Miten sinä vastaisit äidillesi tällaisiin kommentteihin?
-Pitääkö sitä meikata joka päivä ja noin paljon?
-Taasko laitat lippiksen päähän, etkä laita tukkaa?
-Sulla on taas maha kasvanut
-Sulla on liian lyhyt paita, miksi et osta tunikoita
Siis tätä on nyt tiedossa viikon verran, ikää mulla on jo 45v.
Tunnistaako kukaan muu tällaista? Mitä tällaiseen voi vastata kun ei haluttaisi tappelemaankaan alkaa?
Kommentit (90)
Oma äitini on suuttunut monesti minulle harrastuksistani, "on aikaa käydä salilla, mutta häntä ei auteta", "niin hieno ja herraskainen harrastus se avantouinti", x:n (miesystävän) kanssa kyllä käuydään retkeilemässä, mutta hänelle (äidille) ei ole aikaa jne... Olen 48v.
Oma äitini on suuttunut monesti minulle harrastuksistani, "on aikaa käydä salilla, mutta häntä ei auteta", "niin hieno ja herraskainen harrastus se avantouinti", x:n (miesystävän) kanssa kyllä käuydään retkeilemässä, mutta hänelle (äidille) ei ole aikaa jne... "ei ole kyllä hyvä kampaaja sinulle", "tuosta ei kyllä parane enempää lihoa" jne Olen 48v.
Äitini on jo kuollut, joten en mitään.
Olen alkanut sanomaan yhtä napakasti takaisin. Suuttuu jos suuttuu. En kuitenkaan ole arvostelua aloittanut, siitä pahoittaisi mielensä varmasti.
Äitinne näkevät totuuden ja kun heillä on jo ikää eikä enää syytä mielistellä lapsiaan tai silitellä totuutta siitä millaisia k..u..s..i..päitä heidän lapsensa ovat, he sanovat asian suoraan. Totuus on sitten lasten vaikea kestää, tietysti. Katsokaa peiliin älkääkä syytelkö muita!
Onhan se joskus nuorempana jotain sanonut. Mitäpä siihen toteamaan muuta kuin että tiedän, mä olen aika näyttävä, sulla ei toimis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tähän astisista vastauksista, olen yrittänyt ottaa niin huumorilla kuin välillä sanonut ikävästikin takaisin. Aina sama juttu kun nähdään ja kaikenlaisia muita kommentteja lisää. Olen huomannut, että tämä on alkanut nyt kun olen muutama vuosi sitten eronnut; ehkä ei miehen aikana kehdannut laukoa näitä kommentteja. Olen myös yrittänyt ajatella niin, että tullut ikää ja tylsistyneenä viettää kotona aikaa, kai se sitten puretaan minuun. Tympäisee kyllä
Niin, äitisi ajattelee, ettet löydä uutta miestä, kun sinun mahasi on iso ja käytät liian lyhyitä paitoja ja liikaa meikkiä ja lippalakkeja.
No se äiti on oikeassa....
Kysyt äidiltäsi meinasiko elää vielä pitkäänkin täällä muiden riesana.
Meillä taas sanoo aina kun nähdään niin oletpa taas laihtunut, tai lihonut, sen takia ei viitsi niin usein nähdä, kun kommentit koskevat aina ulkonäköä.
Äiti, olen jo 45 v. aikuinen ihminen, älä puutu ulkonäkööni tai pukeutumiseeni.
Tätä sitten toistat sata kertaa, etkä yhtään puolustele ja keskustele ulkonäöstäsi äitisi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tähän astisista vastauksista, olen yrittänyt ottaa niin huumorilla kuin välillä sanonut ikävästikin takaisin. Aina sama juttu kun nähdään ja kaikenlaisia muita kommentteja lisää. Olen huomannut, että tämä on alkanut nyt kun olen muutama vuosi sitten eronnut; ehkä ei miehen aikana kehdannut laukoa näitä kommentteja. Olen myös yrittänyt ajatella niin, että tullut ikää ja tylsistyneenä viettää kotona aikaa, kai se sitten puretaan minuun. Tympäisee kyllä
Niin, äitisi ajattelee, ettet löydä uutta miestä, kun sinun mahasi on iso ja käytät liian lyhyitä paitoja ja liikaa meikkiä ja lippalakkeja.
No se äiti on oikeassa....
Päinvastoin, äiti on sitä mieltä, että kun minulla on 7v lapsi, niin en tarvitse miestä vuosiin vielä ollenkaan.
t.Ap
Kun meinasin ottaa kissan niin sanoo, älä ota mitään eläintä riesaksi, no kissa on ollut jo 12 vuotta.
Ap mulla SAMANLAINEN äiti, vähän pahempi vaan vielä. Sen kommentteja:
- siitäs sait, nythän opit (kun sain potkut)
- olet hirveän näköinen (olin lihonut hieman)
- toivottavasti saat potkut ja tulee ero sulle
- siitäs sait (keskenmenon tullessa)
- kunpa sulla menisi todella huonosti!
