Lue keskustelun säännöt.
Naistutkimuksen professorilta hämmentäviä ajatuksia Hesarissa
26.08.2021 |
Feministitutkija ja -professori Kaarina Kallio haluaa edistää monimutkaista järjestelmää, jossa valta on keskitetty mies- ja naisneuvostoille, jotka toimivat konsensus-periaatteella. Kyseessä on lahjatalous -niminen matrikulttuuri.
Ideana on se, että joka vuosi omaisuus annetaan pois, sitä ei kumuloidu kenellekään.
Voiko tällaista opettaa nuorille opiskelijoille yliopistoissa, professoritasolla? Hesarin kritiikittömässä jutusta saa kuvan, että kyse ei ole tutkijan näkemyksistä alkuperäiskansojen kulttuureista, vaan aidosta vaihto-ehdosta demokratialle.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Jos tämä kortti on nyt pakko pelata, niin vastataan että Adolfillakin oli äiti, muttei hän tiettävästi kaasuttanut ketään.
Äiti kuitenkin kasvatti lastaan ja sosiaalisti yhteiskuntaan kouluikään asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Jos tämä kortti on nyt pakko pelata, niin vastataan että Adolfillakin oli äiti, muttei hän tiettävästi kaasuttanut ketään.
Adolfin henkilöhistoriassa lähinnä hänen narsistinen ja väkivaltainen isänsä, joka oli äärimmäisen alistava vaimoaan kohtaan, oli tekijä, joka selittää Adolfin persoonallisuuden muovautumisen sellaiseksi, millaiseksi hän tuli. Äiti Klara oli Adolfin nuoruudessa oikeastaan ainut häntä rakastava hahmo, ja hänen kuolemansa rintasyöpään pojan ollessa 18-vuotias pisti Aatun lopullisesti sekaisin.
Toisten rahoja on helppo jakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö naistutkimuksessa ja tieteessä ole mitään itsekontrollia, itsekritiikkiä, opponointia? Näitä toinen toistaan uskomattomampia postmoderneja ideoita tulee nyt liukuhihnalta, kaikki menee ilmeisesti läpi, kaikki kelpaa ja kaikkea saa keksiä. On yliopistoilta vastuutonta antaa vastuu kuulijalle, eli haavoittuvalle opiskelijalle.
Yliopisto-opiskelijoissa ei ole mitään erityisen haavoittuvaa. He ovat käyneet läpi kovan prässin ja nousseet ikäluokkansa parhaiksi. Eivät he mene rikki siitä että joku esittää epäsovinnaisia näkemyksiä.
Esimerkiksi lääketieteen puolella samanikäiset leikkelevät ruumiita ja eläviä ihmisiä. Huolehtisit vaikka heidän haavoittuvaisuudestaan.
Eivätkö useat juuri ole niin haavoittuvia, että eivät kestä maailmankuvansa vastaisia ajatuksia tai sitä että heidän maailmankuvansa kyseenalaistetaan?
Tässä keskustelussa vaikuttaa siltä, että nimenomaan naistutkijan ajatuksia ei kestetä. Näkisin ylipäätään että mitä enemmän koulutusta, sitä enemmän toleranssia myös toisenlaisille ajatuksille kuin omat.
Ei kyllä ne ajatukset hyvin kestetään ja samalla voidaan todeta, että esitetty systeemi ei tulisi toimimaan ja johtaisi elintason radikaaliin laskuun.
Miten "ei tulisi toimimaan"? Kyseinen tutkijahan on nimenomaan tutkinut sitä, että miten se toimii siellä, missä se on käytössä. Ei kukaan ole ehdottanut vastaavaa Suomeen. Eikä se Suomessa toimisikaan. Ihmisillä on kämpät niin täynnä roinaa, ettei yhden vuotuisjuhlan aikana ehtisi käydä läpi kaikkea sitä romua. Se onkin jo yksi syy, miksi vastaava ei ikinä toimisi Suomessa - täällähän ihmiset tarvitsevat joskus kokonaisen vuoden, että saavat edes jonkun kuolinpesän kamat käytyä läpi. Verotussysteemi, hyvinvointivaltion ylläpitämät palvelut ja sosiaaliturva sitten taas ovat jonkinlainen lahjatalouteen verrattava kehittyneempi käytäntö, ja kyllä se mielestäni aika hyvin täällä toimii.
