Onko ihan mahdoton haave kun haluaisin kirjoittaa kirjan? Siis ihan julkaisukelpoisen?
Kirjan kirjoittaminen on ollut mun haave jo vuosia, mutta en vain ole saanut aikaiseksi laittaa mitään paperille. Tarina on mielessä ja olen hahmoja ja juonta kehitellyt, mutta pitäisi saada oikeasti ns. lihaa luiden ympärille eli kunnon tarina kasaan. Tiedän, että se eka versio ei ole lopullinen vaan pitää käydä kirja uudestaan läpi.
Sitten mietin sitäkin, että jos nyt saisin kirjan käsikirjoituksen kasaan, niin miten osaan valita mihin kustantamoon sen lähetän vai lähetänkö moneen yhtä aikaa? Omakustanteeseen ei ole varaa.
Viisastelijat voi pitää sormensa kurissa ja jättää viestinsä kirjoittamatta. Ihan konkreettisia vinkkejä tietävät voi antaa mulle neuvoja. :)
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
Itsekin suunnittelen fiktiivistä ihmisuhdedraamaa, mutta tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin. Pitkän aikaa suunniteltu kosto eräälle ex-ystävälleni. Todellakin pidän huolen että ihmiset ovat tunnistettavia. Jos kunnon julkaisijaa ei löydy, sitten se TV-sarja, TV-show tai lehtiartikkeli.
Kerro lisää? Mihin tarjoat käsikirjoitusta?
Mulla samanlaisia aikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kiinnostava keskustelu. Mukava huomata että täällä on näin paljon ihmisiä, jotka kirjoittavat aktiivisesti!
Itse olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän tosissani parisenkymmentä vuotta, teini-ikäisestä saakka. Viimeisten viiden vuoden aikana olen alkanut julkaista kirjoitelmiani nettisivuilla, ja se on kyllä auttanut hurjasti kehittymään paremmaksi kirjoittajaksi! Netissä saa kommentteja ja palautetta aika paljon, ja sitä kannattaa kyllä kuunnella tarkalla korvalla. Jos mitään palautetta ei tule, on sekin asia mikä kannattaa ottaa tosissaan. Jos tarina ei ole kiinnostava, eivät ihmiset viitsi kommentoida tai edes lukea… Kirjoitan nykyään lähinnä englanniksi, koska silloin isomman yleisön tavoittaminen on helpompaa.
Omia genrejäni ovat fanfictio, fantasia ja historialliset romanssit. Näitä luetaankin netissä aika paljon - suosituimpia tarinoitani on luettu noin 70 000 kertaa. Pitkään haaveilin ap:n tavoin kustantajasta ja ”oikeasta romaanista”, mutta muutama kustantajalle lähetetty romaanini kohtasi vain syvän hiljaisuuden, niin olen pikkuhiljaa päästänyt haaveesta irti ja opetellut olemaan tyytyväinen tähän nettikirjoittajana olemiseen. Saan kirjoittamisesta päivittäin iloa ja hyvää mieltä, ja se riittää.
Vinkkini ap:lle ovat siis:
1. lue paljon!!! Lukeminen on kirjoittamisen kivijalka.
2. Kirjoita paljon. Kirjoita joka päivä, edes vähän. Itse pyrin kirjoittamaan päivittäin edes 30 minuuttia - näin rutiini pysyy yllä.
3. Hanki lukijoita ja kuuntele palautetta. Nettisivuilla kuten vaikka Wattpad, voit julkaista anonyymisti ja parhaimmillaan saada paljon palautetta!
4. Pidä hauskaa - kirjoita sitä, minkä kirjoittamisesta nautit. Väkisinväännetty teksti ei kiinnosta ketään.Onnea kaikille kirjoittajille ja kirjoittamisesta haaveileville! Rankkaahan tämä on, mutta aivan ihanaa.
Kiitos vinkeistä!
