Työelämään siirtymisen vaikeus: hyödytön yliopistotutkinto?
Ongelmani on nyt se, että olen pian valmistumassa maisteriksi, jolla on melko laajat yleistiedot tieteenalaltaan ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun, mutta ei varsinaista ammattikoulutusta mihinkään. Yliopistokoulutukseni ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan on niin sanottu generalistinen ala, joka liittyy humanistis-yhteiskuntatieteisiin. Työelämään siirtymisen olen kokenut tutkinnolla vaikeaksi, koska tutkinto-opiskeluun ei tähän mennessä ole sisältynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole opintojen kautta saanut esimerkiksi kesätyömahdollisuuksia lukuisista hakemuksistani huolimatta. Toivon, että maisteriksi valmistuminen muuttaa tilannetta ja avaisi kesätyömahdollisuuksia joltakin toimialoilta.
Kommentit (427)
Sitä unelma-alaansa kun etsiskelee, siihen etsiskelyyn se elämä sitten menikin. Valtaosa ihmisistä tekee töitä elättääkseen itsensä ja perheensä. Ja kaikissa töissä on huonoja puolia, niissä unelmaduuneissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.
Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?
Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.
Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.
Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.
Katopa kuule huviksesi noita laskukaavoja esim. asumistuen laskemisessa ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin tukeen. Perusteet myös muuttuvat. Vaatii älliä. Millä perusteella se "sopii" toimistotyöntekijälle, ja miksei se sopisi vaikka sosiaalipuolen lakeja tuntevalle? Ja sairauspäivärahapuolella arvostetaan esim. sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa.
Luuletko että jossain on varasto asiantuntijatöitä akateemisille neljällä tonnilla kuussa? Tule jo pois 80-luvulta.
Yhtä hyvin voisit jankuttaa, että palkanlaskenta sopii yliopiston käyneelle, kun palkan muodostumisperusteet vaihtelevat ja akateeminen osaa laskea niin paljon paremmin kuin joku opiston tai ammattikorkeakoulun käynyt.
Työnantaja valitsee tehtävään sellaisen, jolle arvelee työn parhaiten sopivan. Matemaatikkoakaan ei varmaan pestata ensimmäisenä palkanlaskijaksi, vaikka niin joskus historiassa olisi käynytkin.
Sairaanhoitajan koulutus on varmasti ihan hyvä etuuskäsittelijälle, jos haluaa vaihtaa toimistotyöhön eikä jaksa vuorotyön rankkuutta. Palkkataso toki laskee. Sosionomitkin taitaa olla ihan tyytyväisiä, jos ei tykkää hankalista asiakkaista niin paljoa naamakkain.
Lisään vielä, että etuuskäsittelijät erikoistuvat tiettyyn etuuteen kuten asumistukeen. Jos tapahtuu muutoksia, työnantaja perehdyttää niihin. Mikään yliopiston kurssi ei opeta, kuinka paljon Pertsan kaksioon maksetaan minäkin vuonna asumistukea ja kuinka monta viikkoa Pertsalla on aikaa hankkia puuttuvat liitteet ennen kuin hakemus hylätään.
Kone laskee etuuden määrän, kun etuuskäsittelijä on syöttänyt tiedot hakemuksen ja siihen vaadittavien liitteiden pohjalta. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, niitä pyydetään ja hakemus käsitellään liitteiden saavuttua. Asiakaskirjeisiin on valmiit pohjat, joihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos on ongelmia, kysytään työkaverilta tai esimieheltä.
Tässä viestiketjussa korostuu nuoruuden naiivius opiskeluvalintoja tehdessä. Kirkassilmäiset nuoret valitsevat suuntauksensa sen mukaan mikä kiinnostaa eikä sen mukaan millä elättää perheen ja ostaa ok-talon.
Homma menee surulliseksi valmistumisen jälkeen kun huomaakin, että maisterin paperit sukupuolen asemasta yhteiskunnassa tai Ranskan renesanssin vaikutuksesta suomen kieleen ei avaa portteja vakiduuniin. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että olet "valkokaulus" mutta sulla ei ole mitään annettavaa. Duunarihommiin et pääse koska niihin olet lukenut ja kunnon hommiin et pääse koska sulla ei ole mitään annettavaa.
