Lue keskustelun säännöt.
Miten muka nykylukio uuvuttaa niin paljon?
25.08.2021 |
sivusta seurannut kun ystävien lapset kokee lukion niin hirvittävän kuormittavaksi ja haastavaksi ja uupuvat.
Eihän siellä opetettavat aineet ole muuttuneet paljoakaan?
Mantsa, bilsa, matikka, kemia, fyssa jne.. eihän ne muutu eikä opittavan määrä kasva sinällään? Historia joo lisääntyy?
Mutta siis miksi nykylukiolaiset uupuu kun vaikkapa 20-30 v sitten samoja aineita kirjoittaneet eivät uupuneet samoissa määrin?
Onko nykylukiolaiset jotenkin heikompaa materiaalia?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.
Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.
Älä usko jos et halua. En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta lukiolaisen äiti ja itse aikanaan lukion käynyt. Todellakaan ei omana aikanani vaadittu yhtä paljon kuin nykyään.
Riippuu varmaan lukiostakin. Kävittekö samaa lukiota? Voi johtua siitäkin että ylisuojelet ja hyysäät lastasi. Monet vanhemmat ovat itse selvinneet ekaluokalla ilman iltapäiväkerhoja, mutta sitten omien lasten ei anneta olla yksin hetkeäkään 10-vuotiainakaan.
Lähde? Ihmiset jotka itkee lähteitä muiden väitteille ja latelee perään omaa mutua ilman lähteitä on rasittavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmäärä on opiskelijalle ihan järkyttävä. Oman lapsen ruotsin ope kuvittelee ettei opiskelijat opiskele muuta kuin ruotsia, joka ilta menee ruotsin tehtäviin pari tuntia. Vaatimustaso verrattuna yläkouluun on jäätävä.
Ja sitten kun tämä toistuu joka aineen kohdalla...
Tai oisko yläkoulun vaatimustaso romahtanut ja lukion pysynyt ennallaan?
Ei vaan yläkoulun vaatimustaso on romahtanut mutta lukion noussut. Ei ihme jos moni uupuu.
Nimenomaan nykyään lukiossa vaaditaan erilaisissa vastauksissa paljon enemmän omaa ajattelua ja sellaista kypsää analyysia. Ennen pärjäsi helpommin vain opettelemalla ulkoa.
Minun aikanani lukio oli lastenleikkiä. Esikoiseni kirjoitti juuri, kuopus aloitti lukion ekan.
Eniten huomaan eron esim kirjoituksissa äidinkielessä ja kielissä. Kirjoitin itse niistä maksimipisteitä aikoinani, nyt en koko lukioaikana täysin hahmottanut, mitä ko aineessa edes haetaan. Ja olen sentään akateemisesti koulutettu toimittaja!
Enkun yo-kokeet on menneet täysin kikkailuksi. Lyhyistä kielistä hyvin vaikea saada ällää.
Tässäpä infoa kuormittavuuden syistä:
- korkeakouluihin käytännössä todistusvalinta eli jokaisen kurssin arvosana merkitsee
- kursseille ilmoittautuminen ja jaksojen rakenne on rakennettava itse (vähän työläämpi kuin vanha jaksolukkari käteen-toimintamalli)
- digijutut. Digi pitää aina opetella, ei suju kemeltäkään kuin vettä vaan.
- digiongelmat: ppt esityksesi voi kadota bittiavaruuteen sinusta riippumattomista syistä. V*ttumaista tehdä slide tms. uudelleen.
- suorituspaineet (ollut kyllä aina olemassa mutta paine on koventunut)
Tässäpä näitä. Lukio on myös vanhemmalle työläämpi, Wilmat ja digikirjat, läppärit ja niiden yhteensopivuus Abitin kanssa jne. Vähän eri kuin omien vanhempieni kontribuutio (=maksoivat kirjakaupan laskun 4 krt/vuosi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokattomassa lukiossa viiteryhmä vaihtuu. Tämä ei ole nuorelle hyväksi.
