Hah! Tyytyväinenkin lapsi on viallinen, neuvolasta lähete aivokuvaan

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"]

Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta.

[/quote]

Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa.

Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma....

15
[/quote]

Kyllä väitän koska näin oli.
[/quote]

Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:58"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:42"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:24"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:06"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:52"] Esim autistiset vauvat voivat olla itkemättä. Itku on vauvan kommunikaatiota. Vauvan tarpeisiin on vaikeampi vastata ilman itkua. Itku on monella tapaa tärkeä vauva iässä, jos se puuttuu, puuttuu vauvan suojamekanisti ja tai vauvalla voi olla esim kommunikaatio vaikeuksia yms [/quote] Autistinen viisivuotias sen sijaan saa jo aika näyttäviä raivareita. Ja aivokuvaa ei käytetä LAINKAAN autismikirjon tutkimuksissa.   Että se siitä sun teoriastasi. 15 [/quote]   Et taida ymmärtää autismin kirjoa, kun sanot että 5-vuotias autismi saa raivareita. Ja että aivokuvaa ei käytetä lainkaan autismin tutkimisessa? On varmaan hauskaa levitellä virheellistä tietoa keskustelupalstoilla.   http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/autismi-ndash-aiheuttajageeneista-aivojen-kuvantamiseen/#.VB_oH_l_uFU   http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?type=1/news_id=11657/Autismi+n%E4kyy+jo+puolivuotiaan+aivoissa         [/quote] Älä nyt ole hölmö. Autististen lasten yleisimpiä käyttäytymiseen liittyviä haasteellisuuksia on juurikin kovat ja pitkäkestoiset raivarit, joita lapset saavta rutiinien poikkeamista yms. asioista, jotka meistä normaali-ihmisistä vaikuttavat ehkä omituisilta, mutta jotka autismikirjolaiselle ovat hyvinkin loogisia. Esim. oma as-lapseni hermostui aina siirtymätilanteissa, jos asiat etenivät poikkeavasti, vaikkapa isosisko ehti laittaa kotiintullessa rappukäytävään valot, vaikka hän oli tottunut laittamaan ne itse. Sitä karjuvaa ja siskoaan takaa jahtaavaa viisivuotiasta ei todellakaan olisi kukaan sanonut TUNTEETTOMAKSI... Kipuaistimus oli ja on yhä nyt teini-iässä poikkeavaa, kuten olen moneen otteeseen sanonutkin. Autismikirjon diagnostiikassa ei vielä SUOMESSA käytetä aivojen magneettikuvaa. Tutkimukset tehdään tarkkailemalla lapsen toimintaa erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa, haastattelemalla vanhempia. Lisäksi puhe- ja toimintaterapeutit testaavat lapsen, samoin lastenpsykiatri, lastenneurologi ja yleislääkäri. Geenitestejä ja unitutkimusta käytetään poissulkemaan mahdollisia muita sairauksia, joskus magneettikuvaa - mutta siitä ei aloiteta, eikä se ole keskeinen metodi. Laittamasi linkit liittyvät uuteen lääketieteelliseen tutkimukseen, jolla ei ole yksittäisen tavislapsen diagnosoinnin kanssa vielä mitään tekemistä. Ehkä joskus, muttei vielä. Ekassa linkissä ei edes puhuttu magneettikuvasta, vaan silmän liiketutkimuksista. 15 [/quote] Kuten jo monta kertaa olen maininnut. Meillä magneettikuva oli osana asperger tutkimusta. Tuskin olemme ainoa tapaus . [/quote] Huokaus. Se ei silti tee siitä autismitutkimusmetodia, eikä varsinkaan ensisijaista. Kuka tässä nyt voisi lopettaa jo    sen virheellisen tiedon levittämisen... 15 [/quote] Kuka on sanonut sitä ensisijaiseksi. Sinä sanoit, ettei kuulu ollenkaan tutkimukseen. Kyllä kuuluu nimenomaan poissulkevana kuten geenitestitkin. Ei ehkä kaikilla ja riippunee tutkimuspaikastakin. Älä siis levitä väärää tietoa.

