Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
21.08.2021 |
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sama.
Sitten hain kasvihuoneelle töihin. Ensimmäinen kesä 6e tuntipalkalla harjoittelua ja nyt saan jo 8,60e tuntipalkkaa. Aika hyvin!
Kyllähän tuossa tienaa paremmin kuin kääntäjänä, joka kääntää Intialaiselle tai Liettualaiselle firmalle EU-tekstejä. Hyvässä lykyssä saa 800e kk 12-14h työpäivillä.
Sinällään voi vaan miettiä että miksi ihmeessä tuhlasi elämästään aikaa yliopistoon, kun ei se takaa kelvollista toimeentuloa. Enemmänkin vain työttömyyttä ja katkeruutta.
Toinen seikka on se ettei kovinkaan moni maisteri alennu tavallisiin matalapalkka-alan hommiin, kun pitää itseään niitä parempana ja vetää ain tukia mieluummin. Siinä mielessä voi kysellä että mihin unhoutui se vasemmistolaisuus ja työnteon aatos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä generalistejakin tarvitaan. Itse olen generalistitutkinnon suorittanut yliopistosta ja generalistin hommia tehnyt koko työuran. Olen ollut koordinaattorina, projektipäällikkönä, kehityspäällikkönä, nykyisin esihenkilönä... Olen koko työuran ollut tehtävissä, jotka vaativat laajojen kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa sekä asioiden edistämistä. Eivät kaikki noista tykkää tai niihin pysty ja siksi meitäkin tarvitaan.
Onko yksikään työtehtävä ollut yritysmaailmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
up
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli sama.
Sitten hain kasvihuoneelle töihin. Ensimmäinen kesä 6e tuntipalkalla harjoittelua ja nyt saan jo 8,60e tuntipalkkaa. Aika hyvin!
Kyllähän tuossa tienaa paremmin kuin kääntäjänä, joka kääntää Intialaiselle tai Liettualaiselle firmalle EU-tekstejä. Hyvässä lykyssä saa 800e kk 12-14h työpäivillä.
Sinällään voi vaan miettiä että miksi ihmeessä tuhlasi elämästään aikaa yliopistoon, kun ei se takaa kelvollista toimeentuloa. Enemmänkin vain työttömyyttä ja katkeruutta.
Toinen seikka on se ettei kovinkaan moni maisteri alennu tavallisiin matalapalkka-alan hommiin, kun pitää itseään niitä parempana ja vetää ain tukia mieluummin. Siinä mielessä voi kysellä että mihin unhoutui se vasemmistolaisuus ja työnteon aatos?
Mikä vasemmistolaisuus? En myöskään ole varaukseton työnteon aatoksen (?) kannattaja. t. pehmeän alan maisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Hyvin harva yliopistotutkinto valmistaa mihinkään tiettyyn ammattiin. Sitä paitsi myös professioaloilla itse työ on useimmiten paljon muutakin kuin sitä, mitä on opiskellut. Esimerkiksi minä olen OTM ja teen töitä lakimiehenä, mutta väittäisin, että yli 50 % työstäni ei tästä huolimatta suoranaisesti liity opintoihini. Tarvitsen työssäni myös paljon sellaisia työelämätaitoja, joita olen oppinut työelämässä, en yliopistossa. Filosofian maisterina tai yhteiskuntatieteilijänä (tms.) sinulla on sopiva koulutustausta hyvin moniin eri tehtäviin, joihin vaaditaan "soveltuva korkeakoulututkinto". Voi hyvin olla, että päädyt tekemään jotain, millä ei suoraan ole mitään tekemistä koulutuksesi kanssa. Yliopistotutkinto on kuitenkin merkkinä siitä, että sinulla on valmiudet suoriutua analyyttista ajattelua vaativista tehtävistä. Ei siitä tutkinnosta oikeasti suurimmalle osalle ole mitään muuta "iloa" kuin että se toimii osoituksena tästä. Mieti, mitä haluaisit tehdä vaikkapa viiden vuoden kuluttua, ja hae sitten entry level -paikkoja tai vaikkapa harjoittelupaikkoja, jotka vievät oikeaan suuntaan, vaikka ne eivät olisikaan aivan sitä, minne lopulta haluat. Jos et oikein tiedä, mitä haluaisit tehdä, niin mieti, missä olet hyvä, ja yritä löytää sellainen työ, jossa pääsisit hyödyntämään vahvuuksiasi. Pääasia, että pääset työelämässä alkuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa työelämään. Sen sijaan oletus on se, että yliopiston käyneellä (alasta riippumatta) on tiettyjä kognitiivisia taitoja, joista voi olla hyötyä työelämässä ja sekä kenties myös alakohtaista asiaosaamista teorian tasolla. Varsinaiset työelämätaidot kuuluu oppia työelämässä ja vastuu niiden opettamisesta on ensisijaisesti työnantajalla.
Suomen ongelma onkin siinä, että tässä maassa ei enää ole aloittelijan töitä oikeastaan missään vaan junior-hommiinkin odotetaan useamman vuoden työkokemusta sekä monipuolista osaamista ties mistä juuri siihen työrooliin liittyvästä asiasta.
Laita www.kuntarekry.fi ja www.valtiolle.fi paikoissa hakusanaksi hankin ja tulee hutejakib, mutta hae julkisiin hankintoihin määräaikaisiin töihin.
Kyllä nappaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä niin totta, että tieteellisellä ajattelulla ei tee työelämässä mitään. Parhaiten pärjää esim ohjelmoinnissa, kun on pokkaa röyhkeästi kopioida jonkun muun tekemä koodi. Sitten naamioi niin, ettei jää kiinni. 😁
Ensimmäinen tehtävä koodauksessa on katsoa että löytyykö jostain jo valmis koodi open sourcena, ei sitä tarvi naamioida mitenkään. Jos keksit pyörän uudestaan niin se on ammattivirhe. Copyright alaisen koodin kopiointi on sitten yksiselitteisesti rikos, siitäkin tulee rankkua lähes kaikissa firmoissa.
