Pelkään, ettei mies ”rauhoitu” isyyden myötä ja jään yksin vastuuseen

Vierailija kirjoitti:

Haetko isähahmoa itsellesi vai miksi papparainen kiinnostaa?

Yleensä tuon ikäisillä on säästöjä ja työpaikka. Ap törmäsikin karikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Okei. Mitä toi mies osaa sängyssä? Osaako kokata ja leipoa? Siivota? Ap:n olettaisi saavan samoja palveluita mitä kotirouvatkin tarjoavat miehilleen.

Ei miehetkään maksa tyhjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Kyllä ap voi hyvin päättää synnyttää miehelle lapsen. Hänen on ymmärrettävä mikä on työnjako ja se että alfa-miehet usein vaihtavat naista kun arki käy rankaksi tai nainen vaikuttaa jotenkin masentuneelta. Toki ap voi sitten myöhemmin löytää vähemmän itsekkään miehen, mutta lapsi kainalossa se ei ole niin helppoa.

en tiiä onko ehdotettu jo mutta mitä jos kävisitte pariterapiassa puhumassa asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Kyllä ap voi hyvin päättää synnyttää miehelle lapsen. Hänen on ymmärrettävä mikä on työnjako ja se että alfa-miehet usein vaihtavat naista kun arki käy rankaksi tai nainen vaikuttaa jotenkin masentuneelta. Toki ap voi sitten myöhemmin löytää vähemmän itsekkään miehen, mutta lapsi kainalossa se ei ole niin helppoa.

Viikonlopun viisain teko olisi jättäminen.

Vierailija kirjoitti:

en tiiä onko ehdotettu jo mutta mitä jos kävisitte pariterapiassa puhumassa asiasta?

Mistä? Siitäkö miten elätin tulisi saada lisää etuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Okei. Mitä toi mies osaa sängyssä? Osaako kokata ja leipoa? Siivota? Ap:n olettaisi saavan samoja palveluita mitä kotirouvatkin tarjoavat miehilleen.

Ei miehetkään maksa tyhjästä.

Ei aavistustakaan, mitä toi mies osaa sängyssä.

En tiedä yhtään, osaako kokata ja leipoa. Mitä sitten jos osaa? Mitä, jos ei osaa?

En tiedä myöskään osaako siivota, toivottavasti. Osaatko sinä?

Mitä ihmeen "palveluja" kotirouvat tarjoavat miehilleen!? Ja miksi ap:n pitäisi saada näitä samoja mystisiä "palveluja"?

Miksi et opettelisi kirjoittamaan ymmärrettävää kieltä, eikä tätä ihme "avioliitto-on-ikuista-valtataistelua-ja-tasoteoriaa"-kieltä. Missä tätä edes opitaan?! Turhauttaa lukea näitä kryptisiä idioottimaisuuksia!

Suuren ikäeron suhteille tyypillinen kieroutunut ja epätasapainoinen dynamiikka, jossa vanhempi osapuoli on kypsymätön ikiteini ja nuorempi osapuoli läheisriippuvainen tossu. Ei voi auttaa jos ei itse halua apua. Yleensä nämä naiset lopulta vaihtavat omanikäiseen mutta henkisesti kypsempään mieheen, valitettavasti usein vasta siinä vaiheessa kun ne lapset on ensin kokeilumielessä tehty ja todettu ettei se Peter Pan ylläri pylläri ole perheenisäainesta. Jonka kuka tahansa läheinen olisi etukäteen voinut kertoa - ja usein on kertonutkin muttei kuunneltu.

On huvittavaa, että osa täällä kehottaa ap: tä hankkimaan lapsen ihmisen kanssa, joka ei kanna vastuuta arjesta nyt ja luottamaan, että lisävastuu eli lapsi, tulee maagisesti muuttamaan miehen arvomaailman 20 vuoden jälkeen ja tekemään hänestä kotona pysyvän, vakituista työtä tekevän isähahmon, joka vie lapsen hiekkalaatikolle isyyslomalla ja hakee päiväkodista aikanaan, hoitaa oksennustaudissa, etsii täitä päästä, auttaa läksyissä, vie harkkoihin ja on läsnä arjessa, kun jo nyt viipottaa omissa menoissaan jättäen arjen ja talouden hoidon kaikissa muodoissaan ap:n vastuulle. 

Uskon, että on miehiä, joita isyys muuttaa, mutta noin valtavaan muutokseen en usko kenenkään olevan valmis. 

Uskon, että ap voi rakastaa miestään ja tämä voi olla hyvä ja rakastava, kun on läsnä, mutta harrastus vie miestä ja sen mukaan on luotu elämä - joka sopii SINKULLE. Kun on pariskunta, jolla ei ole lapsia ja yhteinen sopimus, miten arki hoidetaan ja molemmat ovat tyytyväisiä, sen kuin vain. Mutta kun ap on selvästi jo nyt kaatumassa taakan alle, se ei tule ainakaan helpottumaan jatkossa.

