Lue keskustelun säännöt.
Onko ihan mahdoton haave kun haluaisin kirjoittaa kirjan? Siis ihan julkaisukelpoisen?
Kirjan kirjoittaminen on ollut mun haave jo vuosia, mutta en vain ole saanut aikaiseksi laittaa mitään paperille. Tarina on mielessä ja olen hahmoja ja juonta kehitellyt, mutta pitäisi saada oikeasti ns. lihaa luiden ympärille eli kunnon tarina kasaan. Tiedän, että se eka versio ei ole lopullinen vaan pitää käydä kirja uudestaan läpi.
Sitten mietin sitäkin, että jos nyt saisin kirjan käsikirjoituksen kasaan, niin miten osaan valita mihin kustantamoon sen lähetän vai lähetänkö moneen yhtä aikaa? Omakustanteeseen ei ole varaa.
Viisastelijat voi pitää sormensa kurissa ja jättää viestinsä kirjoittamatta. Ihan konkreettisia vinkkejä tietävät voi antaa mulle neuvoja. :)
Kommentit (304)
En ole kustannuskelpoinen kirjailija, mutta olen yrittänyt sitä.
Se, että saa aikaan hyvän kirjan, vaatii normi-ihmiseltä kovaa työtä. Suunnittele juoni, henkilöt, aikajana, rakenne.
Kirjoita kirja. Sitten kirjoita se uudestaan ja korjaa virheet. Sitten kirjoita se kolmannen kerran.
Sitten voisi harkita kustantamolle lähettämistä, ja esikoiskirjailijan on tosi vaikeaa saada sopimusta. Mutta en ole vielä luovuttanut.
Tietysti on aina niitä poikkeusihmisiä, jotka kirjoittavat hyvän kirjan yhdeltä istumalta muiden töiden lomassa, keittiön pöydän ääressä istuen, mutta niitä on aika vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyökö sellainen harlekiinikirjallisuus leiville? Lukeeko kaavamaisia eroottisia romansseja kukaan vuonna 2021?
Olisipa vielä Regina ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm, jotenkin vaikea uskoa että av:lla olisi näin paljon puoliammattilaisia kirjoittajia. Päättelen ihan yleisestä argumentoinnin ja kielen tasosta.
Täältä ne parhaat ideat varastetaan!
VAADIN KORVAUKSIA!
Vierailija kirjoitti:
1. Kirjoita joka päivä
Huh, sain synninpäästön!
Yritin kerran, tarina oli dekkarityylinen jännitystarina mutta yhdestä kustannusfirmasta vastattiin huonolla suomella etteivät valinneet, siellä oli työssä mm. virolaisia. Minulla oli äidinkieli 10 koulussa. Enää en aio koskaan yrittää, kerta ulkomaalaiset saavat päättää ja valita minkälaisia tarinoita Suomessa julkaistaan. Jos tarina on tylsä ja tavallinen se saatetaan julkaista, jos on liian jännittävä ja omaperäinen tarina sitä ei takuulla valita, tai jos nimesi on erikoinen/ulkomaalainen he saattavat julkaista. Kaikenlaiset turhat elämänkerrat ja kissanristiäistarinat kyllä julkaistaan, mutta taitavatkin olla omakustanteisia. Kokeile jotain tarinaa tyyliin keppi ja poika, saattaa mennä paremmin läpi kuin jännitystarinat. Netissä on myös englanniksi useita sivuja joissa maksetaan ja haetaan novelleja, mutta enimmäkseen hakevat jotain erotiikkanovelleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä turhaa yritä keksiä mitään hahmoja jos olet nykyaikainen. Nyt kaikki kertoo ihan rehellisesti oman elämänkertansa ja ne ovatkin paljon mielenkiintoisempia. Kirjota vaikka noin viiden vuoden pätkissä... Älä välitä vaikka sieltä tunnistaisi ihmisetkin ja ihan kaikki... Kohta näitä tulee joka tuutista ja tulee filmejä ja lauluja yms... Mutta nyt ei kannata ollenkaan miettiä sitä julkaisemista... Sekin tulee aikanaan kun sen aika on...