Ymmärrätkö lukemaasi? Näin todettiin heti alussa:
" Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta, jossa valta on keskitetty mies- ja naisneuvostoille: ”
Mitähän yllä oleva mahtaa tarkoittaa? "Haluaa edistää" on hieman eri asia kun esim "on tutkinut".Juuri noin klikkiotsikko toimii. Ei ole niin väliä, onko se harhaanjohtava, kunhan se herättää huomion. Itse jutussa sitten kerrotaan, miten asia oikeasti on. Lukijan täytyy sitten vaan itse päättää, muodostaako käsityksensä sen mukaan, mitä haastateltu sanoo, vai muodostaako käsityksen hänen sanomisestaan klikkiotsikon perusteella.
Otsikko kiteyttää asian ja jos proffa ei halua edistää kuvattua systeemiä, niin olisi varmasti vaatinut korjaamaan otsikon ja lisäämään siihen, esim. että professori ei suosittele kuvatun järjestelmän edistämistä.
Niin, ehkä hän haluaa edistää sitä käytäntöä siellä, missä se on jo käytössä ihmisten itsensä pyörittämänä.
Silloin olisi varmaan vaatinut korjaamaan otsikkoa siten, että ei suosittele lahjataloutta kehittyneille yhteiskunnille.
Miksi otsikkoon olisi pitänyt kirjoittaa noin? Jos juttu kertoo siitä, millaisia erilaisia järjestelmiä hän on tutkinut ympäri maailmaa, miksi pitäisi keskittyä siihen, toimisiko vastaava kehittyneissä maissa? Eihän se ole jutun pointti ollenkaan.
Sama jos tekisi jutun keisarileikkauksesta, ja laittaisi ihan otsikkotasolle, että alatiesynnytyksessä vatsaa ei tarvitse avata.
Ehkä siksi, että otsikko antaa todella vahvan kuvan siitä, että professori haluaa edistää lahjataloutta yleisesti. Jos asia ei ole näin niin otsikko antaa täysin valheellisen kuvan.
Ehkä sinun mielestäsi on täysin ok, että otsikko ja leipäteksti ovat ristiriidassa ja tuskin haittaisi sekään, että joka toinen kappale olisi ristiriitainen.
Miksei lahjataloutta voisi edistää vaikka siten, että yhteiskunta helpottaisi lahjatalouteen perustuvien yhteisöjen perustamista ja hallintaa? Alkuperäiskansojen yhteisöt perustuvat siihen, että kaikki tuntevat kaikki. Ei niitä voi siirtää valtion tasolle, ainakaan väkipakolla.
Jos systeemi viedään väkipakolla valtiolliselle tasolle, puhutaan reaalisosialismista eikä lahjataloudesta.
Koita jo päättää haluaako vai eikö halua professori edistää lahjataloutta esim. Suomessa?
En ainakaan huomannut jutusta, että siinä olisi mainittu Suomea millään tavalla. Huomasitko sinä? Oliko se sen jälkeen, kun ei puhuttu lesbokommuuneista?
Jos suomalaisessa lehdessä suomalainen professori ilmoittaa haluavansa edistää lahjataloutta, niin vahva lähtökohta on, että koskee myös Suomea jos muuta ei ole erikseen mainittu.
Eli jatkossa kannattaa jokaisen alkuperäiskansoja, muita maita tai historiaa koskevan artikkelin yhteydessä mainita erikseen, että artikkelissa kuvatut asiat eivät ole toimintaehdotuksia Suomelle? Koska muuten jotkut eivät ymmärrä, ettei kiinalaista maalaisheimoa koskeva artikkeli käsittele Suomea?
Ok. Kannattaa ilmoitella mediataloille, että tällaisille tarkennuksille on tarvetta njoidenkin "lukijoiden" kohdalla.
Jos yleisesti ilmoittaa haluavansa edistää jotain systeemiä, kuten lahjataloutta, niin kannattaa silloin mainita, että pyrkimys ei koske esim. Suomea, jotta asiasta ei jää epäselvyyttä. Muuten oletuksena on, että koskee myös Suomea.
