Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
21.08.2021 |
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä toisaalta vähän myös liioitellaan tuota työllistymisen vaikeutta varsinkin korkeakoulutettujen osalta. Se ei kuitenkaan mikään suuri tai yleinen ongelma ole, vaikkakin välillä joillakin on hetken hankaluuksia työpaikan saamisessa.
Monilla aloilla on vaikeinta saada se ensimmäinen oman alan työpaikka. Monesti edellytetään 2-3 vuoden työkokemusta alalta. Tästä syystä ne opiskeluaikainenkin työkokemus on tärkeää. Mäkkäri kassan ei kauhean monelle alalle saa hyväksiluettavaa kokemusta.
Työkokemusta ehtii kartuttaa myös valmistumisen jälkeen. Peli ei ole pelattu, vaikka valmistumisen jälkeen työllistyminen olisi hankalaa. Itse sain 10 vuoden pätkätöiden ja koulutusta vastaamattoman vakityön jälkeen ensimmäisen koulutusta vastaavan vakituisen työn.
Tänä aikana ehdin tosin hankkia lapset ja olla suurimman osan ajasta erilaisissa töissä, joten ei se aika hukkaan mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ylempi korkeakoulututkinto generalistialalta. Nyt pääsin opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi. Aiemman tutkinnon ansiosta olen pätevä jopa päiväkodin johtajaksi, mutta mikä parasta töitä pitäisi olla varhaiskasvatuksen opettajana ainakin. Valmistun 1,5 vuodessa aiempien opintojen hyväksilukujen ansiosta ja opiskeluani tuetaan työttömyysetuudella. Nyt valitsin työllistävän alan. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin maisterintutkinto jolla ei edes saa töitä ja 10 000 opintolainat niskassa 6 vuoden opintojen jälkeen.. Haluan vain tehdä töitä niin valitsin nyt noin!
Mahtavaa lukea tällaisiakin tarinoita!
Toivottavasti viihdyt alalla! Eihän se mitään herkkua ole, mutta ainakin työpaikkoja on täysin valittavaksi asti.
Olen ollut jo epäpätevänä alalla, joten joku käsitys minulla jo on työstä. Rankkaahan se työ on ja alipalkattua, mutta voittaa työttömyyden sata nolla silti. Ja eihän sitä tiedä, jos joskus pääsen vielä vaikka päiväkodin johtajaksikin tai vaikka suunnitteluhommiin kun on kuitenkin maisterikin tehty, kunhan kerryttää ensin kokemusta opettajana. Aina parempi kun on työkokemusta kuin pitkään työttömänä, joten tällä hetkellä painaa paljon se, että kuhan alalla on töitä.
Juuri näin. Korkeasti koulutetut on selvästi harvemmin työttöminä kuin matalammin koulutetut.
Jos kykenee suorittamaan tutkinnon yliopistossa, on sen verran elämänhallintaa, että saanee halutessaan jonkin työpaikan. Pitää kuitenkin katsoa myös sitä, onko työllistytty omalle alalle. Ei ole ongelmatonta, jos metroja siivotaan uskontotieteilijän koulutuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ylempi korkeakoulututkinto generalistialalta. Nyt pääsin opiskelemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi. Aiemman tutkinnon ansiosta olen pätevä jopa päiväkodin johtajaksi, mutta mikä parasta töitä pitäisi olla varhaiskasvatuksen opettajana ainakin. Valmistun 1,5 vuodessa aiempien opintojen hyväksilukujen ansiosta ja opiskeluani tuetaan työttömyysetuudella. Nyt valitsin työllistävän alan. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin maisterintutkinto jolla ei edes saa töitä ja 10 000 opintolainat niskassa 6 vuoden opintojen jälkeen.. Haluan vain tehdä töitä niin valitsin nyt noin!
Mahtavaa lukea tällaisiakin tarinoita!
Toivottavasti viihdyt alalla! Eihän se mitään herkkua ole, mutta ainakin työpaikkoja on täysin valittavaksi asti.