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaa yritä keksiä mitään hahmoja jos olet nykyaikainen. Nyt kaikki kertoo ihan rehellisesti oman elämänkertansa ja ne ovatkin paljon mielenkiintoisempia. Kirjota vaikka noin viiden vuoden pätkissä... Älä välitä vaikka sieltä tunnistaisi ihmisetkin ja ihan kaikki... Kohta näitä tulee joka tuutista ja tulee filmejä ja lauluja yms... Mutta nyt ei kannata ollenkaan miettiä sitä julkaisemista... Sekin tulee aikanaan kun sen aika on...
Mun kaikki "hahmot" ja tapahtumat perustuu todellisuuteen, mutta ne kuulostaa epäuskottavilta koska ihmiset ovat todella outoja ja karikatyyreja itsestään ihan oikeassa elämässä. Pitääkö heitä siis laimentaa ja tehdä normaalimmiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä turhaa yritä keksiä mitään hahmoja jos olet nykyaikainen. Nyt kaikki kertoo ihan rehellisesti oman elämänkertansa ja ne ovatkin paljon mielenkiintoisempia. Kirjota vaikka noin viiden vuoden pätkissä... Älä välitä vaikka sieltä tunnistaisi ihmisetkin ja ihan kaikki... Kohta näitä tulee joka tuutista ja tulee filmejä ja lauluja yms... Mutta nyt ei kannata ollenkaan miettiä sitä julkaisemista... Sekin tulee aikanaan kun sen aika on...
Mun kaikki "hahmot" ja tapahtumat perustuu todellisuuteen, mutta ne kuulostaa epäuskottavilta koska ihmiset ovat todella outoja ja karikatyyreja itsestään ihan oikeassa elämässä. Pitääkö heitä siis laimentaa ja tehdä normaalimmiksi?
Anna palaa vaan ja mieti myöhemmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan enää lue kirjoja, paitsi ehkä jotain ruotsalaisia dekkareita. Jos osaat kirjoittaa, eli keksit hyvän tarinan, tee siitä mieluummin tv-käsikirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan enää lue kirjoja, paitsi ehkä jotain ruotsalaisia dekkareita. Jos osaat kirjoittaa, eli keksit hyvän tarinan, tee siitä mieluummin tv-käsikirjoitus.
Mihin tv-käsiksiä voi tarjota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä sitten kun raakaversio tekstistä on kasassa, mistä löytää koelukijoita ja oikolukijoita? Vai pitääkö mennä kurssille sitä varten, että opettaja lukisi?
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten kun raakaversio tekstistä on kasassa, mistä löytää koelukijoita ja oikolukijoita? Vai pitääkö mennä kurssille sitä varten, että opettaja lukisi?
Mulle voi lähettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minusta paras vinkki on yksinkertaisesti: kirjoita.
Ei siitä muuten tule mitään."
TÄMÄ
Lopputulokset ovat sitten aina makuasioita, AINA. Toiset tykkää, toiset ei, sanoi Elviskin...
Mulla on todellisuuteen perustuva kirjoitus mutta se tuntuu tarua ihmeellisemmältä. Saako tarina olla lähes irvikuva elämästä?
Aloitin tavoitteellisen kirjoittamisen reilut 20v. sitten. Inspiroiduin siihen aikaan lukemistani kirjailijoista, joka vuosi tekstiini. Kirjoitin, siis, muiden äänellä. Ensimmäisen käsikirjoituksen valmistumisessa kesti noin vuosi, sen julkaistuksi saamisessa noin viisi vuotta (täynnä "ei kiitos"-viestejä, joita vielä siihen aikaan sai). Välissä kävin luovan kirjoittamisen kurssin, jota kaikki tuntuivat suosittelevan. Anti oli, noh, pettymys. Opettajalla oli iso ego ja kaikki teksti piti tuottaa joko hänen tyylillään, tai se oli väärin ja rangaistavaa. Kurssin paras anti oli toiset kirjoitushalukkaat kaikkineen.
