Jatkan avioliittoani vain lasten takia.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:06"]Mä ymmärrän sua osittain. Muuten samankaltainen tilanne, mutta toivoisin kyllä saavani kokea joskus vielä onnea jonkun toisen kanssa.

Ja lasten puolesta harmittaa miten kylmän kuvan saavat parisuhteesta.
[/quote].

Parempi sekin kuin lasten katsoa vieressä, miten äiti asuttaa kulloisenkin panonsa heidän kotiinsa. Kaltaisesi kun ei kykene onneen yhden kanssa, arki tuppaa olemaan puuduttavaa. Kunpa kaltaisesi ymmärtäisivät jättää lisääntymättä, sitten voisi etsiä onnea koko elämänsä.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]

Paitsi lapsille vedätte teatteria ilmeisesti. Tai jos ette, niin sitten voitte ihan hyvin asua erilläänkin ja kaikilla olisi mukavampaa. "Taloudelliset syyt" ovat pelkkä tekosyy.

[/quote]Emme me vedä mitään teatteria. Ainoa tilanne jolloin joudun päästämään valkoisen valheen on se, jos lapsi suoraan kysyy: "tykkääthän sä isistä?" Silloin sanon, että "Joo, tietysti". Muuten olemme toisillemme kohteliaita. Samoin kuin olen vaikkapa sukulaisille tai kaupan jonossa seisovalle rouvalle. Tuskinpa lapset siitä hirveästi kärsivät. ap

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:12"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"] [quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:59"]En valita "kurjuuttani", kunhan kerron. Jään tähän juuri siksi, että eron jälkeen olisin kurjempi. Ei toista jakamassa arjen taakkaa ja rahat tiukilla. Miten se olisi parempaa kuin tämä? ap [/quote] Miksi ette enää rakasta toisianne? [/quote]Jos osaisin vastata siihen miksi rakkaus loppuu, olisin taatusti miljonääri. En tiedä. Muutuimme eri suuntiin, havaitsimme toisissamme asioita joista emme voi pitää, huomasimme ettemme edes erityisesti pidä toisistamme. Kuinka voisimme enää rakastaa? ap [/quote] Ennen tätä kuitenkin ehditte tekaista pari lasta??!?? Moni liitto päätyy juuri tähän että lapset tehdään ennenkuin kunnolla edes tunnetaan.

[/quote]Ennen lapsia olimme seurustelleet 3v ja olleet naimisissa 2v. Kyllä me tunsimme. Ihmiset muuttuvat, etenkin lasten myötä. Etkö sitä tiennyt? ap

Ymmärrän sinua, koska itse pysyn suhteessa samoista syistä. Tosin tilanne johtuu siitä että mies petti. Rakastan häntä edelleen, mutta en usko että tilannetta voi korjata enää millään. Hän haluaisi yrittää, mutta olen todennut että minulle riittää tämä tilanne. Kunhan lapset ovat kouluiässä, katsotaan tilanne uudestaan. Oikeastaan olen ihan tyytyväinen elämääni kun ei tarvitse miettiä puolison velvollisuuksia.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]

Paitsi lapsille vedätte teatteria ilmeisesti. Tai jos ette, niin sitten voitte ihan hyvin asua erilläänkin ja kaikilla olisi mukavampaa. "Taloudelliset syyt" ovat pelkkä tekosyy.

[/quote]Emme me vedä mitään teatteria. Ainoa tilanne jolloin joudun päästämään valkoisen valheen on se, jos lapsi suoraan kysyy: "tykkääthän sä isistä?" Silloin sanon, että "Joo, tietysti". Muuten olemme toisillemme kohteliaita. Samoin kuin olen vaikkapa sukulaisille tai kaupan jonossa seisovalle rouvalle. Tuskinpa lapset siitä hirveästi kärsivät. ap

[/quote]

Eli valehtelet lapselle päin naamaa. Siinä sitten oppii lapsikin kivasti, että kun isi tykkää äidistä ja äiti tykkää isistä, niin isi ja äiti ovat tosi kohteliaita ja asiallisia toisilleen.

Ap,kerroit että et vain pidä puolisostasi.

Ajattelen itse kaveripiiriäni tai työkavereitani. Minulla on hyvin erilaisia ihmisiä kavereina. Heidän kanssa voin viettää aikaa tai työskennellä yhdessä.He ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä. Suurimman osan kanssa en voisi kuvitellakaan asuvani samassa talossa vaikka pidänkin heistä ihmisinä ja työkavereina.