[/quote]

No sinä siinä olet jo toista sivua inttänyt, että ap:n muksulla voi ollakin kyse autismikirjosta, kun se on menossa magneettikuvaan. Vieläpä oikein hait linkkejä, joilla yritit todistaa, että magneettikuvaus on autismin diagnosoinnin työkalu (vaikka sillä on tutkittu autismin vaikutusta ja syntyä lääketieteellisissä pienissä otantatutkimuksissa).

Minä sanoin jo moneen kertaan, ettei magneettikuvaa tilata lapsen autismin toteamiseksi. Korkeintaan poissulkemisdiagnostiikkaa varten, mutta ei silloinkaan ekana. Joten lopeta nyt jo.

15
[/quote]

En ole maininnut mitään aloittajan lapsen mahdollisesta ongelmasta. Enkä ole liittänyt yhtään ainoaa linkkiä. En edes lukenut linkkejä , joita näkyy jossain olevan.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:04"]

Niin, tässähän juuri aletaan tutkia. Ja joku dg pitää kertoa jos lapsi/ihminen kuvauksiin laitetaan. Tulosten jälkeen asiaa tarkennetaan

[/quote]

Ei. Voidaan esittää huoli esim. kivun aistimisesta tai tunnereagoinnin puutteellisuudesta, mutta vanhemmalle ei sanota, että "tuo voi olla aivokasvain", mikä on aivan älytön epäily noilla "oireilla".

Pään magneettikuvaukseen viisivuotias joudutaan yleensä nukuttamaan. Tutkimus maksaa viitisen sataa euroa. Kannattaiskohan alottaa tutkimukset jostain järkevämmästä päästä?

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli.

[/quote]

Eli sinun mielestäsi ap:n lapsella epäilläänkin autismia?

;-)) no hyvä että myönsit, kun tuolla jo jossain sanoit, että et sä muka väitä, että se olisi ensijainen tutkimusmetodi. Ja silti nyt siis ap:n kersa ollaan panemassa ekana tutkimustoimena aivokuvaa.... 

Ap:n äidilliseen itsetuntoon taisi nyt tulla vain liian suuri kolaus kun rakas poikasi (ainokainen, ehkä?) ei olekaan muiden mielestä yhtä täydellinen kuin omasta mielestäsi on. Tervetuloa, tätä se on, se äitinä oleminen, tulet muuten huomaamaan saman asian vielä monta kertaa.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin.

[/quote]

Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.

Erikoissairaanhoito seuloo tulleistä lähetteistä ne, jotka tutkimukseen otetaan. Jos neuvolan/muun lähettävän tahon perusteet tuntuvat heiveröisiltä, ei lastenneurologia ota asiakasta vastaan vaan käskee tehdä tarkentavat tutkimukset ensin perusterveydenhuollossa. Ihan huvin vuoksi erikoissairaanhoito ei siis teitä ota vastaan, vaan jos kutsu tutkimukseen tulee, on siihen varmasti ihan syytä.

Ylipäänsä ihmettelen näitä kommentteja täällä että "sitten se puheterapeutti/toimintaterapeutti/neurologi ihmetteli että mitä me täällä tehdään, miksi on lähetetty". Todella epäammattimaista arvostella lähettävää tahoa asiakkaalle. Sekä asiakkaiden että ammattilaisten pitää muista se, että neuvolassa th näkee lasta hyvin lyhyen ajan, jonka aikana pitää nopeasti tehdä päätös jatkoon lähettämisesta. Tietenkin välillä käy niin, että esim. lapsen taidot eivät tule neuvolatarkastuksessa aivan täysin esiin ja ohjataan eteenpäin. Se tutkiva taho (esim. toimintaterapeutti) pystyy käyttämään paljon enemmän aikaa lapsen arvioimiseen ja saa siksi luotettavan tuloksen. Välillä se tulos sitten on, että ei jatkotoimenpiteitä, mutta itse ainakin koen, että mieluummin muutama sellainen lapsi arvioitavaksi, kuin liian tiukat seulat jotka eivät löydä apua tarvitsevia.

t. neuvolan puheterapeutti, joka saa lähetteitä neuvolasta ja ohjaa itse erikoissairaanhoitoon.

