen, mutta että sinua pelottaa perheen perustaminen. Jos olet vilpitön, huomaat miehesi heltyvän ja voitte kahdestaan (ilman näitä sekopäisiä miesvihaajia) jutella teidän omasta yhteisestä tulevaisuudesta.

Mitä helvetin mutinaa tämä on? :'D

Totuus on, että kaikki miehet eivät tajua sitä lapsen tuomaa vastuuta edes lapsen syntymän jälkeen. Omanikin mies halusi todella kovasti lapsen, mutta lapsen syntymän jälkeen luuli voivansa mennä, harrastaa ja nähdä kavereita ihan entiseen tapaan. Jouduimme ottamaan todella lujaa yhteen aiheesta ennen kuin saimme oikeudenmukaisen jaon aikaan. Eikä se kaikilla onnistu. Esimerkiksi eräs miespuolinen ystäväni myönsi suoraan, että ei häntä lapsen jälkeen kiinnostanut rauhoittua vaan hän oletti että nainen hoitaa lapsen ja kodin. Sillä välin hän loi omaa uraansa, johon kuului mm. hyvin pitkiä (useita viikkoja) ulkomaanmatkoja. Ja hän on sentään todella mukava ja herttainen ihminen, mutta kun ei vaan tajua niin ei tajua. Heille tuli sitten erokin tuon jälkeen.

Oikeasti on parempi olla inhorealisti ETUKÄTEEN ettei tarvitse katkeroitua lapsen kanssa himassa kun mies huitelee tai vaihtoehtoisesti jäädä yh-äipäksi jonka lasta isukki joskus silloin tällöin vähän moikkaa kun itselle sopii... Molemmat ovat tuhoisia vaihtoehtoja. Siinä ei mikään kainaloon meno auta. Ja ei, en ole katkera sillä mieheni on NYT erittäin osallistuva isä ja työnjakomme on erittäin oikeudenmukainen, mutta näitä on tullut nähtyä liikaa että miestä ei sitten kiinnostakaan.

Voi jeesus! Oikeasti ihan kaikkein kauheinta olisi se, että ap jättäisi elämänsä elämättä, mahdollisesti eroaisi "ihmishirviö"-miehestään ja jäisi lapsettomaksi. Ja kaikki vain sen takia, että kontrollifriikit omaan elämäänsä katkeroituneet täysin tuntemattomat naiset, jollain keskustelupalstalla kuorossa huusivat ap:tä näin tekemään!

Ap on 28!!! Kyllä tästä Suomenmaasta löytyy myös sellaisia miehiä, jotka oikeasti haluavat olla hyviä, vastuullisia ja läsnäolevia isiä. Toisin sanoen, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi. Ei ap:n elämä jää elämättä siksi, että hän jättäisi lapsen tekemättä sellaisen miehen kanssa, jota ei realistisella tasolla kiinnosta lapseen ja yhteiseen kotiin sitoutuminen! Toki VOI olla että mies jotenkin taianomaisesti vain yhdessä yössä kasvaa aikuiseksi mutta miten todennäköistä se on, onkin sitten eri asia. Siinä, että on realisti ja ymmärtää kuinka äärettömän vaivalloista pienen ihmisen alun kasvattaminen ja huoltaminen on ei ole mitään kontrollifriikkeyttä. Mielenkiinnosta: oletko mies vai nainen? Onko sulla omia lapsia? Suhteessa, yh, lapseton sinkku? Mietin vain että onko sulla omakohtaista kokemusta aiheesta kun noin vapautuneesti huutelet. "Kaikki järjestyy" ei ole realismia, ei toimintasuunnitelma... Joo, kaikki järjestyy mutta millä hinnalla? On vastuullista miettiä etukäteen että lapsella on hyvä, tasapainoinen perhe johon syntyä.

Jos intuition ja kokemuksesi on jo tässä vaiheessa (ennen raskautta) tämä. On suuri mahdollisuus, että tuntemuksesi ovat oikeat ja hän ei todellakaan tule joustamaan omista menoistaan. 

Yleinen harhaluulo näyttää olevan, että raskaus jotenkin muuttaa asiaa. Kuten sanottua hän ei ole raskaana, ei tunne oireen oiretta. Päinvastoin hänen on helpompi mennä, kun tietää sinun olevan "nalkissa" ja kotona. Mihinpä se alkuraskauden tai ylipäätään raskauden kuormittama nainen nyt oikein mennä viipottaisi? 

Ennemminkin kysymys on haluatko tämän miehen kanssa lapsen - ja niin, että kannat suuremman konkreettisen vastuun koko arjen pyörityksestä?

Suhteenne muuttuu väkisin lapsen myöstä - menevä mies voi kaivata sporttista ja menevää kaunotarta edelleen rinnalleen, se et vain enää ole sinä. Sinä ole se mamma, se huushollerska.

