Miten muka nykylukio uuvuttaa niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Kyllä se vain ihan oikeasti on niin. Lähes jokainen 30-vuotta sitten lukionsa käynyt vanhempi huomaa tämän kun vertaa niitä tehtäviä joita lukioissa nykyään pitää tehdä niihin joita itse aikanaan teki. Aina ei ole niin että ennen olitiin fiksuja ja ahkeria ja nyt tyhmiä ja laiskoja.

Yläkoulu on tosiaan nykyään helpompi kun ei ole tasokursseja mutta lukioon tämä ei ole vaikuttanut.

Ota huomioon, että myös opetus on erilaista nykyään. Ihan yhtä lailla nykylapsille olisi kauhistus tehdä niitä meiltä aikoinaan vaadittuja tehtäviä ja pitäisivät niitä vaativina. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten ja kyllä silloinkin oli tehtäviä joka tunnille, analyyseja ja kotiaineita.

Juuri näin. Kun minä, 1960-luvulla syntynyt, ihmettelen, miten laskettiin vaikka neliöjuuria tai jotain seitsemänsiä juuria silloin, kun ei vielä ollut helmitaulua kummempia laskimia, niin nykynuoret ihmettelevät, miten niitä neliöjuuria derivoitiin ennen CAS-laskimien keksimistä. Ja minähän en osaa edes käyttää niitä heidän CAS-laskimiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.

Höpö höpö. Yliopistolla opettava ystäväni sanoo, että uudet opiskelijat eivät hallitse suomen kieltä. Pitkien tekstien lukeminen on vaikeaa, kirjoittaminen vielä vaikeampaa. Laajojen kokonaisuuksien sisäistämisessä on ongelmia. Ongelma ei todellakaan koske vain matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.

Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.

Käsittääkseni pitkä matematiikka ei ole pakollinen. Nykyään ei edes tarvitse kirjoittaa matematiikkaa pakollisena kuten ennen.

Pitkä matematiikka arvotetaan todistusvalinnassa korkealle lähes paikkaan kuin paikkaan.

äidinkieltä kaavaillaan että saa eniten pisteitä, ilmeisesti pitkä matikka seuraavana pisteitä antava. 

Pilalle lellittyjä, vastuunOtto omasta elämästä rasittaa.

Tämä on ihan hölynpölyä. 

Ainut huono homma on todistusvalinta ja tiettyjen arvosanojen, esim. matikka ylikorostaminen.

Itse kävin joka ilta duunissa- siivoomassa - hieno ammatti. Muuten ihmissuhteilua ja musiikin kuuntelua, kuten tuon ikäisen kuuluukin. 

Itselleni oli täysin selvää, että menen yolle, mutta kävin kuitenkin kauppaopiston välissä.

Joka paikassa lasketaan rimaa, jotten en ymmärrä keskustelua.  Vähän voi ryhmätöitä tehdä ja googlettaa - chat gpt:lla loput.  Yolla on ihmisiä, joille lukeminen on vaikeata.

Takavuosina oli pakko päntätä ja opiskella, että pärjäsi.

Vierailija kirjoitti:

Itse lukio on nykyisin paljon pahempi kuin kirjoitukset.

Nyt aloittaneilla, tai ensi vuonna aloittavilla ei käytännössä ole pakko kirjoittaa kuin 3 ainetta (2B +1C). Neljännessä aineessa riittää, kun kirjoittaa oman nimensä edes vähän sinnepäin, ja siitä saa improbaturin, jonka voi kompensoida kymmenellä kompensointipisteellä.

Ja pääsykokeilla sitten sinne, mihin halutaan.

v 2023 kirjoitetaan neljä pakollista ainetta: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja matematiikka, erikseen 1-4 valinnaista ainetta omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan

nythän voi uusia ties kuinka monta kertaa

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan hölynpölyä. 

Ainut huono homma on todistusvalinta ja tiettyjen arvosanojen, esim. matikka ylikorostaminen.

Itse kävin joka ilta duunissa- siivoomassa - hieno ammatti. Muuten ihmissuhteilua ja musiikin kuuntelua, kuten tuon ikäisen kuuluukin. 

Itselleni oli täysin selvää, että menen yolle, mutta kävin kuitenkin kauppaopiston välissä.

Joka paikassa lasketaan rimaa, jotten en ymmärrä keskustelua.  Vähän voi ryhmätöitä tehdä ja googlettaa - chat gpt:lla loput.  Yolla on ihmisiä, joille lukeminen on vaikeata.

Takavuosina oli pakko päntätä ja opiskella, että pärjäsi.

Lähes poikkeuksetta matikasta parhaita arvosanoja saavat pärjäävät myös muissa valitsemissaan lukuaineissa. 

Siellä on nyt srllaisia joudrn paikka ei oo lukiossa ts huonosti suoritettu peruskoulu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse lukio on nykyisin paljon pahempi kuin kirjoitukset.

Nyt aloittaneilla, tai ensi vuonna aloittavilla ei käytännössä ole pakko kirjoittaa kuin 3 ainetta (2B +1C). Neljännessä aineessa riittää, kun kirjoittaa oman nimensä edes vähän sinnepäin, ja siitä saa improbaturin, jonka voi kompensoida kymmenellä kompensointipisteellä.

