Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
21.08.2021 |
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.
No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.
No niin mutta kun juniorina ei pääse töihin.
Varsinkin nelikymppinen junioritason hommia hakeva on omituisuus.
Suurin ero juniorilla ja seniorilla on se että seniorin koodi toimii ja juniorin ei, Ja itseasiassa vain kovimpien senioreiden koodit toimivat kunnolla. Jos haluaa nousta koodaripolulla, niin kannattaa keskittyä ymmärtämään systeemi mahdollisimman hyvin ja yrittää tehdä idioottivarmaa koodia. Koodin ulkonäöllä ei ole niin väliä.
Koska junioreiden koodit tuppaavat bugaamaan niin niitä ei tietenkään voi laittaa varsinaiseen tuotteeseen, mutta koodaushommissa on myös paljon ei-kriittistä koodia jonka bugaaminen ei niin haittaa, esim testisoftat. Junioreille on niissä aina paikkoja koska seniorit eivät niitä suostu tekemään muuta kuin projektien välillä.
Junioripaikkoja siis ihan varmasti on, ja ne todellakin menevät junioreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
Tämä tuli katkerasti itsekin huomattua. Rekrytoijan naamasta huomasi, että päätös oli tehty ennen kuin ehdin vastata yhteenkään kysymykseen. Ei auta erinomaiset arvosanat tai omat projektit, jos ulkonäkö on tasoa Turhapuro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Miten pääsit? Oon hakenut avoimilla (hyvin mietityillä) hakemuksilla, ei kuulemma mitään toivoa. Hr:ään/rekryä tekemään voisi ehkä päästä, jos olisi silmänruokatasoa mutta siihen oon liian vanha. Noin tokan vuoden yo-opiskelijat on noihin teknisen alan ei-niin-teknisiin hommiin linkkarin selailun perusteella pätevimpiä/sopivimpia. Herättää kyllä vähän kummastelevia ajatuksia, mitä noissa siis oikeesti haetaan…
Itse pääsin alalle, kun haettiin määräaikaista kouluttajaa eräälle palvelulle. Etsivät siis nimenomaan hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa henkilöä, joka pystyy kouluttamaan asiakkaita. Pääsin ihan humanistipohjalta sisään ja vuoden päästä minut vakinaistettiin. Digitaaliset palvelut tulivat tutuiksi ja siirryin seuraavaksi customer success manageriksi, jossa toimin asiakkaiden, liiketoiminnan ja teknologian rajapinnassa. Huomasin, että minulla on hyvää kehitysosaamista intoa ja lopulta aukesi paikka tuotepäällikkönä. Tunsin ko. tuotteen asiakkaat jo hyvin, sillä olin kouluttanut sitä. Työskentelen yhdessä koodaajien ja suunnittelijan kanssa ja kehitämme yhdessä palvelua. Koen, että vaikken ole tekninen, minulla on muuten loistavat valmiudet tähän työhön. Hahmotan kokonaisuuksia, pidän langat käsissäni ja olen hyvä vuorovaikutuksessa. Tekniset asiatkin oppii riittävällä tasolla nopeasti. Juuri koulutustyö oli hyvä sisäänajo alalle, koska asiakkaiden kysymykset pakottivat selvittämään ja oppimaan. Eli pitkä polku, mutta täällä ollaan humanistitaustalla. Kannattaa tarttua mahdollisuuksiin.
Tuossa taisi se pointti ollakin: olet ollut firmassas kauan. Ei enää taida aueta paikkoja noin niin kuin sulle aluksi, josta sitten pääsee kivasti kehittymään. Mutta hyvä tietty sulle että pääsit aikanaan sisään noin.
Siis tuo paikka jota hain, oli ihan määräaikainen pesti. Kyllä noita nykyisinkin on vaikka kuinka. Toki jos heti hakee vakituista huippupaikkaa, voi olla vaikeampaa. Mutta kun kaikkea ei saa valmiina.