Oikeasti sait jutusta sellaisen kuvan, että professorin ajatuksena oli se, että nyt mahdollisimman pian Suomen valtio alkaa harjoittaa samanlaista lahjataloutta kuin hänen tutkimissaan heimoyhteisöissä harjoitetaan? Oikeasti? En voi kuin ihmetellä.
Kyllä sain kuvan, että haluaisi lopulta samantyyppisen järjestelmän myös suomeen jos saisi päättää asiasta.
Kiinnostaisi, miten onnistuit saamaan sellaisen kuvan?
Ootko peruskoulun jälkeen muuten mitään opiskellut, tai luetko paljon kirjoja, lehtiä? Mietin vaan, että ehkä kannattaisi...
Todennäköisesti opiskellut sinua enemmän ellei sinulla ole yli 600 opintopistettä yliopistosta.
Itse asiassa on minulla enemmän kuin 600 opintopistettä :D
Ei siis sillä, että pitäisin asiaa minkään sortin meriittinä. Jo 600 alkaa olla liikaa ja jos tätä enemmän, niin pahalta näyttää.
En ajattele itsekään sitä meriittinä, koska opiskelin ylimääräisiä aineita ihan vaan mielenkiinnosta ja intohimosta aiheita kohtaan, en niinkään pätemisen tms vuoksi.
Voisi myös ounastella, että opiskelit 3 yliopistotutkintoa koska et saanut töitä. Se on yleinen ongelma höttöaineissa. Mulla otm ja ktm(taloustiede).
Ei tuo yliopistolla opiskelu tee ihmisestä viisaampaa, sehän vaan antaa valmiudet työelämään. Käytännön työelämä opettaa enemmän kuin muutama sata opintoviikkoa. Siellä kun joutuu kohtaamaan käytännön ongelmia, hakalia ihmisiä ja helvetillistä epävarmuutta.
En tiedä mitä tarkoitat termillä "työelämä". Itse suosin ajatusta siitä, että se antaa valmiudet liiketoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Jos tämä kortti on nyt pakko pelata, niin vastataan että Adolfillakin oli äiti, muttei hän tiettävästi kaasuttanut ketään.
Adolfin henkilöhistoriassa lähinnä hänen narsistinen ja väkivaltainen isänsä, joka oli äärimmäisen alistava vaimoaan kohtaan, oli tekijä, joka selittää Adolfin persoonallisuuden muovautumisen sellaiseksi, millaiseksi hän tuli. Äiti Klara oli Adolfin nuoruudessa oikeastaan ainut häntä rakastava hahmo, ja hänen kuolemansa rintasyöpään pojan ollessa 18-vuotias pisti Aatun lopullisesti sekaisin.
Ensimmäinen maailmansotahan ei toki vaikuttanut aatuun mitenkään, saati sitten sitä seurannut saksaan aiheutettu lama ja kurjuus jota aatu käytti hyväkseen kannattajia hankkiessaan?
Joo en tiedä mutta jotenkin tuntuu ettei tuota tapahtumaketjua pelkäksi vanhempien viaksi voi kuitata. Osasyy voi toki olla vanhemmissakin, tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Sinun tapasi lukea ja ymmärtää tekstejä on kyllä varsin omaperäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että vihreät ja vasemmistoliitto haluavat lisää rahaa tähän. Miten tästä hyötyvät jää arvoitukseksi.
Sääli satoja opiskelijoita, joiden päät sekoitetaan tällä ideologialla, jossa ei päätä näy.
Se aloitetaan jo alakoulussa, OPS:iin on tungettu 'sukupuolen moninaisuus'
Sitä ooetetaan sitten joka aineessa, piilotettu tasa-arvon alle.
Tutustukaa vanhemmat tähän:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/tasa-arvotyo-tait…
"Tämä opas tuo esiin sukupuolten tasa-arvon haasteita, kannustaa lisäämään ymmärtämystä sukupuolen moninaisuudesta sekä antaa tietoa sukupuoleen perustuvasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Opas sisältää runsaasti ehdotuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten suunnitelmallista tasa-arvotyötä tehdään ja miten toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Nyt pitäisi vain tajuta, miten tämä tunteellinen vuodatus liittyy lehtiartikkelin aiheeseen.