 En edes  tiedä sellaista tyyppiä tällä hetkellä josta en pitäisi.Sellainen henkilö voisi olla jotenkin luonnevikainen,häijy,väkivaltainen tai muuten ilkeä. Miksi olisin sellaisen henkilön kanssa tekemisissä.

Miks sinä, ap, asut henkilön kanssa josta et todellakaan pidä ja vielä yrität pyörittää perhettä yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:24"]Ymmärrän sinua, koska itse pysyn suhteessa samoista syistä. Tosin tilanne johtuu siitä että mies petti. Rakastan häntä edelleen, mutta en usko että tilannetta voi korjata enää millään. Hän haluaisi yrittää, mutta olen todennut että minulle riittää tämä tilanne. Kunhan lapset ovat kouluiässä, katsotaan tilanne uudestaan. Oikeastaan olen ihan tyytyväinen elämääni kun ei tarvitse miettiä puolison velvollisuuksia.
[/quote]

Olet kyllä vastenmielinen ihminen. Toinen haluaa korjata tilanteen, mutta sinä leikit mieluummin marttyyriä kuin annat lapsille ehjän kodin. Ei ihme että petti.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]

Paitsi lapsille vedätte teatteria ilmeisesti. Tai jos ette, niin sitten voitte ihan hyvin asua erilläänkin ja kaikilla olisi mukavampaa. "Taloudelliset syyt" ovat pelkkä tekosyy.

[/quote]Millä perustella erillään asuminen olisi automaattisesti mukavampaa?

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:54"]En olisi koskaan voinut kuvitella päätyväni tähän tilanteeseen, mutta tässä sitä ollaan.

Minä ja mieheni siedämme toisiamme. Emme rakasta, emme ole ystäviä, emme edes kavereita. Emme pidä toisistamme. Olemme oppineet tulemaan toimeen. Ei ole seksiä (tietenkään), ei läheisyyttä, ei mitään sellaista. Miksi siis olemme yhdessä?

1) Emme tahdo rikkoa lasten kotia. Lapset rakastavat kumpaakin. Yksi lapsistamme on erityislapsi, joka reagoi pahoin pieniinkin muutoksiin, kuten vaikkapa koulubussin kuskin vaihtuminen. Erityisesti hänelle avioero olisi suuri juttu.

2) Haaveissani ei ole toinen parisuhde. Siis koskaan. Haaveilen omasta rauhasta, omasta asunnosta, omasta tilasta. Sitten joskus. Äijää en kontoilleni enää ikinä ottaisi. Ei siis tarvitse erota "löytääkseni sen oikean". Sellaista ei ole. Vissiin ei mieskään ole kiinnostunut uudesta suhteesta, koska tähän järjestelyyn tahtoo jäädä. Jos hänellä on naisystäviä, se ei kiinnosta minua millään muotoa.

3) Arjen ja lapsiperherumban pyörittäminen on todella paljon helpompaa, kun taloudessa on kaksi vanhempaa. Rakkaudella ei ole tämän faktan kanssa mitään tekemistä.

4) Talous. Rahaa ei riittäisi kummallakaan samoin kuin nyt jos asuisimme kahdessa taloudessa.

Saa haukkua.
[/quote]Hienoa, asetat lapsesi oman onnesi edelle. Nykyään tehdän lapsia ja erotaan kamalan helposti, ollaan itsekkäitä ja asetetaan uusi rakkaus lapsien edelle. Hienoa että löytyy tälläisiä ihmisiä vielä, kun on lapset tehty ei särje heiltä kotia.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:06"]Mä ymmärrän sua osittain. Muuten samankaltainen tilanne, mutta toivoisin kyllä saavani kokea joskus vielä onnea jonkun toisen kanssa. Ja lasten puolesta harmittaa miten kylmän kuvan saavat parisuhteesta. [/quote]. Parempi sekin kuin lasten katsoa vieressä, miten äiti asuttaa kulloisenkin panonsa heidän kotiinsa. Kaltaisesi kun ei kykene onneen yhden kanssa, arki tuppaa olemaan puuduttavaa. Kunpa kaltaisesi ymmärtäisivät jättää lisääntymättä, sitten voisi etsiä onnea koko elämänsä.