En ole ap mutta minulla on nyt kasassa 10 000 sivua tekstiä, onko toivoa laajentaa? Kuinka pitkä (sanoissa) on suomalainen romaani? Se kertoo ihmissuhteista eli ei ole dekkari eikä fantasiatiiliskivi. Luin, ettei suomeksi 50 000 sanamäärä pidä paikkaansa kun täytesanoja ei ole samalla tavalla kuin englanniksi.
Nyt on 20 000 sivua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kiinnostava keskustelu. Mukava huomata että täällä on näin paljon ihmisiä, jotka kirjoittavat aktiivisesti!
Itse olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän tosissani parisenkymmentä vuotta, teini-ikäisestä saakka. Viimeisten viiden vuoden aikana olen alkanut julkaista kirjoitelmiani nettisivuilla, ja se on kyllä auttanut hurjasti kehittymään paremmaksi kirjoittajaksi! Netissä saa kommentteja ja palautetta aika paljon, ja sitä kannattaa kyllä kuunnella tarkalla korvalla. Jos mitään palautetta ei tule, on sekin asia mikä kannattaa ottaa tosissaan. Jos tarina ei ole kiinnostava, eivät ihmiset viitsi kommentoida tai edes lukea… Kirjoitan nykyään lähinnä englanniksi, koska silloin isomman yleisön tavoittaminen on helpompaa.
Omia genrejäni ovat fanfictio, fantasia ja historialliset romanssit. Näitä luetaankin netissä aika paljon - suosituimpia tarinoitani on luettu noin 70 000 kertaa. Pitkään haaveilin ap:n tavoin kustantajasta ja ”oikeasta romaanista”, mutta muutama kustantajalle lähetetty romaanini kohtasi vain syvän hiljaisuuden, niin olen pikkuhiljaa päästänyt haaveesta irti ja opetellut olemaan tyytyväinen tähän nettikirjoittajana olemiseen. Saan kirjoittamisesta päivittäin iloa ja hyvää mieltä, ja se riittää.
Vinkkini ap:lle ovat siis:
1. lue paljon!!! Lukeminen on kirjoittamisen kivijalka.
2. Kirjoita paljon. Kirjoita joka päivä, edes vähän. Itse pyrin kirjoittamaan päivittäin edes 30 minuuttia - näin rutiini pysyy yllä.
3. Hanki lukijoita ja kuuntele palautetta. Nettisivuilla kuten vaikka Wattpad, voit julkaista anonyymisti ja parhaimmillaan saada paljon palautetta!
4. Pidä hauskaa - kirjoita sitä, minkä kirjoittamisesta nautit. Väkisinväännetty teksti ei kiinnosta ketään.Onnea kaikille kirjoittajille ja kirjoittamisesta haaveileville! Rankkaahan tämä on, mutta aivan ihanaa.
Kiitos vinkeistä!
En ole ap mutta minulla on nyt kasassa 10 000 sivua tekstiä, onko toivoa laajentaa? Kuinka pitkä (sanoissa) on suomalainen romaani? Se kertoo ihmissuhteista eli ei ole dekkari eikä fantasiatiiliskivi. Luin, ettei suomeksi 50 000 sanamäärä pidä paikkaansa kun täytesanoja ei ole samalla tavalla kuin englanniksi.
Nyt on 20 000 sivua.
***SANAA :D***
Piti olla tuossa edellisessäkin SANAA. Senkin ennakoiva tekstinsyöttö! Pitää oikolukea kirja sitten kunnolla!
Miten menee, ap? Joko kirja on valmis?
Ettei pääasia unohtuisi:
sinulla täytyy olla suhteita johonkin alan toimijaan.
Pyri siis vähintään tuttavaksi jonkun sellaisen kanssa.
Muuten on ainut toivo omakustanne, eikä sellaisilla yleensä tienata mitään, jos nyt siitä on kyse. Omaksi hyvikseen voi tietysti painaa teelmiään muutaman kappaleen verran.
^ höpöhöpö
Naurattaa moinen puhe itse asuessa indie-seurapiireissä
Vierailija kirjoitti:
Ettei pääasia unohtuisi:
sinulla täytyy olla suhteita johonkin alan toimijaan.
