Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
21.08.2021 |
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka opintoihin ei kuulu harjoittelua, ei se tarkoita, etteikö harjoittelupaikkoja voisi silti hakea. Työnantajille voi sanoa harjoittelun sisältyvän opintoihin, ja monet ottavat sen kesäharjoittelijan ihan opintojen tilanteesta huolimatta. Vaikka noitakin paikkoja on vaikea saada, on silti harjoittelupaikan löytäminen monta kertaa helpompaa kuin hakea geneerisiä YTM-työpaikkoja vastavalmistuneena.
Ja jatkona edelliseen, syksyllä ja alkuvuodesta alkaviin harjoitteluihin on yleensä paljon vähemmän hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.
Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.
Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?
Ei oikein. Tuota on odotettu turhaan jo 15 vuotta.
Joo, lähdin opiskelemaan alaani niillä spekseillä, että ”2005-> tulee hirveä eläköitymisbuumi ja töitä riittää!”
Eipä sitten tullutkaan, vaan tuli säästökuuri: virkoja lakkautettiin eläköitymisten myötä, pieniä yksiköitä lopetettiin ja yhdistettiin isompiin, jolloin yksi ihminen sai hoitaa tuplamäärän (hirveitä) asiakkaita.
Nyt alalla on ihan kamalaa ja kaikki ylikuormittuneita, burn outissa tai hakeutumassa muihin töihin. Palkkaus ei korvaa työn stressiä ja ahdistusta. Olen tehnyt sijaisuuksia pätkissä ja todennut, etten välttämättä haluaisikaan tähän hommaan vakituiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.
Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.
Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?
Ei oikein. Tuota on odotettu turhaan jo 15 vuotta.
Joo, lähdin opiskelemaan alaani niillä spekseillä, että ”2005-> tulee hirveä eläköitymisbuumi ja töitä riittää!”
Eipä sitten tullutkaan, vaan tuli säästökuuri: virkoja lakkautettiin eläköitymisten myötä, pieniä yksiköitä lopetettiin ja yhdistettiin isompiin, jolloin yksi ihminen sai hoitaa tuplamäärän (hirveitä) asiakkaita.
Nyt alalla on ihan kamalaa ja kaikki ylikuormittuneita, burn outissa tai hakeutumassa muihin töihin. Palkkaus ei korvaa työn stressiä ja ahdistusta. Olen tehnyt sijaisuuksia pätkissä ja todennut, etten välttämättä haluaisikaan tähän hommaan vakituiseksi.
Saako kysyä, mikä ala on kyseessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Oikis ei ole enää satavarma, eikä ainakaan mikään statusala.
Oikis toimii, jos sen lisäksi tekee toisen tutkinnon ja erikoistuu sen alan oikeudellisiin kysymyksiin.
Oikis toimii edelleen. Ei tarvitse toista tutkintoa. Valmistunut pääsee edelleen tuosta vaan esim. pankkiin vaikka ei ole erikoistunut talousasioihin.
Itse olen 49 v asianajaja, varatuomari, syyttäjäksi kelpoinen, OTM, EU-n Itä-alue projektien asiantuntija.
Tuossa minun koulutus. Vuodesta 2006 oma toimisto. Olisin päässyt mihin tahansa hommiin pelkällä oikiskoulutuksella. Perustin kuitenki oman 06. Eu-asiantuntijahommatutkinnon tein kuin odotin Kemin käräjäoikeuteen auskultointia. Eli odotellessa.
Fatalji
Kannattaa muistaa, että yliopistotutkinto miltä tahansa humanistiselta alalta opettaa ainakin sen, miten voi omaksua runsaan tiedon seasta olennaiset pointit nopeasti. Eli se siis opettaa oppimaan. Tästä on hyötyä monissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole vakitöitä saanut liioin amis kuin yliopistotutkinnoillakaan. Tärkein tutkinto työelämässä olisi varmasti ajokortti, johon ei ole varaa. Ajokortti ja oma auto pätevöittää 80 prosenttiin kaikista avoimista työpaikoista.
On kuitenkin ollut varaa opiskella.
Lainarahalla sen ajokortinkin olisit saanut. Valintoja ihmiset, valintoja.
Opintolainaa ei myönnetä ajokorttiin, vaan opiskeluun. Itsellä ainakin laina meni täysin perustarpeisiin, kuten ruokaan, vuokraan ja lääkkeisiin ja kirjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Jos pää on terävä, lähde tekniselle alalle. Itse valmistuin alunperin heikosti työllistävälle alalle yliopistosta. Pienellä lisäopiskelulla ja vähän tuurillakin pääsin mukaan tech-hommiin. Palkka on 5500 ja tulee vielä nousemaan. Työpaikalla hyvät edut, joustava työaika ja pidennetyt lomat sekä hyvä porukka ja kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. En kadu.