Miten arki sujuu, kun ap tulosi putoavat? Miten hoidatte arjen, kun olet sairas, ap? Jääkö mies kotiin hoitamaan sinut ja lapsen? Miten sujuu arki, jos vauva on koliikkivauva tai allerginen? Entä, jos lapset valvottavat teitä vuosikausia? Ystäväni lapsi nukkui ensimmäisen kerran läpi yön, kun oli 7. Se on monta huonosti nukuttua yötä. 

On helppo antaa neuvoja, jos ei ole mitään käsitystä lapsiperheen arjesta. On helppoa sanoa, että siitä vain, tehkää lapsia ja katsokaa, miten käy. Ap, järki käteen. Jos et pidä elämästäsi nyt, se helpottuu lapsen myötä vain, jos lapsen puuttuminen oli ongelma. Sinä kaipaat puolisoa, joka on enemmän läsnä. Kaipaat miestä, joka tekee vakituisempaa työtä, ansaitsee enemmän ja harrastaa tavalla, joka on enemmän tasapainossa muun elämän kanssa. Miehen, joka auttaa sinua kotitöissä ja kaikessa, mitä arki tuo eteen. Mies, joka on juoksunsa juossut ja voi auttaa sinua oikeasti vauvan kanssa ja lapsenne kasvatuksessa.

Lapsi tuo paljon rakkautta elämään, mutta vastuuta, rutiineja, tehtävää ja kuluja. On tehtävä hankintoja, jotka jonkun on maksettava, raskausaika voi mennä monella tavalla, synnytyksestä toipuminen voi kestää, vauva-arki on rankkaa unenpuutteesta hormonimuutoksiin. Se on haastavaa, jos kumppani on joustamaton alfa. Kysymys kuuluu, että oletko valmis joustamaan kaikessa jatkossa, ap? Oletko valmis olemaan parisuhteessa oleva yh?

Näin perhe-elämää eläneelle on suuri red flag, kun miehesi ei rauhoitu edes sen verran, että pysähtyisi kuuntelemaan huolesi ja ottamaan ne vakavasti. Olet aivan aiheesta peloissasi perheenperustamisesta tämän miehen kanssa. Jos olisit 40, vaihtoehtosi olisivat pienemmät, mutta minäkin sinuna pohtisin oikeasti, että millainen tulevaisuus on paras. Lapsen saaminen on iso asia naisen elämässä, onko lähipiirissänne pariskuntia, jotka ovat saaneet sen toimimaan miehesi harrastuksen ohella? Onko miehesi osoittanut mitään merkkejä siitä, että haluaisi olla kunnolla isä? 

Jos pysyt tässä ja valitset tämän elämän, saat  tulevaisuudessa lisää samaa. Oletko siihen tyytyväinen? Jos haluat lapsen, voit olla varma vain omasta sitoutumisestasi lapseen henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Varaudu olemaan täysin yh tuollaisen miehen kanssa. Jos taas luovut lapsihaaveesta, onko riski, että kadut sitä ja miehesi jättää sinut jatkaakseen sukua toisen naisen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Juokse! Jos haluat perheen, etsi toinen mies. Tämä nykyinen tosiaan haluaa vain levittää geenejään ja odottaa sinun hoitavan lapset täysin.

Todennäköisesti niitä geenejä on jo ehditty levittääkin ja ne naiset hoitavat ne lapset yksin.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat olla parisuhteessa käytännössä yh, niin siitä vaan tekemään lapsi. Saat vastata lapsesta ja taloudesta.

Tämä. Harrastusten osalta ainakin tilapäinen rauhoittuminen on mahdollista, mutta jos ei ukko tee nytkään kotitöitä, niin se on satavarma ettei se kotitöihin osallistuminen lasten myötä ainakaan lisäänny. Tyypillisesti niin päin, että aiemmin tasa-arvoisetkin suhteet tuppaa kallistumaan lasten myötä työnjaoltaan perinteisempään suuntaan. Yhtäkkiä ennen ihan järkevä mies ei saakaan enää edes omia astioitaan tiskipöydälle tai sukkia pyykkikoriin. Jne. Sen sijaan en ole ikinä kuullut suhteesta, jossa työnjako tasapuolistuisi lasten syntymän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Suuren ikäeron suhteille tyypillinen kieroutunut ja epätasapainoinen dynamiikka, jossa vanhempi osapuoli on kypsymätön ikiteini ja nuorempi osapuoli läheisriippuvainen tossu. Ei voi auttaa jos ei itse halua apua. Yleensä nämä naiset lopulta vaihtavat omanikäiseen mutta henkisesti kypsempään mieheen, valitettavasti usein vasta siinä vaiheessa kun ne lapset on ensin kokeilumielessä tehty ja todettu ettei se Peter Pan ylläri pylläri ole perheenisäainesta. Jonka kuka tahansa läheinen olisi etukäteen voinut kertoa - ja usein on kertonutkin muttei kuunneltu.

