Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?

Miesten on paljon helpompaa työllistyä. Hyväveljet auttavat aina. Olen sen nähnyt niin monta kertaa, että huithapelit ja ties mitä tapaukset saavat töitä. Sitten irtisanotaan koeajalla, kun työnteosta ei tule mitään tai jätetään firmaan puoliteholla. Pätevät ja ahkerat naiset jäävät sivuun.

Jonakin päivänä paljastan teille muille naisille miesten toimet, mutta pitää varmaan odottaa vielä muutama vuosi tai saan vastaukseksi vain "lääkkeet". Toki toinen vaihtoehto on, että olin vain perinteisesti rikoksen uhri.

Up

Up

Vierailija kirjoitti:

Minäkin aloitin opinnot vuosituhannen vaihteessa. Lukiomme opinto-ohjaus oli luokattoman huonoa; vartin keskusteluajalla kysyttiin kiinnostuksenkohteita ja kun mainitsin kielet, sain kopioidun esitteen englannin kääntämisen ja filologian opinnoista. Mitään ajatusta järkevästä opiskelusuunnasta minulla ei ollut, joten hain sitten kieliä opiskelemaan. Ensimmäisellä yrittämällä en sisään edes päässyt ja tuhlasin sitten vuoden tradenomiopinnoissa, joista niistäkään minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä ennen opintojen alkua. Huomasin kyllä hyvin nopeasti, etten soveltunut alalle, mikä itsessään motivoi hakemaan uudelleen kieliä lukemaan.

Pääsin toisella yrittämällä yliopistoon ja hyvin pian minulle selvisi, miten ankeaa ja teoriapainotteista opiskelu siellä oli. Varsinaista kääntämistä oli pari hassua kurssia, muu aika opiskeltiin kaikkea kieliopin teoriasta diskurssianalyysiin. Jo heti ensimmäisenä päivänä meille ilmoitettiin, että emme sitten tule työllistymään kirjankääntäjiksi – se ainoa osa-alue tekstittämisen lisäksi, joka itseäni oli kiinnostanut (ja joihin kumpaankaan en päässyt edes tutustumaan, koska olin vain keskitason opiskelija ja ”tähtioppilaat” olivat etusijalla noille kerran vuodessa järjestettäville kursseille). Tämänkin olisi ehkä voinut tuoda esille jo pääsykokeisiin kuuluneessa haastattelussa, jolloin ainakin itse olisin voinut harkita, kannattaako kääntämistä edes lähteä opiskelemaan, jos sinne sattuisi sisään pääsemään. Sivuaineidenkin suhteen olisin kaivannut jonkinlaista opastusta. Yritin kyllä päästä lukemaan ranskaa tai ruotsia (koska olin niissä ihan hyvin lukiossa pärjännyt), mutta eipä onnistunut. Niinpä sitten opiskelukaverin kanssa valitsimme sellaiset sivuaineet, joihin sai vain ”mennä” ja joista sai opintoviikkoja kasaan suhteellisen helposti, eli kirjoja tenttimällä. Kannattiko? No ei tietenkään.

Valmistuin yliopistosta viidessä vuodessa, enkä ole tehnyt päivääkään oman alani töitä. Sen lisäksi, etten kokenut tuon kyseisen yliopiston opintojen ”pätevöittävän” minua tarpeeksi (samaa ainetta toisessa yliopistossa opiskeleva kaveri kertoi, että heillä opinnot sisälsivät paljon enemmän esim. kääntämistä ja kulttuureihin tutustumista, kuin meillä), terveytenikin alkoi reistailla opintojen aikana aiheuttaen rajoituksia työskentely- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksiini. Kohdallani yliopisto-opiskelu meni siis täysin hukkaan ja olen kyllä sitä mieltä, että osasyyllinen asiaan on tuo lukioni onneton opinto-ohjaus. Meillä nimenomaan painotettiin sitä, että kannattaa hakea opiskelemaan itseä kiinnostavaa alaa. Tosin omalla kohdallani tämä väärin suuntautuminen juontaa juurensa jo yläasteen lopulle, kun vanhempani painostivat minut lukioon, minua kiinnostaneiden ammattikoulun tai yhdistelmäopintojen sijaan. Mutta se onkin jo sitten toinen juttu.

Nyt on kyllä ollut avutonta meininkiä. Valitsit alan koulussa jaetun kopioidun esitteen perusteella. Sitten kun pääsit ja joku sanoi jotain tulevista työmahdollisuuksista, uskoit. Ja opiskelijavalintaan oli vielä kuulunut haastattelu, toisin kuin monille aloille. Milloin opit ajattelemaan itse??