Meilläkin on sellainen tyytyväinen ja iloinen vauva. Ihan pienestä saakka on itkenyt ainoastaan nälkää tai väsymystä tai pahimpia kolhuja ja niistä kolhuistakin toipuu nopeasti. Esimerkiksi ensimmäisiä rokotuksia itki ihan vain puolisen minuuttia, sen jälkeen ei niitäkään. Terkkari sanoi vaan, että reipas poika.

Jos nälkää ja väsymystä ennakoi hyvällä päivärytmillä, eikä satu isompia kaatumisia tai pään kolhimisia, niin saattaa mennä viikkoja tai kuukausiakin ettei pojasta lähde yhtään itkua.

Olisipa aika kummaa, jos tyytyväisyyden takia lähetettäisiin jonnekin aivokuviin.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:58"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:42"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:24"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:06"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:52"] Esim autistiset vauvat voivat olla itkemättä. Itku on vauvan kommunikaatiota. Vauvan tarpeisiin on vaikeampi vastata ilman itkua. Itku on monella tapaa tärkeä vauva iässä, jos se puuttuu, puuttuu vauvan suojamekanisti ja tai vauvalla voi olla esim kommunikaatio vaikeuksia yms [/quote] Autistinen viisivuotias sen sijaan saa jo aika näyttäviä raivareita. Ja aivokuvaa ei käytetä LAINKAAN autismikirjon tutkimuksissa.   Että se siitä sun teoriastasi. 15 [/quote]   Et taida ymmärtää autismin kirjoa, kun sanot että 5-vuotias autismi saa raivareita. Ja että aivokuvaa ei käytetä lainkaan autismin tutkimisessa? On varmaan hauskaa levitellä virheellistä tietoa keskustelupalstoilla.   http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/autismi-ndash-aiheuttajageeneista-aivojen-kuvantamiseen/#.VB_oH_l_uFU   http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?type=1/news_id=11657/Autismi+n%E4kyy+jo+puolivuotiaan+aivoissa         [/quote] Älä nyt ole hölmö. Autististen lasten yleisimpiä käyttäytymiseen liittyviä haasteellisuuksia on juurikin kovat ja pitkäkestoiset raivarit, joita lapset saavta rutiinien poikkeamista yms. asioista, jotka meistä normaali-ihmisistä vaikuttavat ehkä omituisilta, mutta jotka autismikirjolaiselle ovat hyvinkin loogisia. Esim. oma as-lapseni hermostui aina siirtymätilanteissa, jos asiat etenivät poikkeavasti, vaikkapa isosisko ehti laittaa kotiintullessa rappukäytävään valot, vaikka hän oli tottunut laittamaan ne itse. Sitä karjuvaa ja siskoaan takaa jahtaavaa viisivuotiasta ei todellakaan olisi kukaan sanonut TUNTEETTOMAKSI... Kipuaistimus oli ja on yhä nyt teini-iässä poikkeavaa, kuten olen moneen otteeseen sanonutkin. Autismikirjon diagnostiikassa ei vielä SUOMESSA käytetä aivojen magneettikuvaa. Tutkimukset tehdään tarkkailemalla lapsen toimintaa erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa, haastattelemalla vanhempia. Lisäksi puhe- ja toimintaterapeutit testaavat lapsen, samoin lastenpsykiatri, lastenneurologi ja yleislääkäri. Geenitestejä ja unitutkimusta käytetään poissulkemaan mahdollisia muita sairauksia, joskus magneettikuvaa - mutta siitä ei aloiteta, eikä se ole keskeinen metodi. Laittamasi linkit liittyvät uuteen lääketieteelliseen tutkimukseen, jolla ei ole yksittäisen tavislapsen diagnosoinnin kanssa vielä mitään tekemistä. Ehkä joskus, muttei vielä. Ekassa linkissä ei edes puhuttu magneettikuvasta, vaan silmän liiketutkimuksista. 15 [/quote] Kuten jo monta kertaa olen maininnut. Meillä magneettikuva oli osana asperger tutkimusta. Tuskin olemme ainoa tapaus . [/quote] Huokaus. Se ei silti tee siitä autismitutkimusmetodia, eikä varsinkaan ensisijaista. Kuka tässä nyt voisi lopettaa jo    sen virheellisen tiedon levittämisen... 15 [/quote] Kuka on sanonut sitä ensisijaiseksi. Sinä sanoit, ettei kuulu ollenkaan tutkimukseen. Kyllä kuuluu nimenomaan poissulkevana kuten geenitestitkin. Ei ehkä kaikilla ja riippunee tutkimuspaikastakin. Älä siis levitä väärää tietoa. [/quote] No sinä siinä olet jo toista sivua inttänyt, että ap:n muksulla voi ollakin kyse autismikirjosta, kun se on menossa magneettikuvaan. Vieläpä oikein hait linkkejä, joilla yritit todistaa, että magneettikuvaus on autismin diagnosoinnin työkalu (vaikka sillä on tutkittu autismin vaikutusta ja syntyä lääketieteellisissä pienissä otantatutkimuksissa). Minä sanoin jo moneen kertaan, ettei magneettikuvaa tilata lapsen autismin toteamiseksi. Korkeintaan poissulkemisdiagnostiikkaa varten, mutta ei silloinkaan ekana. Joten lopeta nyt jo. 15 [/quote] En ole maininnut mitään aloittajan lapsen mahdollisesta ongelmasta. Enkä ole liittänyt yhtään ainoaa linkkiä. En edes lukenut linkkejä , joita näkyy jossain olevan.