Tuo olisi hyvä, mutta en ole tarpeeksi fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan aikaan hallitus haluaa että puolet nuorista korkeakoulutetaan.
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
Ja hiukser kuntoon tietty ennen haastattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.
Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.
Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?
Ei oikein. Tuota on odotettu turhaan jo 15 vuotta.
Joo, lähdin opiskelemaan alaani niillä spekseillä, että ”2005-> tulee hirveä eläköitymisbuumi ja töitä riittää!”
Eipä sitten tullutkaan, vaan tuli säästökuuri: virkoja lakkautettiin eläköitymisten myötä, pieniä yksiköitä lopetettiin ja yhdistettiin isompiin, jolloin yksi ihminen sai hoitaa tuplamäärän (hirveitä) asiakkaita.
Nyt alalla on ihan kamalaa ja kaikki ylikuormittuneita, burn outissa tai hakeutumassa muihin töihin. Palkkaus ei korvaa työn stressiä ja ahdistusta. Olen tehnyt sijaisuuksia pätkissä ja todennut, etten välttämättä haluaisikaan tähän hommaan vakituiseksi.
Saako kysyä, mikä ala on kyseessä?
Aineenopettaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko sinusta hoitoalalle jos tuo ei työllistä?
Lähi tai sairaanhoitajana olisit jo siirtynyt työelämään.
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Vierailija kirjoitti:
Rekryän itse korkeasti koulutettuja ja vähän on sopivasta tutkinnosta hyötyä, jos tyyppi on sellainen, ettei häntä voi asiakasyrityksiin laittaa epäsiistin / tyylittömän ulkonäön tai vajavaisten sosiaalisten taitojen takia.
Työnhakukurssit ovat todella monelle akateemiselle tarpeen. ihan pitäisi sellaisia perusasioita opettaa, mun miten saa puhdistettua hampaansa värjäymistä, valita sellaiset materiaalit päälleen, ettei kainaloihin muodostu neliön kokoiset hikiläiköt haastattelussa jne. Työhakemuksetkin voivat olla kamalia.
Ennemmin otamme reippaan amk:sta valmistuneen kuin rähjäisen akateemisen, vaikka periaatteessa akateeminen olisi meillä toiveissa.
En usko, että akateemisissa olisi niin paljon rapa-Ripoja kuin väität. Ainakin minun opiskelukaverini olivat normaaleja, siistejä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Oikis ei ole enää satavarma, eikä ainakaan mikään statusala.
Oikis toimii, jos sen lisäksi tekee toisen tutkinnon ja erikoistuu sen alan oikeudellisiin kysymyksiin.
Oikis toimii edelleen. Ei tarvitse toista tutkintoa. Valmistunut pääsee edelleen tuosta vaan esim. pankkiin vaikka ei ole erikoistunut talousasioihin.
Itse olen 49 v asianajaja, varatuomari, syyttäjäksi kelpoinen, OTM, EU-n Itä-alue projektien asiantuntija.
Tuossa minun koulutus. Vuodesta 2006 oma toimisto. Olisin päässyt mihin tahansa hommiin pelkällä oikiskoulutuksella. Perustin kuitenki oman 06. Eu-asiantuntijahommatutkinnon tein kuin odotin Kemin käräjäoikeuteen auskultointia. Eli odotellessa.
Fatalji
Omalla työllisyyskurssillani aikoinaan oli kolme oikiksesta valmistunutta. Sukulainen joka pääsi heittämällä sisään eka kerralla ei saanut töitä, tosin haki heti varmaan liian hyviä paikkoja. Kaverin mies joutui odottamaan pitkään että sai viran isosta kaupungista (julkisella).
Työelämässä on kyse siitä, että sinulla pitää olla tarjota sellaista osaamista, josta joku on valmis maksamaan. Monesti unohtuu, että kenelläkään ei ole mikään velvollisuus ottaa ketään töihin vaikka olisi miten korkeakoulutettu, jos tämän osaamisesta ei ole mitään hyötyä työnantajalle. Kunpa tätä mietittäisiin enemmän opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Alue: Aihe vapaa
Kesätyömahdollisuuksia elokuun loppupuolella? Kannattaa vaan hakea erilaisiin työpaikkoihin ja katsoa, minne pääsee.
Miksi haluat kytkeä valmistumisen ja työpaikan saannin? Oletko tietoisesti ollut opiskeluaikana hakematta töihin?