Lue keskustelun säännöt.
Miten muka nykylukio uuvuttaa niin paljon?
25.08.2021 |
sivusta seurannut kun ystävien lapset kokee lukion niin hirvittävän kuormittavaksi ja haastavaksi ja uupuvat.
Eihän siellä opetettavat aineet ole muuttuneet paljoakaan?
Mantsa, bilsa, matikka, kemia, fyssa jne.. eihän ne muutu eikä opittavan määrä kasva sinällään? Historia joo lisääntyy?
Mutta siis miksi nykylukiolaiset uupuu kun vaikkapa 20-30 v sitten samoja aineita kirjoittaneet eivät uupuneet samoissa määrin?
Onko nykylukiolaiset jotenkin heikompaa materiaalia?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.
Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.
Myös kielitaito on heikentynyt.
Tuon kyllä kyseenalaistaisin. Englannin laudaturit jaetaan nykyään käsittämättömien knoppien perusteella, ja venäjän laudatureja riittää enää kaksikielisten perheiden lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksuttoman opetuksen vaikutukset heikentää edelleen tilannetta: lukioon on helpompi mennä, kun ei tarvitse itse maksaa, mutta veikkaan opintojen keskeytysten kasvavan. Materiaali- ja koulukyytimaksut leikkaa väkisinkin opetuksesta ja ostetaan halvinta, toimi tai ei. Korona- aikana lisäksi lähes päivittäin joku ope sairaana, oppilaat saavat vain kasan tehtäviä. Osa opettajista pitkällä sairaslomalla uupumuksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.
Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.
Kyllä se vain ihan oikeasti on niin. Lähes jokainen 30-vuotta sitten lukionsa käynyt vanhempi huomaa tämän kun vertaa niitä tehtäviä joita lukioissa nykyään pitää tehdä niihin joita itse aikanaan teki. Aina ei ole niin että ennen olitiin fiksuja ja ahkeria ja nyt tyhmiä ja laiskoja.
Yläkoulu on tosiaan nykyään helpompi kun ei ole tasokursseja mutta lukioon tämä ei ole vaikuttanut.
Ota huomioon, että myös opetus on erilaista nykyään. Ihan yhtä lailla nykylapsille olisi kauhistus tehdä niitä meiltä aikoinaan vaadittuja tehtäviä ja pitäisivät niitä vaativina. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten ja kyllä silloinkin oli tehtäviä joka tunnille, analyyseja ja kotiaineita.
Työkaveri mutisi muutama vuosi sitten, että lukiossa pitää käydä materiaali etukäteen ennen tunnille menoa.
Ihmettelin, kunnes oma lapsi meni lukioon. Opettajat eivät ilmeisesti enää opeta vaan jotenkin esitelmöivät. Teini jolla oli 10 matikassa peruskoulussa on huomannut että paljon jäänyt peruskoulun puolella opettamatta ja nyt niiden asioiden kuvitellaan olevan hanskassa.
Eivät opeta vaan esitelmöivät? Osaatko avata hieman mitä tarkoitat?
- opettaja
Kokonaiskuormitusta ei kontrolloida mitenkään. Jokaista ainetta opiskellaan sellaisissa mitoissa kuin se olisi ainoa aine. Ennen kokeitakin oli tasaiseen tahtiin eikä päällekkäin samalla viikolla kuten nykyisin.
Opiskelumateriaalin määrä on kasvanut moninkertaiseksi omaan aikaani verrattuna, ei ihme että nuoret uupuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokonaiskuormitusta ei kontrolloida mitenkään. Jokaista ainetta opiskellaan sellaisissa mitoissa kuin se olisi ainoa aine. Ennen kokeitakin oli tasaiseen tahtiin eikä päällekkäin samalla viikolla kuten nykyisin.
Opiskelumateriaalin määrä on kasvanut moninkertaiseksi omaan aikaani verrattuna, ei ihme että nuoret uupuvat.