[/quote]

Ok. Siinä tapauksessa pieni kurssi nettietiketistä. Jos sekaannut toisten kirjoittajien ketjuun, ilmaise, että kirjoitat ohiksena tai vaikkapa että "en ole tuo, jolle kommentoit, mutta...". Kuten ylempää näet, sinä hyppäsit ketjuun sitten ihan keskeltä....

Koska kirjoitat allekirjoittamatta kommenttiasi (voi vaikkapa käyttää ekan kommenttinsa numeroa, kuten minä), on mahdoton sanoa, kuka ketjuun pompahtavista vastaväittäjistä on kirjoittanut mitäkin.

15

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Tuota noin. Minä olen vanhempainlomalla oleva juristi. Millä laillisella perusteella lapselle teetetään kokeita, jotka eivät kuulu määritetyn ongelman selvittämiseen? Lapsen huoltajilla on oikeus tietää, miksi lasta tutkitaan ja millaisia keinoja tutkimuksessa käytetään. Mihin tarkoitukseen näinä yhteiskunnan vararikon aikana on tehty ylimääräinen tutkimus, joka ei kuulu käsillä olevan ongelman selvittämiseen? Ja kenen päätöksellä? Kiitos. [/quote] Nuo tutkimukset nyt vaan kuuluvat osana tutkimukseen jos lääkäri pitää niitä tarpeellisina. Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. Usein lääketieteellisessä tutkimuksessa poissuljetaan asioita. Esim epäillään autismin kirjon häiriötä ja halutaan varmistaa etteivät oireet johdu jostain elimellisestä syystä tai kromosomimuutoksesta.