Etsi ap somesta Kumous, se on pieni yritys, joka auttaa generalisteja työllistymään
Vierailija kirjoitti:
Miesten on paljon helpompaa työllistyä. Hyväveljet auttavat aina. Olen sen nähnyt niin monta kertaa, että huithapelit ja ties mitä tapaukset saavat töitä. Sitten irtisanotaan koeajalla, kun työnteosta ei tule mitään tai jätetään firmaan puoliteholla. Pätevät ja ahkerat naiset jäävät sivuun.
Tilastollisesti miehiä on enemmän työttömänä.
Tämä tosin ei vaikuta ajatteluusi pätkän vertaa, sillä et ajattele aivoillasi vaan tunteillasi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä viestiketjussa korostuu nuoruuden naiivius opiskeluvalintoja tehdessä. Kirkassilmäiset nuoret valitsevat suuntauksensa sen mukaan mikä kiinnostaa eikä sen mukaan millä elättää perheen ja ostaa ok-talon.
Homma menee surulliseksi valmistumisen jälkeen kun huomaakin, että maisterin paperit sukupuolen asemasta yhteiskunnassa tai Ranskan renesanssin vaikutuksesta suomen kieleen ei avaa portteja vakiduuniin. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että olet "valkokaulus" mutta sulla ei ole mitään annettavaa. Duunarihommiin et pääse koska niihin olet lukenut ja kunnon hommiin et pääse koska sulla ei ole mitään annettavaa.
Sanoisin, että Suomi poikkeaa hyöumanismivastaisuudessaan muusta maailmasta. Esimerkiksi Britanniassa on ihan tavallista, että humanisti tekee työuran liike-elämän palveluksessa. Laaja-alaisesti sivistävä tutkinto avaa hyvin ovia työelämään.
Myös Ruotsissa arvostetaan muitakin kuin tekniikan ja kaupallisen alan tutkintoja. Olisiko siinä yksi syy siihen, että maa menestyy kansainvälisillä markkinoilla lähes joka alalla Suomea paremmin?
Ei kai kukaan palkkaa edes hanttihommiin, kun käytännön osaaminen on lähes nolla. Ei työkokemusta. Voi jopa olla esteitä, liikaa kielitaitoa, väärä olematon asenne työntekoon. Ikuinen tukiloinen.
Mihin työhon kasan "huuhaakirjoja " tenttiminen valmistaa?
Hyötyä, ehkä, tietovisassa , jos taide, "tiede"; historia on edes hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan palkkaa edes hanttihommiin, kun käytännön osaaminen on lähes nolla. Ei työkokemusta. Voi jopa olla esteitä, liikaa kielitaitoa, väärä olematon asenne työntekoon. Ikuinen tukiloinen.
Mihin työhon kasan "huuhaakirjoja " tenttiminen valmistaa?
Hyötyä, ehkä, tietovisassa , jos taide, "tiede"; historia on edes hallussa.
Britanniassa voi päästä pääministeriksi, jos opiskelee arvostetussa yliopistossa humanistisia tieteitä. Antiikin historia ja klassiset kielet ovat vain plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.
Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?
Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.
Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.
Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.
Katopa kuule huviksesi noita laskukaavoja esim. asumistuen laskemisessa ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin tukeen. Perusteet myös muuttuvat. Vaatii älliä. Millä perusteella se "sopii" toimistotyöntekijälle, ja miksei se sopisi vaikka sosiaalipuolen lakeja tuntevalle? Ja sairauspäivärahapuolella arvostetaan esim. sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa.
Luuletko että jossain on varasto asiantuntijatöitä akateemisille neljällä tonnilla kuussa? Tule jo pois 80-luvulta.
Yhtä hyvin voisit jankuttaa, että palkanlaskenta sopii yliopiston käyneelle, kun palkan muodostumisperusteet vaihtelevat ja akateeminen osaa laskea niin paljon paremmin kuin joku opiston tai ammattikorkeakoulun käynyt.
Työnantaja valitsee tehtävään sellaisen, jolle arvelee työn parhaiten sopivan. Matemaatikkoakaan ei varmaan pestata ensimmäisenä palkanlaskijaksi, vaikka niin joskus historiassa olisi käynytkin.
Sairaanhoitajan koulutus on varmasti ihan hyvä etuuskäsittelijälle, jos haluaa vaihtaa toimistotyöhön eikä jaksa vuorotyön rankkuutta. Palkkataso toki laskee. Sosionomitkin taitaa olla ihan tyytyväisiä, jos ei tykkää hankalista asiakkaista niin paljoa naamakkain.