Toisen teoksen saaminen kotimaanmarkkinoille tuntui nihkeältä, koska ensimmäinen ei heti ollutkaan suuri menestys (joka on yksi kustantajien mielipiteeseen vaikuttava tekijä). Vaihdoin kirjoituskieltä ja jatkoin harjoituksia. Sittemmin ryhdyin haamukirjoittajaksi, joka on yksi huonoiten palkattuja ja epäkiitollisimpia töitä ikinä. Toisaalta, sain vähän jalkaa ovenraosta sisään ja, muutenkin, lähdin leikkiin mukaan oppi ja kokemus mielessä. Sitähän sai. Ohessa kirjoitin myös lyhyitä tarinoita itsenäni. Löysin oman ääneni ja opin oman tyylini, jolla käsikirjoituksen (kokonainen kirja) valmiiksi tuottamisen aika lyheni noin vuodesta alle kuukauteen. Nykyään tuotan eri aliaksilla pari-kolme kirjaa vuodessa. Käytän agenttia, vaikka se syökin siivun per myyty käsikirjoitus. Sillä sai aikanaan valmiin verkoston ja edelleenkin huomattava etu on aika, joka vapautuu kirjoittamiselle.
Karkeasti voidaan sanoa, että "yönyli sensaatio" syntyi vuosikausien kovalla työllä.
jatkuu...
Sitten niihin oikeasti kiinnostaviin asioihin, eli vinkkeihin...
+aloittaminen... pitää vain tehdä. mitä pidempään asiaa viivyttelee, sitä vaikeammalta se tuntuu ja, sitä todennäköisemmin, se jää ylipäänsä tekemättä.
+kirjoituskurssi... voi auttaa tai olla auttamatta. riippuu kurssista, opettajasta, sinusta ja kurssikavereista. mielestäni paras anti, suorastaan lottovoitto, olisi löytää joku rehellinen ja luotettava palautteenantaja.
+tiedä tavoitteesi... kirjoitatko itsellesi ja tutuillesi? riittääkö omakustanne? haluatko kirjoittamisesta ihan ammatin? ehkä ei vie eteenpäin.
+varaudu saamaan paljon negatiivista palautetta (yleisimmin "ei kiitos") tai olemaan ilman palautetta, ellet ole valmiiksi "nimi, joka myy". tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että teoksesi olisi huono. usein kustantajilla on tietty ohjelma ja tietyt tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi teosten lajityyppeihin, aihepiireihin tai vaikkapa (enemmän nykyään) kirjoittajan sukupuoleen tai etnisyyteen ja muihin trendikkäisiin markkinointiseikkoihin. olisikin hyvä ottaa selvää kustantajasta ennen kuin tarjoaa teostaan heille.
+kirjoittamista helpottavia seikkoja (ei tärkeysjärjestyksessä): oma tyyli, aito motivaatio/"sisäinen draivi", vapautuneisuus/huolettomuus, kirjoitusrutiini, tauot!, pidä huoli myös fyysisestä kunnosta, paineensietokyky, elämänkokemus, yleinen uteliaisuus, vankka lukutausta...
-kirjoittamista vaikeuttavia seikkoja (ei järj.): perfektionismi, ylikriittisyys, liiallinen kaiken valmiiksisuunnittelu (esim. kaikki hahmojen yksityiskohdat, virheetön maailma, kaikki juonenkäänteet), päihteet (myös "laajentavat"), pakkokirjoittaminen koko ajan (esim. joka päivä tietty määrä), ylikirjoittaminen per sessio (helpoin tapa saada kirjoituskammo/writer's block), pelot (torjunnan-, kritiikki, naurunalaisuus jne.) ja niiden turha märehtiminen...
+ota selvää ja vältä turhaa vaivaa, odottelua ja kuluja... esim. kustantajista, agenteista ja ylipäänsä mahdollisista yhteistyökumppaneista
+QCtuksia on kirjoitusmaailmassa paljonkin, ideavarkaat niistä ehkä vähiten todennäköinen, joskin harmillinen, todennäköisemmin kustantaja tai näennäisagentti pissii silmään ja tekevät sinulla rahaa
+kaikki haluavat maineikkaille kustantajille, uutena nimenä voi olla ihan hyvä olla avoin ja kekseliäs (kts. esim "Dyyni" (Frank Herbert), jonka julkaisi "oikeiden kustantajien" sijaan automanuaaleihin ja lehtiin erikoistunut kustantaja)
Tässä jotain, mitä tuli ensimmäisenä mieleen. Mahdollisesti lisään jotain myöhemmin.
k3 kirjoitti:
Sitten niihin oikeasti kiinnostaviin asioihin, eli vinkkeihin...