[/quote]

Voit olla ihan mikä tahansa erityispedagogi tai yliterveydenhoitaja, mutta lain mukaan kaiken potilaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan tai potilaan huoltajien kanssa. a)Siitä seuraa, että kaikkien tehtyjen tutkimusten pitää kohdistua sen sairauden tai ongelmen selvittämiseen, josta potilaan tai potilaan huoltajien kanssa on yhteisymmärryksessä päätetty (Laki Potilaan Oikeuksista). b)Siitä seuraa, että mitään sellaista, jonka tarkoitusperiä ei ole kerrottu potilaalle tai potilaan huoltajille, ei ole oikeus tutkia. Esimerkki: Potilaalla epäillään diabetesta. Lääkärin ja potilaan yhteisymmärryksen tuloksena potilaasta otetaan tutkimukset, jotka voivat joko vahvistaa tai kumota epäilyn. Jos lääkäri samaan aikaan huomaa, että potilaalla näyttää olevan myös kynsisieni, hän ei voi otattaa sen toteavaa näytettä kysymättä asiasta potilaalta ja kirjaamatta asiaa sairauskertomukseen. 

Ymmärsikö erityispedagogi? T: juristi

no meillä terkka oli lähettämässä 6kk vauvaa ties mihin tutkimuksiin, kun oli liian aurinkoinen & iloinen eikä itkenyt edes rokottaessa! onneksi neuvolan lääkäri oli järkevämpi..

Siis onko 79=83? Tyyli haisee samalta noissa.

Kommentissasi 79 väität, että ap:n lapsella tutkitaankin autismia. "Kyllä väitän." Sitten kommentissasi 83 sanotkin, että et ole maininnut mitään ap:n lapsen mahdollisesta ongelmasta.

Kannattaisko syödä jotain, että verensokerisi nousee? Tai hidastaa kommentointitahtia, että logiikka ei lopsu noin pahasti.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:27"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Tuota noin. Minä olen vanhempainlomalla oleva juristi. Millä laillisella perusteella lapselle teetetään kokeita, jotka eivät kuulu määritetyn ongelman selvittämiseen? Lapsen huoltajilla on oikeus tietää, miksi lasta tutkitaan ja millaisia keinoja tutkimuksessa käytetään. Mihin tarkoitukseen näinä yhteiskunnan vararikon aikana on tehty ylimääräinen tutkimus, joka ei kuulu käsillä olevan ongelman selvittämiseen? Ja kenen päätöksellä? Kiitos. [/quote] Nuo tutkimukset nyt vaan kuuluvat osana tutkimukseen jos lääkäri pitää niitä tarpeellisina. Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. Usein lääketieteellisessä tutkimuksessa poissuljetaan asioita. Esim epäillään autismin kirjon häiriötä ja halutaan varmistaa etteivät oireet johdu jostain elimellisestä syystä tai kromosomimuutoksesta.

[/quote]

Voit olla ihan mikä tahansa erityispedagogi tai yliterveydenhoitaja, mutta lain mukaan kaiken potilaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan tai potilaan huoltajien kanssa. a)Siitä seuraa, että kaikkien tehtyjen tutkimusten pitää kohdistua sen sairauden tai ongelmen selvittämiseen, josta potilaan tai potilaan huoltajien kanssa on yhteisymmärryksessä päätetty (Laki Potilaan Oikeuksista). b)Siitä seuraa, että mitään sellaista, jonka tarkoitusperiä ei ole kerrottu potilaalle tai potilaan huoltajille, ei ole oikeus tutkia. Esimerkki: Potilaalla epäillään diabetesta. Lääkärin ja potilaan yhteisymmärryksen tuloksena potilaasta otetaan tutkimukset, jotka voivat joko vahvistaa tai kumota epäilyn. Jos lääkäri samaan aikaan huomaa, että potilaalla näyttää olevan myös kynsisieni, hän ei voi otattaa sen toteavaa näytettä kysymättä asiasta potilaalta ja kirjaamatta asiaa sairauskertomukseen. 