Tämä taas johtuu sitä ,että ko homma on nykyisin täyttä pskaa ja kaikki jotka pääsee muualle, hakeutuu alalta pois.
No uskon, että suurempi mahdollisuus minulla on saada muita töitä vastaisuudessa, kun olen jo töissä... Työttömänä ja varsinkin sen pitkittyessä se työllistyminen vasta vaikeaa on. Mikä työ sitä paitsi olisi aina niin herkkua? Itselle työttömyys ja työnhaun vaikeus jätti sellaiset traumat, että osaan arvostaa sitä, että on töitä.
Puoluekirja ja kaveerausta. Jo 3 kk:n yliopisto-opinnoilla pääset 15 tonnin kk-ansioille, vrt. Henrik Haapajärvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä toisaalta vähän myös liioitellaan tuota työllistymisen vaikeutta varsinkin korkeakoulutettujen osalta. Se ei kuitenkaan mikään suuri tai yleinen ongelma ole, vaikkakin välillä joillakin on hetken hankaluuksia työpaikan saamisessa.
Monilla aloilla on vaikeinta saada se ensimmäinen oman alan työpaikka. Monesti edellytetään 2-3 vuoden työkokemusta alalta. Tästä syystä ne opiskeluaikainenkin työkokemus on tärkeää. Mäkkäri kassan ei kauhean monelle alalle saa hyväksiluettavaa kokemusta.
Työkokemusta ehtii kartuttaa myös valmistumisen jälkeen. Peli ei ole pelattu, vaikka valmistumisen jälkeen työllistyminen olisi hankalaa. Itse sain 10 vuoden pätkätöiden ja koulutusta vastaamattoman vakityön jälkeen ensimmäisen koulutusta vastaavan vakituisen työn.
Tänä aikana ehdin tosin hankkia lapset ja olla suurimman osan ajasta erilaisissa töissä, joten ei se aika hukkaan mennyt.
Kiva, että joku suhtautuu noin positiivisesti tuhlaamaansa aikaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi naiset eivät suhtaudu enemmän tekniikan alalle ja luonnontieteisiin. Niillä aloilla saisi töitä paremmin kuin humanistina. Esim. Ruotsissa naisten unelma-ammatti on nykyisin diplomi-insinööri. Tytöt koodauskouluun jo nuorena ja opiskelemaan tietotekniikkaa. Älkää opiskelko humanistisia aloja, ne eivät työllistä.
Niinhän naiset suuntautuvatkin mm. biologiaan ja kemiaan, mutta ei sielläkään ole töitä tarjolla. Tietotekniikkakin on aika tyhjä arpa ellei ole harrastuneisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli poistetaan puolet korkeakoulupaikoista, koska väärälle alalle ei saa kouluttautua.
Samalla lisätään suoraa työttömyyttä, mutta ei kai sillä niin väliä.
Miten se lisäisi työttömyyttä? Ikäluokat ovat kokoajan pienentyneet ja koulutuspaikkoja vaan on lisätty. Pitäisi enemmän säädellä sitä aloituspaikkojen määrää yhteiskunnan tarpeiden mukaan niin, että valmistuneille olisi myös sitten työtä tarjolla. Ne joille ei riitä korkeakoulupaikkaa voi hankkia jonkun amiskoulutuksen, jolla työllistyä.
Kumma juttu, että korkeakoulutetuilla on aina vaan parempi työllisyysaste kuin pelkän toisen asteen suorittaneilla.
Suomi lukuina 2020 , sivu 14 (2021 ei ollut tätä tilastoa)
Erikoisammattitutkinnon ja YAMK-tutkinnon omaavilla työllisyys on aivan omaa luokkaansa, jopa AMK-tutkinnoilla työllistytään paremmin kuin ns oikeilla korkeakoulututkinnoilla.
Miespuoliset ammattitutkinnon omaavien työllisyys on nippanappa alle naispuolisten yliopistokoulutettujen.