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi naiset eivät suhtaudu enemmän tekniikan alalle ja luonnontieteisiin. Niillä aloilla saisi töitä paremmin kuin humanistina. Esim. Ruotsissa naisten unelma-ammatti on nykyisin diplomi-insinööri. Tytöt koodauskouluun jo nuorena ja opiskelemaan tietotekniikkaa. Älkää opiskelko humanistisia aloja, ne eivät työllistä.

Minä syytän tästä äitejä. Isät eivät välttämättä tällaisia osaa edes murehtia, koska miehenä porskuttaa työelämässä helpommin. Mutta äitien pitäisi katsoa tytärtensä perään ja käydä keskusteluja tulevasta ammatista viimeistään yläasteen aikana.

Meidänkin tyttärellä oli jonkin verran kiinnostusta kirjoittamisen ja piirtämisen suuntaan. Mutta ei intohimoksi asti, vaikka piirtäminen oli kyllä pitkään todella vahva harrastus. Valistin graafisen alan kovasta kilpailusta ja puhuin siitäkin, että kun työkseen tekee, niin ei siinä piirrellä mitä huvittaa, vaan mitä asiakas käskee. Kirjailijana menestyminen vielä epätoivoisempaa. Kyllä tuollaiset hommat vaativat kovaa sisäistä paloa, mitä en tyttäressä nähnyt, vaikka kovasti tykkäsi piirtääkin.

Onneksi hänessä oli myös toinen puoli, jota kiinnosti matematiikka ja tietokonejutut. Ja kuvataideharrastuksen myötä hän oli jo oppinut, miten paljon rahaa taidetarvikkeisiin menee. Ei hän pitänyt huonona ajatuksena sitä, että opiskelee jotain, mikä kuitenkin kiinnostaa ja johtaa varmemmin hyväpalkkaiseen työhön, josta on sitten varaa ostaa niitä taiteilijatarvikkeita. Ja siitä piirtämisharrastuksesta ei tule työn myötä pakkopullaa, vaan se pysyy kivana vapaa-ajan juttuna. Hyvässä lykyssä niitä taitoja voi hyödyntää työelämässäkin, vaikka ydinosaaminen olisi jotain muuta.

Lumapainotteisessa lukiossa hän oppi sen verran matematiikkaa ja koodaamista, että pääsi lukion jälkeen pörssiyhtiöön kesätöihin tekemään data-analyysiä. Ja ensimmäisen opintovuoden keväästä on opintojen ohella tehnyt koodaustöitä. Ensimmäiseen työpaikkaan pääsi hakemalla (kuten myös tuohon kesätyöhön), toiseen ajautui opintoihin liittyneen projektin kautta ja nyt on menossa kolmanteen työpaikkaan, jota ei hakenut, mutta joku suorahakukonsultti sai hänet haaviinsa. Kolme vuotta opintoja takana ja opinnot alkavat jo hieman laahata tämän työnteon vuoksi, mutta ammatillinen osaaminen on kehittymässä hyvää vauhtia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oli IT/tekninen ala? Siellä on työvoimapulaa ja hyvät palkatkin.

Miksi alapeukut?

Koska siellä on pula vain senioritason koodareista. Juniorilla ei edes ole mikään hyvä palkka, kolmosella alkaa. Ja senkin eteen pitää osata. Aloitteleville koodareille, kurssitetuille, ei ole lainkaan kysyntää.

Muihin kuin koodarihommiin on todella vaikea päästä, koska ajatellaan, että ohjelmistoprojektia voi yhtä hyvin vetää joku kauppatieteilijä tai vaikka sairaanhoitaja, jos sattuu terveydenhuollon järjestelmä olemaan kyseessä.

No jostainhan pitää aloittaa, ei kai kukaan heti ole seniori? Ensin juniorina pienemmällä palkalla ja sitten sennuna isommalla.

Ja mistä lähtien kolmosella alkava palkka on huono? Moni humanisti tekee töitä pienemmällä palkalla valmistumisen jälkeenkin. Kyllä kolmosella alkava palkka on ihan hyvä opiskelijalle ja valmistuneena tienaa sitten jo enemmän. Itse ainakin ajattelen, että opiskelijan on hyvä miettiä muutakin kuin pelkkää palkkaa. Jos työtehtävät on mieluisia ja työssä pääsee kehittymään ja työ joustaa sopivasti niin että opinnotkin saa hoidettua, niin ei se haittaa jos se palkka on vähän alakanttiin. Osaamistahan siinä kerrytetään. 

