Miten muka nykylukio uuvuttaa niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Älä usko jos et halua. En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta lukiolaisen äiti ja itse aikanaan lukion käynyt. Todellakaan ei omana aikanani vaadittu yhtä paljon kuin nykyään.

Itsellä on eri kokemus. Ulkopuolelta katsottuna toisten tehtävät ja kotiläksyt saattavat tuntua vaikeammilta. Ethän sinä siellä lukiossa itse istu vaan se lapsesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Kyllä se vain ihan oikeasti on niin. Lähes jokainen 30-vuotta sitten lukionsa käynyt vanhempi huomaa tämän kun vertaa niitä tehtäviä joita lukioissa nykyään pitää tehdä niihin joita itse aikanaan teki. Aina ei ole niin että ennen olitiin fiksuja ja ahkeria ja nyt tyhmiä ja laiskoja.

Yläkoulu on tosiaan nykyään helpompi kun ei ole tasokursseja mutta lukioon tämä ei ole vaikuttanut.

Ota huomioon, että myös opetus on erilaista nykyään. Ihan yhtä lailla nykylapsille olisi kauhistus tehdä niitä meiltä aikoinaan vaadittuja tehtäviä ja pitäisivät niitä vaativina. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten ja kyllä silloinkin oli tehtäviä joka tunnille, analyyseja ja kotiaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Kyllä se vain ihan oikeasti on niin. Lähes jokainen 30-vuotta sitten lukionsa käynyt vanhempi huomaa tämän kun vertaa niitä tehtäviä joita lukioissa nykyään pitää tehdä niihin joita itse aikanaan teki. Aina ei ole niin että ennen olitiin fiksuja ja ahkeria ja nyt tyhmiä ja laiskoja.

Yläkoulu on tosiaan nykyään helpompi kun ei ole tasokursseja mutta lukioon tämä ei ole vaikuttanut.

Ota huomioon, että myös opetus on erilaista nykyään. Ihan yhtä lailla nykylapsille olisi kauhistus tehdä niitä meiltä aikoinaan vaadittuja tehtäviä ja pitäisivät niitä vaativina. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten ja kyllä silloinkin oli tehtäviä joka tunnille, analyyseja ja kotiaineita.

Ei vaan ollut yhtä vaikeita ja isoja kuin nykyiset.

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

Vierailija kirjoitti:

Se mikä nykylukiossa on tosi uuvuttavaa, ovat koeviikot. Minäkin kävin kurssimuotoisen lukion, mutta silloin kokeita oli jakson aikanakin. Nyt kaikki on läjätty jakson viimeiselle viikolle. Ja vaikka totta kai läksyt luetaan joka päivä, koekertaus vaatii kurssin kertaamista ja kun joka päivä vaihtuu aine, se on hankalaa ja uuvuttavaa. Eikä siitä jää asiat yuhtä hyvin PÄÄHÄN kuin jos kertaamiselle jäisi enemmän aikaa. Nyt edellinen aine on pakko tyhjätä nopsaan työmuistista pois, kun uutta ainetta alkaa seuraavaksi päiväksi päntätä. Ei hyvä, muistin kannalta.

1990-luvun lopusta 2000-luvun alkuun lukiossa olleena: tuo ei ole muuttunut, koeviikot oli silloinkin ja kokeita saattoi olla viisi samalla viikolla, eli joka päivä koe. Fiksut voivat kuitenkin tehdä niin, että käyvät vain kirjoittamassa nimen paperiin ja menevät uusintaan, jos ei pysty lukemaan tarpeeksi. Näin minäkin tein pari kertaa lukiossa.

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Kyllä se vain ihan oikeasti on niin. Lähes jokainen 30-vuotta sitten lukionsa käynyt vanhempi huomaa tämän kun vertaa niitä tehtäviä joita lukioissa nykyään pitää tehdä niihin joita itse aikanaan teki. Aina ei ole niin että ennen olitiin fiksuja ja ahkeria ja nyt tyhmiä ja laiskoja.

Yläkoulu on tosiaan nykyään helpompi kun ei ole tasokursseja mutta lukioon tämä ei ole vaikuttanut.

Ota huomioon, että myös opetus on erilaista nykyään. Ihan yhtä lailla nykylapsille olisi kauhistus tehdä niitä meiltä aikoinaan vaadittuja tehtäviä ja pitäisivät niitä vaativina. Minä kirjoitin ylioppilaaksi 20 vuotta sitten ja kyllä silloinkin oli tehtäviä joka tunnille, analyyseja ja kotiaineita.

Työkaveri mutisi muutama vuosi sitten, että lukiossa pitää käydä materiaali etukäteen ennen tunnille menoa.

Ihmettelin, kunnes oma lapsi meni lukioon. Opettajat eivät ilmeisesti enää opeta vaan jotenkin esitelmöivät. Teini jolla oli 10 matikassa peruskoulussa on huomannut että paljon jäänyt peruskoulun puolella opettamatta ja nyt niiden asioiden kuvitellaan olevan hanskassa.