Ei välttämättä mitenkään, mutta eivät naiset aina ole kivoja ja empaattisia varsinkaan toisiaan kohtaa niinkuin täällä yritetään tuoda esiin. Eikä toimi mikään "lahjatalous" , samaa skeidaa eri paketissa kuin kommunismimarxismi, jota ihannoitiin yliopistopiiressä varsinkin 70-luvulla. Onneksi tavallinen kansa oli silloinkin selväjärkistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Jos tämä kortti on nyt pakko pelata, niin vastataan että Adolfillakin oli äiti, muttei hän tiettävästi kaasuttanut ketään.
Äiti kuitenkin kasvatti lastaan ja sosiaalisti yhteiskuntaan kouluikään asti.
Isä pökkäsi Adolfin äidin eli serkkunsa/taloudenhoitajansa ensimmäisen kerran raskaaksi ollessaan ihan toisaalla naimisissa. Mutta syytetään toki äitiä, jolla oli varsin vähän vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Sinun tapasi lukea ja ymmärtää tekstejä on kyllä varsin omaperäinen.
Itsehän kutsuit sitä ei vakavastiotettavaksi. Vai tarkoititko omaa kommenttiasi ettei sitä tule ottaa vakavasti?
En oikein ymmärrä mikä tarve tällä palstan feministiporukalla on koittaa jankuttaa ettei professori tarkoittanut sitä mitä sanoi. Eikö olisi parempi antaa professorin itse sanoa mitä tarkoitti jos on tarve tarkentaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Nyt pitäisi vain tajuta, miten tämä tunteellinen vuodatus liittyy lehtiartikkelin aiheeseen.
Ei välttämättä mitenkään, mutta eivät naiset aina ole kivoja ja empaattisia varsinkaan toisiaan kohtaa niinkuin täällä yritetään tuoda esiin. Eikä toimi mikään "lahjatalous" , samaa skeidaa eri paketissa kuin kommunismimarxismi, jota ihannoitiin yliopistopiiressä varsinkin 70-luvulla. Onneksi tavallinen kansa oli silloinkin selväjärkistä.
Monesti on hyvä pyrkiä ajattelemaan ilmiöitä ihan vain ilmiöinä, ei tunnepohjaisesti sen kautta, millaisena muut ihmiset tai vaikkapa naiset omassa elämässään näkee. Että onko ne kaikki "kivoja" tai "empaattisia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lukee koko jutun "Naistutkimuksen professorina toiminut Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta...", niin kyllähän tuo vaikuttaisi varsin toimivalta järjestelmältä varsinkin siinä mielessä, että naiset yhdessä hoitavat lapset ja tukevat toisiaan. Siitä voisi joitain juttuja alkaa kehittämään moderniin yhteiskuntaan, ottaen huomioon mm. sen, että monet eivät edes halua lapsia.
Kyllä naisvaltaisilla aloilla naiset eivät tue toisiaan. Erikoisia kuppikuntia syntyy ja puukotetaan selkään. Uskon, että naiset johtajina ovat aika surkeita, kuten on monta esimerkkiä. Ei anakaan parempia kuin miehet, mutta yleistää ei saa. Teot saa puhua puolestaan. Adolf Hitlerilläkin oli Äiti.
Jos tämä kortti on nyt pakko pelata, niin vastataan että Adolfillakin oli äiti, muttei hän tiettävästi kaasuttanut ketään.
Niin ja kuuluu poliittiseen korrektiuteen toisen maailmasodan jälkeen, että aadolfin isä demonisoitiin ja hänen äidistään tehtiin pyhimys. Saattaa olla, että aadolfin äiti oli mielisairas sadisti todellisuudessa.