Just tuon takia teen omaan koodiini kärrynpyöriä, eli otan huomioon jos joku mulkku kopioi sen. Ainoastaan ymmärtämällä täysin koko tekemäni "pyörän" toimintaperiaatteen joku voi korjata koodissa olevat piilottamani virhe akselit. Mutta siihen vaaditaan niin paljoan tietoa että sen olisi sitten sama tehdä koko juttu alusta alkaen itse.
Käsien heiluttelu kunniaan! kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi palkata ylikoulutetun käsien heiluttelijan riesoikseen? Opiskelemasi alan täytyy olla jotain todella hyödytöntä, kun et kehtas sitä edes viestissäsi nimetä. Eivätkö hälytyskellosi soineet yhtään, kun pelkän kesätyönkin saanti oli osaamisellasi mahdotonta?
Itse työllistyin luonnontieteelliseltä pohjalta (matematiikka) täyspäiväisesti jo toisen vuoden opiskelijana. Kanditutkielma ja gradu saman työnantajan piikkiin, ei paha.
Lähihoitajista on kuulemma pulaa, äkkiä kurssille siitä! Tai ehkä sinua vielä onnistaa jossain julkisen puolen suojatyöpaikka-arvonnassa ja pääset joksikin kaupungin kulttuurikoordinaattoriksi elämään tuottavaa työtä tekevien leivällä…
Olen lh kunnallisella puolella. Ja monen moni muu. Mitä arvelet työni "tuottavuudesta"? Olisi yhteiskunnan varojen puolesta parempi jos hoitaisit itse vanhempasi pikkurahalla omaishoitajana. Laitoshuolto on kallista. Mutta ihan välttämätöntä joskus. Toki on yksityisiäkin mutta niiden liikelaitosten maksamat verot eivät kotimaatamme lämmitä.
Mitä työtä teet ja mistä sait? Päättelykykysi sekä asioiden katsantotapa ontuvat sinulla nyt hieman. Matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat tuntemieni henkilöiden perusteella loogista ja analyyttistä porukkaa. Epäilyttää hieman tuo kertomasi.
FM vakivirassa kirjoitti:
Laita www.kuntarekry.fi ja www.valtiolle.fi paikoissa hakusanaksi hankin ja tulee hutejakib, mutta hae julkisiin hankintoihin määräaikaisiin töihin.
Kyllä nappaa!
Joo tottakai jihuuuu nyt löyty tällaiset sivustot jahuu, täytyy olla todellinen nero että tietää nämä itsestäänselvät julkispuolen hakusivustot! Nappaa heti eikä oo hei yhtään muuta hakijaa ja virka on sinun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.
Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.
Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?
Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa työelämään. Sen sijaan oletus on se, että yliopiston käyneellä (alasta riippumatta) on tiettyjä kognitiivisia taitoja, joista voi olla hyötyä työelämässä.
Tarvitsenko elektronimikroskooppia havaitakseni näitä hyödyllisiä kognitiivisia taitoja perushumanoidissa vai onko tämä enemmän sellainen uskon asia?
Alue: Aihe vapaa
Näin humanistina koen, että ainakin omat opinnot olivat todella irrallaan työelämästä. Pakollista harjoittelua ei ollut, ja ilman harjoittelutukea on vaikeaa päästä harkkaan, koska monissa paikoissa sitä vaaditaan tai vähintäänkin toivotaan. Onnistuin kuitenkin ihmeen kaupalla itse pääsemään mielekkääseen harjoitteluun arvostettuun virastoon. Siellä ollessani näin muiden lähettämät CV:t ja hakemukset kyseiseen tehtävään (tätä ihmettelen vieläkin, olivat siis koko yksikön nähtävillä yhdessä kansiossa) ja täytyy kyllä sanoa, että pikaisella vilkaisulla ne olivat lähes kaikki aivan älyttömän hyviä. Niin paljon osaamista, relevanttia kokemusta ja taitoa sanoittaa asioita, mutta eivät silti tulleet valituiksi. Tosin kyseessä oli harkkapaikka, ja ehkä sinne haluttiin minunkaltaiseni henkilö, jolla ei vielä ollut niin paljon kokemusta.
Noh meni vähän ohi aiheen. Tarkoitukseni oli vielä jatkaa, että oman tutkintoni työelämäopinnot olivat aivan surkeita. Kandivaiheessa oli joku kurssi, jossa vieraina olivat mm. työtön arkeologi ja joku vastavalmistunut, joka oli jäänyt heti työttömäksi mutta päässyt sitten johonkin oman alan työkokeiluun TE-toimiston kautta. Ei kauhean motivoivaa. Mitään oikeita vinkkejä sieltä ei saanut, kaikki oli sellaista itsestäänselvää huttua. Ja maisterivaiheessa ei ollut minkäänlaista työelämäkurssia! Tuntuu, että opiskelijat jätetään aivan oman onnensa nojaan näissä asioissa. Ymmärrän kyllä, että yliopisto-opiskelun kuuluukin olla hyvin itsenäistä, eikä yliopistojen tehtävä ole muutenkaan valmistaa ammattiin vaan ennemminkin edistää tiedettä. Jollakin tavalla työelämäopintoja pitäisi kuitenkin tehostaa ja antaa opiskelijoille realistinen käsitys siitä, mihin omalla tutkinnolla voi työllistyä - kaikki kun eivät sovi tutkijoiksi tai opettajiksi. Enemmän pitäisi myös tarjota aitoja verkostoitumismahdollisuuksia.