Lue keskustelun säännöt.
Rouva Jenni Haukio avautuu Seurassa Lennu-koiran kuolemaa seuranneesta surustaan: ”Lennu oli minulle kuin oma lapsi”
Kommentit (110)
Mutta Salessa on samaa näköä, ehkä se lohduttaa runoilijarouvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä se on sellanen lässyn-lässyntäti joka sopisi parhaiten lastentarhaikäisiä opettamaan.
Tuossa ei ole mitään aitoa. Piinkova kokkare, joka pitää kulttuurifasadia yllä.
Eläinrakkaana ihmisenä ymmärrän hyvin.
Sale, Lennun sussa nään
usein kuvittelen pääs paikalle Lennun pään
Röhisetkin lailla hänen
en tahdo kyyneltä ma valuttaa sun nähden
kaipaukseni on syvä
suhteeni sun kanssa kuitenkin ihan hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira kuin lapsi, suurin kohdannut suru. Vähälläpä on rouva Haukio elämässä päässyt.
No joo kyllähän se lemmikin menettäminen on kova paikka mutta ihan oikeasti, onko tämä uutisoinnin arvoinen asia... Taitaa Jenni elää ihan omassa vaaleanpunaisessa kuplassaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jenni on sentään lämmin ja herkkä ihminen verrattuna Marinin kylmään sos
Jenni on kauniimpikin. Ja juuri siksi.
On ilkeää vähätellä ihmisen ja eläimen kiintymystä, suuri suru on varmasti. Osanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No joo kyllähän se lemmikin menettäminen on kova paikka mutta ihan oikeasti, onko tämä uutisoinnin arvoinen asia... Taitaa Jenni elää ihan omassa vaaleanpunaisessa kuplassaan
Todellakin kuplassa samoin kuin poikansa. Nuo eivät tajua oikeista ongelmista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jenni on sentään lämmin ja herkkä ihminen verrattuna Marinin kylmään sos
Jenni on kauniimpikin. Ja juuri siksi.
Voi luoja tätä palstaa...
Ehkä hiukan ajattelematonta Jenniltä, mutta tämä on vapaa maa ja hän on presidentin rouva, joten sanokoon mitä sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marin ei edes mennyt isänsä hautajaisiin, on hiukan naisissa eroa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jenni on sentään lämmin ja herkkä ihminen verrattuna Marinin kylmään sos
Jenni on kauniimpikin. Ja juuri siksi.
Voi luoja tätä palstaa...
Voi luoja tuota Marinin kylmyyttä!
Ymmärrän surun ❤️ Kyllä omien koirien kuolema on tuntunut kuin sydän revittäisiin rinnasta. Jäljelle jäi pohjaton ja repivä suru ja ikävä
Vierailija kirjoitti:
Koira kuin lapsi, suurin kohdannut suru. Vähälläpä on rouva Haukio elämässä päässyt.
Kun lapsena syntyy ja humalassa kuolee, ei tiedä pahassa maailmassa käyneensäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira kuin lapsi, suurin kohdannut suru. Vähälläpä on rouva Haukio elämässä päässyt.
Kun lapsena syntyy ja humalassa kuolee, ei tiedä pahassa maailmassa käyneensäkään.
Sen kunniaksi!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koiraa saa surra. Itsekin surin omaani. Jos joku vähättelee koiran kuoleman aiheuttamaa surua, hän ei ole ikinä tuntenut läheisesti koiraa.
Koira on älyllisesti kuin kehitysvammainen lapsi. Kyllä kehitysvammaisten lasten kuolemiakin surraan ja väitän, että koiran kuolema on suruna hyvin rinnasteinen esim. siihen, että pikkuvauvana adoptoitu, kehitysvammainen lapsi kuolee. Eli ei surra sitä, että olento ei ikinä kirjoittanut ylioppilaaksi ja ns. noussut siivilleen. Surraan puhtaasti sitä, että omasta maailmasta on yksi tärkeä ja rakas hahmo poissa.
Vertaat siis kehitysvammaista lasta koiraan.
Ymmärrän hyvin tuon surun vaikkei mulla henkilökohtaista kokemusta olekaan. 💔