Lisään vielä, että etuuskäsittelijät erikoistuvat tiettyyn etuuteen kuten asumistukeen. Jos tapahtuu muutoksia, työnantaja perehdyttää niihin. Mikään yliopiston kurssi ei opeta, kuinka paljon Pertsan kaksioon maksetaan minäkin vuonna asumistukea ja kuinka monta viikkoa Pertsalla on aikaa hankkia puuttuvat liitteet ennen kuin hakemus hylätään.
Kone laskee etuuden määrän, kun etuuskäsittelijä on syöttänyt tiedot hakemuksen ja siihen vaadittavien liitteiden pohjalta. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, niitä pyydetään ja hakemus käsitellään liitteiden saavuttua. Asiakaskirjeisiin on valmiit pohjat, joihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos on ongelmia, kysytään työkaverilta tai esimieheltä.
Ei tietenkään mikään yliopiston kurssi opeta, mutta ei opeta AMK:n tai ammattioppilaitoksen kurssikaan!!!! Oletko lukitaidoton?
Kerropa miksi minun asumistukeni oli laskettu 4 kk päin peetä (sen jälkeen kuin mainitsemani tahvo ei lukenut liitteitä) jos kerran kone laskee kaiken? Minulle soitti sieltä asumistukipuolen esimies ja pahoitteli, ja kertoi että järjestelmä on luotu aikana jolloin ihminen oli joko vakityössä tai tukien varassa, ja että nuori etuuskäsittelijä ei osanut laskea sitä. Tämän jälkeen täti selitti pitkään laskukaavoista. Tottakai on etua jos on tehnyt vastaavantyyppistä työtä ennenkin.
Olen entinen hallintovirkailija ja projekti-ihminen joten sinun ei tarvitse kertoa lisätietojen pyytämiskäytännöistä ja muista itsestäänselvyyksistä. Mutta et edelleenkään kertonut miksei akateeminen VOISI olla etuuskäsittelijä. Ihmisiä on nykyään vaikka missä töissä vaikka millä taustoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tutkintonimikkeesi siis YTM? Eikös tällä koulutuksella voi hakea esimerkiksi Kelaan töihin. Tai johonkin järjestöön tai organisaatioon, jonka ydinalue lukeutuu opiskelemiisi aiheisiin.
Kelassa toivovat usein sosiaali- tai terveysalan koulutusta moneenkin tehtävään. Ymmärtääkseni on mahdollista hakea joitakin Kelan työpaikkoja myös omalla humanistis-yhteiskuntatieteellisellä koulutuksellani, mutta kaikkiin yleishallinnollisiin tehtäviin on aina paljon hakijoita.
Kyllä siellä on paljon humanistis-yhteiskuntatieteellisiä, samoin kuin TE-toimistossa. Kannattaa seurata valtiolle.fi -sivuja ja kuntarekryä ja hakea vähänkään sopiviin. Generalistina on mahdollista sitten julkishallinnossa edetä kiinnostavampiin töihin kun työkokemus karttuu ja pystyy arvioimaan mikä kiinnostaa erityisesti. Vaikka jossain haussa olisi paljon hakijoita, se ei tarkoita, että joka kerta olisi, joten kannattaa sinnikkäästi yrittää uudelleen kunnes tärppää. Se, että hakee useamman kerran ei ole mikään huono juttu tai anna susta huonoa kuvaa rekrytoijille, päin vastoin.
KELAssa, TE-toimistossa ja työeläkevakuutuslaitoksissa on työtehtäviä generalisteille (kaupis, yhteiskuntatieteet, jne.), esimerkiksi etuuskäsittelijä, TE-toimiston asiantuntija, palveluasiantuntija, eläkekäsittelijä, työllistymismahdollisuuksia on olemassa.
Joo ja hakijoita on satoja ja taas satoja.
Kelan ja vastaavien etuuskäsittelijän työt on kyllä matalammin koulutetuille. Sopiva koulutus on ammatti- tai korkeintaan AMK-tutkinto. Korkeammin koulutettuja ei useinkaan oteta noihin.
Yliopistokoulutetun on helpompi ja järkevämpää hakea vaikkapa erilaisia suunnittelijan tai koordinaattorin paikkoja, jos julkinen sektori kiinnostaa.