MILLOIN tuo mystinen "ennen" on ollut??!! Ainakin viimeiset 30 vuotta on lukioissa ollut koeviikot, jolloin kokeita on joka päivä. Sama homma yläasteella.
TÄMÄ!! Kuinka tyhmä ihminen voi olla…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TÄMÄ!! Kuinka tyhmä ihminen voi olla…
Siis viittaan siihen että kurssien sisältä on lisääntynyt hurjasti. On geeniteknologiaan yms.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?
Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.
Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.
Ei mitään uutta sitten ysärin..?
Siis tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni kaksi lasta juuri käynyt lukion läpi ja täytyy ihan rehellisesti sanoa että en olisi halunnut käydä nykylukiota. Monet aineet ovat vaatimustasoltaan paljon kovempia kuin mitä itselläni oli aikoinaan. Jatkuvasti pitää kirjoittaa erilaista tekstiä joissa pitää pystyä analysoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita lähes aikuismaisella tasolla. Omana aikanani riitti esim. äidinkielessä että osasi sujuvasti tarinoida. Nyt pitää osata analysoida jonkun mainoksen kuvakerronnan ja leikkauksen tehokeinoja tai kirjoittaa usean eri aineiston perusteella alalyysi kansallistunteen eri ilmenemismuodoista.
Monien kurssien sisältö on myös paljon laajempi kuin aikanaan. Nyt monissa aineissa on sinällään vähemmän pakollisia kursseja mutta ne samat asiat on kuitenkin tungettu niihin kuin ennenkin. Syventävät valinnaiset kurssit tulevat sitten vielä siihen päälle.
Jaa koskakohan olet lukion käynyt? Kyllä tuota medialukutaitoa opetettiin äidinkielessä jo 1990-luvun lopussa.
Minä olen opiskellut äidinkieltä ja tiedotusoppia yliopistossa ja moni mun esikoisen (kirjoitti keväällä 2021) lukiossa opetettu asia on minulle opetettu yliopistossa! Ihan käsittämättömän vaikeita äikän tehtäviä.
Olin juuri tulossa kirjoittamaan samaa. Olen jopa valmistunut äidinkielen opettajaksi, vaikka toimin nyt eri tehtävissä. Nykyiseen äidinkieleen on ympätty hirveästi uutta asiaa, joista itselläkään ei ole tietoa. Esim. monet kirjallisuuden käsitteet ja analyysimetodit opetettiin vasta yliopiston kirjallisuuden tunneilla. Moni vanha opiskelukaveri, joka opettaa peruskoulussa tai suomea vieraana kielenä on sanonut, ettei enää pärjäisi töissä lukiossa. Sisältö on kertakaikkiaan muuttunut.
Tänä vuonna opiskelun aloittanutta nuorta seuranneena en voi allekirjoittaa aiempien kirjoittajien väitettä vaatimustason noususta. Ainakin omalla kohdallani, noin 30 vuotta sitten, vaatimustaso teoriakokeissa oli huomattavasti nykyistä korkeampi. Koska vertailen eri opettajia sekä kouluja, niin mitään yleispätevyyttä en voi asian suhteen luvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.
Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.
Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.
Lisäyksenä vielä, peruskoulua on lähinnä helpotettu eli ei anna kunnon valmiuksia lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.
Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.
Käsittääkseni pitkä matematiikka ei ole pakollinen. Nykyään ei edes tarvitse kirjoittaa matematiikkaa pakollisena kuten ennen.
1) Pohjatiedot ovat heikommat.
2) Kaikki tehdään sähköisesti, ja ne monet sähköiset järjestelmät pitää opetella siinä sivussa, kun opiskellaan varsianista asiaa. Osa opettajistakin (etenkin sijaiset) vasta opettelee itsekin näitä järjestelmiä, joten eivät välttämättä osaa kaikissa ongelmissa opastaa.