Kuvaat täydellisesti ex suhteeni dynamiikan itseäni 10 vuotta vanhempaan mieheen. Etsin jotain kypsää, aikuismaista ja rauhallista. Sain itselleni viisikymppisen ikiteinin joka pyrki alistamaan kaikin keinoin. Hänellä oli pelkkiä oikeuksia ja minulla vastuut. Päädyin myös hoivaaja/elättäjä kuvioon. Olin täydellinen kynnysmatto tälle miehelle. Hänen jälkeen olen tavannut ikäisiäni miehiä ja nuorempia jotka on henkisiltä valmiuksiltaan ja kypsyydeltään valovuosien päässä tästä vaippaikäisen tasolle taantuneesta teinipapparaisesta mikä minulla oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika järkyttävää, että täällä lähes jokainen ehdottaa välitöntä eroa ap:lle, joka on itse kehununt puolisoaan aloituksessa. Ihan kuin se ero olisi jotenkin helppo asia.

Nuo ihanuudet tiedetään. Vievät puolet omaisuudesta ja käyvät lopulta päälle. T. Kaiken kokenut

Katkeran ihmisen puhetta. Ap:llä on omien sanojensa mukaan mukava mies. Veikkaan, että on myös fyysisesti hyvässä kunnossa, ja vaikuttaa iloiselta tyypiltä. Mutta sehän ei ole palstamammojen mielestä riittävää. Mies pitää saada etukäteen vastuuseen rikoksista, jotka ovat vasta ap:n pelokkaassa mielessä kytemässä. Ja täällä heitetään löylyä lisää...

Kyllä ap voi hyvin päättää synnyttää miehelle lapsen. Hänen on ymmärrettävä mikä on työnjako ja se että alfa-miehet usein vaihtavat naista kun arki käy rankaksi tai nainen vaikuttaa jotenkin masentuneelta. Toki ap voi sitten myöhemmin löytää vähemmän itsekkään miehen, mutta lapsi kainalossa se ei ole niin helppoa.

Viikonlopun viisain teko olisi jättäminen.

JÄTÄ SE SIKA

Lapsiperheissä on harvinaista, että mies tekee aidosti puolet arjen töistä. Yleensä se menee, että mies keskittyy töihinsä ja varmistamaan, että voi harrastaa omia juttujaan, ettei vahingossakaan luovu mistään. Nainen taas hoitaa lapset maailmaan ja sen jälkeen, kotityöt, oman, usein vaativan työn ja uupuu taakan alle. Arki toimii, kun nainen joustaa, venyy ja laittaa sen toimimaan. Mies taas harvoin osaa lasten vaatekoot, huomaa rikkinäiset kengät, tietää lääkäriajat, neuvolat, hammashoitolat ynnä muut, puhumattakaan lapsen arjen toimista. Monelle miehelle tekee hyvää hoitaa ihan kaikki lapsen jutut usean päivän ajan. En ole tavannut vielä miestä, joka osaisi hoitaa kaikki lapsen jutut yksin viikon verran ilman vaimon, tyttöystävän, siskon, kälyn, äidin, anopin tai naapurin rouvan tai muun naisen apua. Sen sijaan tiedän kymmeniä naisia, jotka näin tekevät koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet oikeasti mitä odotuksia miehellä on vauva-arjesta? Onko hän kertonut millä tavoin aikoo viettää aikaa lapsen kanssa? Jos sinä tuot jo nyt talouteen enemmän rahaa, aikooko hän olla päivät vauvan kanssa kotona? Esitä tiukkoja kysymyksiä, ilman niitä et saa selvyyttä. Sukua on helppo jatkaa, mutta miten hän aikoo kasvattaa lapsensa? Ottaako mukaan harrastuksiin? Miten hän näkee teidän viettävän aikaa yhdessä perheenä ja parisuhdeaikaa? Onko teillä turvaverkkoa? Kysy nämä kysymykset myös itseltäsi..

Olemme kyllä puhuneet. Ei mies oikein osaa sanoa mitä tekisi lapsen kanssa tai ei ainakaan osaa sanoittaa sitä. Kokee vain tärkeäksi jatkaa sukua ja painottaa, ettei ”biologinen ketju” pääsisi katkeamaan.

Itseä tämä lähinnä ärsyttää, sillä koen että roolini tässä olisi vain kaiken mahdollistaja. Olen ehkä ärsyttävä ja en kuulemma luota häneen tarpeeksi, mutta koen että tällaisista asioista pitäisi pystyä puhumaan.

