Hah! Tyytyväinenkin lapsi on viallinen, neuvolasta lähete aivokuvaan

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:17"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin. [/quote] Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.   [/quote]   Osastotutkimusvaihe on aina kun tehdään asperger tutkimukset. Ja toisaalta magneettitutkimus tehtiin jo ennen osastojaksoa. [/quote] ei as diagnoosin tarvita välttämättä mitään osastotutkimuksia!!

[/quote]

Tässä kaupungissa kyllä on aina

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:27"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Tuota noin. Minä olen vanhempainlomalla oleva juristi. Millä laillisella perusteella lapselle teetetään kokeita, jotka eivät kuulu määritetyn ongelman selvittämiseen? Lapsen huoltajilla on oikeus tietää, miksi lasta tutkitaan ja millaisia keinoja tutkimuksessa käytetään. Mihin tarkoitukseen näinä yhteiskunnan vararikon aikana on tehty ylimääräinen tutkimus, joka ei kuulu käsillä olevan ongelman selvittämiseen? Ja kenen päätöksellä? Kiitos. [/quote] Nuo tutkimukset nyt vaan kuuluvat osana tutkimukseen jos lääkäri pitää niitä tarpeellisina. Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. Usein lääketieteellisessä tutkimuksessa poissuljetaan asioita. Esim epäillään autismin kirjon häiriötä ja halutaan varmistaa etteivät oireet johdu jostain elimellisestä syystä tai kromosomimuutoksesta.

[/quote]

Voit olla ihan mikä tahansa erityispedagogi tai yliterveydenhoitaja, mutta lain mukaan kaiken potilaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan tai potilaan huoltajien kanssa. a)Siitä seuraa, että kaikkien tehtyjen tutkimusten pitää kohdistua sen sairauden tai ongelmen selvittämiseen, josta potilaan tai potilaan huoltajien kanssa on yhteisymmärryksessä päätetty (Laki Potilaan Oikeuksista). b)Siitä seuraa, että mitään sellaista, jonka tarkoitusperiä ei ole kerrottu potilaalle tai potilaan huoltajille, ei ole oikeus tutkia. Esimerkki: Potilaalla epäillään diabetesta. Lääkärin ja potilaan yhteisymmärryksen tuloksena potilaasta otetaan tutkimukset, jotka voivat joko vahvistaa tai kumota epäilyn. Jos lääkäri samaan aikaan huomaa, että potilaalla näyttää olevan myös kynsisieni, hän ei voi otattaa sen toteavaa näytettä kysymättä asiasta potilaalta ja kirjaamatta asiaa sairauskertomukseen. 

Ymmärsikö erityispedagogi? T: juristi

[/quote]

Minä en ole mikää pedagogi vaan pienen as lapsen äiti. Tutkimukset tehty yhteisymmärryksessä ja suostumuksellamme.

Minun tuttäreni lopetti öisin itkemisen kaksikuisena. Päivisin iyki voelä maidon tarvetta. Nyt pn jo 13-Vuotias. Olen myös huolissani, kun ei itke. Ei tuon kaksikuukautisen jälkeen. Hänenbotkuunsa vastattiin aina salamannopeasti. Heti tuli maitoa. Muosta syistä ei itkenyt silloinkaan. Aivokuva otettiin nelivuotiaana, kun pää kolahti ja halusin sen varmuuden vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:43"]

nyt taitaa juristilla olla vaikeuksia ymmärtää....kirjoitin _hyvin_ lyhyesti itkun merkityksestä, en ottanut kantaa ap:n tilanteeseen sanallakaan!

Juristi osaa myös vääntää rautalangasta:

Ketjussa, josta otin tuon kommenttisi, väität: "... Ei ole olemassa mitään lakiin kirjoitettuja määräyksiä milloin saa minkin tutkimuksen tehdä. ..." Väittämäsi on umpipotaskaa, koska meillä nimenomaan on olemassa säädökset siitä, millaisia hoitotoimenpiteitä hoitohenkilökunta saa teettää. Lääkäri ei voi teettää mitä tahansa mielenkiintoisiksi havaitsemiaan tutkimuksia, vaan kaikkien tutkimusten ja hoitotoimien pitää liittyä käsillä olevaan ongelmaan so. yleensä sairauteen. Kaikista mainituista toimista pitää myös kirjoittaa merkintä potilaan sairauskertomukseen. Samat säädökset koskevat kaikkea terveydenhuollon toimintaa. Sinä et esim. erityispedagogina saa teettää potilaasta mitään sellaisia testejä, jotka eivät liity määrittelemäsi ongelman tutkimiseen. Lisäksi sinun on hyväksytettävä kaikki haluamasi testit potilaalla tai hänen huoltajallaan. Syy-seuraussuhde on löydyttävä ja se on kirjattava potilaan papereihin.