Pas ka puhetta. Katsopa huviksesi mitä kaikkia lakeja liittyy esimerkiksi sosiaalietuuksiin, ei niitä ihan kuka vain osaa tulkita ja etuuksien laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. On naurettavaa, että etuuskäsittelijänä on hyötyä olla mahdollisimman alhaisesti koulutettu. Kun hain itse väliaikaisesti pienituloisena noin viisi vuotta sitten asumistukea lyhyeksi aikaa oli käsittelijä niin kallu, ettei osannut edes liitteitä tulkita. Ihan sopivia paikkoja olisivat vastavalmistuneille akateemisillekin. Kun itse olen hakenut esim. työkkäriin silloin kun ajattelin vielä olevani motivoitunut ihmisten kyttäämiseen oli vähintään puolet valituista maistereita, Kela taas on tunnettu ikäsyrjinnästään ja sinne valitaan sisäpiirin tietojen mukaan nuoria kolmekymppisiä eri koulutustasoilta ja työntekijöiden tuttuja.
Tottakai olisi mukavampi hakea suunnittelijan ja koordinaattorin paikkoja mutta kun niitä ei enää ole arvon viisastelija! Miten niin "helpompi hakea" kun niitä hakee kymmenittäin ja sadoittain muitakin akateemisia?
Koska niihin etuuskäsittelijän hommiin ei yleensä haeta akateemisia. Mieluummin niihin otetaan joku tradenomi, sosionomi tai vanhanajan merkonomi.
Ei tuo ole mikään perustelu. Esim. sosionomin tutkinto on niin ympäripyöreä että se ei pätevöitä millään lailla etuuskäsittelijäksi.
Ei pätevöitä kyllä mikään akateeminenkaan koulutus. Etuuskäsittelijän työ opitaan käytännössä työhön perehdytyksessä. Työ sopii toimistotyöntekijälle, joka ei kaipaa asiantuntijatyötä työn sisällön eikä varsinkaan palkkauksen puolesta. Maisteri on ylikoulutettu tehtävään ihan samalla tavalla kuin toimistosihteerin tai palkanlaskijan työhön.
Katopa kuule huviksesi noita laskukaavoja esim. asumistuen laskemisessa ja sitä mikä vaikuttaa mihinkin tukeen. Perusteet myös muuttuvat. Vaatii älliä. Millä perusteella se "sopii" toimistotyöntekijälle, ja miksei se sopisi vaikka sosiaalipuolen lakeja tuntevalle? Ja sairauspäivärahapuolella arvostetaan esim. sairaanhoitajan (AMK) tutkintoa.
Luuletko että jossain on varasto asiantuntijatöitä akateemisille neljällä tonnilla kuussa? Tule jo pois 80-luvulta.
Yhtä hyvin voisit jankuttaa, että palkanlaskenta sopii yliopiston käyneelle, kun palkan muodostumisperusteet vaihtelevat ja akateeminen osaa laskea niin paljon paremmin kuin joku opiston tai ammattikorkeakoulun käynyt.
Työnantaja valitsee tehtävään sellaisen, jolle arvelee työn parhaiten sopivan. Matemaatikkoakaan ei varmaan pestata ensimmäisenä palkanlaskijaksi, vaikka niin joskus historiassa olisi käynytkin.
Sairaanhoitajan koulutus on varmasti ihan hyvä etuuskäsittelijälle, jos haluaa vaihtaa toimistotyöhön eikä jaksa vuorotyön rankkuutta. Palkkataso toki laskee. Sosionomitkin taitaa olla ihan tyytyväisiä, jos ei tykkää hankalista asiakkaista niin paljoa naamakkain.
Lisään vielä, että etuuskäsittelijät erikoistuvat tiettyyn etuuteen kuten asumistukeen. Jos tapahtuu muutoksia, työnantaja perehdyttää niihin. Mikään yliopiston kurssi ei opeta, kuinka paljon Pertsan kaksioon maksetaan minäkin vuonna asumistukea ja kuinka monta viikkoa Pertsalla on aikaa hankkia puuttuvat liitteet ennen kuin hakemus hylätään.
Kone laskee etuuden määrän, kun etuuskäsittelijä on syöttänyt tiedot hakemuksen ja siihen vaadittavien liitteiden pohjalta. Jos hakemuksesta puuttuu liitteitä, niitä pyydetään ja hakemus käsitellään liitteiden saavuttua. Asiakaskirjeisiin on valmiit pohjat, joihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos on ongelmia, kysytään työkaverilta tai esimieheltä.
