Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
21.08.2021 |
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Valtion tulisi säätää opiskelupaikat tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.
No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että yliopistotutkinto miltä tahansa humanistiselta alalta opettaa ainakin sen, miten voi omaksua runsaan tiedon seasta olennaiset pointit nopeasti. Eli se siis opettaa oppimaan. Tästä on hyötyä monissa asioissa.
Tirsk. Kaipa sitten sisälukutaito on humanistimittapuulla suurikin saavutus…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.
No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.
No niin mutta kun juniorina ei pääse töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo siis pakko vaan hakea ja sit enemmän entry level paikkoja jos ei kunnon paikkoja saa, työelämä on *itun julmaa kyllä.
Siis mitä ihmettä? Ilman työkokemusta haetaan juurikin ja vain niitä entry level paikkoja. Ei kukaan palkkaa suoraan koulusta mihinkään asiantuntijahommiin, edes Nokia ei tehnyt niin huippuvuosinaan.
Eli harjoittelijaksi vaan jonnekki, vaikka ilmaiseksi. Siitäkin jää työtodistus ja siitä se ura lähtee urkenemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.
No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.
No niin mutta kun juniorina ei pääse töihin.
Aivan. Kukaan juniorikoodari ei ikinä ole päässyt mihinkään töihin. Kaikki ovat olleet heti senioreita. Parempi vaan jäädä sänkyyn makaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Joo mutta päästäkseen opiskelemaan teknistä alaa on osattava pääsykokeissa matematiikkaa. Jos vaan ei osaa lisäkursseista huolimatta, niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.
No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.
No niin mutta kun juniorina ei pääse töihin.
Varsinkin nelikymppinen junioritason hommia hakeva on omituisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Joo mutta päästäkseen opiskelemaan teknistä alaa on osattava pääsykokeissa matematiikkaa. Jos vaan ei osaa lisäkursseista huolimatta, niin...
Täällä tuntuu olevan asennevammaa enemmän kuin muuta. Itse olen siis ttknisellä alalla ilman teknistä koulutusta. Ja meitä on paljon. Pointtini oli juuri se, että teknisellä alalla on paljon tehtäviä, joissa ei tarvitse olla matemaattinen. Minäkään en ole, eikä haittaa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Valtion tulisi säätää opiskelupaikat tarpeen mukaan.
Lääkäriliitto on tiukkana lääkiksen aloituspaikkojen suhteen. Sama pitäisi olla muillakin aloilla, muttei ole.
Aiemmin valtio määritteli yliopistojen aloituspaikkojen määrää suhteessa alojen työllistävyyteen, mutta nyt yliopistot saavat rahaa valmistuneiden määrän mukaan ja määrähän on tietysti Suuri.
Ja vielä hallitus kehtaa tavoitella sitä, että tulevaisuudessa puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja! Halutaanko tällä polkea palkat lopullisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kuvailema tilanne on syy siihen miksi jätin biologian opinnot parin vuoden jälkeen kesken ja hain opiskelemaan alalle, jossa on paljon paremmat työllisyysnäkymät. Minkä ihmeen takia opiskelisin jotain 5v ja tekisin gradun vain jäädäkseni liki täysin varmasti työttömäksi? Kyllä sinne kortistoon pääsee helpomminkin.
Miksi tällaisille aloille koulutetaan massoittain ihmisiä, joiden osaamisesta kukaan ei hyödy. Sitten nauretaan pilkallisesti, että ”hähää mitäs lähdit”. Samaan aikaan monilla aloilla todellinen työvoimapula. Tässä ei ole päätä eikä häntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Joo mutta päästäkseen opiskelemaan teknistä alaa on osattava pääsykokeissa matematiikkaa. Jos vaan ei osaa lisäkursseista huolimatta, niin...
Täällä tuntuu olevan asennevammaa enemmän kuin muuta. Itse olen siis ttknisellä alalla ilman teknistä koulutusta. Ja meitä on paljon. Pointtini oli juuri se, että teknisellä alalla on paljon tehtäviä, joissa ei tarvitse olla matemaattinen. Minäkään en ole, eikä haittaa yhtään.
Lisätietoja tästä. Olen henkisesti insinööri, mutta kouluttauduin tuottamattomalta maisterisalalta hoitajaksi missä en viihdy. Matikassa olen surkea plus-, miinus-, jako- ja kertolaskuja ja prosenttilaskuja lukuunottamatta. Siis nopeat hoksottimet muttei mitään korkeamman matikan taitoja enkä osaa koodata jonkun XHTML:n alkeiden lisäksi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Miten pääsit? Oon hakenut avoimilla (hyvin mietityillä) hakemuksilla, ei kuulemma mitään toivoa. Hr:ään/rekryä tekemään voisi ehkä päästä, jos olisi silmänruokatasoa mutta siihen oon liian vanha. Noin tokan vuoden yo-opiskelijat on noihin teknisen alan ei-niin-teknisiin hommiin linkkarin selailun perusteella pätevimpiä/sopivimpia. Herättää kyllä vähän kummastelevia ajatuksia, mitä noissa siis oikeesti haetaan…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Joo mutta päästäkseen opiskelemaan teknistä alaa on osattava pääsykokeissa matematiikkaa. Jos vaan ei osaa lisäkursseista huolimatta, niin...