huokaus, väännät lankaa, mutta väärän henkilön kanssa :) olen erityispedagogi mutta kirjoitin vain yhden kommentin itkusta ja pari muuta lyhyttä suunsoittoa vastaukseksi esim kielioppi kritiikkiin.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:43"]Ai että aivokasvain?  ;-)) Minä olen maallikko, mutta ihan maalaisjärjellä väittäisin, että jos lapsi on syntymästä lähtien ollut SAMANLAINEN, niin ei se nyt mikään aivokasvain voi olla, vaan persoonapiirre.

Kokoaan toinen juttu sitten on, että lapsilla voi olla myös neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat tunnereaktioihin ja mm. kivun aistimiseen. Oma as-poikani esimerkiksi ei aisti kipua kunnolla - jos hän valittaa kipua, se on jo sitten helvetillistä ja ambulanssia on syytä harkita! Mutta jos ap:n lapsi on iloinen ja positiivinen tenava, hän EI ole tunteeton. Eikä esim. Autismikirjon sairauksia voi milään aivokuvalla diagnosoida.

Joten ymmärrän ap:n suuttumuksen, turhat tutkimukset OVAT turhia, ja on väärin huolestuttaa perheitä ja lapsia tuollaisilla. Eikö niillä ole parempaakin tekemistä ja luulisi aivojen magneettikuvaukseen olevan oikeitakin potilaita tulossa (on muuten kallis tutkimus, ja voi vaatia lapsen nukuttamista, mikä ei ole riskitöntä)?

Mutta don't worry ap, terkkari ei voi laittaa lähetettä suoraan magneettikuvaa, ei edes omalääkäri, vaan te käytte ensin neurologilla, joka kyllä osaa jo hommansa ihan toisella tavalla kuin neuvolan neurootikkoterkka.
[/quote]

Kasvain voi kyllä olla ja pysyä aivoissa kasvamatta.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:49"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:45"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:17"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin. [/quote] Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.   [/quote]   Osastotutkimusvaihe on aina kun tehdään asperger tutkimukset. Ja toisaalta magneettitutkimus tehtiin jo ennen osastojaksoa. [/quote] ei as diagnoosin tarvita välttämättä mitään osastotutkimuksia!!

[/quote]

Tässä kaupungissa kyllä on aina
[/quote] Jaa no täällä ei, psykologin ja psykiatrian tutkimukset riittävät, siis perinteiseen tapaan ilman osastoa.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:57"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:43"]Ai että aivokasvain?  ;-)) Minä olen maallikko, mutta ihan maalaisjärjellä väittäisin, että jos lapsi on syntymästä lähtien ollut SAMANLAINEN, niin ei se nyt mikään aivokasvain voi olla, vaan persoonapiirre. Kokoaan toinen juttu sitten on, että lapsilla voi olla myös neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat tunnereaktioihin ja mm. kivun aistimiseen. Oma as-poikani esimerkiksi ei aisti kipua kunnolla - jos hän valittaa kipua, se on jo sitten helvetillistä ja ambulanssia on syytä harkita! Mutta jos ap:n lapsi on iloinen ja positiivinen tenava, hän EI ole tunteeton. Eikä esim. Autismikirjon sairauksia voi milään aivokuvalla diagnosoida. Joten ymmärrän ap:n suuttumuksen, turhat tutkimukset OVAT turhia, ja on väärin huolestuttaa perheitä ja lapsia tuollaisilla. Eikö niillä ole parempaakin tekemistä ja luulisi aivojen magneettikuvaukseen olevan oikeitakin potilaita tulossa (on muuten kallis tutkimus, ja voi vaatia lapsen nukuttamista, mikä ei ole riskitöntä)? Mutta don't worry ap, terkkari ei voi laittaa lähetettä suoraan magneettikuvaa, ei edes omalääkäri, vaan te käytte ensin neurologilla, joka kyllä osaa jo hommansa ihan toisella tavalla kuin neuvolan neurootikkoterkka. [/quote] Kasvain voi kyllä olla ja pysyä aivoissa kasvamatta.