Vierailija kirjoitti:

Jos hankit nyt tämän miehen kanssa lapsia, sinulla on parin vuoden päästä osallistumaton ja perhe-elämään väsynyt aikuislapsi puolisona. Viidessä vuodessa olet pienen lapsen/lasten 30+ yh toisella kierroksella. Miten paljon luulet sellaisilla olevan kysyntää? Ymmärrän, ettet tällä hetkellä rakastumisen huumassasi näe muita miehiä edes mahdollisuutena, mutta tulee vielä se aika kun kaipaat aikuista miestä rinnallesi tuollaisen kivireen sijaan. Se vastuullinen aikuinen mies löytyisi paljon helpommin nyt kuin 5-10 v myöhemmin pari pientä lasta kainalossa. Kun se tuppaa menemään niin, että ne kunnolliset ja osallistuvatkin miehet hoitavat mieluummin omia lapsia kuin jonkun muun.

Just näin. Ehdit vielä hyvin löytää hyvän miehen.

Minä koin aika rankaksi olla paljon yksin lapsen kanssa miehen ollessa aina töissä ja harrastuksessa,vaikka turvaverkkokin oli meillä lähellä.Lapsi jopa vierasti isäänsä vauvana,kun näki tätä niin vähän hereillä ollessaan.Haaveilin aina perhe-elämästä,jossa ehtisimme olla yhdessä,kyläillä,kutsua vieraita jne.Myöhemmin,kun miehen työ muuttui ja aikaa oli enemmän,hän oli kyllä esimerkillinen isä,hän vei lasta harrastukseen,kävimme Korkeasaaressa ym.ja myöhemmin mies lähti kerran jopa shampoot päässä kesken suihkun,kun teini-ikäinen piti hakea myöhään illalla jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Minä koin aika rankaksi olla paljon yksin lapsen kanssa miehen ollessa aina töissä ja harrastuksessa,vaikka turvaverkkokin oli meillä lähellä.Lapsi jopa vierasti isäänsä vauvana,kun näki tätä niin vähän hereillä ollessaan.Haaveilin aina perhe-elämästä,jossa ehtisimme olla yhdessä,kyläillä,kutsua vieraita jne.Myöhemmin,kun miehen työ muuttui ja aikaa oli enemmän,hän oli kyllä esimerkillinen isä,hän vei lasta harrastukseen,kävimme Korkeasaaressa ym.ja myöhemmin mies lähti kerran jopa shampoot päässä kesken suihkun,kun teini-ikäinen piti hakea myöhään illalla jostakin.

Tuskin maksoit miehelle rakkaudenosoituksista, kuten ap (?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit valmis jäämään ilman lapsia tuon miehen vuoksi? Ja mies ei viihdy seurassasi eikä treenaa kanssasi, lähinnä sitä v tuttaa jakaa elämäänsä kanssasi? Mutta kun sinä kuitenkin käyt töissä niin kulut kyllä voi jakaa kanssasi? Ja teitä yhdistää tosiaan se harrastus, johon mies ei halua sinua mukaan ja matkustelu vaikka mies ei ota sinua ilman lastakaan reissuille mukaan? Kyllä tuosta saa aika erilaisen kuvan velojen elämästä kuin täällä av:lla usein saa lukea...

Mistä ihmeen velojen elämästä, sekä ap että hänen miehensähän haluavat molemmat lapsia? Eivät he ole millään mittapuulla vapaaehtoisesti lapsettomia.

Ainakin yksi palstavela tietysti käsitti vääri ja kimpaantui. Joo en todellakaan kuvittele, että kaikki velat jättäytyvät lapsettomiksi kun on niin huono kumppani, ettei sen kanssa kannata tehdä lapsia. Ap vain pohti ja harkitsi vapaaehtoisesti jättäytyvänsä lapsettomaksi roikkuakseen tässä miehessä, josta ei oikein ole isäksi kun juuri ja juuri on parisuhteeseen... No, sellaisiakin vapaaehtoisesti lapsettomia valitettavasti varmasti on vaikka toivottavasti ja tietysti vähemmistö. Jokin osa veloista on vapaaehtoisesti lapsettomia kun ovat tuollaisia tossuja samoin kui ei-lapsia-haluavista tekee lapsia vaikka ulkoisten paineiden vuoksi tai just roikkuakseen vauvakuumeisen puolison elämässä... Ei ole parhaita vetoja keneltäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä asiat hoituu = joku muu hoitaa.

Lapsi menee siinä mukana = joku muu huolehtii sen.

Sillä lapsi ei todellakaan mene siinä mukana. Se tarvitsee koko ajan hoitotoimia, viihdyttämistä, ja välissä nukkuu pikkuisen, mutta silloinkin sen saatavilla pitää olla jonkun aikuisen.