Oma tytär ei ole vielä 21 täyttänyt ja kuukausipalkka (kokoaikaisesta työstä, hän tekee tosin osa-aikaista) alkaa kolmosella. Kuka kehtaa sanoa että tuo on huonosti ja enemmän pitäisi tienata? Minusta tuo on tässä vaiheessa uraa ihan asiallinen palkka, kun ei ole vielä edes kandi. 

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa yleensä saa suorittaa sivuainekokonaisuuksia mistä tiedekunnasta haluaa. Myös tietojenkäsittelytieteestä ja tietotekniikasta.

Ja myös toiseen suuntaan. Jos sydän sykkii humanismille tai taiteelle, mutta järki valitsee teknisen alan, niin siihen tutkintoon voi sisällyttää jonkin verran niitä rakkaan alan opintoja. Meillä tytär opiskelee tietotekniikkaa ja on ruokkinut taiteellista puoltaan taidepuolen kursseilla. 

Tuttu biologi on pärjännyt työelämässä, kun osaa ilmeisen hyvin tilastotiedettä. Enimmäkseen on tehnyt hommia, jotka vastaavat enemmän omaa koulutusta, mutta ilmeisesti juuri tällä tilastotiedeosaamisella kävi jossain kohtaa piipahtamassa myös jossain lääkeyhtiössä. Palasi kuitenkin sieltä rahahommista julkiselle puolelle, kun taisi yksityisellä puolella olla liian stressaavaa.

Yleisesti olen lähipiirin opiskelijoita kannustanut tutkimaan työpaikkailmoituksia ahkeraan. Opiskelijana voi olla vaikea hahmottaa minkälaisia työtehtäviä on ylipäätään olemassa. Noiden työpaikkailmoitusten kautta toivottavasti pystyy edes jollain tapaa pääsemään perille, minkälaisia töitä on olemassa ja ennen kaikkea, minkälaista osaamista niissä toivotaan. Jos niissä itseä kiinnostavissa paikoissa toistuu joku osaaminen mitä itseltä puuttuu, niin se kannattaa hankkia. Samoin näistä ilmoituksista voi hahmottua, minkälaista polkua pitkin kyseiseen tehtävään voi päästä, eli mikä on se edeltävä työtehtävä, josta voi ponnistaa tähän mielenkiintoiseen tehtävään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä generalistejakin tarvitaan. Itse olen generalistitutkinnon suorittanut yliopistosta ja generalistin hommia tehnyt koko työuran. Olen ollut koordinaattorina, projektipäällikkönä, kehityspäällikkönä, nykyisin esihenkilönä... Olen koko työuran ollut tehtävissä, jotka vaativat laajojen kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa sekä asioiden edistämistä. Eivät kaikki noista tykkää tai niihin pysty ja siksi meitäkin tarvitaan.

Onko yksikään työtehtävä ollut yritysmaailmassa?

Olen tehnyt koko työuran yksityisellä sektorilla. Finanssialalla, media-alalla ja sittemmin teknologiayrityksessä.

Kyllä luulisi jo hakuvaiheessa jonkinlaisen huutomerkin työllistymisen vaikeudesta vilahtavan, jos lähtee lukemaan yliopistoon antiikin kieliä. Tuli vaan mieleen, kun yksi tuttava meni tuonne.

Vierailija kirjoitti:

On yliopistoilla urapalveluita, jotka pitävät tuollaisia.

Myös työkkärin kurssien pitäisi olla tuollaisia, mutta eivät ole.

Outplacement-toimintaa tarjoavat firmat tarjoavat näitä myös. Voi mennä yksityisenä asiakkaankin, ei työnantajan kautta. Joillekin se investointi voi olla todella kannattava.

Kannattaa myös kysyä jatkuvasti työtä vaihtavalta pätkätyökaverilta apua. Kun hän jatkuvasti saa uuden pestin (eikä ole sairaanhoitaja tai vastaava), on työnhakutaidot ihan timanttia.

Itse olen tota vikaa ja autan kavereita tarvittaessa tunnistamaan ja sanoittamaan osaamisen sekä tekemään kunnollisen CV:n.

Tämä on oikeasti arvokas taito. Oletko harkinnut siinä pätkien ohella/lomassa tekeväsi tätä esimerkiksi kevytyrittäjänä jonkun laskutuspalvelun kautta?

Kun työmarkkinoilla ei riitä se, että osaat. (Paitsi sitten kun olet jo töissä ja headhuntterit soittelevat perään.) Se oma osaaminen pitäisi todellakin osata tunnistaa, nähdä mitä arvokasta siinä on, ja sitten osata myydä sopiville ostajakandidaateille. Ei ole helppoa ollenkaan!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luulisi jo hakuvaiheessa jonkinlaisen huutomerkin työllistymisen vaikeudesta vilahtavan, jos lähtee lukemaan yliopistoon antiikin kieliä. Tuli vaan mieleen, kun yksi tuttava meni tuonne.