Omaa opintopolkua pitää suunnitella.
Yliopistojen ensikertslsisuus ja pitkän matematiikan arvottaminen yliopistoon pääsemiseksi.
Tieto myös yliopiston rajoitetusta opiskeluoikeudesta.Vrt. lukio ennen: valitsit kielet, pitkän/laajan matematiikan ja fysiikan. Opiskelit samassa porukassa, samojen opettajien janssa.
Ai menikö lukio pipariksi? Yo-kokeet epäonnistuivat? No, päättää pääsykokeisiin ja pääsen sisään. Yliopistovuisina sai tarvittaessa hengähtää, kun opinnot saattoivat pitkittyä. Välisdä sai tehdä töitä, matkustella, tehdä lapsia.Ainakin meidän lukio on ollut jo 30 vuotta sitten luokaton. Mitään muutosta siinä asiassa ei ole tapahtunut.
Mä kirjoitin v. 1994, ja kävin lukion "luokallisena". Siskollani (kirjoitti v. 2000?) oli luokaton lukio jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muotia sanoa että on niin raskasta ja uuvuttavaa.
Katsoisi ensin kellosta moneltako menee nukkumaan, paljonko viettää aika somessa, paljonko kulkee kaupungilla kavereiden kanssa ja miten paljon jää opintoihin sitten aikaa.
Ja kun tämä selvillä, kannattanee tehdä hieman uudelleen arviointia ajankäytön suhteen.
Minä kävin luokattoman lukion ensimmäisten joukossa. Ei se ollut tällainen kuin tämä nykyinen. Helppoa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se monelle sellaiselle on rankka, jolla ei ole aidosti edellytyksiä korkea-asteen opintoihin. Jos ei meinaa suoriutua edes lukiosta, on ihan turha haaveilla mistään amk:sta saatika yliopistosta.
Nykyään kun kirjoituksetkin voi hoitaa erissä, ei luulisi olevan liian rankkaa. Mutta onhan se sellaiselle, jolla asioiden abstrahointi ja kirjallinen ilmaisu ovat vaikeita.
Näille nuorille paras paikka olisi ammattikoulu tai oppisopimuskoulutus. Nykyään kaikki pitää saada lukioon, vaikka hyöty nuorelle siitä on nolla.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Muotia sanoa että on niin raskasta ja uuvuttavaa.
Katsoisi ensin kellosta moneltako menee nukkumaan, paljonko viettää aika somessa, paljonko kulkee kaupungilla kavereiden kanssa ja miten paljon jää opintoihin sitten aikaa.Ja kun tämä selvillä, kannattanee tehdä hieman uudelleen arviointia ajankäytön suhteen.
Lähde näille väitteille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut niille nuorille, että elämää ei opita kirjoista. Eiköhän paineet ja hiillostaminen tule kotiväeltä.
Meillä ainakaan ei kotiväki painosta pänttäämiseen, ehkäpä juuri päinvastoin. Kunhan parhaansa tekee ja on onnellinen.
Nykyisissä lukio-opinnoissa on paljon haastavampaa suunnitella itse omat opintonsa ja niihin ei ole annettu eväitä peruskoulussa. Meidän aikana kaikki tuli valmiiksi annettuna, ei tarvinnut kuin mennä sinne minne joku käski (hieman kärjistetty). Nykyisin 16 vuotiaan pitää opiskelun ohessa osata organisoida ja suunnitella ihan liian paljon ihan liian nuorena. Riittäisikin, että vain opiskelee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.
Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.
Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Kotitehtävät ehtii usein tehdä jo koulussa, etenemisvauhti on hidas. Ylöspäin ei eriytetä.
Peruskouluun saisi tulla tasokurssit takaisin.
