Miksi vanhempi lapsi hoidossa...

sinulla on ollut onni, ettet itse ole sairastunut noiden vaikeiden tapahtumien vuoksi esim. masennukseen. Masentuneet eivät vain voi yhtäkkiä päättää haluta " ryhdistäytyä ja kasvaa aikuiseksi" . Miten sinä voit vielä olla kokemustesi jälkeen noin ymmärtämätön?

Vierailija:

Miten sinä voit vielä olla kokemustesi jälkeen noin ymmärtämätön?

Oli minullakin ennen todella mustavalkoiset mielipiteet. Mutta elämä opettaa ja kummasti sitä on tullut suvaitsevaisuutta ja empatiaa muita kohtaan.

Kamalaa, jos on valtavasti ollut ongelmia ja silti niistä ei ole seurannut minkäänlaista henkistä kasvua!

minä kyllä ymmärrän kun olen sen kokenut :(

jotka sen ansaitsevat.



Mutta laiskoja, itsekkäitä, pikkuasioista ruikuttavia, itsekkäitä ihmisiä en siedä. En ole koskaan sietänyt.



62

Vierailija:

jotka sen ansaitsevat.

Mutta laiskoja, itsekkäitä, pikkuasioista ruikuttavia, itsekkäitä ihmisiä en siedä. En ole koskaan sietänyt.

62

Muutakin kuin syyllisyys.



Minulla on vaan



-kaksi tervettä lasta, jotka viihtyvät nyt hoidossa oltuaan ensin kotona 3- ja 5-vuotiaksi ja jotka tietävät että rakastan heitä yli kaiken



-hyvä aviomies, jo yli 20 vuoden ajalta,

jolle perhe on kaiken a ja o



-hyvä koulutus, hyvä työ, oma firma ja hyvät tulot



-maksettu talo ja myös säästöjä



-paljon ystäviä, hyvä tukiverkosto ja



-itsellä hyvä mieli



ja nyt kiire hakea lapseni hoidosta ja lähteä yhdessä tädin luokse ja sitten puistoon



t. 62









-rakastava suku

eli parin tunnin pätkäunilla pitää ihmisen jaksaman... voi äiti sua, 62!



Ja 5-vuotiaaksi lapsi kotona. Just.

vaan ne ihan itse hankkimani hoitajat apuna, kun lapset olivat pieniä.



Ja 5-vuotias ei ollut suinkaan täysin kotona viisivuotiaaksi, vaan seurakunnan aamupäiväkerhossa 3 - 5 -vuotiaana. Häntä pidetään erittäin pärjäävänä ja sosiaalisesti lahjakkaana lapsena, muuten.



Suku on henkisenä tukena, totta, mutta toisaalta vanhempia minulla ei ole ollut teini- eikä aikuisiällä. 11:llä varmaan on.



62

miehen vanhemmat eivät auta. Että yritä nyt vaan ymmärtää, että kaikki eivät ole kuten sinä! 11

suurella osalla on pieniä lapsia. Enkä halua vaatia ystäviäni hoitamaan lapsia. Minulla kun ei ole mitään fiksaatiota, että päivähoitopaikka on eri kuin sama aika ystävän luona. Haluan, että lapsi kokee itsensä tervetulleeksi hoitajan luo, ja jos ystävät hoitoon vaaditaan joka kerta niin lapsi voi kärsiä siitä. 11

kun siellä on kivaa tekemistä. Muuten kyllä ihan kotihoidossa. meillä nämä kerhopäivät lähtevät lapsen tarpeesta, ei äidin. Lapsi oikein odottaa, että pääsee leikkimään, eikä tarvii kattoa tylsänä, kun vauva roikkuu tississä melkein 24/7..

Miksi ihmeessä pitäisi aina pärjätä yksin? Mitä pahaa on enneltaehkäisevässä käyttäytymisessä?

Meillä poika on hoidossa ruotsinkielisessä päiväkotiryhmässä 3 päivää viikossa, klo.8-15. Asummje suomenkielisellä alueellä, mutta mieheni on ruotsinkielinen ja haluamme lapsistamme kaksikielisiä. Tämä ei onnistu jos vain isä puhuu lasten kanssa ruotsia (on kuitenkin päivät töissä). Nyt siis hoidossa pk:ssa jotta oppisi paremmin ruotsia.

Minä taasen olisin kokenut helpommaksi pitää isomman kotona, ei tarvitsisi aamuisin raahautua pk:n viemään vauvan kanssa ja taas iltapäivällä hakemaan. Nyt kuitenkin näin ja poika tykkää olla päiväkodissa leikkimässä.

Kun hän ei ole päiväkodilla, hän on kenen tahansa naapurin oven takana soittelemassa saako tulla leikkimään. Äitinsä yrittää kovasti järjestää hänelle tekemistä, mutta lapsi on niin kertakaikkisen vilkas, että mikään ei tunnu riittävän.

Minulla on isompikin kotona, enkä voisi kuvitellakaan vieväni omaa lastani hoitoon, jos olisin kotona, mutta minun lapselleni tuntuukin riittävän perhetupa kerran viikossa, muskari kerran viikossa, jumpparata kerran viikossa tai vaihtoehtoisesti ratsastus kerran viikossa.

Käy jo nyt kolmena päivänä viikossa virikehoidossa, joten varmasti käy vauvankin synnyttyä. Miksi esikoinen pitäisi kavereistaan erottaa.

Kuvitelmat elämästä pienten lasten kanssa ovat kenties olleet ruusuisia, ja sitten äiti huomaa, ettei jaksakaan. Mielestäni on hyvä, että on edes mahdollista viedä vanhempi lapsi hoitoon, koska tuolloin äiti jaksaa touhuta enemmän vanhemman kanssa iltasella. Kyllä se hoitoonvieminen on pieni hinta siitä, jos äiti säilyy tervejärkisenä ja jaksavaisena.

Minä olen kotona vauvan kanssa. Lapsillani on kuntoutussuunnitelma jota toteutetaan päiväkodissa. Minulla on ahdistuneisuus/ paniikkihäiriö/ kaksisuuntainen mielialahäriö/epilepsia. Ihan mun ja lasten omaksi parhaaksi ovat hoidossa.

Enpä kyllä pahalla tarkoittanutkaan. Mutta tuo kiinnosti, että säilyykö vanhemman lapsen hoitopaikka automaattisesti, vaikka hän olisi välillä kotona?

Ranskassa mennään kouluun 3-vuotiaana. Saksassa kaikki 3v-lapset menevät kindergarteniin, vaikka äidit olisivat kotona vaan juomassa kahvia ihan ilman vauvaa. Noissa maissa vielä ryhmäkoot ja hoitajie/opettajien koulutus ihan eri luokkaa kuin Suomessa.

Miksi se on Suomessa niin suuri synti päästää yli 3v-lapsi kodin ulkopuolelle varhaiskavatukseen erilaisia taitoja oppimaan.

Puistoissakaan ei näy isompia lapsia kuin vain jotain ujoja tai itsekseen leikkiviä isompia lapsia, josta ei ole seuraa (ei kenenkään lapsenkaan seuraan voi väkisin tuppautua).