Adolfin henkilöhistoriassa lähinnä hänen narsistinen ja väkivaltainen isänsä, joka oli äärimmäisen alistava vaimoaan kohtaan, oli tekijä, joka selittää Adolfin persoonallisuuden muovautumisen sellaiseksi, millaiseksi hän tuli. Äiti Klara oli Adolfin nuoruudessa oikeastaan ainut häntä rakastava hahmo, ja hänen kuolemansa rintasyöpään pojan ollessa 18-vuotias pisti Aatun lopullisesti sekaisin.
Ensimmäinen maailmansotahan ei toki vaikuttanut aatuun mitenkään, saati sitten sitä seurannut saksaan aiheutettu lama ja kurjuus jota aatu käytti hyväkseen kannattajia hankkiessaan?
Joo en tiedä mutta jotenkin tuntuu ettei tuota tapahtumaketjua pelkäksi vanhempien viaksi voi kuitata. Osasyy voi toki olla vanhemmissakin, tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Sinun tapasi lukea ja ymmärtää tekstejä on kyllä varsin omaperäinen.
Itsehän kutsuit sitä ei vakavastiotettavaksi. Vai tarkoititko omaa kommenttiasi ettei sitä tule ottaa vakavasti?
En oikein ymmärrä mikä tarve tällä palstan feministiporukalla on koittaa jankuttaa ettei professori tarkoittanut sitä mitä sanoi. Eikö olisi parempi antaa professorin itse sanoa mitä tarkoitti jos on tarve tarkentaa?
Hän ei sanonut lahjatalouden soveltamisesta Suomessa mitään. Jospa lähdemme tästä liikkeelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Jos osasit lukea, kukaan ei artikkelissa esittänyt vakavissaan, että esimerkiksi Suomen nykyinen talousjärjestelmä täytyisi räjäyttää ja varallisuus jakaa 5 vuoden välein. Lainaus artikkelista:
"KAILO kiinnostui samalla myös lahjataloudesta, jossa yhteiskunta perustuu yhteisvastuuseen ja resurssien jakamiseen. Monet tällaisista talousjärjestelmistä ovat Kailon mukaan matrikulttuureja.
Lahjatalouden parissa Kailo on tehnyt töitä viimeiset 40 vuotta muun muassa kansainväliset Feministit lahjatalouden puolesta -verkostossa maailmaa kiertäen.
”Lahjatalous ei ole sosialismia, vaan paljon monimutkaisempi järjestelemä. Valta on keskitetty nais- ja miesneuvostoille ja ne toimivat konsensus-periaatteella. Irokeesien demokratia on ensimmäinen todellinen kansanvalta – Ateenassahan vain nuorilla miehillä oli oikeudet vaikka sitä pidetään alkudemokratiana. Keskeisiä ovat vuotuisjuhlat, joissa annetaan omaisuus pois, ettei se kumuloidu kenellekään. Tämä ei tarkoita sitä, että ei olisi eroja ihmisten kesken varallisuudessa.”
Kyseessä on artikkelin perusteella lähinnä resurssien jakamisen edistämistä, ei talousjärjestelmän räjäyttämistä. Ja ennen kaikkea kyse on tutkijan akateemislähtöisestä pohdinnasta. Eli ei kannata repiä pelihousuja.
Kannattaa koota aarre taivaaseen, jossa ei varas varasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö naistutkimuksessa ja tieteessä ole mitään itsekontrollia, itsekritiikkiä, opponointia? Näitä toinen toistaan uskomattomampia postmoderneja ideoita tulee nyt liukuhihnalta, kaikki menee ilmeisesti läpi, kaikki kelpaa ja kaikkea saa keksiä. On yliopistoilta vastuutonta antaa vastuu kuulijalle, eli haavoittuvalle opiskelijalle.
Yliopisto-opiskelijoissa ei ole mitään erityisen haavoittuvaa. He ovat käyneet läpi kovan prässin ja nousseet ikäluokkansa parhaiksi. Eivät he mene rikki siitä että joku esittää epäsovinnaisia näkemyksiä.
Esimerkiksi lääketieteen puolella samanikäiset leikkelevät ruumiita ja eläviä ihmisiä. Huolehtisit vaikka heidän haavoittuvaisuudestaan.
Eivätkö useat juuri ole niin haavoittuvia, että eivät kestä maailmankuvansa vastaisia ajatuksia tai sitä että heidän maailmankuvansa kyseenalaistetaan?