Piti just sanoa samaa. Nuo miehen käyttämät kiertoilmaisut tarkoittaa vain sitä, että sinä ap hoidat pääsääntöisesti lapsen.

Ehkä hän muuten myös testaa sinua, samalla laillla kuin sinä häntä. Miten olet reagoinut siihen, kun hän on heittänyt että "lapsi menee siinä mukana"? Oletko ollut hiljaa tai jopa nyökytellyt mukana? Jos näin on päässyt käymään niin pidäthän huolta, että mieskin tietää mitä sinä todella ajattelet.

Miehen monet harrastukset puhuvat sen puolesta,että sinulle voi tulla aika yksinäistä lapsen kanssa.Siitä asiasta kannattaa puhua etukäteen.Tuttuni mies luki innolla lapsikirjoja ennen lapsen syntymää,mutta kun lapsi oli syntynyt,ehdotti ,että he antaisivat sen adoptioon.Heille tuli ero myöhemmin.Toisessa perheessä isä ei jaksanut perhe-elämää ja jätti perheensä,mikä oli järkytys perheen pikkupojille,jotka olivat tottuneet siihen,että isä vie heidät harrastukseen ym.

Ap, älä missään tapauksessa tee lapsia tuon miehen kanssa! Jos hän on selkeästi ilmaissut, ettei aio muuttaa elämäntyyliään lapsen synnyttyä vaan jatkaa harrastuksiaan, niin usko häntä. Lapsi ei myöskään mene "siinä sivussa", vaan sen hoitaminen ja kasvattaminen on kovaa ja vastuullistatyötä, minäkin velana sen ymmärrän ihan maalaisjärjellä. Asiat eivät myöskään maagisesti vain järjesty itsestään, vaan jonkun täytyy ne järjestää, yleensä tämä näyttää jäävän äidin kontolle.

Olet ap 28v, jos haluat lapsia, sulla on vuosia aikaa etsiä parempi mies, joka on sopiva isäksi. Tämä nykyinen ei todellakaan ole.

Olen AP:n ikäinen nainen eikä kymmenen vuotta vanhemmat ”menevät miehet” kiinnosta yhtään - ei ole ikinä kiinnostanut.

Näen tämän asian niin, ettei minulla ole mitään neuvottavaa AP:lle, sillä edustamme eri naistyypppejä ja meillä on eri miesssmaku.

AP selvästi palwoo miestään ja on ”fanityttttö”-naistyyypppiä, joten ei siinä muiden neuvot paina.

Sellaista elämää eletään mitä halutaan, ja osa naisista haluaaa miehesssä olevan ”särmäää” ja jännnitystä, muutoin ei costu pöxyt.

Tasavertainen kumppanuus ei ciiihota.

Sen kanssa on sitten elettävä, nurinat on turhaaa.

Mun mielestä ihan turha olla ”pelastamassa” ketään, suomalainen nainen tekee itse valintansa kenen kanssa on ja elää sitten niiden valintojensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit valmis jäämään ilman lapsia tuon miehen vuoksi? Ja mies ei viihdy seurassasi eikä treenaa kanssasi, lähinnä sitä v tuttaa jakaa elämäänsä kanssasi? Mutta kun sinä kuitenkin käyt töissä niin kulut kyllä voi jakaa kanssasi? Ja teitä yhdistää tosiaan se harrastus, johon mies ei halua sinua mukaan ja matkustelu vaikka mies ei ota sinua ilman lastakaan reissuille mukaan? Kyllä tuosta saa aika erilaisen kuvan velojen elämästä kuin täällä av:lla usein saa lukea...

Mistä ihmeen velojen elämästä, sekä ap että hänen miehensähän haluavat molemmat lapsia? Eivät he ole millään mittapuulla vapaaehtoisesti lapsettomia.

Ainakin yksi palstavela tietysti käsitti vääri ja kimpaantui. Joo en todellakaan kuvittele, että kaikki velat jättäytyvät lapsettomiksi kun on niin huono kumppani, ettei sen kanssa kannata tehdä lapsia. Ap vain pohti ja harkitsi vapaaehtoisesti jättäytyvänsä lapsettomaksi roikkuakseen tässä miehessä, josta ei oikein ole isäksi kun juuri ja juuri on parisuhteeseen... No, sellaisiakin vapaaehtoisesti lapsettomia valitettavasti varmasti on vaikka toivottavasti ja tietysti vähemmistö. Jokin osa veloista on vapaaehtoisesti lapsettomia kun ovat tuollaisia tossuja samoin kui ei-lapsia-haluavista tekee lapsia vaikka ulkoisten paineiden vuoksi tai just roikkuakseen vauvakuumeisen puolison elämässä... Ei ole parhaita vetoja keneltäkään.