Kakkahattutäti kirjoitti:

Kai se monelle sellaiselle on rankka, jolla ei ole aidosti edellytyksiä korkea-asteen opintoihin. Jos ei meinaa suoriutua edes lukiosta, on ihan turha haaveilla mistään amk:sta saatika yliopistosta.

Nykyään kun kirjoituksetkin voi hoitaa erissä, ei luulisi olevan liian rankkaa. Mutta onhan se sellaiselle, jolla asioiden abstrahointi ja kirjallinen ilmaisu ovat vaikeita.

Näille nuorille paras paikka olisi ammattikoulu tai oppisopimuskoulutus. Nykyään kaikki pitää saada lukioon, vaikka hyöty nuorelle siitä on nolla.

Miten selität sen että lapseni koki lukion rankaksi mutta silti kirjoitti viisi laudaturia ja yhden eximian? Pitäisikö hänen nyt mennä amikseen hitsarilinjalle kun kerran oli rankkaa lukiossa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

Matematiikassa?

Itse luin pitkän matematiikan sekä peruskoulussa että lukiossa. En tarvinnut preppausta, mutta lukion ja yliopiston sisällöissä ja opetustyyleissä oli niin suuri ero, että työlästä oli.

Proffat olivat lähellä eläkeikää ja pedagogiset taidot nolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävien määrä ja laajuus kasvanut. Itsenäisen työskentelyn lisääntyminen, tiedon määrän kasvaminen vaikeuttaa olennaisen ja oikean löytämista ja digiajan haasteet tuo omat paineensa.Lisäksi kaiken maailman projekteja ja työhön tutustumisjaksoja, joita ei ennen ollut.

Lähde? Peruskoulussa tehtävien määrä on tutkitusti laskenut. Vaikeaa uskoa, että lukiossa olisi toisinpäin. Jos on, niin uupumus johtuu ilmeisesti sitten siitä, että peruskoulussa on päästy liian helpolla.

Älä usko jos et halua. En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta lukiolaisen äiti ja itse aikanaan lukion käynyt. Todellakaan ei omana aikanani vaadittu yhtä paljon kuin nykyään.

Itsellä on eri kokemus. Ulkopuolelta katsottuna toisten tehtävät ja kotiläksyt saattavat tuntua vaikeammilta. Ethän sinä siellä lukiossa itse istu vaan se lapsesi.

Kyllä 30 vuotta lukion jälkeen maailmaa ja korkeakouluopintoja nähnyt aikuinen osaa arvioida minkä tasoisia ne lukiolaisen tehtävät ovat. Ja todellakin ovat paljon enemmän kypsyyttä vaativia kuin itselläni aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokattomassa lukiossa viiteryhmä vaihtuu. Tämä ei ole nuorelle hyväksi.

Omaa opintopolkua pitää suunnitella.

Yliopistojen ensikertslsisuus ja pitkän matematiikan arvottaminen yliopistoon pääsemiseksi.

Tieto myös yliopiston rajoitetusta opiskeluoikeudesta.

Vrt. lukio ennen: valitsit kielet, pitkän/laajan matematiikan ja fysiikan. Opiskelit samassa porukassa, samojen opettajien janssa.

Ai menikö lukio pipariksi? Yo-kokeet epäonnistuivat? No, päättää pääsykokeisiin ja pääsen sisään. Yliopistovuisina sai tarvittaessa hengähtää, kun opinnot saattoivat pitkittyä. Välisdä sai tehdä töitä, matkustella, tehdä lapsia.

Ainakin meidän lukio on ollut jo 30 vuotta sitten luokaton. Mitään muutosta siinä asiassa ei ole tapahtunut.

Mä kirjoitin v. 1994, ja kävin lukion "luokallisena". Siskollani (kirjoitti v. 2000?) oli luokaton lukio jo.

Kirjoitin 1985 kurssimuotoinen lukio, veljeni kirjoitti 1996 ja luokaton lukio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä nykylukiossa on tosi uuvuttavaa, ovat koeviikot. Minäkin kävin kurssimuotoisen lukion, mutta silloin kokeita oli jakson aikanakin. Nyt kaikki on läjätty jakson viimeiselle viikolle. Ja vaikka totta kai läksyt luetaan joka päivä, koekertaus vaatii kurssin kertaamista ja kun joka päivä vaihtuu aine, se on hankalaa ja uuvuttavaa. Eikä siitä jää asiat yuhtä hyvin PÄÄHÄN kuin jos kertaamiselle jäisi enemmän aikaa. Nyt edellinen aine on pakko tyhjätä nopsaan työmuistista pois, kun uutta ainetta alkaa seuraavaksi päiväksi päntätä. Ei hyvä, muistin kannalta.