[/quote]

Voi aikuisella joskus, mutta lapsella harvemmin jo siitäkin syystä, että pää kasvaa kovasti. Ja ainakaan se ei oirehti noin, vaan esim. Elimellisinä oireina, tasapaino-oireina, itkuisuutena, aamupahoinvointina, päänsärkynä, näkö- tai kuulohäiriöinä.... Mutta ei tyytyyväisyytenä.

Minä itkisin, jos äitini käyttäytyisi kuin sinä.

Olisi ikävää olla neuvolassa töissä, kun joutuisi tekemisiin heikkolahjaisten ihmisten kanssa.

Minun lapseni oppi puhumaan ajoissa ja puhui selvää suomen kieltä. Kaikki kirjaimet olivat täydellisesti lausuttuja alusta asti. 5-vuotistarkastuksessa sitten terveydenhoitaja sanoi että lapsi tarvii puheterapiaa. Ihmettelin miksi niin hän kuulemma puhui laiskasti. No kävimme kunnan maksamassa puheterapeutin luona. Yksi kerta riitti. Puheterapeutti testasi lasta ja kysyi mikä on syy miksi tulimme. Sanoin että minun mielestä ei ole mitään syytä mutta että minun mielipiteeni tyrmättiin neuvolassa lauseella mitä kukakin pitää tärkeänä ja lasta voidaan vaikka kiusata puheen vuoksi. Puheterapeutti sanoi että tällä lapsella ei ole todellakaan tarvetta puheterapiaa. Ei puhuttu asiasta enää neuvolassakaan.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli.

[/quote]

Eli sinun mielestäsi ap:n lapsella epäilläänkin autismia?

;-)) no hyvä että myönsit, kun tuolla jo jossain sanoit, että et sä muka väitä, että se olisi ensijainen tutkimusmetodi. Ja silti nyt siis ap:n kersa ollaan panemassa ekana tutkimustoimena aivokuvaa.... 

[/quote]

En väitä, että ap:n lapsella olisi autismi. Väitän, että magneettikuvaus voi olla osana autismitutkimusta.

[/quote]

No väitithän, joku muukin sen tuossa bongasi. Kommentissasi 79. Kysyin, haluatko vieläkin inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismin takia - johon vastasit, että KYLLÄ VÄITÄN. 

Vai oliko sekin joku sivupersoonasi...?

15,jolla o

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:48"]

Jos 5-vuotias ei ole koskaan itkenyt, niin on se nyt sen verran poikkeuksellista, että sietää jo tutkia! Ei niin, että lapsella olisi joku hätä tai vika, mutta olisihan se lääkärillekin mielenkiintoista päästä kurkistamaan miltä siellä aivoissa näyttää. Ja vanhemmat voivat sitten naureskella "neuvolantädille", joka onnistui tuhlaamaan kalliin kuvauksen rahat hupi-kuvaukseen.

[/quote]

Sinusta on hupia tärvätä viisi sataa turhaan tutkimukseen? Ja vielä sellaiseen, jossa lapsi nukutetaan, mikä on aina riski?