Tämä on ihan totta. Kun peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo on 9 ilman että on rikkaa ristiin laittanut koko peruskoulun aikana, niin lukion vaatimukset ovat kova isku päin pläsiä. Niin ainakin meidän perheen lukiolaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni kaksi lasta juuri käynyt lukion läpi ja täytyy ihan rehellisesti sanoa että en olisi halunnut käydä nykylukiota. Monet aineet ovat vaatimustasoltaan paljon kovempia kuin mitä itselläni oli aikoinaan. Jatkuvasti pitää kirjoittaa erilaista tekstiä joissa pitää pystyä analysoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita lähes aikuismaisella tasolla. Omana aikanani riitti esim. äidinkielessä että osasi sujuvasti tarinoida. Nyt pitää osata analysoida jonkun mainoksen kuvakerronnan ja leikkauksen tehokeinoja tai kirjoittaa usean eri aineiston perusteella alalyysi kansallistunteen eri ilmenemismuodoista.
Monien kurssien sisältö on myös paljon laajempi kuin aikanaan. Nyt monissa aineissa on sinällään vähemmän pakollisia kursseja mutta ne samat asiat on kuitenkin tungettu niihin kuin ennenkin. Syventävät valinnaiset kurssit tulevat sitten vielä siihen päälle.
Jaa koskakohan olet lukion käynyt? Kyllä tuota medialukutaitoa opetettiin äidinkielessä jo 1990-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni kaksi lasta juuri käynyt lukion läpi ja täytyy ihan rehellisesti sanoa että en olisi halunnut käydä nykylukiota. Monet aineet ovat vaatimustasoltaan paljon kovempia kuin mitä itselläni oli aikoinaan. Jatkuvasti pitää kirjoittaa erilaista tekstiä joissa pitää pystyä analysoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita lähes aikuismaisella tasolla. Omana aikanani riitti esim. äidinkielessä että osasi sujuvasti tarinoida. Nyt pitää osata analysoida jonkun mainoksen kuvakerronnan ja leikkauksen tehokeinoja tai kirjoittaa usean eri aineiston perusteella alalyysi kansallistunteen eri ilmenemismuodoista.
Monien kurssien sisältö on myös paljon laajempi kuin aikanaan. Nyt monissa aineissa on sinällään vähemmän pakollisia kursseja mutta ne samat asiat on kuitenkin tungettu niihin kuin ennenkin. Syventävät valinnaiset kurssit tulevat sitten vielä siihen päälle.
Jaa koskakohan olet lukion käynyt? Kyllä tuota medialukutaitoa opetettiin äidinkielessä jo 1990-luvun lopussa.
Minä olen opiskellut äidinkieltä ja tiedotusoppia yliopistossa ja moni mun esikoisen (kirjoitti keväällä 2021) lukiossa opetettu asia on minulle opetettu yliopistossa! Ihan käsittämättömän vaikeita äikän tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokattomassa lukiossa viiteryhmä vaihtuu. Tämä ei ole nuorelle hyväksi.
Omaa opintopolkua pitää suunnitella.
Yliopistojen ensikertslsisuus ja pitkän matematiikan arvottaminen yliopistoon pääsemiseksi.
Tieto myös yliopiston rajoitetusta opiskeluoikeudesta.Vrt. lukio ennen: valitsit kielet, pitkän/laajan matematiikan ja fysiikan. Opiskelit samassa porukassa, samojen opettajien janssa.
Ai menikö lukio pipariksi? Yo-kokeet epäonnistuivat? No, päättää pääsykokeisiin ja pääsen sisään. Yliopistovuisina sai tarvittaessa hengähtää, kun opinnot saattoivat pitkittyä. Välisdä sai tehdä töitä, matkustella, tehdä lapsia.Ainakin meidän lukio on ollut jo 30 vuotta sitten luokaton. Mitään muutosta siinä asiassa ei ole tapahtunut.
Mä kirjoitin v. 1994, ja kävin lukion "luokallisena". Siskollani (kirjoitti v. 2000?) oli luokaton lukio jo.
Luokattomia lukioita oli jo 1970-luvulla.