Pyri siis vähintään tuttavaksi jonkun sellaisen kanssa.
Muuten on ainut toivo omakustanne, eikä sellaisilla yleensä tienata mitään, jos nyt siitä on kyse. Omaksi hyvikseen voi tietysti painaa teelmiään muutaman kappaleen verran.
Suurille ja mahtaville agentit ja suhteet helpottaa runsaasti (karkeasti 80% big5 julkaisuista on agenttien kautta), mutta kyllä sinnekin otetaan listoille ihan tuntemattoman itse tarjoaman käsikirjoituksen perusteella. Pienemmille pääsee helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Miten menee, ap? Joko kirja on valmis?
on.
Mikä tekisi sinusta huonommat kuin muista kirjan julkaisemisessa onnistuneissa?
Mikä tekisi sinusta paremman, kuin niistä jotka eivät ole onnistuneet?
Surettaa ihmiset jotka kertoilevat kahvipöytäkeskusteluissa kuinka he "haluaisivat tehdä" sitä tai tätä, ja kuinka "aikovat ruveta tekemään" sitä jotain. Opetella soittamaan, kirjoittaa kirjan, juosta puolimaratonin.
Useimmiten (aina) tämä on pelkkää puhetta mikä jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen. Tunnen ihmisiä jotka puhuvat samoista "unelmista" vielä kymmenen vuoden jälkeen ja tiedän etteivät he ole tehneet yhtään mitään asian eteen siinä kymmenen vuoden aikana. Tiedän että he itse tuskin muistavat miten kauan sitten aloittivat puhumaan sitä puhetta ja etteivät koskaan tule saamaan sillä saralla mitään aikaiseksi. Koska se on pelkkää puhetta ja sitä on masentavaa kuulla. Jos aiot tehdä jotain, tee.
"Jos aiot tehdä jotain, tee."
TÄMÄ
Eräs entinen kirjoituskurssilainen kertoi että samalla kurssilla olleista lähes puolet oli julkaissut kirjan. Yhden niistä kirjoista tiesinkin. Kyse oli kai omaelämäkerroista.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin suunnittelen fiktiivistä ihmisuhdedraamaa, mutta tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin. Pitkän aikaa suunniteltu kosto eräälle ex-ystävälleni. Todellakin pidän huolen että ihmiset ovat tunnistettavia. Jos kunnon julkaisijaa ei löydy, sitten se TV-sarja, TV-show tai lehtiartikkeli.
Tämä taitaa olla kostaja-"kirjailija"-hullu :)
Muista ketjuista bongattua: kyseessä on myöhäisen keski-iän katkeroitunut naishenkilö. "Nyt kun on vihdoin enemmän aikaa itselle", aikoo käyttää lisääntyneen vapaa-ajan "kostaakseen" vuosikymmeniä sitten kokemiansa vääryyksiä. Ajatuksena kai että koko maailma paheksuisi hänen kanssaan jotain vanhaa tuttuaan, niinkuin hänkin on rypenyt vääryyksissä kaikki nämä vuodet :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin suunnittelen fiktiivistä ihmisuhdedraamaa, mutta tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin. Pitkän aikaa suunniteltu kosto eräälle ex-ystävälleni. Todellakin pidän huolen että ihmiset ovat tunnistettavia. Jos kunnon julkaisijaa ei löydy, sitten se TV-sarja, TV-show tai lehtiartikkeli.
Tämä taitaa olla kostaja-"kirjailija"-hullu :)
Muista ketjuista bongattua: kyseessä on myöhäisen keski-iän katkeroitunut naishenkilö. "Nyt kun on vihdoin enemmän aikaa itselle", aikoo käyttää lisääntyneen vapaa-ajan "kostaakseen" vuosikymmeniä sitten kokemiansa vääryyksiä. Ajatuksena kai että koko maailma paheksuisi hänen kanssaan jotain vanhaa tuttuaan, niinkuin hänkin on rypenyt vääryyksissä kaikki nämä vuodet :)
Lukisin kyllä, jos juoni kantaisi kirjan verran mielenkiintoisesti. Jos olisi vain oman katkeruuden tilitystä, en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Englanniksi kirjoittaminen ja julkaiseminen amazonissa tai smashwordissa nykyaikaa. Kohta tulee eräs sanomaan että tarvitset natiivitason englannintaidon. Jos ymmärrät lukea taru sormusten herrasta englanniksi olet tarpeeksi hyvä kirjoittamaan itsekin englanniksi. Englanninkieliset markkinat voivat jopa tuottaa rahaa. Suomeksi kirjoittamalla pääsee toki hakemaan apurahoja. Onnea matkaan.