Ja pääsykokeilla sitten sinne, mihin halutaan.

v 2023 kirjoitetaan neljä pakollista ainetta: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja matematiikka, erikseen 1-4 valinnaista ainetta omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan

V 2024 5 ainetta pakollinen ja yksi niistä pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.

Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.

Pitkä matikka ei oo pakollinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

Siis tämä

Harva kirjoittaa maantiedon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.

Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.

Pitkä matikka ei oo pakollinen. 

Ei mutta yksi aineista pitää olla pitkä

Maksettiin itse lukukausimaksut, ruoka, matkat, kirjat.  Istuttiin bussissa tunti suuntaansa joka päivä.   Välillä oli juhlintaa, mutta ei joka  viikkokaan, kavereita tavattiin mutta  ei pakonomaisesti päivittäin.  Lukio oli kevyttä ja kivaa aikaa. Luokalta  ponnisti moni tohtori, professorikin ynnä muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

TÄMÄ!! Kuinka tyhmä ihminen voi olla

Siis viittaan siihen että kurssien sisältä on lisääntynyt hurjasti. On geeniteknologiaan yms.

Eikö nyt pidä kirjoittaa 5 ainetta. Sisältyykö siihen että lyhyt matikka pitää kirjoittaa , äikkä, kielistä yksi pitkänä ja 2 muuta . 

Ennen ei ollut somea, tiukempi kuri kotona, kotona piti olla tiettyyn aikaan jne. Ei ollut niin paljon hareastuksia tai aikaa vieviä harrastuksia. 

Loma-ajat on , kesälima, talvilona, joululoma tammikuun n 8 pvä, kevätloma, liikaakin lomia..

Itse kirjoitin kuutisen vuotta sitten kun todistusvalinnan osuutta ruvettiin lisäämään. Monet lukiokaverit valittivat että tämä on niin uuvuttavaa ja hankalaa, ei mistään tule mitään. Minulle se oli taas elämäni parasta aikaa. Taso oli sopivan vaativa mutta myös opastusta oli riittävästi. Läksyihin tai kokeisiin lukemiseen ei todellakaan mennyt koko vapaa-aikaa, ehti ihan tavoitteellisia harrastuksiakin pitää samalla. Kirjoitin 4 E:tä ja yhden M:n ja sain suoraa opiskelupaikan todistusvalinnasta, toissijaiselta hakupaikalta. Jälkeenpäin harmittanut, kun pari vuotta myöhemmin olisin päässyt helposti sisään siihen ensisijaiseen kun todistusvalintaa laajennettiin...

Sen sijaan se yliopistomaailma olikin sitten todella järkyttävä shokki ja erittäin uuvuttavaa. Kavereita ei saanut kuin bileissä käymällä mutta ei niitäkään liikaa jaksanut. Tentit ja tehtävät todella paljon haastavampia kuin lukiossa ja opastusta tai tukea sai paljon huonommin yhtään mistään. Aikaa tai rahaa harrastuksille ei jäänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.

Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.

Pitkä matikka ei oo pakollinen. 

Ei mutta yksi aineista pitää olla pitkä

No jos on pitkä englanti ja se sujuu, niin laajan matikan puuttuminen ei ole ongelma.

Poikani käy ensimmäistä vuotta lukiota. Mitä olen sivusta seurannut ja kuunnellut hänen juttujaan, niin lukiossa uupuvat ne, jotka haluavat kaikista kursseista huippuarvosanoja. Yliopistoon haetaan yo-todistuksella, kukaan ei tule ikinä katsomaan mitä kurssiarvosanoja olet saanut. Jos aiot kirjoittaa vaikka mantsan, kirjoituksiin valmistautuminen on toki työlästä, jos mantsan opiskelu on mennyt heikosti, mutta jos et aio sitä kirjoittaa, niillä kurssiarvosanoilla ei ole yhtään mitään väliä. Opettajatkin ymmärtävät tämän ja antavat (ainakin jotkut) erikseen pakolliset tehtävät ja tehtäviä heille, jotka aikovat aineeseen panostaa. Ennen koetta saatetaan kertoa, että jos tähtäät vain läpi, panosta tähän ja tähän. Vanhempainillassakin joku vanhemmista kysyi, että saako läpi menneen kurssin arvosanaa korottaa, johon rehtori ihmetteli, että miksi, kun ei niillä arvosanoilla ole merkitystä.

Ja silti jostain syystä ennen kaikkea tytöt paahtavat tunnollisesti joka aineessa ja stressaavat ja uupuvat. Ja kun riittävästi uupuu, lopulta ne arvosanatkaan eivät ole enää parempia kuin näillä priorisoivilla oppilailla. Nimenomaan rehtorikin sanoi, että se uupuminen on todella sukupuolisidonnaista. En oikein käsitä miksi tyttöjä nykymuotoisessakin lukiossa ilmeisesti jotenkin kannustetaan kilttiin suorittamiseen sen sijaan, että miettisi mikä on tärkeää ja mikä ei. Jotenkin luulisi, että tämä tyttöjen ja naisten ikiaikainen "kiltteys" alkaisi joskus vähän karista.