Niinpä ja siinä matematiikassa pitää pärjätä myös opinnoissa. Itse pääsin teknilliseen naurettavan huonoilla pääsykoepisteillä, mutta olin aivan k*sessa DI-opinnoissa matematiikan kurssien kanssa. Sen ykkösen saaminen kursseista teki tiukkaa minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Miten pääsit? Oon hakenut avoimilla (hyvin mietityillä) hakemuksilla, ei kuulemma mitään toivoa. Hr:ään/rekryä tekemään voisi ehkä päästä, jos olisi silmänruokatasoa mutta siihen oon liian vanha. Noin tokan vuoden yo-opiskelijat on noihin teknisen alan ei-niin-teknisiin hommiin linkkarin selailun perusteella pätevimpiä/sopivimpia. Herättää kyllä vähän kummastelevia ajatuksia, mitä noissa siis oikeesti haetaan…
Itse pääsin alalle, kun haettiin määräaikaista kouluttajaa eräälle palvelulle. Etsivät siis nimenomaan hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa henkilöä, joka pystyy kouluttamaan asiakkaita. Pääsin ihan humanistipohjalta sisään ja vuoden päästä minut vakinaistettiin. Digitaaliset palvelut tulivat tutuiksi ja siirryin seuraavaksi customer success manageriksi, jossa toimin asiakkaiden, liiketoiminnan ja teknologian rajapinnassa. Huomasin, että minulla on hyvää kehitysosaamista intoa ja lopulta aukesi paikka tuotepäällikkönä. Tunsin ko. tuotteen asiakkaat jo hyvin, sillä olin kouluttanut sitä. Työskentelen yhdessä koodaajien ja suunnittelijan kanssa ja kehitämme yhdessä palvelua. Koen, että vaikken ole tekninen, minulla on muuten loistavat valmiudet tähän työhön. Hahmotan kokonaisuuksia, pidän langat käsissäni ja olen hyvä vuorovaikutuksessa. Tekniset asiatkin oppii riittävällä tasolla nopeasti. Juuri koulutustyö oli hyvä sisäänajo alalle, koska asiakkaiden kysymykset pakottivat selvittämään ja oppimaan. Eli pitkä polku, mutta täällä ollaan humanistitaustalla. Kannattaa tarttua mahdollisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinusta hoitoalalle jos tuo ei työllistä?
Lähi tai sairaanhoitajana olisit jo siirtynyt työelämään.
Kyllä noihinkin hommiin, kuten lastentarhanopettajaksikin, pitäisi olla asiakaspalveluhenkinen, lämmin ja ihmisiä rakastava. Jollei halua kosketella muita tai joutua kosketetuksi, siedä vttuilua, väkivaltaa, eritteitä, meteliä jne. ei minusta sovi hommaan. Kaikille ei vaan kaikki alat sovi.
Olen ollut aikoinani aspa, koulunkäyntiavustaja ja erityisope. Noissa hommissa mielessäni on käynyt asiakkaan m*rha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.
Miksi alapeukut?
Humanistit harvemmin ovat matemaattisia.
Teknisellä alalla on paljon töitä, jossa matematiikka ei ole keskiössä. On paljon kommunikaatiota vaativaa kehitys- ja projektityötä, strategiatyötä, suunnittelupuolta, konseptointia.. Etenkin hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kirkastaa asioita ovat kovassa huudossa. -nimim. Alalla oleva ei matemaattinen ex-humanisti
Miten pääsit? Oon hakenut avoimilla (hyvin mietityillä) hakemuksilla, ei kuulemma mitään toivoa. Hr:ään/rekryä tekemään voisi ehkä päästä, jos olisi silmänruokatasoa mutta siihen oon liian vanha. Noin tokan vuoden yo-opiskelijat on noihin teknisen alan ei-niin-teknisiin hommiin linkkarin selailun perusteella pätevimpiä/sopivimpia. Herättää kyllä vähän kummastelevia ajatuksia, mitä noissa siis oikeesti haetaan…
Itse pääsin alalle, kun haettiin määräaikaista kouluttajaa eräälle palvelulle. Etsivät siis nimenomaan hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa henkilöä, joka pystyy kouluttamaan asiakkaita. Pääsin ihan humanistipohjalta sisään ja vuoden päästä minut vakinaistettiin. Digitaaliset palvelut tulivat tutuiksi ja siirryin seuraavaksi customer success manageriksi, jossa toimin asiakkaiden, liiketoiminnan ja teknologian rajapinnassa. Huomasin, että minulla on hyvää kehitysosaamista intoa ja lopulta aukesi paikka tuotepäällikkönä. Tunsin ko. tuotteen asiakkaat jo hyvin, sillä olin kouluttanut sitä. Työskentelen yhdessä koodaajien ja suunnittelijan kanssa ja kehitämme yhdessä palvelua. Koen, että vaikken ole tekninen, minulla on muuten loistavat valmiudet tähän työhön. Hahmotan kokonaisuuksia, pidän langat käsissäni ja olen hyvä vuorovaikutuksessa. Tekniset asiatkin oppii riittävällä tasolla nopeasti. Juuri koulutustyö oli hyvä sisäänajo alalle, koska asiakkaiden kysymykset pakottivat selvittämään ja oppimaan. Eli pitkä polku, mutta täällä ollaan humanistitaustalla. Kannattaa tarttua mahdollisuuksiin.
Tuossa taisi se pointti ollakin: olet ollut firmassas kauan. Ei enää taida aueta paikkoja noin niin kuin sulle aluksi, josta sitten pääsee kivasti kehittymään. Mutta hyvä tietty sulle että pääsit aikanaan sisään noin.
Alue: Aihe vapaa
Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.
Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.