no jo on sulla huvit. Onneksi lähete hyytyy pian lääkärin pöydälle, tai viimeistään neurologin.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:25"]Meidän 5v pojalla on päässä vikaa neuvolan mukaan, koska poika ei itke. Jos satuttaa itsensä, pelästyy ja itkaisee hieman. That's it, ei jää rääkymään. Vauvana ei itkenyt yhtään, nälän/märän vaipan jne ilmoitti sellaisella väsyneellä vikinällä (kuulostaapa rumalta, anteeksi) mutta ei itkenyt. Poika ei ole ikinä itkenyt kuten lapset yleensä. On hyvin tyytyväinen, hullutteleva ja tomera poika. Neuvolan mukaan nyt epäillään kasvainta aivoissa, kun poika on niin TUNTEETON. Mistä vitun muropaketin kyljestä te saatanan terveydenhoitajat koulutuksenne repäisette?
[/quote]
Kaverin lapsi itki vauvana niin kauan neuvolakäynnillä että oksensi. Hoitaja tihensi käyntivälejä kun on se kumma että itkee noin paljon. Oli sanonut että kunhan lääkäri tulee lomalta niin menette sinne ja lääkäri kirjoittaa sairaalaan lähetteen itkututkimuksiin. Kaverini oli aivan ihmeissään. No meni sitten neuvolalääkärille ja lääkäri ihmetteli mitä terveydenhoitaja oikein tarkoittaa että onko vanhemmat huomannut kotona jotain poikkeavaa asiassa. Kaveri kertoi oksennukseen päättyvistä itkuista neuvolakäynneillä. Lapsi oli lääkärin luona aivan rauhallinen. Lääkäri kirjoitti neuvolakorttiin että normaali terve lapsi. Siihen loppui terveydenhoitajan puheet sairaalanosatolla tehtävistä itkututkimuksista.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:49"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:45"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:42"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:17"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:10"] [quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:03"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:54"] Psykologin , puheterapeutin, toimintaterapeutin testit. Neurologin tutkimus tottakai. Vanhempien haastattelut ja kirjalliset arviot. Em myös päiväkodista. Viikon tutkimusjakso osastolla. Kromosomitutkimukset, eeg ja magneettikuvaus. Nämä kuuluivat autismin kirjon tutkimukseen. Vahvimpana epäilynä asperger, joka sitten diagnoosiksi tulikin. En ymmärtänyt kertoa heille siellä neurolla, että kuvaus ei kuuluu ollenkaan tähän tutkimukseen, mutta en ollut vielä silloin lukenut tätä vauva palstalta. [/quote] Magneettikuva on todella kallis tutkimus, joka pienillä lapsilla vaatii yleensä lapsen nukuttamista. Lisäksi siitä ei saada autismikirjoon liittyen tietoa nykyisen hoitotiedon mukaan kuin seurannassa eli ottamalla lapsen kasvaessa useita kuvia ja vertaamalla kehitystä. Sen takia se EI ole autismidiagnosoinnin työväline, vaan jos sitä joskus jollain lapsella on käytetty, on haluttu juuri hänen kohdallaan sulkea pois jotain muuta epäilyä. Mitä, en osaa sanoa. Menikö nyt jakeluun? Haluatko vielä inttää, että ap:n lapsi onkin lähetetty magneettikuvaan autismikirjon epäilyn takia? Ei juma.... 15 [/quote] Kyllä väitän koska näin oli. [/quote] Mitään muuta ei erityisesti epäilty vaan haluttiin tutkia, johtuvatko oireet jostakin , joka ehkä voisi näkyä kuvissa. Mitään tiettyä asiaa ei epäilty. Se olisi meille kerrottu tietenkin. [/quote] Ei niillä lisäepäilyillä välttämättä vanhempia huolestuteta, kun muksu on jo muutenkin osastotutkimusvaiheessa.   [/quote]   Osastotutkimusvaihe on aina kun tehdään asperger tutkimukset. Ja toisaalta magneettitutkimus tehtiin jo ennen osastojaksoa. [/quote] ei as diagnoosin tarvita välttämättä mitään osastotutkimuksia!! [/quote]   Tässä kaupungissa kyllä on aina [/quote] Jaa no täällä ei, psykologin ja psykiatrian tutkimukset riittävät, siis perinteiseen tapaan ilman osastoa.

[/quote]

Psykiatrian tutkimuksia ei täällä ole ollenkaan tuossa vaiheessa. Vain psykologi, neurologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti... Mutta viikon ajan niitä tutkimuksia tehdään.

Itse asiassa on ihan hyvä, että tutkitaan. Ajattele jos siellä päässä todellakin olisi jokin kasvain, niin sen parempi mitä aiemmin se havaitaan. Mutta ehkä nämä ammattilaiset voisivat opetella hieman psykologiaa siinä, miten sen asian ilmaisee: pitäisi korostaa sitä, ettei välttämättä ole mitään vikaa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa tutkia. Siinä voi muuten vanhempi joko pelästyä tai raivostua suunniltaan. 

Äiti on kertonut, että veljeni parkui kuin syötävä joka asiasta, kun taas minä en itkenyt melkein lainkaan. Oma poikani on samanlainen, eli erittäin vähän ja harvoin on itkenyt. Aivan normaalin elämän olen kuitenkin tähän mennessä elänyt, samoin poikani (18 v). Kyseessä voi olla siis täysin vaaraton synnynnäinen temperamentti. Koska emme tiedä varmasti ja sairaudenkin mahdollisuus on olemassa, on silti ihan ok, että asia tutkitaan, eihän siinä mitään menetetä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:56"]

Itse asiassa on ihan hyvä, että tutkitaan. Ajattele jos siellä päässä todellakin olisi jokin kasvain, niin sen parempi mitä aiemmin se havaitaan. Mutta ehkä nämä ammattilaiset voisivat opetella hieman psykologiaa siinä, miten sen asian ilmaisee: pitäisi korostaa sitä, ettei välttämättä ole mitään vikaa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa tutkia. Siinä voi muuten vanhempi joko pelästyä tai raivostua suunniltaan. 