Samaa mieltä.
Lisäksi myös englantia oppii kirjoittamaan kirjoittamalla englantia, ihan niin kuin suomeakin. Sekä tietysti lukemalla/kuuntelemalla engl.kielisiä kirjoja. Pelkällä peruskoulu/lukio kielitaidolla ei ihan romaania kirjoiteta, mutta lukio antaa hyvän pohjan oppia lisää.
Itse kirjaa kirjoittavana kannustan toki kirjoittamaan, mutta jos kirjoitat suomeksi ja haluat kirjasi julki jonkun kustantamon kautta, kannattaa todella panostaa tarinaan ennen kuin miettiikään julkaisua. Lisäksi aika harva hyvä kirja syntyy niin, että kirjoitetaan ensimmäinen versio, joka sitten oikoluvun jälkeen on valmis lähetettäväksi kustantamoille. Kyllä niitä versioita useimmiten tarvitaan kolme tai neljä ennen kuin käsis on tarpeeksi timanttinen, että sitä edes harkittaisiin julkaistavaksi.
Eli oma neuvoni ap:lle ja muille samasta haaveileville: kirjoita, kirjoita, kirjoita. Kirjoita niin paljon kuin pystyt, paljon enemmän kuin tarvitset lopulliseen versioon, älä sensuroi ensimmäisellä kierroksella mitään, älä mieti julkaisua, keskity tarinaan. Sitten, kun sinulla on raakakäsis koossa, voit alkaa hioa sitä, miettiä, mikä toimii ja mikä ei jne. Tässä vaiheessa käsikirjoitus usein muuttuu rajustikin, eli käytännössä se kolmas versio alkaa vasta olla se, mitä voi alkaa hienotyöstää julkaisua varten.
Tsemppiä urakkaan! Hyviä istumalihaksia tämä ainakin vaatii, jollei muuta :D
Ei ole mahdoton haave, ihmisethän niitä kirjoja kirjoittaa.
Äitini on kirjoittanut työhönsä liittyen 3 kirjaa ja ollut mukana kahden muun kirjan kirjoittajana, joten tiedän hieman tästä aiheesta.
Kustantamoille tulee todella paljon käsikirjoituksia. Kustantamo käyttää usein "esilukijoita" jotka ymmyrkäisesti lukevat uusia käsiksiä läpi, eivät siis lue niitä kokonaan, vaan sieltä ja täältä. Kun käsiksiä tulee satoja, jopa tosiaan tuhat tai vielä enemmän vuodessa, ei niitä lueta kannesta kanteen.
Uusien kirjoittajien on vaikeinta saada se kirja ulos, koska kustantamoilla on vakiokirjailijoita, siirtyviä kirjailijoita ja sitten on se lokero uusille potentiaalisille.
Jos esilukijan mielestä kirjassa voisi olla potentiaalia, se menee "jatkoon" tarkemmin arvioitavaksi. Tässä vaiheessa käsikirjoituksen lähettämisestä on kulunut jo vaikkapa puoli vuotta, voi mennä vuosikin. Sitten kirjaa arvioidaan jonkun toimesta ja jos hän on vielä sitä mieltä, että kirjassa voisi olla jotain, sitä mieltä ollut esittelee kirjan työryhmälle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, otetaanko kirja kustantamolle. Tässä vaiheessa on mennyt ehkä vuosi siitä kun käsikirjoitus on toimitettu kustantajalle. Sitten tehdään kustannussopimus ja kirja julkaistaan ehkä seuraavana vuonna.