Puolison puutteen (joko kokonaan puuttumisen tai puutteellisten kykyjen) vuoksi lapsettomaksi jäävä ei ole vapaaehtoisesti lapseton. Vapaaehtoisesti lapseton on henkilö joka ei halua lasta, ei yksin eikä unelmakumppanin kanssa eikä missään olosuhteissa. Sinä et ole ymmärtänyt mitä termi "vela" tarkoittaa, ja on turha ruveta riehumaan kun sinua oikaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

V*ttu mikä satu ap:lta

Säälittävää että noin moni nainen uskoo kaiken mitä suollat

Kyllä tuollaisia AP:n tyyppisiä naisia on olemassa, kuten myös hänen miehensä tyyppisiä miehiä.

ok, no mitä helvettiä tuo "nainen" tekee ko. miehen kanssa?

Vastaan: ei mitään.

Se on täsmälleen niin, että asiat järjestyvät, kun joku järjestää ne. Monta kertaa äideistä tulee kontrollifriikkejä, koska vaihtoehtoja ei ole; joko teet asiat tai ne jäävät tekemättä. On valitettavasti aika selvää, ap, että kuka teillä asiat järjestää - sinä. Miehesi harrastaa sillä aikaa ja jos olet onnekas, ottaa lapset mukaan, kun ovat tarpeeksi kasvaneet lajinne pariin, tai ehkei silloinkaan, kun mainitsit, että on erakko.

Onnea matkaan, mitä ikinä päätätkään. Sinä luot elämäsi, joten tee siitä mahdollisimman hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet oikeasti mitä odotuksia miehellä on vauva-arjesta? Onko hän kertonut millä tavoin aikoo viettää aikaa lapsen kanssa? Jos sinä tuot jo nyt talouteen enemmän rahaa, aikooko hän olla päivät vauvan kanssa kotona? Esitä tiukkoja kysymyksiä, ilman niitä et saa selvyyttä. Sukua on helppo jatkaa, mutta miten hän aikoo kasvattaa lapsensa? Ottaako mukaan harrastuksiin? Miten hän näkee teidän viettävän aikaa yhdessä perheenä ja parisuhdeaikaa? Onko teillä turvaverkkoa? Kysy nämä kysymykset myös itseltäsi..

Olemme kyllä puhuneet. Ei mies oikein osaa sanoa mitä tekisi lapsen kanssa tai ei ainakaan osaa sanoittaa sitä. Kokee vain tärkeäksi jatkaa sukua ja painottaa, ettei ”biologinen ketju” pääsisi katkeamaan.

Itseä tämä lähinnä ärsyttää, sillä koen että roolini tässä olisi vain kaiken mahdollistaja. Olen ehkä ärsyttävä ja en kuulemma luota häneen tarpeeksi, mutta koen että tällaisista asioista pitäisi pystyä puhumaan.

-ap

Jo pelkästään tuo termi ”biologinen ketju” kertoo aika paljon siitä, mitä hän isyydestä ajattelee. Hän halunnee jättää itsestään jäljen maailmaan, ei ehkä niinkään olla isänä ainutlaatuiselle, uudelle ihmiselle.

Keskustelkaa mitkä on odotukset. Miten mies ajattelee arjen pyörittämisen ja lasten hoitamisen jakautuvan? Mikä hänen mielestään on isän rooli? Kuinka paljon isä osallistuu ja miten? Mitä nämä ovat sun mielestä?

Keskustelkaa myös siitä, miten mies voisi nyt jo osoittaa, että hän on valmis muuttamaan elämäänsä. Voisko esim. olla niin, että parin päivän varoajaika ei riitä. Erityistapauksissa ok, mutta noin yleensä pitäisi olla enemmän varoailaa.

Miten saisitte jaettua arjen pyörityksen nyt jo tasapuolisemmin? Keskustelkaa myös tästä.

Mies voi muuttua sormia napauttamalla lapsen syntymän myötä. Tai sitten ei muutu. Paras keskustella aiheesta etukäteen. Itse asiassa kaikkien pariskuntien pitäisi keskustella siitä miten ajattelevat vanhemmuuden vaikuttavan ja miten vastuu ja hoivaaminen jakautuu vanhempien kesken

Voin kertoa, että hyväkään mies ei takaa tasavertaista vauva-arkea. Alun perin hyvänkin oloinen mies voi olla epävarma ja vaikkapa taipuvainen keksimään aina vain uusia piha- ja rakenteluprojekteja, jolloin nainen hoitaa vauvan, väsyy ja asiasta joutuu vääntämään. Helponkin vauvan hoito on työllistävää ja kuormittavaa ja univaje saa pienetkin harmit paisumaan. Huonon miehen kanssa ei kannata edes yrittää.