[/quote]

TÄH?  Ymmärtäisin kommenttisi jos vaihtaisin ukkoa vuoden välein, mutta saman ukon kanssa on tullut elettyä viimeiset 21 vuotta, joten ihan kohdilleen ei arvauksesi osunut :D

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:27"]

Ap,kerroit että et vain pidä puolisostasi.

Ajattelen itse kaveripiiriäni tai työkavereitani. Minulla on hyvin erilaisia ihmisiä kavereina. Heidän kanssa voin viettää aikaa tai työskennellä yhdessä.He ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä. Suurimman osan kanssa en voisi kuvitellakaan asuvani samassa talossa vaikka pidänkin heistä ihmisinä ja työkavereina.

 En edes  tiedä sellaista tyyppiä tällä hetkellä josta en pitäisi.Sellainen henkilö voisi olla jotenkin luonnevikainen,häijy,väkivaltainen tai muuten ilkeä. Miksi olisin sellaisen henkilön kanssa tekemisissä.

Miks sinä, ap, asut henkilön kanssa josta et todellakaan pidä ja vielä yrität pyörittää perhettä yhdessä.

[/quote]No minä en kyllä lähtökohtaisesti pidä kaikista ihmisistä. Mieheni vain on nykyään sellainen, että jos tapaisin hänet nyt ensimmäistä kertaa vaikkapa jossakin illanistujaisissa, juttelisin paljon mieluummin lähes kaikkien muiden kanssa. Ei se "ei pidä" tässä tapauksessa tarkoita mitään suurta tunnetta, kuten vihaa tai katkeruutta. Objektiivisesti tarkasteltuna hän ei vain ole minusta millään tavalla mielenkiintoinen, miellyttävä, pidettävä tai muuta. Arki sujuu, ollaanhan sitä samaa arkea pyöritetty jo kymmenen vuotta. ap

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:22"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:12"][quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"] [quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:59"]En valita "kurjuuttani", kunhan kerron. Jään tähän juuri siksi, että eron jälkeen olisin kurjempi. Ei toista jakamassa arjen taakkaa ja rahat tiukilla. Miten se olisi parempaa kuin tämä? ap [/quote] Miksi ette enää rakasta toisianne? [/quote]Jos osaisin vastata siihen miksi rakkaus loppuu, olisin taatusti miljonääri. En tiedä. Muutuimme eri suuntiin, havaitsimme toisissamme asioita joista emme voi pitää, huomasimme ettemme edes erityisesti pidä toisistamme. Kuinka voisimme enää rakastaa? ap [/quote] Ennen tätä kuitenkin ehditte tekaista pari lasta??!?? Moni liitto päätyy juuri tähän että lapset tehdään ennenkuin kunnolla edes tunnetaan.

[/quote]Ennen lapsia olimme seurustelleet 3v ja olleet naimisissa 2v. Kyllä me tunsimme. Ihmiset muuttuvat, etenkin lasten myötä. Etkö sitä tiennyt? ap
[/quote]

Hah.. eivät kaikki muutu. Jos muuttuvatkin, keskustellaan muutoksista ja sopeudutaan yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 13:57"]Huonoja tekosyitä, joista lapsesi eivät sinua tule koskaan kiittämään ja kehumaan. Mutta omapa on elämäsi, niin makaa kuin petaa, joten älä valita kurjuuttasi täällä jos kerran vaihtoehtoja olisi ollut.
[/quote]Jos laittaa lapset etusialle, silloin moititaan, nykyään erotaan eikä kestetä arkea. Nosta aloittajalle hattua

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:03"]

Enemmän se lapsia haittaa, kun kotona on jatkuvasti kireä ja kylmä tunnelma.

[/quote]Sinulla ei ole kylläkään mitään tietoa siitä millainen tunnelma meillä vallitsee. Meillä on ihan leppoisaa. Kireämpiä me varmasti oltaisiin jos joutuisimme asumaan pienissä vuokra-asunnoissa ja arpomaan riittävätkö rahat lasten harrastuksiin vai eivät. ap

[/quote]

Niin, että samassa tilassa kaksi ihmistä, jotka eivät edes pidä toisistaan, yrittävät esittää kohteliaita toisilleen, ei sitten ole kireää? Mutta jotkut mundaanit raha-asiat, jotka kyllä järjestyvät, ovat sitten se suuri kurjuus?