Äiti on kertonut, että veljeni parkui kuin syötävä joka asiasta, kun taas minä en itkenyt melkein lainkaan. Oma poikani on samanlainen, eli erittäin vähän ja harvoin on itkenyt. Aivan normaalin elämän olen kuitenkin tähän mennessä elänyt, samoin poikani (18 v). Kyseessä voi olla siis täysin vaaraton synnynnäinen temperamentti. Koska emme tiedä varmasti ja sairaudenkin mahdollisuus on olemassa, on silti ihan ok, että asia tutkitaan, eihän siinä mitään menetetä.

[/quote]

Ajatteles tosiaan, synnynnäinen kasvain ja viisivuotiaalla.... Ap:n lapsihan on ollut aina samanlainen vähäitkuinen ja iloinen. Ja sanoisinpa, että saa ap soittaa Lancetiin tutkimusvinkin, jos maailmanhistorian ekaa kertaa paljastuu aivoasvaimen oireeksi tyytyväisyys ja rauhallisuus, lapsella.

ps: lapset joudutaan nukuttamaan magneettikuvaN, ja nukutus on aina riskialtista. Ei viitseis ihan niingo turhan päitteex tehä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:55"]

Samaa tulin sanomaan, paskapuhetta, terveydenhoitaja ei tee tuollaisia epäilyjä, eikä varsinkaan kirjoittele lähetteitä aivokuviin.

Ja kyllä ne terveydenhoitajat tietävät mikä on normaalin rajoissa (jotka ovat laajat) ja mikä ei.

[/quote]

Ottamatta kantaa ap:n tapaukseen, ei ne terv.hoitajat aina kyllä ihan tiedä, mikä on normaalin rajoissa.

Meille tarjottiin 3 v:lle kasvuhormonia terv.hoitajan toimesta, kun oli hänen mielestään niin lyhyt. Ei ottanut huomioon, että vanhemmat ja isovanhemmatkin kaikki ovat lyhyitä, eihän lapsestakaan voi silloin pitkää tulla. En suostunut, onneksi. Nyt on lapsi jo yli kaksikymppinen ja isäänsä pidempi kumminkin, aivan normaalipituinen.

Toisen lapsen kohdalla samainen hoitaja mittasi päänympäryksen, joka olikin kummasti pienentynyt edellisestä :D. No, arvannet, etten sen kummemmin tähän enää reagoinut..

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 16:16"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:55"]

Samaa tulin sanomaan, paskapuhetta, terveydenhoitaja ei tee tuollaisia epäilyjä, eikä varsinkaan kirjoittele lähetteitä aivokuviin.

Ja kyllä ne terveydenhoitajat tietävät mikä on normaalin rajoissa (jotka ovat laajat) ja mikä ei.

[/quote]

Ottamatta kantaa ap:n tapaukseen, ei ne terv.hoitajat aina kyllä ihan tiedä, mikä on normaalin rajoissa.

Meille tarjottiin 3 v:lle kasvuhormonia terv.hoitajan toimesta, kun oli hänen mielestään niin lyhyt. Ei ottanut huomioon, että vanhemmat ja isovanhemmatkin kaikki ovat lyhyitä, eihän lapsestakaan voi silloin pitkää tulla. En suostunut, onneksi. Nyt on lapsi jo yli kaksikymppinen ja isäänsä pidempi kumminkin, aivan normaalipituinen.

Toisen lapsen kohdalla samainen hoitaja mittasi päänympäryksen, joka olikin kummasti pienentynyt edellisestä :D. No, arvannet, etten sen kummemmin tähän enää reagoinut..

[/quote]

Terveydenhoitaja ei voi kasvuhormonia lapselle määrätä. Siihen tarvitaan lääkäri.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 16:16"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:55"]

Samaa tulin sanomaan, paskapuhetta, terveydenhoitaja ei tee tuollaisia epäilyjä, eikä varsinkaan kirjoittele lähetteitä aivokuviin.

Ja kyllä ne terveydenhoitajat tietävät mikä on normaalin rajoissa (jotka ovat laajat) ja mikä ei.

[/quote]

Ottamatta kantaa ap:n tapaukseen, ei ne terv.hoitajat aina kyllä ihan tiedä, mikä on normaalin rajoissa.