Ei tietenkään mikään yliopiston kurssi opeta, mutta ei opeta AMK:n tai ammattioppilaitoksen kurssikaan!!!! Oletko lukitaidoton?
Kerropa miksi minun asumistukeni oli laskettu 4 kk päin peetä (sen jälkeen kuin mainitsemani tahvo ei lukenut liitteitä) jos kerran kone laskee kaiken? Minulle soitti sieltä asumistukipuolen esimies ja pahoitteli, ja kertoi että järjestelmä on luotu aikana jolloin ihminen oli joko vakityössä tai tukien varassa, ja että nuori etuuskäsittelijä ei osanut laskea sitä. Tämän jälkeen täti selitti pitkään laskukaavoista. Tottakai on etua jos on tehnyt vastaavantyyppistä työtä ennenkin.
Olen entinen hallintovirkailija ja projekti-ihminen joten sinun ei tarvitse kertoa lisätietojen pyytämiskäytännöistä ja muista itsestäänselvyyksistä. Mutta et edelleenkään kertonut miksei akateeminen VOISI olla etuuskäsittelijä. Ihmisiä on nykyään vaikka missä töissä vaikka millä taustoilla.
*Luku*taidoton, ei -luki.
Vierailija kirjoitti:
Tässä viestiketjussa korostuu nuoruuden naiivius opiskeluvalintoja tehdessä. Kirkassilmäiset nuoret valitsevat suuntauksensa sen mukaan mikä kiinnostaa eikä sen mukaan millä elättää perheen ja ostaa ok-talon.
Homma menee surulliseksi valmistumisen jälkeen kun huomaakin, että maisterin paperit sukupuolen asemasta yhteiskunnassa tai Ranskan renesanssin vaikutuksesta suomen kieleen ei avaa portteja vakiduuniin. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, että olet "valkokaulus" mutta sulla ei ole mitään annettavaa. Duunarihommiin et pääse koska niihin olet lukenut ja kunnon hommiin et pääse koska sulla ei ole mitään annettavaa.
Kaikki ihmiset ovat jotain sukupuolta (tai melkein kaikki...) ja elämme yhteiskunnassa, joten minusta ihan relevantti opiskeluala vaikka suositan myös sivuaineita.
Mitä ovat kunnon hommat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan palkkaa edes hanttihommiin, kun käytännön osaaminen on lähes nolla. Ei työkokemusta. Voi jopa olla esteitä, liikaa kielitaitoa, väärä olematon asenne työntekoon. Ikuinen tukiloinen.
Mihin työhon kasan "huuhaakirjoja " tenttiminen valmistaa?
Hyötyä, ehkä, tietovisassa , jos taide, "tiede"; historia on edes hallussa.Britanniassa voi päästä pääministeriksi, jos opiskelee arvostetussa yliopistossa humanistisia tieteitä. Antiikin historia ja klassiset kielet ovat vain plussaa.
Virossa on jo toinen biologi presidenttinä:)
Voi äiti.. itse aloitin yliopisto-opinnot 1998. Jo silloin kaverien kanssa naurettiin humanistigeneralisteille, että heille ei ikinä tule olemaan mitään muita hommia kuin joku satunnainen tutkija (kauhealla tuurilla yksi 1/1000 hakijasta) tai kansatieteellisen tiedekunnan sihteeri. 95% suoraan kortistoon tai mäkkäriin..
Ja sama meno jatkuu vuonna 2021. Voi morjens.
Voimia ap:lle, varmasti on siipi maassa. Mutta valitettavasti täysi-ikäisenä on vain osattava ajatella miten elätän ihan itseni, millä tutkinnolla voisin saada töitä jne. Ei kukaan tule kädestä pitämään.
Vieläkään ei ole liian myöhäistä joko hakea opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto, tai lukea vaikka yksi sivuaine lisää, jos sillä parantaisi mahdollisuuksia.
Harrastukset ovat asia erikseen, eli siis ne aineet jotka kiinnostavat, mutta joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden töiden kanssa. Vrt minäkin harrastan purjehdusta ja pyöräilyä, mutta ne tehdään palkkatöissä tienatuilla rahoilla, enkä koskaan ole ajatellut että niistä mitään töitä mulle tulisi..
Vierailija kirjoitti:
Voi äiti.. itse aloitin yliopisto-opinnot 1998. Jo silloin kaverien kanssa naurettiin humanistigeneralisteille, että heille ei ikinä tule olemaan mitään muita hommia kuin joku satunnainen tutkija (kauhealla tuurilla yksi 1/1000 hakijasta) tai kansatieteellisen tiedekunnan sihteeri. 95% suoraan kortistoon tai mäkkäriin..