[/quote]Kyllä mä ihan tosissani väitän, että lapset kärsivät enemmän siitä, että joutuvat ramppaamaan kahden kodin välillä, joutuvat luopumaan harrastuksista, tavaroistaan ja ehkä muuton takia ystävistäänkin, matkoista ja kaikesta sellaisesta kuin siitä, että isä ja äiti ovat vain kohteliaita toisilleen eivätkä harrasta pitkiä kielareita aamukahvipöydässä. Tuo maailmankuva on juuri se mikä minua ärsyttää: et sinä oikeasti ajattele lasten kannalta. Sinä vain kuvittelet, että se disneymaailma jossa parisuhde joka perustuu romanttiseen rakkauteen, on totta ja ainoa vaihtoehto. Mieti. ap

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:13"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]

Paitsi lapsille vedätte teatteria ilmeisesti. Tai jos ette, niin sitten voitte ihan hyvin asua erilläänkin ja kaikilla olisi mukavampaa. "Taloudelliset syyt" ovat pelkkä tekosyy.

[/quote]Millä perustella erillään asuminen olisi automaattisesti mukavampaa?

[/quote]

Hmm.. mietitäänpäs hetki.

Elää ihmisen kanssa, josta ei pidä ja jos nyt tapaisi tämän juhlissa, keskustelisi mieluumminen kenen muun tahansa kanssa. Tämän kanssa sitten eletään "kohteliaasti" ja pyöritetään arkea ja valehdellaan lapsille.

Jostain kumman syystä neulojen työntäminen genitaaleihin kuulostaa mukavammalta, joten se erillään asuminenhan on suorastaan paratiisi. Toki tämä vain minun mielipiteeni, joku voi tykätä neulojen työntämisestä genitaalehin.

Minäkin olen täysin samanlaisessa suhteessa, joten ymmärrän täysin. Ero ei tule kysymykseen, ei ainakaan tähän palaan.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]"Emme pidä toisistamme" - kirjoitit niin monta kertaa, mutta ihan sama kuin kirjoittaisit, että et pidä lapsistasi tai ette pidä lapsistanne, ulkopuolisen silmin kun suorastaan haluatte heille erittäin huonon ja kylmän lapsuuden, lapsuuden missä ei ole rakkautta ja missä lapset saavat huomata kaikessa mahdollisessa, että he ovat teidän riitakapulana. Siitä he sitten ottavat omaan tulevaisuuteensa mallin, ainoan mallin minkä saavat ja ainoan minkä näkevät. Haluat siis lastesi jatkavan tätä teidän riitaa omissa suhteissaankin. Et halua olla se suoraselkäinen äiti, joka haluaa lapsilleen parasta, vaan haluat olla kostonhaluinen ja veemäinen ämmä, jonka koko lähipiiri saa kärsiä. Hienoa.

[/quote]a) En todellakaan tahdo antaa lapsilleni mielikuvaa, että ihminen voi tulla täydeksi ja onnelliseksi vain parisuhteen kautta. En todellakaan. Joten jos näin on, niin olen onnistunut. Tahdon, että he tulevat ensin onnellisiksi omina itsenään ja sitten päättävät josko he tahtovat parisuhteen, ja josko he tahtovat lapsia. Mikään automaatio se ei saa ollakaan!

Meillä ei riidellä. En ole kostonhimoinen, en veemäinen enkä edes ämmä. Erikoista, että yllyt haukkumaan noin kovin ihmistä jota et edes tunne. Rauhoitu. ap

Kunnon ihmisiä löytyy viel

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:03"]

Enemmän se lapsia haittaa, kun kotona on jatkuvasti kireä ja kylmä tunnelma.

[/quote]Sinulla ei ole kylläkään mitään tietoa siitä millainen tunnelma meillä vallitsee. Meillä on ihan leppoisaa. Kireämpiä me varmasti oltaisiin jos joutuisimme asumaan pienissä vuokra-asunnoissa ja arpomaan riittävätkö rahat lasten harrastuksiin vai eivät. ap

[/quote]

Niin, että samassa tilassa kaksi ihmistä, jotka eivät edes pidä toisistaan, yrittävät esittää kohteliaita toisilleen, ei sitten ole kireää? Mutta jotkut mundaanit raha-asiat, jotka kyllä järjestyvät, ovat sitten se suuri kurjuus?

