Miten muka nykylukio uuvuttaa niin paljon?

Lukioikäisen tyttären äitinä olen huomannut, että meillä ainakaan se paine ei niinkään tule siitä, että jotkut aineet olisi kovin vaikeita, vaan siitä menestymisen vaatimuksesta, joka tulee paljolti siitä että todistus on nykyään niin tärkeä jatko-opiskelupaikkojen saamisessa.

Itse kun joskus aikoinaan ysärillä kävin lukiota, niin ei meillä kellään ollut huolta huomisesta. Sen verran luettiin kun viitsi, luotettiin että kyllä sitä pääsee vaikka sitten pääsykokeisiin mielettömästi lukemalla opiskelemaan minne haluaa, vaikkei se lukiotodistus kummoinen olisikaan. Ja näin monella olikin. Esim. paras kaverini oli vähän vielä murrosikä-kapinavaiheessa lukiossakin ja todistus oli sen myötä huonohko, oli lukenut lyhyen matematiikan yms. Mutta silti hän pääsi pääsykokeiden kautta opiskelemaan ainetta, johon todistuksen perusteella valittaessa laaja matematiikka olisi ollut välttämätön - joku tietty määrä pääsykokeen parhaita pääsi suoraan, todistuksista viis. Itsekään en stressiä lukiosta ottanut, laiskahko olin lukemaan mutta ylioppilaskokeeseen tsemppasin - tulos keskiarvo kasin pintaan, 5 L:ää kirjoitin - ja pääsin minne halusin. Olisi se ollut hurjaa, jos olisi alusta asti ollut tunne, että tämä lukio nyt määrittää pitkälti koko tulevaisuudenmahdollisuuteni, kuten nykyään.

Nykypäivänä tuntuu, että ei oikein osata päättää mitä se lapsi/nuori käytännössä tarkoittaa. Kun toisaalta pitää lapsia varjella kaikelta mahdolliselta ja monesti mahdottomaltakin, toisaalla taas sitten odotetaan hyvä jos ei jo alakoulussa, että lapsen tulisi tietää mitä haluaa olla isona ja sen mukaan sitten aina vaan nuorempana tehdä valintoja sen valossa.

Jos muutenkin alkaa keskittymiskyky yms olla paljon huonommalla tasolla somen sun muun seurauksena, niin ei siinä koko ajan lisääntyvät omat valinnat monella ainakaan selkeytä sitä tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

 

Ja silti jostain syystä ennen kaikkea tytöt paahtavat tunnollisesti joka aineessa ja stressaavat ja uupuvat. Ja kun riittävästi uupuu, lopulta ne arvosanatkaan eivät ole enää parempia kuin näillä priorisoivilla oppilailla. Nimenomaan rehtorikin sanoi, että se uupuminen on todella sukupuolisidonnaista. En oikein käsitä miksi tyttöjä nykymuotoisessakin lukiossa ilmeisesti jotenkin kannustetaan kilttiin suorittamiseen sen sijaan, että miettisi mikä on tärkeää ja mikä ei. Jotenkin luulisi, että tämä tyttöjen ja naisten ikiaikainen "kiltteys" alkaisi joskus vähän karista. 

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Iso ongelma on siinä, että tytöillä ne tulevaisuuden suunnitelmat ovat yleensä todella korkealle ponnistavia ja se yksittäinenkin heikompi kurssi kokeen arvosana tuntuu maailman musertavalta. Pojat menevät enemmän "virran mukana", joka toisaalta suojelee liioilta paineilta mutta myös herkästi ajaa umpikujaan.

YO-kirjoituksissa melkein joka aineessa ovat tietyt soveltavat tehtävät sellaisia, että pystyt valitsemaan eri vaihtoehdoista omien vahvuuksien mukaisimman vaihtoehdon. Sillä että osaa aineen perusasiat moitteettomasti ja esimerkiksi viiden syventävän kurssin sisällöistä kolmen hyvällä tasolla, riittää lahjakkuudesta riippuen arvosanoihin M, E tai L. Pelkkien perusasioiden hallitseminen sitten heikompiin.

Tätä pitäisi korostaa kouluissa ja kodeissa enemmän, ettei joka ikisen osa-alueen täydellinen syväosaaminen ole edes mahdollista, eikä sellaista missään koulussa tai työssä edes vaadita. Hyvä YO arvosana on edelleen mahdollinen, vaikka se yksittäinen kurssi menikin heikosti.

A. Nykyään lukiomenestys määrittää mihin korkeakouluun

B. Toisaalta siellä on kaikenmaailman prseilijöitä koska oppivelvollisuuden laajennus, varmaan raskasta opiskella ihme apinoiden kanssa jotka eivät kuulu lukioon. Ja heidän takiaan oppimateriaalitkin pskoja nykyään kun kaikille taattava ilmaiset oppikirjat.

👍

Ehdottomasti pitäisi palata pääsykoe-systeemiin. Muutenkin eriytyin koulutuspolut. Miehillä pari vuotta menee ohi sivarin/intin takia - samaan aikaan tytöt vielä kotona asuessaan voivat uusia syksyllä, sitten jotain osa-aikaduunia ja uusia taas keväällä. 