Ymmärsikö erityispedagogi? T: juristi
[/quote] nyt taitaa juristilla olla vaikeuksia ymmärtää....kirjoitin _hyvin_ lyhyesti itkun merkityksestä, en ottanut kantaa ap:n tilanteeseen sanallakaan!

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:26"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:58"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:45"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:42"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:24"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:06"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:52"] Esim autistiset vauvat voivat olla itkemättä. Itku on vauvan kommunikaatiota. Vauvan tarpeisiin on vaikeampi vastata ilman itkua. Itku on monella tapaa tärkeä vauva iässä, jos se puuttuu, puuttuu vauvan suojamekanisti ja tai vauvalla voi olla esim kommunikaatio vaikeuksia yms [/quote] Autistinen viisivuotias sen sijaan saa jo aika näyttäviä raivareita. Ja aivokuvaa ei käytetä LAINKAAN autismikirjon tutkimuksissa.   Että se siitä sun teoriastasi. 15 [/quote]   Et taida ymmärtää autismin kirjoa, kun sanot että 5-vuotias autismi saa raivareita. Ja että aivokuvaa ei käytetä lainkaan autismin tutkimisessa? On varmaan hauskaa levitellä virheellistä tietoa keskustelupalstoilla.   http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/autismi-ndash-aiheuttajageeneista-aivojen-kuvantamiseen/#.VB_oH_l_uFU   http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?type=1/news_id=11657/Autismi+n%E4kyy+jo+puolivuotiaan+aivoissa         [/quote] Älä nyt ole hölmö. Autististen lasten yleisimpiä käyttäytymiseen liittyviä haasteellisuuksia on juurikin kovat ja pitkäkestoiset raivarit, joita lapset saavta rutiinien poikkeamista yms. asioista, jotka meistä normaali-ihmisistä vaikuttavat ehkä omituisilta, mutta jotka autismikirjolaiselle ovat hyvinkin loogisia. Esim. oma as-lapseni hermostui aina siirtymätilanteissa, jos asiat etenivät poikkeavasti, vaikkapa isosisko ehti laittaa kotiintullessa rappukäytävään valot, vaikka hän oli tottunut laittamaan ne itse. Sitä karjuvaa ja siskoaan takaa jahtaavaa viisivuotiasta ei todellakaan olisi kukaan sanonut TUNTEETTOMAKSI... Kipuaistimus oli ja on yhä nyt teini-iässä poikkeavaa, kuten olen moneen otteeseen sanonutkin. Autismikirjon diagnostiikassa ei vielä SUOMESSA käytetä aivojen magneettikuvaa. Tutkimukset tehdään tarkkailemalla lapsen toimintaa erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa, haastattelemalla vanhempia. Lisäksi puhe- ja toimintaterapeutit testaavat lapsen, samoin lastenpsykiatri, lastenneurologi ja yleislääkäri. Geenitestejä ja unitutkimusta käytetään poissulkemaan mahdollisia muita sairauksia, joskus magneettikuvaa - mutta siitä ei aloiteta, eikä se ole keskeinen metodi. Laittamasi linkit liittyvät uuteen lääketieteelliseen tutkimukseen, jolla ei ole yksittäisen tavislapsen diagnosoinnin kanssa vielä mitään tekemistä. Ehkä joskus, muttei vielä. Ekassa linkissä ei edes puhuttu magneettikuvasta, vaan silmän liiketutkimuksista. 15 [/quote] Kuten jo monta kertaa olen maininnut. Meillä magneettikuva oli osana asperger tutkimusta. Tuskin olemme ainoa tapaus . [/quote] Huokaus. Se ei silti tee siitä autismitutkimusmetodia, eikä varsinkaan ensisijaista. Kuka tässä nyt voisi lopettaa jo    sen virheellisen tiedon levittämisen... 15 [/quote] Kuka on sanonut sitä ensisijaiseksi. Sinä sanoit, ettei kuulu ollenkaan tutkimukseen. Kyllä kuuluu nimenomaan poissulkevana kuten geenitestitkin. Ei ehkä kaikilla ja riippunee tutkimuspaikastakin. Älä siis levitä väärää tietoa. [/quote] No sinä siinä olet jo toista sivua inttänyt, että ap:n muksulla voi ollakin kyse autismikirjosta, kun se on menossa magneettikuvaan. Vieläpä oikein hait linkkejä, joilla yritit todistaa, että magneettikuvaus on autismin diagnosoinnin työkalu (vaikka sillä on tutkittu autismin vaikutusta ja syntyä lääketieteellisissä pienissä otantatutkimuksissa). Minä sanoin jo moneen kertaan, ettei magneettikuvaa tilata lapsen autismin toteamiseksi. Korkeintaan poissulkemisdiagnostiikkaa varten, mutta ei silloinkaan ekana. Joten lopeta nyt jo. 15 [/quote] En ole maininnut mitään aloittajan lapsen mahdollisesta ongelmasta. Enkä ole liittänyt yhtään ainoaa linkkiä. En edes lukenut linkkejä , joita näkyy jossain olevan.