Ihan silkkaa pahansuopuutta. Olen myös yli 40 ja vasta alkanut tajuamaan että tuo on HENKISTÄ VÄKIVALTAA. Äiti osaa olla muille ihmisille mukava ja kohtelias eli ei ole mikään vahinko että mulle laukoo tollasia.
Se tekee niin koska voi. Lapsuudenperheessä roolini oli olla syntipukki jota haukuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tähän astisista vastauksista, olen yrittänyt ottaa niin huumorilla kuin välillä sanonut ikävästikin takaisin. Aina sama juttu kun nähdään ja kaikenlaisia muita kommentteja lisää. Olen huomannut, että tämä on alkanut nyt kun olen muutama vuosi sitten eronnut; ehkä ei miehen aikana kehdannut laukoa näitä kommentteja. Olen myös yrittänyt ajatella niin, että tullut ikää ja tylsistyneenä viettää kotona aikaa, kai se sitten puretaan minuun. Tympäisee kyllä
Niin, äitisi ajattelee, ettet löydä uutta miestä, kun sinun mahasi on iso ja käytät liian lyhyitä paitoja ja liikaa meikkiä ja lippalakkeja.
No se äiti on oikeassa....
Päinvastoin, äiti on sitä mieltä, että kun minulla on 7v lapsi, niin en tarvitse miestä vuosiin vielä ollenkaan.
t.Ap
Sanotko koskaan äidillesi vastaan? Älä puutu asioihini.
Vierailija kirjoitti:
vastaisin hiljaisuudella ja kiristelisin hampaitani ja muistaisin, että ystäväni äiti kuoli eilen.
Onnekas paskiainen, sai suljettua räpätyksen parilla metrillä rapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia tähän astisista vastauksista, olen yrittänyt ottaa niin huumorilla kuin välillä sanonut ikävästikin takaisin. Aina sama juttu kun nähdään ja kaikenlaisia muita kommentteja lisää. Olen huomannut, että tämä on alkanut nyt kun olen muutama vuosi sitten eronnut; ehkä ei miehen aikana kehdannut laukoa näitä kommentteja. Olen myös yrittänyt ajatella niin, että tullut ikää ja tylsistyneenä viettää kotona aikaa, kai se sitten puretaan minuun. Tympäisee kyllä
Niin, äitisi ajattelee, ettet löydä uutta miestä, kun sinun mahasi on iso ja käytät liian lyhyitä paitoja ja liikaa meikkiä ja lippalakkeja.
No se äiti on oikeassa....
Päinvastoin, äiti on sitä mieltä, että kun minulla on 7v lapsi, niin en tarvitse miestä vuosiin vielä ollenkaan.
t.Ap
Sanotko koskaan äidillesi vastaan? Älä puutu asioihini.
Tottakai sanon. Me siis nähdään 3-5 kertaa vuodessa ja pari ekaa päivää menee kivasti ja sitten kaikki onkin taas väärin tehty ja eletty. Lapsikin on sitä ja tätä kun siellä ollaan, muun ajan sitten vinkuu kun asutaan liian kaukana..
Ja sitten kun sanon vastaan, niin olen vain kauhean itsepäinen...
Tää harmittaa, sillä jokunen vuosi sitten meillä oli vielä mukavaa yhdessä.
t.ap
Ikävää. Mä olen vähän jäävi neuvomaan kun oma äitini on kuollut ja itsekin sorrun virheisiin lapsilleni puhuessa.
Mitä jos vastaat kaikkeen "Mäkin rakastan sua, äiti", se voisi pysäyttää hänet miettimän, mitä juuri suustaan päästi. Ja jos ei, niin toisto ehkä opettaa.
On tuo rasittavaa, kun äideillä on niin tiukka ote lastensa sielusta. Voimia ❤
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin viestin, jossa kertoisin, että oon kyllästynyt ulkonäköni ja pukeutumiseni arvosteluun. Jatkossa lähden saman tien kotiin, jos näin tapahtuu.
Sitten jatkossa lähtisin. Mitään sanomatta, heti, aina.
Aikanaan äiti ehdollistuu lopettamaan.
Tämä on mielestäni paras neuvo. Selkein tapa osoittaa, missä menee raja. Ei jätä tulkinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Äiti, olen jo 45 v. aikuinen ihminen, älä puutu ulkonäkööni tai pukeutumiseeni.
Tätä sitten toistat sata kertaa, etkä yhtään puolustele ja keskustele ulkonäöstäsi äitisi kanssa.
Jatkoa vielä. Oma äitini kommentoi hiuksiani jostain syystä aina.
Lopulta sanoin että lopeta jo. Haluatko että kommentoin sinun hiuksiasi jokainen kerta kuin nähdään? Kuvitteletko, että ne ovat minun mielestäni hienot ja hyvin leikatut?
Mitä sitä selittelemään tässä esimerkkivastaukset:
"-Pitääkö sitä meikata joka päivä ja noin paljon?" - Kyllä.
"-Taasko laitat lippiksen päähän, etkä laita tukkaa?" - Kyllä.
"-Sulla on taas maha kasvanut" - Vai siltä sinusta näyttää.
"-Sulla on liian lyhyt paita, miksi et osta tunikoita" - Koska en halua