3) On paljon enemmän oheistoimintaa ja projekteja, sekä koulun sisällä, että alueen koulujen kesken yhteisesti. Ne vievät aikaa varsinaiselta opiskelulta, joten oppitunteja on käytettävissä jaksoa kohden vähemmän kuin opetussuunnitelmassa on laskettu. Opetussuunnitelma on kuitenkin tehty sillä oletuksella, että oppitunteja on aina se laskennallinen maksimi.
4) Opetussuunnitelmassa on määritelty, mitä kaikkea milläkin kurssilla pitää käydä läpi. Opetettavan asian määrää on viimeisessä opetussuunnitelmassa lisätty verrattuna aikaisempaan. Lukiossahan siis ei opeteta mistään oppiaineesta likikään kaikkea käytettävissä olevaa asiaa.
Itse lukio on nykyisin paljon pahempi kuin kirjoitukset.
Nyt aloittaneilla, tai ensi vuonna aloittavilla ei käytännössä ole pakko kirjoittaa kuin 3 ainetta (2B +1C). Neljännessä aineessa riittää, kun kirjoittaa oman nimensä edes vähän sinnepäin, ja siitä saa improbaturin, jonka voi kompensoida kymmenellä kompensointipisteellä.
Ja pääsykokeilla sitten sinne, mihin halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin 80-luvulla kurssimuotoisen lukion ja tämä nykyinen luokaton lukio ja sen lähes pakollinen pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia ovat todella työllistäviä eli paljon kursseja. Sitten jos haluaisi vielä lukea jotain oikeasti kiinnostavaa kuten yhteiskuntaoppia ja historiaa, kolmatta vierasta kieltä.
Nuoret ei ehdi enää olla nuoria.Käsittääkseni pitkä matematiikka ei ole pakollinen. Nykyään ei edes tarvitse kirjoittaa matematiikkaa pakollisena kuten ennen.
Pitkä matematiikka arvotetaan todistusvalinnassa korkealle lähes paikkaan kuin paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.
Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.
Kirjoitin itse pitkän matematiikan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ja minusta vaikuttaa siltä, että pitkän matematiikan pakollisten kurssien oppimäärästä on todellakin sittemmin karsittu joitain sisältöjä pois. Toisaalta valinnaisia syventäviä kursseja on tainnut tulla lisää.
Vierailija kirjoitti:
Lukujärjestykset pitää laatia itse. Koulun tekemällä kurssitarjottimella olevat kurssit vaihtelevat niin rajusti, että osa kursseista on todella helppoja, koska omaan opintosuunnitelmaan sopivia kursseja on vain muutama.
Sitten taas osa kursseista on niin täynnä että päivät ovat jatkuvasti 8-16 ja läksyt/kokeet/harjoitustyöt tähän päälle.
Mies kävi vahan lukion joka oli ennen kurssimuotoista. Oli muuten helppo, keskiarvoa pystyi nostamaan vielä viimeisenä vuonnakin.
Itse kävin kurssimuotoisen, jossa oli valmiit lukujärjestykset ja kiinteät luokat.
Tämä nykyinen luokaton lukio on raskas. Kuvittele työkavereittesi vaihtuvan muutan viikon välein.
Kävin lukion 90-luvulla ja piti itse tehdä lukujärjestykset ja oli luokaton. Ei siinä mitään vaikeutta ole per se.
Ne, jotka väittävät, että lukio ei ole muuttunut raskaammaksi, eivät tiedä nykytilasta mitään. Kunhan huutelevat sivusta, kuten on tapana. Kolmen lukiolaisen äitinä ja opettajana tiedän, kuinka vaativaa opiskelu nykyään on. Kaikki edellä mainitut seikat pitävät paikkansa. Huonolla tiellä ollaan, kun nuorista puristetaan kaikki ja vähän enemmänkin irti, osa tippuu kelkasta, osa lannistuu ja ahdistuu. Tätähän se on työelämässäkin nykyään.