Eihän mutuilla kun on raakaa tilastofaktaakin olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Logopedia, psykologia, eläinlääketiede ja farmasia. Varauksella myös jotkin DI-alat ja kauppatieteiden alat (tosin niissä osassa generalistialojen haasteensa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli poistetaan puolet korkeakoulupaikoista, koska väärälle alalle ei saa kouluttautua.
Samalla lisätään suoraa työttömyyttä, mutta ei kai sillä niin väliä.
Miten se lisäisi työttömyyttä? Ikäluokat ovat kokoajan pienentyneet ja koulutuspaikkoja vaan on lisätty. Pitäisi enemmän säädellä sitä aloituspaikkojen määrää yhteiskunnan tarpeiden mukaan niin, että valmistuneille olisi myös sitten työtä tarjolla. Ne joille ei riitä korkeakoulupaikkaa voi hankkia jonkun amiskoulutuksen, jolla työllistyä.
Kumma juttu, että korkeakoulutetuilla on aina vaan parempi työllisyysaste kuin pelkän toisen asteen suorittaneilla.
Suomi lukuina 2020 , sivu 14 (2021 ei ollut tätä tilastoa)
Erikoisammattitutkinnon ja YAMK-tutkinnon omaavilla työllisyys on aivan omaa luokkaansa, jopa AMK-tutkinnoilla työllistytään paremmin kuin ns oikeilla korkeakoulututkinnoilla.
Miespuoliset ammattitutkinnon omaavien työllisyys on nippanappa alle naispuolisten yliopistokoulutettujen.
Eihän mutuilla kun on raakaa tilastofaktaakin olemassa?
Tilastoja on monenlaisia.
https://tilastokeskus.fi/til/sijk/2019/sijk_2019_2021-01-21_tie_001_fi…
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys parani edelleen. Parhaiten työllistyivät korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista lähemmäs 90 prosenttia oli töissä vuoden 2019 lopussa. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista töissä oli 70 prosenttia, joka on sama osuus kuin vuonna 2007.
Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuosi valmistumisen jälkeen. Valmistuneista oli vuoden kuluttua töissä 73 prosenttia, päätoimisesti työskenteli 58 prosenttia ja opiskelujen ohella oli töissä 14 prosenttia. Päätoimisesti työskentelevien osuus oli kasvanut edellisvuodesta 1 prosenttiyksikön. Työttömien osuus oli 8 prosenttia.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työssä oli 70 prosenttia, naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia. Työttömänä oli 14 prosenttia, naisista 10 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia. Perustutkinnon jälkeen opiskelua jatkoi 16 prosenttia, joista hieman yli puolet työn ohella. Naisista opiskelua työn ohella jatkoi 11 ja miehistä 6 prosenttia. Miehistä 12 prosenttia oli ryhmässä muut, johon sisältyy mm. siviili- ja varusmiespalvelus.
Vuonna 2007 työssä oli niin ikään 70 prosenttia, naisista 75 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia. Työttömänä oli 10 prosenttia, naisista 9 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Perustutkinnon jälkeen opiskelua jatkoi 20 prosenttia, joista hieman yli puolet työn ohessa. Naisista opiskelua työn ohella jatkoi 13 prosenttia ja miehistä 9. Miehistä 16 prosenttia oli ryhmässä muut, johon sisältyy mm. siviili- ja varusmiespalvelus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä valmistumisesta aikaa jo kolme vuotta, töissä olin 2,5 työssä joka ei vastannut koulutusta, nyt työtön ollut sen jälkeen... Alanvaihtoa mietin mutten keksi mitään itselleni sopivaa ja hyvin työllistävää alaa. Oma koulutus ei työllistä mihinkään, humanisti siis minäkin.
Jos pää on terävä, lähde tekniselle alalle. Itse valmistuin alunperin heikosti työllistävälle alalle yliopistosta. Pienellä lisäopiskelulla ja vähän tuurillakin pääsin mukaan tech-hommiin. Palkka on 5500 ja tulee vielä nousemaan. Työpaikalla hyvät edut, joustava työaika ja pidennetyt lomat sekä hyvä porukka ja kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. En kadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistokoulutus on nykyisin pelkkää businessta.