-ap

Tuossahan on sulle jo vastaus: miehellä ei ole mitään oikomusta muuttaa omaa elämäntyyliään. Luultavasti ei tule piittaamaan lapsestaan p****n vertaa, kunhan saa siemenensä kylvettyä niin on tyytyväinen.

Jättäisin lapsen tuon miehen kanssa tekemättä, jollet halua parisuhteessa eläväksi totaaliyksinhuoltajaksi.

Totta kai lapsi muuttaa elämää ja varsinkin naiselle se tarkoittaa omista jutuista luopumista. Kuulostaa, että Ap haluaa syödä kakun ja pitää sen. Molempia ei voi saada.

Miehesi on iljettävä. Kaikkien ei tarvitse haluta lapsia ja siinähän ei ole mitään iljettävää ja ällöttäcää. Siinä mielestäni on, että haaveilee tuollaisesta perhemallosta kuin miehesi. Hänen fanaattinen harrasteluistelunsa ei saa jäädä tauolle ja siihen hän edelleen aikaa taloutensa keskittää. "Rakas" nuorikko saa jäädä kotiin nahistumaan ja vastaamaan lapsen tarpeista. Todella ällöttävä ja limainen ajattelutapa....

Miksi kuvittelet, että tämän miehen kanssa ne lapset on tehtävä? Olet 28 v. Miehet alkavat tilastollisesti haaveilla lapsista naisia korkeammassa iässä, keskimäärin siinä kolmekymppisen. Jos olet joskus alta kaksvitosena treffannut miehiä, jotka eivät ole valmiita isiksi niin kyllä ikäisistäsi vielä lapsettomista miehistä aika moni alkaa vähitellen jo olla kiinnostuneita. Ja nuoremmilla miehillä jaksamista voi olla perhe-elämälle ja harrastuksille, ei vain joko tai... ja voivat olla valmiimpia pitämään vähän taukoakin aktiivisesta harrastamisesta kun vireillä vuosia on vielä hetkenkin päästä jälellä.

Millaisia ovat miehesi vanhemmat? Mieti vaan, että mistä on noin kummallisen ideaalin perhe-elämästä sisäistänyt? Kavereilta, jotka eivät ole vielä eronneet? Oman mieheni vanhemmilla on reilu 10v ikäeroa, miehen isä oli jo ekan liittonsa mokannut priorisoimalla enimmäkseen omaa napaansa. Ymmärsi tehdä asiat toisin toisella kierroksella ja oli paljon läsnä. Mieheni oli jo tavallista nuorempana valmis isäksi ja on ihan huippu miehenä ja isänä.

Ap:n kuvaaman miehen kanssa en olisi hankkinut lapsia. Enkä kyllä luopuisi olemassa olevasta lapsihaaveesta 10 v vanhemman miehen takia, joka on suruitta innokas pistämään sinulle pallon jalkaan ja lepertelemällä huijaamaan sinusta parisuhteeseen kahlitun yh:n. Lapsen kanssahan on aina vaikeampi päättää parisuhde. Jättäisin tuon miehen kyllä kriiseilemään keski-ikäänsä ihan yksinään, että kun ei hänelle lapsia alkanutkaan kukaan vääntämään

No niin,tulihan se lauantai aamun satu.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni aika samanlainen tilanne. Esikoinen syntymässä tammikuussa. Mies harrastaa mm. vuorikiipeilyä ja on kertonut aikovansa jatkaa harrastuksen parissa lapsen synnyttyä. Ensi vuonna jo seuraava alppimatka suunnitelmissa. Olen todella paljon miettinyt, voisinko saada hänet jotenkin tauottamaan nuo lajit edes siksi aikaa, kun lapsi on pieni. Tekee todella vaarallisiakin juttuja ja ollut useampia läheltä piti -tilanteita, jotka kuitannut naureskelemalla. Minusta on liikaa pyydetty, että jäisin leskeksi pienen vauvan kanssa. Minun puolestani voi jatkaa esim. vaeltamista ja tehdä pitkiäkin ulkomaan matkoja, mutta vaaralliset lajit yritän kyllä vielä saada hänet jättämään tauolle siksi aikaa, kun lapsi on pieni. Vähän epäilen onnistuuko tämä. Kyllä äidillä on oikeus kuitenkin vaatia myös miestä ottamaan vastuu lapsesta, myös hän ib kovasti halunnut jälkikasvua ja puhunut siitä jo vuosia.

Oletkohan yhden sukulaismieheni kanssa...kuulostaa jotenkin niin tutulta. Ihmettelin kun kuulin että odottaa lasta vaimonsa kanssa, että onko todella muuttunut ja valmis perheen perustamiseen...

No, jos olet se jota epäilen, kyllä mummi ja pappa hoitaa miehen puolesta, vaikka se kuuluis miehen hoitaa lastansa.