[/quote]

Ok. Siinä tapauksessa pieni kurssi nettietiketistä. Jos sekaannut toisten kirjoittajien ketjuun, ilmaise, että kirjoitat ohiksena tai vaikkapa että "en ole tuo, jolle kommentoit, mutta...". Kuten ylempää näet, sinä hyppäsit ketjuun sitten ihan keskeltä....

Koska kirjoitat allekirjoittamatta kommenttiasi (voi vaikkapa käyttää ekan kommenttinsa numeroa, kuten minä), on mahdoton sanoa, kuka ketjuun pompahtavista vastaväittäjistä on kirjoittanut mitäkin.

15

[/quote]

Minä olin tuo alkuperäinen linkkaaja, ja tulin siis korjaamaan nimenomaan tuon ettei aivokuvaa käytetä autisminkirjon tutkimuksissa, sillä tuossahan on nimenomaan tutkimuksia (vaikka silmänliiketutkimus mukaan lipsahtikin). En sen sijaan väitä, että ap:n lapsella olisi autismi. Eikä käsittääkseni ole väittänyt kukaan muukaan. Tämä koko aihe on kuitenkin ap:n kannalta täysin ohimenevää, joten eiköhän jätetä tämä tähän.

Ja ap:lle tsemppiä, toivottavasti lähete tosiaan on turha eikä mitään poikkeavaa löydy.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli.

[/quote]

Eli sinun mielestäsi ap:n lapsella epäilläänkin autismia?

;-)) no hyvä että myönsit, kun tuolla jo jossain sanoit, että et sä muka väitä, että se olisi ensijainen tutkimusmetodi. Ja silti nyt siis ap:n kersa ollaan panemassa ekana tutkimustoimena aivokuvaa.... 

[/quote]

En väitä, että ap:n lapsella olisi autismi. Väitän, että magneettikuvaus voi olla osana autismitutkimusta.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin.

[/quote]

Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.

[/quote]

Osastotutkimusvaihe on aina kun tehdään asperger tutkimukset. Ja toisaalta magneettitutkimus tehtiin jo ennen osastojaksoa.

nyt taitaa juristilla olla vaikeuksia ymmärtää....kirjoitin _hyvin_ lyhyesti itkun merkityksestä, en ottanut kantaa ap:n tilanteeseen sanallakaan!