Sitten yolle, kun pojat vasta itsenäistyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

Siis tämä

ei kaikki ota biologian kaikkia kursseja, ei maantiedon ja paljon muitakin, 5 pitää kuitenkin kirjoittaa ja yksi pitkänä oli sitten kieli, matikka tai joku muu

Sehän riippuu kuinka monta ainetta kirjoittaa, jotkut kirjoittaa 5 ja jotkut 10 ja siltä väliltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ja silti jostain syystä ennen kaikkea tytöt paahtavat tunnollisesti joka aineessa ja stressaavat ja uupuvat. Ja kun riittävästi uupuu, lopulta ne arvosanatkaan eivät ole enää parempia kuin näillä priorisoivilla oppilailla. Nimenomaan rehtorikin sanoi, että se uupuminen on todella sukupuolisidonnaista. En oikein käsitä miksi tyttöjä nykymuotoisessakin lukiossa ilmeisesti jotenkin kannustetaan kilttiin suorittamiseen sen sijaan, että miettisi mikä on tärkeää ja mikä ei. Jotenkin luulisi, että tämä tyttöjen ja naisten ikiaikainen "kiltteys" alkaisi joskus vähän karista. 

 

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Iso ongelma on siinä, että tytöillä ne tulevaisuuden suunnitelmat ovat yleensä todella korkealle ponnistavia ja se yksittäinenkin heikompi kurssi kokeen arvosana tuntuu maailman musertavalta. Pojat menevät enemmän "virran mukana", joka

kokeiden arvosanoja kannata surra, katsoa missä meni vikaan, eikä enempää voi vaatia jos tekee parhaansa niin se riittäköön

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäisen tyttären äitinä olen huomannut, että meillä ainakaan se paine ei niinkään tule siitä, että jotkut aineet olisi kovin vaikeita, vaan siitä menestymisen vaatimuksesta, joka tulee paljolti siitä että todistus on nykyään niin tärkeä jatko-opiskelupaikkojen saamisessa.

Itse kun joskus aikoinaan ysärillä kävin lukiota, niin ei meillä kellään ollut huolta huomisesta. Sen verran luettiin kun viitsi, luotettiin että kyllä sitä pääsee vaikka sitten pääsykokeisiin mielettömästi lukemalla opiskelemaan minne haluaa, vaikkei se lukiotodistus kummoinen olisikaan. Ja näin monella olikin. Esim. paras kaverini oli vähän vielä murrosikä-kapinavaiheessa lukiossakin ja todistus oli sen myötä huonohko, oli lukenut lyhyen matematiikan yms. Mutta silti hän pääsi pääsykokeiden kautta opiskelemaan ainetta, johon todistuksen perusteella valittaessa laaja matematiikka olisi ollut välttämätön - joku tietty määrä pääsykokeen parhaita pä

nyt pääsee erittäin hyvällä yo todistuksella yliopistoon, korottaa voi ties kuinka monta kertaa ja vielä on pääsykokeet jotka muuttuu vähemmän pänttääviksi oliko v 2025 vai 2026

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

 

Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.

 

Höpö höpö. Yliopistolla opettava ystäväni sanoo, että uudet opiskelijat eivät hallitse suomen kieltä. Pitkien tekstien lukeminen on vaikeaa, kirjoittaminen vielä vaikeampaa. Laajojen kokonaisuuksien sisäistämisessä on ongelmia. Ongelma ei todellakaan koske vain matematiikkaa.

Äikkä on pahin, oon kuullut siitä. Kännykkä sun muut vemputtimet, luetaan liian vähän kirjallisuutta

Vierailija kirjoitti:

A. Nykyään lukiomenestys määrittää mihin korkeakouluun

 

B. Toisaalta siellä on kaikenmaailman prseilijöitä koska oppivelvollisuuden laajennus, varmaan raskasta opiskella ihme apinoiden kanssa jotka eivät kuulu lukioon. Ja heidän takiaan oppimateriaalitkin pskoja nykyään kun kaikille taattava ilmaiset oppikirjat.

 

👍Kirjoja ei ole vaan lisenssit. Muuttuu maksulliseksi kun nuori täyttää 18 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ja silti jostain syystä ennen kaikkea tytöt paahtavat tunnollisesti joka aineessa ja stressaavat ja uupuvat. Ja kun riittävästi uupuu, lopulta ne arvosanatkaan eivät ole enää parempia kuin näillä priorisoivilla oppilailla. Nimenomaan rehtorikin sanoi, että se uupuminen on todella sukupuolisidonnaista. En oikein käsitä miksi tyttöjä nykymuotoisessakin lukiossa ilmeisesti jotenkin kannustetaan kilttiin suorittamiseen sen sijaan, että miettisi mikä on tärkeää ja mikä ei. Jotenkin luulisi, että tämä tyttöjen ja naisten ikiaikainen "kiltteys" alkaisi joskus vähän karista. 

 

Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Iso ongelma on siinä, että tytöillä ne tulevaisuuden suunnitelmat ovat yleensä todella korkealle ponnistavia ja se yksittäinenkin heikompi kurssi kokeen arvosana tuntuu maailman musertavalta. Pojat menevät enemmän "virran mukana", joka

Yo kirjoitukset ratkaisee, vielä on pääsykokeet

Mielenterveystilastoista näkee että nykynuoret ovat olleet jo vuosia yhä masentuneempia. Mm. pisatulokset osoittavat että taso on laskenut. Tähän päälle ylppäriarvosanojen merkitystä on korostettu, päätös jota jo aikoinaan kritisoitiin. Onko ihme jos uuvuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

Mantsaa harva kirjoittaa ja biologiaa ne jotka aikovat lääkikseen tai biologiaa opikelemaan

Lähinnä sihteellisuudentajun puutetta, joukkohysteriaa ja huonoista elintavoista johtuvaa jaksamattomuutta se on.