Tässä keskustelussa vaikuttaa siltä, että nimenomaan naistutkijan ajatuksia ei kestetä. Näkisin ylipäätään että mitä enemmän koulutusta, sitä enemmän toleranssia myös toisenlaisille ajatuksille kuin omat.
Ei kyllä ne ajatukset hyvin kestetään ja samalla voidaan todeta, että esitetty systeemi ei tulisi toimimaan ja johtaisi elintason radikaaliin laskuun.
Miten "ei tulisi toimimaan"? Kyseinen tutkijahan on nimenomaan tutkinut sitä, että miten se toimii siellä, missä se on käytössä. Ei kukaan ole ehdottanut vastaavaa Suomeen. Eikä se Suomessa toimisikaan. Ihmisillä on kämpät niin täynnä roinaa, ettei yhden vuotuisjuhlan aikana ehtisi käydä läpi kaikkea sitä romua. Se onkin jo yksi syy, miksi vastaava ei ikinä toimisi Suomessa - täällähän ihmiset tarvitsevat joskus kokonaisen vuoden, että saavat edes jonkun kuolinpesän kamat käytyä läpi. Verotussysteemi, hyvinvointivaltion ylläpitämät palvelut ja sosiaaliturva sitten taas ovat jonkinlainen lahjatalouteen verrattava kehittyneempi käytäntö, ja kyllä se mielestäni aika hyvin täällä toimii.
Ymmärrätkö lukemaasi? Näin todettiin heti alussa:
" Kaarina Kailo haluaa edistää lahjataloutta, jossa valta on keskitetty mies- ja naisneuvostoille: ”
Mitähän yllä oleva mahtaa tarkoittaa? "Haluaa edistää" on hieman eri asia kun esim "on tutkinut".Juuri noin klikkiotsikko toimii. Ei ole niin väliä, onko se harhaanjohtava, kunhan se herättää huomion. Itse jutussa sitten kerrotaan, miten asia oikeasti on. Lukijan täytyy sitten vaan itse päättää, muodostaako käsityksensä sen mukaan, mitä haastateltu sanoo, vai muodostaako käsityksen hänen sanomisestaan klikkiotsikon perusteella.
Otsikko kiteyttää asian ja jos proffa ei halua edistää kuvattua systeemiä, niin olisi varmasti vaatinut korjaamaan otsikon ja lisäämään siihen, esim. että professori ei suosittele kuvatun järjestelmän edistämistä.
Niin, ehkä hän haluaa edistää sitä käytäntöä siellä, missä se on jo käytössä ihmisten itsensä pyörittämänä.
Silloin olisi varmaan vaatinut korjaamaan otsikkoa siten, että ei suosittele lahjataloutta kehittyneille yhteiskunnille.
Miksi otsikkoon olisi pitänyt kirjoittaa noin? Jos juttu kertoo siitä, millaisia erilaisia järjestelmiä hän on tutkinut ympäri maailmaa, miksi pitäisi keskittyä siihen, toimisiko vastaava kehittyneissä maissa? Eihän se ole jutun pointti ollenkaan.
Sama jos tekisi jutun keisarileikkauksesta, ja laittaisi ihan otsikkotasolle, että alatiesynnytyksessä vatsaa ei tarvitse avata.
Ehkä siksi, että otsikko antaa todella vahvan kuvan siitä, että professori haluaa edistää lahjataloutta yleisesti. Jos asia ei ole näin niin otsikko antaa täysin valheellisen kuvan.
Ehkä sinun mielestäsi on täysin ok, että otsikko ja leipäteksti ovat ristiriidassa ja tuskin haittaisi sekään, että joka toinen kappale olisi ristiriitainen.
Miksei lahjataloutta voisi edistää vaikka siten, että yhteiskunta helpottaisi lahjatalouteen perustuvien yhteisöjen perustamista ja hallintaa? Alkuperäiskansojen yhteisöt perustuvat siihen, että kaikki tuntevat kaikki. Ei niitä voi siirtää valtion tasolle, ainakaan väkipakolla.
Jos systeemi viedään väkipakolla valtiolliselle tasolle, puhutaan reaalisosialismista eikä lahjataloudesta.