Meille tarjottiin 3 v:lle kasvuhormonia terv.hoitajan toimesta, kun oli hänen mielestään niin lyhyt. Ei ottanut huomioon, että vanhemmat ja isovanhemmatkin kaikki ovat lyhyitä, eihän lapsestakaan voi silloin pitkää tulla. En suostunut, onneksi. Nyt on lapsi jo yli kaksikymppinen ja isäänsä pidempi kumminkin, aivan normaalipituinen.

Toisen lapsen kohdalla samainen hoitaja mittasi päänympäryksen, joka olikin kummasti pienentynyt edellisestä :D. No, arvannet, etten sen kummemmin tähän enää reagoinut..

[/quote]

Terveydenhoitaja ei voi kasvuhormonia lapselle määrätä. Siihen tarvitaan lääkäri.

[/quote]

Juu, tottakai. Mutta se, että katsoi tuon tarpeelliseksi, perehtymättä esim. asioihin ja perintötekijöihin, jotka vaikuttavat lapsen pituuteen. Eikä ollut tuolloin 3 vuotiaanakaan erityisen lyhyt, omalla käyrällään tasaisesti ja sopusuhtaisesti kasvoi. Olisi vaikka ohjannut lääkärille, mutta kieltäydyttyäni emme siis käyneet edes lääkärin vastaanotolla. Terv.hoitaja oli myös sijaisena, oma hoitajamme ei koskaan edes maininnut asiasta minulle, ennen tai jälkeen ja oli siis seurannut lapsen kehitystä ja kasvua syntymästä asti.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 16:16"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:55"]

Samaa tulin sanomaan, paskapuhetta, terveydenhoitaja ei tee tuollaisia epäilyjä, eikä varsinkaan kirjoittele lähetteitä aivokuviin.

Ja kyllä ne terveydenhoitajat tietävät mikä on normaalin rajoissa (jotka ovat laajat) ja mikä ei.

[/quote]

Ottamatta kantaa ap:n tapaukseen, ei ne terv.hoitajat aina kyllä ihan tiedä, mikä on normaalin rajoissa.

Meille tarjottiin 3 v:lle kasvuhormonia terv.hoitajan toimesta, kun oli hänen mielestään niin lyhyt. Ei ottanut huomioon, että vanhemmat ja isovanhemmatkin kaikki ovat lyhyitä, eihän lapsestakaan voi silloin pitkää tulla. En suostunut, onneksi. Nyt on lapsi jo yli kaksikymppinen ja isäänsä pidempi kumminkin, aivan normaalipituinen.

Toisen lapsen kohdalla samainen hoitaja mittasi päänympäryksen, joka olikin kummasti pienentynyt edellisestä :D. No, arvannet, etten sen kummemmin tähän enää reagoinut..
[/quote]
Itse kuuntelin kerran vanhempainillassa kun joku vanhempi puhui samalla luokalla olevassa pojasta joka saa kasvuhormonia kun on niin lyhyt. Ajattelin että ok. En tuntenut noita vanhempia mutta pojan tiesin ja oli noin 150cm ja 15v. Kun menimme luokkaan opettajan mukana oli ihan ällikällä lyöty kun sain selville ketkä ovat em pojan vanhemmat. Isä noin 160 ja hentonen sekä äiti hyvä jos oli 145 cm ha todella pieni muutenkin. En kyllä käsitä millä laskuopilla pojasta olisi pitänyt tai voinut tulla kivin pitkä? Eikö lääkäri ollut tavannut tai kysynyt vanhempien pituutta?

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 12:06"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:52"]

Esim autistiset vauvat voivat olla itkemättä. Itku on vauvan kommunikaatiota. Vauvan tarpeisiin on vaikeampi vastata ilman itkua. Itku on monella tapaa tärkeä vauva iässä, jos se puuttuu, puuttuu vauvan suojamekanisti ja tai vauvalla voi olla esim kommunikaatio vaikeuksia yms

[/quote]

Autistinen viisivuotias sen sijaan saa jo aika näyttäviä raivareita.

Ja aivokuvaa ei käytetä LAINKAAN autismikirjon tutkimuksissa.

Että se siitä sun teoriastasi.

15

[/quote]

Kyllä meillä vaan Oulussa vuosia sitten ensimmäiseksi kuvattiin autistisen pojan aivot. Poissuljettiin rakenteelliset viat. Ja tämän kuvauksen määräsi lasten neurologi.