On vaikka kuinka? Missä esim? Mistä muuten keksit että joku tässäkään ketjussa hakee muka ”vakituista huippupaikkaa”? Mä ainakin olisin ikionnellinen jos saisin jonkun ”jalka ovenväliin edes vähän” -paikan. Vinkkejä tarkemmin? Muuten juttusi ovat vain turhaa puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Miten pääsit? Oon hakenut avoimilla (hyvin mietityillä) hakemuksilla, ei kuulemma mitään toivoa. Hr:ään/rekryä tekemään voisi ehkä päästä, jos olisi silmänruokatasoa mutta siihen oon liian vanha. Noin tokan vuoden yo-opiskelijat on noihin teknisen alan ei-niin-teknisiin hommiin linkkarin selailun perusteella pätevimpiä/sopivimpia. Herättää kyllä vähän kummastelevia ajatuksia, mitä noissa siis oikeesti haetaan…
Itse pääsin alalle, kun haettiin määräaikaista kouluttajaa eräälle palvelulle. Etsivät siis nimenomaan hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa henkilöä, joka pystyy kouluttamaan asiakkaita. Pääsin ihan humanistipohjalta sisään ja vuoden päästä minut vakinaistettiin. Digitaaliset palvelut tulivat tutuiksi ja siirryin seuraavaksi customer success manageriksi, jossa toimin asiakkaiden, liiketoiminnan ja teknologian rajapinnassa. Huomasin, että minulla on hyvää kehitysosaamista intoa ja lopulta aukesi paikka tuotepäällikkönä. Tunsin ko. tuotteen asiakkaat jo hyvin, sillä olin kouluttanut sitä. Työskentelen yhdessä koodaajien ja suunnittelijan kanssa ja kehitämme yhdessä palvelua. Koen, että vaikken ole tekninen, minulla on muuten loistavat valmiudet tähän työhön. Hahmotan kokonaisuuksia, pidän langat käsissäni ja olen hyvä vuorovaikutuksessa. Tekniset asiatkin oppii riittävällä tasolla nopeasti. Juuri koulutustyö oli hyvä sisäänajo alalle, koska asiakkaiden kysymykset pakottivat selvittämään ja oppimaan. Eli pitkä polku, mutta täällä ollaan humanistitaustalla. Kannattaa tarttua mahdollisuuksiin.
Tuossa taisi se pointti ollakin: olet ollut firmassas kauan. Ei enää taida aueta paikkoja noin niin kuin sulle aluksi, josta sitten pääsee kivasti kehittymään. Mutta hyvä tietty sulle että pääsit aikanaan sisään noin.
Siis tuo paikka jota hain, oli ihan määräaikainen pesti. Kyllä noita nykyisinkin on vaikka kuinka. Toki jos heti hakee vakituista huippupaikkaa, voi olla vaikeampaa. Mutta kun kaikkea ei saa valmiina.
On vaikka kuinka? Missä esim? Mistä muuten keksit että joku tässäkään ketjussa hakee muka ”vakituista huippupaikkaa”? Mä ainakin olisin ikionnellinen jos saisin jonkun ”jalka ovenväliin edes vähän” -paikan. Vinkkejä tarkemmin? Muuten juttusi ovat vain turhaa puhetta.
Tuon oman määräaikaisen paikkani sain yhden akateemisemman vuokrafirman kautta. Lupausta jatkosta ei ollut, mutta firma tykästyi minuun ja tarvitsi tekijää, niin sain sieltä sitten vakituisen paikan.
Yliopisto pitäisi remonteerata tähän päivään ja tämän päivän työelämän tarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yliopiston ainoa tarkoitus ole kouluttaa työelämän tarpeisiin. Sen on tarkoitus myös edistää tiedettä. Ja koulutuksesta on jo leikattu aivan valtavasti.
AMK-koulutus se vasta ongelma onkin, se on monella alalla pelkkää kirjekurssia.
Yleensä julkisella sektorilla ja järjestöissä on yhteiskunta-alan työpaikkoja ja niihin tosiaan moni pääsee harjoitteluiden kautta. Sitten moni työskentelee toimittajana tms. Yksityiselläkin on ytm paikkoja. Lisänä vaikka markkinoinnin tai viestinnän opintoja voi avata lisää ovia. Etkö löytäisi jotain sivuainetta, joka toisi enemmän konkretia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopiston ainoa tarkoitus ole kouluttaa työelämän tarpeisiin. Sen on tarkoitus myös edistää tiedettä. Ja koulutuksesta on jo leikattu aivan valtavasti.
AMK-koulutus se vasta ongelma onkin, se on monella alalla pelkkää kirjekurssia.
Koulutuksesta leikattaisiin ehkä vähemmän, jos se vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
En usko, että akateemisissa olisi niin paljon rapa-Ripoja kuin väität. Ainakin minun opiskelukaverini olivat normaaleja, siistejä ihmisiä.
Ja luultavasti töissä. Nämä haastatteluissa käyvät rapa-ripat ovatkin usein työttömiä ja syy muualla kuin tutkinnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä julkisella sektorilla ja järjestöissä on yhteiskunta-alan työpaikkoja ja niihin tosiaan moni pääsee harjoitteluiden kautta. Sitten moni työskentelee toimittajana tms. Yksityiselläkin on ytm paikkoja. Lisänä vaikka markkinoinnin tai viestinnän opintoja voi avata lisää ovia. Etkö löytäisi jotain sivuainetta, joka toisi enemmän konkretia?
80-luku soitti ja halusi työllisyystilannetietonsa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
Tämä tuli katkerasti itsekin huomattua. Rekrytoijan naamasta huomasi, että päätös oli tehty ennen kuin ehdin vastata yhteenkään kysymykseen. Ei auta erinomaiset arvosanat tai omat projektit, jos ulkonäkö on tasoa Turhapuro.