Koita jo päättää haluaako vai eikö halua professori edistää lahjataloutta esim. Suomessa?
En ainakaan huomannut jutusta, että siinä olisi mainittu Suomea millään tavalla. Huomasitko sinä? Oliko se sen jälkeen, kun ei puhuttu lesbokommuuneista?
Jos suomalaisessa lehdessä suomalainen professori ilmoittaa haluavansa edistää lahjataloutta, niin vahva lähtökohta on, että koskee myös Suomea jos muuta ei ole erikseen mainittu.
Eli jatkossa kannattaa jokaisen alkuperäiskansoja, muita maita tai historiaa koskevan artikkelin yhteydessä mainita erikseen, että artikkelissa kuvatut asiat eivät ole toimintaehdotuksia Suomelle? Koska muuten jotkut eivät ymmärrä, ettei kiinalaista maalaisheimoa koskeva artikkeli käsittele Suomea?
Ok. Kannattaa ilmoitella mediataloille, että tällaisille tarkennuksille on tarvetta njoidenkin "lukijoiden" kohdalla.
Jos yleisesti ilmoittaa haluavansa edistää jotain systeemiä, kuten lahjataloutta, niin kannattaa silloin mainita, että pyrkimys ei koske esim. Suomea, jotta asiasta ei jää epäselvyyttä. Muuten oletuksena on, että koskee myös Suomea.
Oikeasti sait jutusta sellaisen kuvan, että professorin ajatuksena oli se, että nyt mahdollisimman pian Suomen valtio alkaa harjoittaa samanlaista lahjataloutta kuin hänen tutkimissaan heimoyhteisöissä harjoitetaan? Oikeasti? En voi kuin ihmetellä.
Kyllä sain kuvan, että haluaisi lopulta samantyyppisen järjestelmän myös suomeen jos saisi päättää asiasta.
Kiinnostaisi, miten onnistuit saamaan sellaisen kuvan?
Ootko peruskoulun jälkeen muuten mitään opiskellut, tai luetko paljon kirjoja, lehtiä? Mietin vaan, että ehkä kannattaisi...
Todennäköisesti opiskellut sinua enemmän ellei sinulla ole yli 600 opintopistettä yliopistosta.
Itse asiassa on minulla enemmän kuin 600 opintopistettä :D
Ei siis sillä, että pitäisin asiaa minkään sortin meriittinä. Jo 600 alkaa olla liikaa ja jos tätä enemmän, niin pahalta näyttää.
En ajattele itsekään sitä meriittinä, koska opiskelin ylimääräisiä aineita ihan vaan mielenkiinnosta ja intohimosta aiheita kohtaan, en niinkään pätemisen tms vuoksi.
Voisi myös ounastella, että opiskelit 3 yliopistotutkintoa koska et saanut töitä. Se on yleinen ongelma höttöaineissa. Mulla otm ja ktm(taloustiede).
Ei tuo yliopistolla opiskelu tee ihmisestä viisaampaa, sehän vaan antaa valmiudet työelämään. Käytännön työelämä opettaa enemmän kuin muutama sata opintoviikkoa. Siellä kun joutuu kohtaamaan käytännön ongelmia, hakalia ihmisiä ja helvetillistä epävarmuutta.
En tiedä mitä tarkoitat termillä "työelämä". Itse suosin ajatusta siitä, että se antaa valmiudet liiketoimintaan.
Yliopistolla ei kannata liian pitkään hillua, eikä kai se nykyään ole edes mahdollista. Onhan se lopulta aikuisten päivähoitopaikka.
Nwo kiittää. Tällaisella tempulla saadaan omaisuus kätevästi pakkososialisoitavaksi niiltä jotka eivät sirua ota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klikkiotsikko, jonka pohjalta tehty harhainen keskustelu.
Oikeasti professori Kailo on lähinnä kulttuuriantropologi, joka on - kuten artikkelissakin kirjoitetaan - tutkinut matriarkaalisia (tai enemmänkin matriLOKAALISIA) yhteisöjä, kuten luoteisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat tai Kiinan mosuot.