Ensikirjan kirjoittaja saa yleensä alle 20% (15-18%) painetun kirjan alvittomasta hinnasta, useamman kirjan hyvällä myynnillä kirjoittanut ehkä 21-25% eli kirjan hinnasta riippuen ehkä 2-3 euroa per myyty kirja. E-kirjoista maksetaan kirjoittajalle vielä vähemmän ja pokkareista vain n. 10% Kirjan kirjoittajalle maksetaan pieni ennakko kässärin lopullisen version toimittamisen jälkeen ja myyntiin perustuvaa rahaa vasta kirjan julkaisuvuoden jälkeisenä vuotena keväällä tai kesällä, edellisen vuoden myynnin mukaan.
Jos ensikirjailijan kirjaa myydään yli 1000 kappaletta ensimmäisenä vuotena, se on jo hyvin Suomessa. Kirjoilla ei tosiaan elä Suomessa kuin harvat ja valitut, joiden ura on pitkä ja tuotanto suuri.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on kirjoittanut työhönsä liittyen 3 kirjaa ja ollut mukana kahden muun kirjan kirjoittajana, joten tiedän hieman tästä aiheesta.
Kustantamoille tulee todella paljon käsikirjoituksia. Kustantamo käyttää usein "esilukijoita" jotka ymmyrkäisesti lukevat uusia käsiksiä läpi, eivät siis lue niitä kokonaan, vaan sieltä ja täältä. Kun käsiksiä tulee satoja, jopa tosiaan tuhat tai vielä enemmän vuodessa, ei niitä lueta kannesta kanteen.
Uusien kirjoittajien on vaikeinta saada se kirja ulos, koska kustantamoilla on vakiokirjailijoita, siirtyviä kirjailijoita ja sitten on se lokero uusille potentiaalisille.
Jos esilukijan mielestä kirjassa voisi olla potentiaalia, se menee "jatkoon" tarkemmin arvioitavaksi. Tässä vaiheessa käsikirjoituksen lähettämisestä on kulunut jo vaikkapa puoli vuotta, voi mennä vuosikin. Sitten kirjaa arvioidaan jonkun toimesta ja jos hän on vielä sitä mieltä, että kirjassa voisi olla jotain, sitä mieltä ollut esittelee kirjan työryhmälle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, otetaanko kirja kustantamolle. Tässä vaiheessa on mennyt ehkä vuosi siitä kun käsikirjoitus on toimitettu kustantajalle. Sitten tehdään kustannussopimus ja kirja julkaistaan ehkä seuraavana vuonna.
Ensikirjan kirjoittaja saa yleensä alle 20% (15-18%) painetun kirjan alvittomasta hinnasta, useamman kirjan hyvällä myynnillä kirjoittanut ehkä 21-25% eli kirjan hinnasta riippuen ehkä 2-3 euroa per myyty kirja. E-kirjoista maksetaan kirjoittajalle vielä vähemmän ja pokkareista vain n. 10% Kirjan kirjoittajalle maksetaan pieni ennakko kässärin lopullisen version toimittamisen jälkeen ja myyntiin perustuvaa rahaa vasta kirjan julkaisuvuoden jälkeisenä vuotena keväällä tai kesällä, edellisen vuoden myynnin mukaan.
Jos ensikirjailijan kirjaa myydään yli 1000 kappaletta ensimmäisenä vuotena, se on jo hyvin Suomessa. Kirjoilla ei tosiaan elä Suomessa kuin harvat ja valitut, joiden ura on pitkä ja tuotanto suuri.
Kiitos tästä tiedosta. Kilpailu on varmasti kovaa
Itsekin suunnittelen fiktiivistä ihmisuhdedraamaa, mutta tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin. Pitkän aikaa suunniteltu kosto eräälle ex-ystävälleni. Todellakin pidän huolen että ihmiset ovat tunnistettavia. Jos kunnon julkaisijaa ei löydy, sitten se TV-sarja, TV-show tai lehtiartikkeli.