Lukio on kova koulu jos sen ottaa tosissaan. Meillä on juurikin kympin tyttö eli kaikki aineet 10. Tekee töitä järjettömän paljon ja välillä yritän toppuutella vaan minkäs teet. Sanoo vaan että meinaa pärjätä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokattomassa lukiossa viiteryhmä vaihtuu. Tämä ei ole nuorelle hyväksi.
Omaa opintopolkua pitää suunnitella.
Yliopistojen ensikertslsisuus ja pitkän matematiikan arvottaminen yliopistoon pääsemiseksi.
Tieto myös yliopiston rajoitetusta opiskeluoikeudesta.Vrt. lukio ennen: valitsit kielet, pitkän/laajan matematiikan ja fysiikan. Opiskelit samassa porukassa, samojen opettajien janssa.
Ai menikö lukio pipariksi? Yo-kokeet epäonnistuivat? No, päättää pääsykokeisiin ja pääsen sisään. Yliopistovuisina sai tarvittaessa hengähtää, kun opinnot saattoivat pitkittyä. Välisdä sai tehdä töitä, matkustella, tehdä lapsia.Ainakin meidän lukio on ollut jo 30 vuotta sitten luokaton. Mitään muutosta siinä asiassa ei ole tapahtunut.
Mä kirjoitin v. 1994, ja kävin lukion "luokallisena". Siskollani (kirjoitti v. 2000?) oli luokaton lukio jo.
Luokattomia lukioita oli jo 1970-luvulla.
Ei ollut monikossa.
Minä kirjoitin Suomen ekasta luokattomasta lukiosta 1981 ja kyllä se oli todellinen harvinaisuus silloin.
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus.
Nytkin on yhtä aikaa päällä laajennettu oppivelvollisuus, uudistettu opetussuunnitelma ja korona.
Lukiot on jättimäisiä nykyään.
Samoin kuin vanha opetussuunnitelma ja maksullinen toinen aste kakkos-, kolmos,- ja nelosvuosikurssilaisilla.
Ap, opetussisältöjen määrä on kasvanut huomattavasti siitä, kun esimerkiksi minä kävin 1982-85 lukiota. Ei se niin mene, että samat asiat opetetaan ja ainoastaa historiaa kertyy ajan myötä lisää.. ;-D
Se mikä nykylukiossa on tosi uuvuttavaa, ovat koeviikot. Minäkin kävin kurssimuotoisen lukion, mutta silloin kokeita oli jakson aikanakin. Nyt kaikki on läjätty jakson viimeiselle viikolle. Ja vaikka totta kai läksyt luetaan joka päivä, koekertaus vaatii kurssin kertaamista ja kun joka päivä vaihtuu aine, se on hankalaa ja uuvuttavaa. Eikä siitä jää asiat yuhtä hyvin PÄÄHÄN kuin jos kertaamiselle jäisi enemmän aikaa. Nyt edellinen aine on pakko tyhjätä nopsaan työmuistista pois, kun uutta ainetta alkaa seuraavaksi päiväksi päntätä. Ei hyvä, muistin kannalta.
Pandemia on pahentanut tilannetta monella tavalla, etäopetus on hankalaa ja kunkin oppilaan suorituksen seuraaminen mättää. Hyvillä oppilailla etäopetuskin sujuu, mutta isolla osalla on jotain ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmäärä on opiskelijalle ihan järkyttävä. Oman lapsen ruotsin ope kuvittelee ettei opiskelijat opiskele muuta kuin ruotsia, joka ilta menee ruotsin tehtäviin pari tuntia. Vaatimustaso verrattuna yläkouluun on jäätävä.
Ja sitten kun tämä toistuu joka aineen kohdalla...
Tai oisko yläkoulun vaatimustaso romahtanut ja lukion pysynyt ennallaan?
Minulla on äitinä 25 vuoden kokemus perusopetuksesta, yläkoulun vaatimustaso ei ole romahtanut.
Sekavuus.
Nytkin on yhtä aikaa päällä laajennettu oppivelvollisuus, uudistettu opetussuunnitelma ja korona.
Lukiot on jättimäisiä nykyään.