[/quote]Kyllä mä ihan tosissani väitän, että lapset kärsivät enemmän siitä, että joutuvat ramppaamaan kahden kodin välillä, joutuvat luopumaan harrastuksista, tavaroistaan ja ehkä muuton takia ystävistäänkin, matkoista ja kaikesta sellaisesta kuin siitä, että isä ja äiti ovat vain kohteliaita toisilleen eivätkä harrasta pitkiä kielareita aamukahvipöydässä. Tuo maailmankuva on juuri se mikä minua ärsyttää: et sinä oikeasti ajattele lasten kannalta. Sinä vain kuvittelet, että se disneymaailma jossa parisuhde joka perustuu romanttiseen rakkauteen, on totta ja ainoa vaihtoehto. Mieti. ap

[/quote]

Minä nimenomaan ajattelen lasten kannalta asiaa. Sinä ajattelet lähinnä taloudellisesti, ja kuinka lapsi kärsii, jos elintaso laskee ja joutuu tavaroista luopumaan, vaikka äidin onnellisuus nousisi. Luuletko, että lapsesi ovat oikeasti niin tyhmiä, etteivät huomaa jotain olevan pielessä?

Kyllä minusta mukavampaa on ajatella, että parisuhteessa on rakkautta, eikä nähdä asiaa vain taloudellisena ratkaisuna.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:47"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:01"]

Mietin vaan syytä miksi kirjoitit tänne. Jokin taitaa tilanteessa hiertää. Toisen kanssa asuminen parisuhteessa ei ole helppoa jos vain näyttelee avioparia. En tiedä miksi ette voi olla ystäviä. Onko tapahtunut jotain joka rikkoi välinne. Tällainen asia pitäisi selvittää ensin ennen kun jatkatte yhdessäoloa vaikkapa vain lasten takia. Vaikka ette asiaa lapsille paljasta niin lapset sen kyllä ovat jo huomanneet. Tällaisten luurankojen pitäminen kaapissa vaurioittaa lasten elämää ytälailla kuin erokin.

[/quote] Emme näyttele avioparia. Miten se edes tehtäisiin? Emme ole mielestäni mitään kenellekään velkaa minkäänlaista teatteriesitystä. Emme voi olla ystäviä ihan siitä syystä, että kipinän sammuttua ja riitojen ja tunteiden loputtua huomasimme, että emme oikeasti pidä toisistamme. Ihmisinä siis. En lainkaan tajua mitä olen voinut hänessä joskus nähdä. Hän on kuitenkin ihan peruskunnollinen ihminen. En vain pidä hänestä eikä meillä ole lasten lisäksi mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Olemme kuitenkin toisillemme kohteliaita. ap

[/quote]"Emme pidä toisistamme" - kirjoitit niin monta kertaa, mutta ihan sama kuin kirjoittaisit, että et pidä lapsistasi tai ette pidä lapsistanne, ulkopuolisen silmin kun suorastaan haluatte heille erittäin huonon ja kylmän lapsuuden, lapsuuden missä ei ole rakkautta ja missä lapset saavat huomata kaikessa mahdollisessa, että he ovat teidän riitakapulana. Siitä he sitten ottavat omaan tulevaisuuteensa mallin, ainoan mallin minkä saavat ja ainoan minkä näkevät. Haluat siis lastesi jatkavan tätä teidän riitaa omissa suhteissaankin. Et halua olla se suoraselkäinen äiti, joka haluaa lapsilleen parasta, vaan haluat olla kostonhaluinen ja veemäinen ämmä, jonka koko lähipiiri saa kärsiä. Hienoa.

[/quote]a) En todellakaan tahdo antaa lapsilleni mielikuvaa, että ihminen voi tulla täydeksi ja onnelliseksi vain parisuhteen kautta. En todellakaan. Joten jos näin on, niin olen onnistunut. Tahdon, että he tulevat ensin onnellisiksi omina itsenään ja sitten päättävät josko he tahtovat parisuhteen, ja josko he tahtovat lapsia. Mikään automaatio se ei saa ollakaan!

Meillä ei riidellä. En ole kostonhimoinen, en veemäinen enkä edes ämmä. Erikoista, että yllyt haukkumaan noin kovin ihmistä jota et edes tunne. Rauhoitu. ap

[/quote]

Mutta minkälaisen kuvan parisuhteesta annatkaan lapsillesi? Tai onnellisuudesta, jonka kiellät itseltäsi, jotta lapsesi voivat elää illuusiossa onnesta?