+aloittaminen... pitää vain tehdä. mitä pidempään asiaa viivyttelee, sitä vaikeammalta se tuntuu ja, sitä todennäköisemmin, se jää ylipäänsä tekemättä.
+kirjoituskurssi... voi auttaa tai olla auttamatta. riippuu kurssista, opettajasta, sinusta ja kurssikavereista. mielestäni paras anti, suorastaan lottovoitto, olisi löytää joku rehellinen ja luotettava palautteenantaja.
+tiedä tavoitteesi... kirjoitatko itsellesi ja tutuillesi? riittääkö omakustanne? haluatko kirjoittamisesta ihan ammatin? ehkä ei vie eteenpäin.
+varaudu saamaan paljon negatiivista palautetta (yleisimmin "ei kiitos") tai olemaan ilman palautetta, ellet ole valmiiksi "nimi, joka myy". tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että teoksesi olisi huono. usein kustantajilla on tietty ohjelma ja tietyt tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi teosten lajityyppeihin, aihepiireihin tai vaikkapa (enemmän nykyään) kirjoittajan sukupuoleen tai etnisyyteen ja muihin trendikkäisiin markkinointiseikkoihin. olisikin hyvä ottaa selvää kustantajasta ennen kuin tarjoaa teostaan heille.
+kirjoittamista helpottavia seikkoja (ei tärkeysjärjestyksessä): oma tyyli, aito motivaatio/"sisäinen draivi", vapautuneisuus/huolettomuus, kirjoitusrutiini, tauot!, pidä huoli myös fyysisestä kunnosta, paineensietokyky, elämänkokemus, yleinen uteliaisuus, vankka lukutausta...
-kirjoittamista vaikeuttavia seikkoja (ei järj.): perfektionismi, ylikriittisyys, liiallinen kaiken valmiiksisuunnittelu (esim. kaikki hahmojen yksityiskohdat, virheetön maailma, kaikki juonenkäänteet), päihteet (myös "laajentavat"), pakkokirjoittaminen koko ajan (esim. joka päivä tietty määrä), ylikirjoittaminen per sessio (helpoin tapa saada kirjoituskammo/writer's block), pelot (torjunnan-, kritiikki, naurunalaisuus jne.) ja niiden turha märehtiminen...
+ota selvää ja vältä turhaa vaivaa, odottelua ja kuluja... esim. kustantajista, agenteista ja ylipäänsä mahdollisista yhteistyökumppaneista
+QCtuksia on kirjoitusmaailmassa paljonkin, ideavarkaat niistä ehkä vähiten todennäköinen, joskin harmillinen, todennäköisemmin kustantaja tai näennäisagentti pissii silmään ja tekevät sinulla rahaa
+kaikki haluavat maineikkaille kustantajille, uutena nimenä voi olla ihan hyvä olla avoin ja kekseliäs (kts. esim "Dyyni" (Frank Herbert), jonka julkaisi "oikeiden kustantajien" sijaan automanuaaleihin ja lehtiin erikoistunut kustantaja)
Tässä jotain, mitä tuli ensimmäisenä mieleen. Mahdollisesti lisään jotain myöhemmin.
Kiitos! Nämä on hyödyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Lyökö sellainen harlekiinikirjallisuus leiville? Lukeeko kaavamaisia eroottisia romansseja kukaan vuonna 2021?
Se on kaikista eniten myyvä kategoria ympäri maailman.
Toki kaavamaiset kuumat romanssit vuonna 2021 ovat aika erilaisia kuin kaavamaiset kuumat romanssit vuonna 1991, joten nykypäivän genre täytyy tuntea, jotta pystyy tarjoamaan lukijoille mitä he haluavat.
Lyökö sellainen harlekiinikirjallisuus leiville? Lukeeko kaavamaisia eroottisia romansseja kukaan vuonna 2021?