Lahjatalous Pohjois-Amerikan luoteisosan alkuperäiskansoilla on antropologien ja sosiologien kestotutkimusaihe, joka on tuottanut lähinnä akateemista kiinnostusta talousjärjestelmien varhaishistoriaan, joissa taloudellinen toiminta oli organisoitunut lahjanvaihdon muotoon. Näin lienee ollut myös esimerkiksi Euraasian vanhimmissa kaupunkimaisissa yhteiskunnissa Mesopotamiassa.
Kukaan ei ole esittänyt (vakavissaan) ajatusta, että länsimaisten yhteiskuntien talouselämän perusrakenteet tulisi murtaa ja siirtyä malliin, jossa kaikki kuviteltavissa oleva omaisuus jaettaisiin uudelleen esimerkiksi viiden vuoden välein. Ajatus on lähinnä utopistinen fantasia, joka tosin näköjään kutkuttaa monienkin mielikuvitusta - ja hyvä niin. Tästä näkökulmastahan vaikkapa Margaret Atwood voisi kirjoittaa hauskan romaanin.
Eli luokittelet hesarin artikkelin ja siinä esiintyvän (vitsailevan?) professorin mielipiteet ei vakavastiotettaviksi?
Jos osasit lukea, kukaan ei artikkelissa esittänyt vakavissaan, että esimerkiksi Suomen nykyinen talousjärjestelmä täytyisi räjäyttää ja varallisuus jakaa 5 vuoden välein. Lainaus artikkelista:
"KAILO kiinnostui samalla myös lahjataloudesta, jossa yhteiskunta perustuu yhteisvastuuseen ja resurssien jakamiseen. Monet tällaisista talousjärjestelmistä ovat Kailon mukaan matrikulttuureja.
Lahjatalouden parissa Kailo on tehnyt töitä viimeiset 40 vuotta muun muassa kansainväliset Feministit lahjatalouden puolesta -verkostossa maailmaa kiertäen.
”Lahjatalous ei ole sosialismia, vaan paljon monimutkaisempi järjestelemä. Valta on keskitetty nais- ja miesneuvostoille ja ne toimivat konsensus-periaatteella. Irokeesien demokratia on ensimmäinen todellinen kansanvalta – Ateenassahan vain nuorilla miehillä oli oikeudet vaikka sitä pidetään alkudemokratiana. Keskeisiä ovat vuotuisjuhlat, joissa annetaan omaisuus pois, ettei se kumuloidu kenellekään. Tämä ei tarkoita sitä, että ei olisi eroja ihmisten kesken varallisuudessa.”
Kyseessä on artikkelin perusteella lähinnä resurssien jakamisen edistämistä, ei talousjärjestelmän räjäyttämistä. Ja ennen kaikkea kyse on tutkijan akateemislähtöisestä pohdinnasta. Eli ei kannata repiä pelihousuja.
Olet yksiselitteisesti väärässä. Kyseinen professori on kirjoittanut lahjataloudesta mm. seuraavaa:
"Elämä maapallolla tuhoutuu, jos tulevaisuuden käsikirjoitusta kirjoittaa edelleen lahjataloutta vähättelevä tai siitä hyödyn kiskova homo economicus, kaiken rahassa mittaava kilpailuhenkinen ihmisyyden ruumiillistuma. Kilpajuoksu pohjalle on lopultakin käännettävä kohtuutaloudeksi, lopputuloksen tasa-arvoksi, tulevien sukupolvien oikeudet huomioivaksi lahjatalous- pohjaiseksi hyvinvointiregiimiksi."
http://www.kaarinakailo.info/kirjoituksia/futurakailotaitettu.pdf
Kyllä mm. tuossa hyvin vakavasti esitetään sitä, että lahjatalous on saatava laajasti käyttöön, sillä muutoin elämä maapallolla tuhoutuu.
Ei tuo yliopistolla opiskelu tee ihmisestä viisaampaa, sehän vaan antaa valmiudet työelämään. Käytännön työelämä opettaa enemmän kuin muutama sata opintoviikkoa. Siellä kun joutuu kohtaamaan käytännön ongelmia, hakalia ihmisiä ja helvetillistä epävarmuutta.