Ei nykyaikana ole muutenkaan töitä pl. tietyt alat, joten kannattaa valita opintoala, joka kiinnostaa. Kaikki lääkäritutut ovat työllistyneet, mutta pari dippaa, KTM ja OTM ovat ilman duunia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Työn tekeminen opitaan työtä tehdessä. Tietääkseni ei ole olemasa sellaista tutkintoa kuin Kelan etuuskäsittelijä. Ei mikään korkeakoulutus valmista suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Työn tekeminen opitaan työtä tehdessä. Tietääkseni ei ole olemasa sellaista tutkintoa kuin Kelan etuuskäsittelijä. Ei mikään korkeakoulutus valmista suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään.

Niin? Kuka väitti että valmistaa? Tuossa väitettiin että ei yleensä haeta ja mieluummin otetaan merkonomeja, mutta ei perusteltu miksi. Eikä perusteltu miksei akateeminen voisi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Työn tekeminen opitaan työtä tehdessä. Tietääkseni ei ole olemasa sellaista tutkintoa kuin Kelan etuuskäsittelijä. Ei mikään korkeakoulutus valmista suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään.

Niin? Kuka väitti että valmistaa? Tuossa väitettiin että ei yleensä haeta ja mieluummin otetaan merkonomeja, mutta ei perusteltu miksi. Eikä perusteltu miksei akateeminen voisi tehdä.

Voi tietysti tehdä, mutta ottaisitko itse vaikkapa kaupan myyjäksi akateemisen vai jonkun alemman tutkinnon suorittaneen? Tai palkkaisitko palkanlaskijaksi mieluummin merkonomin, tradenomin vai maisterin?

Etuuskäsittelijän työhön etsitään ihmisiä, jotka ovat motivoituneita tekemään juuri sitä eikä jotain muuta. Akateemisesti koulutetut harvemmin viihtyvät työssä, joka ei vastaa tasoltaan koulutustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.

Katopa kuule huviksesi noita laskukaavoja esim. asumistuen laskemisessa ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin tukeen. Perusteet myös muuttuvat. Vaatii älliä. Millä perusteella se "sopii" toimistotyöntekijälle, ja miksei se sopisi vaikka sosiaalipuolen lakeja tuntevalle? Ja sairauspäivärahapuolella arvostetaan esim. sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa.

Luuletko että jossain on varasto asiantuntijatöitä akateemisille neljällä tonnilla kuussa? Tule jo pois 80-luvulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Työn tekeminen opitaan työtä tehdessä. Tietääkseni ei ole olemasa sellaista tutkintoa kuin Kelan etuuskäsittelijä. Ei mikään korkeakoulutus valmista suoraan johonkin tiettyyn työtehtävään.

Niin? Kuka väitti että valmistaa? Tuossa väitettiin että ei yleensä haeta ja mieluummin otetaan merkonomeja, mutta ei perusteltu miksi. Eikä perusteltu miksei akateeminen voisi tehdä.

Voi tietysti tehdä, mutta ottaisitko itse vaikkapa kaupan myyjäksi akateemisen vai jonkun alemman tutkinnon suorittaneen? Tai palkkaisitko palkanlaskijaksi mieluummin merkonomin, tradenomin vai maisterin?

Etuuskäsittelijän työhön etsitään ihmisiä, jotka ovat motivoituneita tekemään juuri sitä eikä jotain muuta. Akateemisesti koulutetut harvemmin viihtyvät työssä, joka ei vastaa tasoltaan koulutustaan.

Korkeakoulutetun ei kannata olla liian nirso. Jos on maisteriksi valmistuessaan täysin ilman työkokemusta, kyllä on vaikea saada töitä. Kokemus työelämästä on tärkeää, vaikka se olisi muulta alalta. Ja se voi tarjota myös mahdollisuuden päästä vaativampiin tehtäviin samassa firmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin. 

Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.

Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.

KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.

Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.

Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.

Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.

Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.

Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?

Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.

Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.

Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.

Katopa kuule huviksesi noita laskukaavoja esim. asumistuen laskemisessa ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin tukeen. Perusteet myös muuttuvat. Vaatii älliä. Millä perusteella se "sopii" toimistotyöntekijälle, ja miksei se sopisi vaikka sosiaalipuolen lakeja tuntevalle? Ja sairauspäivärahapuolella arvostetaan esim. sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa.

Luuletko että jossain on varasto asiantuntijatöitä akateemisille neljällä tonnilla kuussa? Tule jo pois 80-luvulta.

Juuri näin.