Jokainen voi itse vaikuttaa ulkonäköön peseytymällä, kampaamalla hiukset ja pukeutumalla ehjin ja puhtaisiin vaatteisiin. Sen jälkeen ei näytä Turhapurolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin ylioppilaaksi ja hain opiskelemaan vuonna 93, kun Suomessa oli 500000 työtöntä. Yliopiston opinto-oppaassa luki minua kiinonstavan pääaineen kohdalla "Ei työpaikkoja." Valitisin sitten toisen korkeakoulun ja työllistävän tutkinnon. Olen ollut tosi kiitollinen tuosta rehellisestä lauseesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
IT-alalla on sisäänotto niin suurta, että keskiverto ei kovin hyvin työmarkkinoilla pärjää. Tekniikan puolella osa aloista työllistää, osassa on ylituotantoa osaajista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Kuka tahansa voi oppia riittävästi matematiikkaa, mutta työtä se toki vaatii, mikäli pohjatiedot ovat heikot. Lähinnä kyse on motivaatiosta ja perslihasten kestävyydestä Toki insinöörimatematiikkaan ei lukion pitkästä matematiikasta juurikaan ole hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Oikis ei ole enää satavarma, eikä ainakaan mikään statusala.
Oikis toimii, jos sen lisäksi tekee toisen tutkinnon ja erikoistuu sen alan oikeudellisiin kysymyksiin.
Oikis toimii edelleen. Ei tarvitse toista tutkintoa. Valmistunut pääsee edelleen tuosta vaan esim. pankkiin vaikka ei ole erikoistunut talousasioihin.
Itse olen 49 v asianajaja, varatuomari, syyttäjäksi kelpoinen, OTM, EU-n Itä-alue projektien asiantuntija.
Tuossa minun koulutus. Vuodesta 2006 oma toimisto. Olisin päässyt mihin tahansa hommiin pelkällä oikiskoulutuksella. Perustin kuitenki oman 06. Eu-asiantuntijahommatutkinnon tein kuin odotin Kemin käräjäoikeuteen auskultointia. Eli odotellessa.
Fatalji
Omalla työllisyyskurssillani aikoinaan oli kolme oikiksesta valmistunutta. Sukulainen joka pääsi heittämällä sisään eka kerralla ei saanut töitä, tosin haki heti varmaan liian hyviä paikkoja. Kaverin mies joutui odottamaan pitkään että sai viran isosta kaupungista (julkisella).
Aivan. Yleensä pitää aloittaa vähän vaatimattomammista hommista ja edetä sitten siitä
Jep, ktmn tutkinto on myös liian yleisluontoinen ja meitä koulutetaan ihan liikaa. Hukkaan meni nekin vuodet. Olis pitänyt opiskella lääkäriksi...
Itse olin kesäisin töissä ja sain sitä kautta työpaikan ainoa huono puoli, että ei vastannut koulutusta. Päivääkään en ole ollut alan töissä, mutta ihan asiantuntija tehtävissä kuitenkin. Olen työn ohessa päivittänyt sen alan tietämystä. Itse en osannut opiskeluun hakiessani ajatella miten työllistyisi. Tärkeintä olisi tehdä tarkkaa urasuunnittelua, opintojen ohessa. Monet kurssikaverit ovat hyvissä duunissa, kun tämän tajusivat aikanaan, osa on sitten kaltaisiani. Olen vtm.
Vierailija kirjoitti:
Jep, ktmn tutkinto on myös liian yleisluontoinen ja meitä koulutetaan ihan liikaa. Hukkaan meni nekin vuodet. Olis pitänyt opiskella lääkäriksi...
Ennenwanhaan kauppakorkea oli kuin oikis. Koulutusta muutamassa paikassa. Nyt jokainen maakuntayliopistokin tuuppaa ekonomia markkinoille minkä ennättää. Nämä kilpailee tradenomien kanssa paikoista Prisman kassalla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä julkisella sektorilla ja järjestöissä on yhteiskunta-alan työpaikkoja ja niihin tosiaan moni pääsee harjoitteluiden kautta. Sitten moni työskentelee toimittajana tms. Yksityiselläkin on ytm paikkoja. Lisänä vaikka markkinoinnin tai viestinnän opintoja voi avata lisää ovia. Etkö löytäisi jotain sivuainetta, joka toisi enemmän konkretia?
80-luku soitti ja halusi työllisyystilannetietonsa takaisin.
On ne työpaikat siellä edelleen, mutta niitä vain on harvemmin avoinna. Itse työskentelen valtiolla erilaisten sidosryhmien kanssa ja kummasti vaan siellä on porukkaa töissä, harjottelijoitakin paljon ja uusia tulee myös alalle.
Alue: Aihe vapaa
Siis tuo paikka jota hain, oli ihan määräaikainen pesti. Kyllä noita nykyisinkin on vaikka kuinka. Toki jos heti hakee vakituista huippupaikkaa, voi olla vaikeampaa. Mutta kun kaikkea ei saa valmiina.