Juristi osaa myös vääntää rautalangasta:

Ketjussa, josta otin tuon kommenttisi, väität: "... Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. ..." Väittämäsi on umpipotaskaa, koska meillä nimenomaan on olemassa säädökset siitä, millaisia hoitotoimenpiteitä hoitohenkilökunta saa teettää. Lääkäri ei voi teettää mitä tahansa mielenkiintoisiksi havaitsemiaan tutkimuksia, vaan kaikkien tutkimusten ja hoitotoimien pitää liittyä käsillä olevaan ongelmaan so. yleensä sairauteen. Kaikista mainituista toimista pitää myös kirjoittaa merkintä potilaan sairauskertomukseen. Samat säädökset koskevat kaikkea terveydenhuollon toimintaa. Sinä et esim. erityispedagogina saa teettää potilaasta mitään sellaisia testejä, jotka eivät liity määrittelemäsi ongelman tutkimiseen. Lisäksi sinun on hyväksytettävä kaikki haluamasi testit potilaalla tai hänen huoltajallaan. Syy-seuraussuhde on löydyttävä ja se on kirjattava potilaan papereihin.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin.

[/quote]

Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.

[/quote]

Osastotutkimusvaihe on aina kun tehdään asperger tutkimukset. Ja toisaalta magneettitutkimus tehtiin jo ennen osastojaksoa.
[/quote] ei as diagnoosin tarvita välttämättä mitään osastotutkimuksia!!

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:27"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Tuota noin. Minä olen vanhempainlomalla oleva juristi. Millä laillisella perusteella lapselle teetetään kokeita, jotka eivät kuulu määritetyn ongelman selvittämiseen? Lapsen huoltajilla on oikeus tietää, miksi lasta tutkitaan ja millaisia keinoja tutkimuksessa käytetään. Mihin tarkoitukseen näinä yhteiskunnan vararikon aikana on tehty ylimääräinen tutkimus, joka ei kuulu käsillä olevan ongelman selvittämiseen? Ja kenen päätöksellä? Kiitos. [/quote] Nuo tutkimukset nyt vaan kuuluvat osana tutkimukseen jos lääkäri pitää niitä tarpeellisina. Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. Usein lääketieteellisessä tutkimuksessa poissuljetaan asioita. Esim epäillään autismin kirjon häiriötä ja halutaan varmistaa etteivät oireet johdu jostain elimellisestä syystä tai kromosomimuutoksesta.

[/quote]

Voit olla ihan mikä tahansa erityispedagogi tai yliterveydenhoitaja, mutta lain mukaan kaiken potilaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan tai potilaan huoltajien kanssa. a)Siitä seuraa, että kaikkien tehtyjen tutkimusten pitää kohdistua sen sairauden tai ongelmen selvittämiseen, josta potilaan tai potilaan huoltajien kanssa on yhteisymmärryksessä päätetty (Laki Potilaan Oikeuksista). b)Siitä seuraa, että mitään sellaista, jonka tarkoitusperiä ei ole kerrottu potilaalle tai potilaan huoltajille, ei ole oikeus tutkia. Esimerkki: Potilaalla epäillään diabetesta. Lääkärin ja potilaan yhteisymmärryksen tuloksena potilaasta otetaan tutkimukset, jotka voivat joko vahvistaa tai kumota epäilyn. Jos lääkäri samaan aikaan huomaa, että potilaalla näyttää olevan myös kynsisieni, hän ei voi otattaa sen toteavaa näytettä kysymättä asiasta potilaalta ja kirjaamatta asiaa sairauskertomukseen. 

Ymmärsikö erityispedagogi? T: juristi

[/quote]

Minä en ole mikää pedagogi vaan pienen as-lapsen äiti. Kyllä tutkimukset on tehty yhteisymmärryksessä ja suostumuksellamme.

Jos 5-vuotias ei ole koskaan itkenyt, niin on se nyt sen verran poikkeuksellista, että sietää jo tutkia! Ei niin, että lapsella olisi joku hätä tai vika, mutta olisihan se lääkärillekin mielenkiintoista päästä kurkistamaan miltä siellä aivoissa näyttää. Ja vanhemmat voivat sitten naureskella "neuvolantädille", joka onnistui tuhlaamaan kalliin kuvauksen rahat hupi-kuvaukseen.