Tosi monilta aloilta on vaikea työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi naiset eivät suhtaudu enemmän tekniikan alalle ja luonnontieteisiin. Niillä aloilla saisi töitä paremmin kuin humanistina. Esim. Ruotsissa naisten unelma-ammatti on nykyisin diplomi-insinööri. Tytöt koodauskouluun jo nuorena ja opiskelemaan tietotekniikkaa. Älkää opiskelko humanistisia aloja, ne eivät työllistä.
Kaikista kamppanjoista huolimatta teknisillä aloilla naisia edelleen syrjitään . https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007414056.html
Luonnontieteet taas johtaa todennäköisimmin opettajaksi, mikäli olet keskinkertainen alalladi.
Aladin?
Luepa tarkemmin. Siinä sanotaan alalladi. Sitten mietit mitä kirjaimia siinä näppiksessä on Deen vieressä. Et taida olla penaalin terävin kynä?
Ei taida ironian taju olla sinun vahvin puolesi. Pyyhi ihmeessä vaahto suupielestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Oikis ei ole enää satavarma, eikä ainakaan mikään statusala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, eli poistetaan puolet korkeakoulupaikoista, koska väärälle alalle ei saa kouluttautua.
Samalla lisätään suoraa työttömyyttä, mutta ei kai sillä niin väliä.
Miten se lisäisi työttömyyttä? Ikäluokat ovat kokoajan pienentyneet ja koulutuspaikkoja vaan on lisätty. Pitäisi enemmän säädellä sitä aloituspaikkojen määrää yhteiskunnan tarpeiden mukaan niin, että valmistuneille olisi myös sitten työtä tarjolla. Ne joille ei riitä korkeakoulupaikkaa voi hankkia jonkun amiskoulutuksen, jolla työllistyä.
Kumma juttu, että korkeakoulutetuilla on aina vaan parempi työllisyysaste kuin pelkän toisen asteen suorittaneilla.
Suomi lukuina 2020 , sivu 14 (2021 ei ollut tätä tilastoa)
Erikoisammattitutkinnon ja YAMK-tutkinnon omaavilla työllisyys on aivan omaa luokkaansa, jopa AMK-tutkinnoilla työllistytään paremmin kuin ns oikeilla korkeakoulututkinnoilla.
Miespuoliset ammattitutkinnon omaavien työllisyys on nippanappa alle naispuolisten yliopistokoulutettujen.
Eihän mutuilla kun on raakaa tilastofaktaakin olemassa?
Erikoisammattitutkinnot ja YAMKit tehdään yleensä töiden ohella lisäpätevyyden saamiseksi. Ei oikein voi verrata perusjatkotutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on lahjakkuutta yliopisto opintoihin, niin miksi te suoritatte jonkun sellaisen tutkinnon jolla ei saa töitä ja pärjää huonommin kuin me ammattikoulun käyneet? Eikö se ole aika olennainen juttu, että on jonkinlaiset tulevaisuuden näkymät ja työllisyys tiedossa? Niistä aloista pitää valita missä on töitä, sen takia sitä koulua käydään että joskus päästään palkka työhön.
Monesti sitä ei nuorena tajua, mikä tilanne alalla on. Oppilaitosten sivuilla kerrotaan loistavista työllisyysnäkymistä, vaikka todellisuudessa yliopistossa on varmaan noin 10 alaa, jolla sellaiset on.
Oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede, sosiaalityö ja kasvatustieteet. Mitä ne muut viisi ovat?
Oikis ei ole enää satavarma, eikä ainakaan mikään statusala.
Oikis toimii, jos sen lisäksi tekee toisen tutkinnon ja erikoistuu sen alan oikeudellisiin kysymyksiin.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoitukseni ei ole ollut ottaa kantaa amistutkinnon suorittaneiden asemaan. En tunne sitä.