1990-luvun lopusta 2000-luvun alkuun lukiossa olleena: tuo ei ole muuttunut, koeviikot oli silloinkin ja kokeita saattoi olla viisi samalla viikolla, eli joka päivä koe. Fiksut voivat kuitenkin tehdä niin, että käyvät vain kirjoittamassa nimen paperiin ja menevät uusintaan, jos ei pysty lukemaan tarpeeksi. Näin minäkin tein pari kertaa lukiossa.

Toki kaikki riippuu siitä, mihin sitä vertaa. Kurssimuotoisen lukion alkuvuosina ei ollut koeviikkoja.

Kertauksiin meneminen ei välttämättä toimi, koska ne ovat uuden jakson puolella normi lukkarin keskellä, mikä haittaa myös kertaamista. Joskus toki hyvä ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

En ole kyllä kuullutkaan.

(kieltä HYY:ssä opiskeleva)

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

En ole ap, mutta luonnollisesti osa aiemmin opetetusta sisällöstä putoaa pois. Eihän se niin mene, että 60-luvun jälkeen lukion oppimäärään on sisällytetty 500% enemmän tietoa vain siksi, että tietoa on tullut lisää. Kyllä ne laajuudet ja tuntimäärät on sopeutettu niin, ettei nykylukio vie yhtään sen enempää aikaa. Ehkä opiskelu tuntuu vaikeammalta, koska keskittyminen on nykyään vaikeampaa.

Ennen lukioon menivät älykkäimmät, nykyään myös tyhmät. Tottakai tyhmät kokevat lukion vaikeaksi ja uuvuttavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap kuvittelee että lukion bilsassa ja mantsassa opetetaan jos ajattelee ettei mitään uutta ole tullut 20-30 vuodessa?

Esim. Bilsan kurssi 5, geeniteknologian sovellukset yms.

Mantsa 4, geomedia, paikkatietosovelluksia jne.

Ei mitään uutta sitten ysärin..?

En ole ap, mutta luonnollisesti osa aiemmin opetetusta sisällöstä putoaa pois. Eihän se niin mene, että 60-luvun jälkeen lukion oppimäärään on sisällytetty 500% enemmän tietoa vain siksi, että tietoa on tullut lisää. Kyllä ne laajuudet ja tuntimäärät on sopeutettu niin, ettei nykylukio vie yhtään sen enempää aikaa. Ehkä opiskelu tuntuu vaikeammalta, koska keskittyminen on nykyään vaikeampaa.

Tuota tietomäärää on kyllä aivan opetushallitus tutkinut ja sen on todettu kasvaneen. Katson, jos löydän helposti sulle linkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työmäärä on opiskelijalle ihan järkyttävä. Oman lapsen ruotsin ope kuvittelee ettei opiskelijat opiskele muuta kuin ruotsia, joka ilta menee ruotsin tehtäviin pari tuntia. Vaatimustaso verrattuna yläkouluun on jäätävä.

Ja sitten kun tämä toistuu joka aineen kohdalla...

Tai oisko yläkoulun vaatimustaso romahtanut ja lukion pysynyt ennallaan?

Minulla on äitinä 25 vuoden kokemus perusopetuksesta, yläkoulun vaatimustaso ei ole romahtanut.

Hyvä jos noin on. Ala-asteen vaatimustaso nimittäin on romahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten yliopistoissa on täytyy nykyään järjestää preppauskursseja monille siellä aloittaville? Nimenomaan yliopistoissa tason laskun huomaa selvemmin.

Matikka lienee lähes ainoa aine jossa noin pitää tehdä. Sen vaatimustaso ja myös osaamistaso on tosiaan laskenut entisestä.

Myös kielitaito on heikentynyt.

Olen ylioppilas noin 25 vuoden takaa. Ihan samat kurssimuotoisuudet, koeviikot, tekstianalyysit ja mediakriittisyydet silloinkin siellä olivat. Ja prässätä yritettiin opettajien taholta.

Muistan abivuoden syyslukukauden ekan päivän, kun reksi piti meille aivan järjettömän puheen, jonka sisältönä oli että nyt täytyy lopettaa kaikki harrastukset, panna ystävyyssuhteet jäähylle eikä edes harkita seurustelua ennen seuraavaa huhtikuuta.

Kaverin kanssa me katsottiin toisiamme ja käveltiin kaljalle. Olimme olleet vaihto-oppilaina, joten ikäkin riitti.

Maailma on muuttunut, mutta väitän että juuri somen puutteen vuoksi olimme rentoja ja pikkuisen pitkästyneitäkin, ja sellaisina valmiimpia kaikkiin näihin koitoksiin kuin nykyajan nuoret.

Toki nyt kun alan muistella, parilla saman ikäluokan abilla puhkesi skitsofrenia kirjoituksiin valmistautuessa. En syytä siitä reksiä, mutta hyvä olisi nuoria opettaa kohtuullisuuteen myös opiskelun kanssa.