Ja sama meno jatkuu vuonna 2021. Voi morjens.
Voimia ap:lle, varmasti on siipi maassa. Mutta valitettavasti täysi-ikäisenä on vain osattava ajatella miten elätän ihan itseni, millä tutkinnolla voisin saada töitä jne. Ei kukaan tule kädestä pitämään.
Vieläkään ei ole liian myöhäistä joko hakea opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto, tai lukea vaikka yksi sivuaine lisää, jos sillä parantaisi mahdollisuuksia.
Harrastukset ovat asia erikseen, eli siis ne aineet jotka kiinnostavat, mutta joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden töiden kanssa. Vrt minäkin harrastan purjehdusta ja pyöräilyä, mutta ne tehdään palkkatöissä tienatuilla rahoilla, enkä koskaan ole ajatellut että niistä mitään töitä mulle tulisi..
No kyllähän humanisteja on töissä, muuallakin kuin mäkkärillä. Pomoni oli kielitieteilijä. t. Luonnontietelijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistot pitäisi velvoittaa vaatimaan opiskelijoiltaan, että ensimmäisen opintovuoden loppuun mennessä on realistinen suunnitelma työllistymisestä.
Nykyään yliopistoissa koulutetaan liikaa ihmisiä sen vuoksi, että yliopistot saavat rahat myös kortistoon kouluttamistaan ihmisistä.
Käykö realistiseksi suunnitelmaksi karjuva työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?
Ne ikäluokat ovat jääneet jo eläk....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi äiti.. itse aloitin yliopisto-opinnot 1998. Jo silloin kaverien kanssa naurettiin humanistigeneralisteille, että heille ei ikinä tule olemaan mitään muita hommia kuin joku satunnainen tutkija (kauhealla tuurilla yksi 1/1000 hakijasta) tai kansatieteellisen tiedekunnan sihteeri. 95% suoraan kortistoon tai mäkkäriin..
Ja sama meno jatkuu vuonna 2021. Voi morjens.
Voimia ap:lle, varmasti on siipi maassa. Mutta valitettavasti täysi-ikäisenä on vain osattava ajatella miten elätän ihan itseni, millä tutkinnolla voisin saada töitä jne. Ei kukaan tule kädestä pitämään.
Vieläkään ei ole liian myöhäistä joko hakea opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto, tai lukea vaikka yksi sivuaine lisää, jos sillä parantaisi mahdollisuuksia.
Harrastukset ovat asia erikseen, eli siis ne aineet jotka kiinnostavat, mutta joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden töiden kanssa. Vrt minäkin harrastan purjehdusta ja pyöräilyä, mutta ne tehdään palkkatöissä tienatuilla rahoilla, enkä koskaan ole ajatellut että niistä mitään töitä mulle tulisi..
No kyllähän humanisteja on töissä, muuallakin kuin mäkkärillä. Pomoni oli kielitieteilijä. t. Luonnontietelijä
Aijaa..? Juu, niin kyllä on.
Mutta oletko laittanut merkille millaisia valtavia määriä siellä on opiskelijoita vs. muutamat avoimet työpaikat per vuosi? Aika moni on sitten lopulta mäkkärissä kun ei muuta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi äiti.. itse aloitin yliopisto-opinnot 1998. Jo silloin kaverien kanssa naurettiin humanistigeneralisteille, että heille ei ikinä tule olemaan mitään muita hommia kuin joku satunnainen tutkija (kauhealla tuurilla yksi 1/1000 hakijasta) tai kansatieteellisen tiedekunnan sihteeri. 95% suoraan kortistoon tai mäkkäriin..
Ja sama meno jatkuu vuonna 2021. Voi morjens.
Voimia ap:lle, varmasti on siipi maassa. Mutta valitettavasti täysi-ikäisenä on vain osattava ajatella miten elätän ihan itseni, millä tutkinnolla voisin saada töitä jne. Ei kukaan tule kädestä pitämään.
Vieläkään ei ole liian myöhäistä joko hakea opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto, tai lukea vaikka yksi sivuaine lisää, jos sillä parantaisi mahdollisuuksia.
Harrastukset ovat asia erikseen, eli siis ne aineet jotka kiinnostavat, mutta joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden töiden kanssa. Vrt minäkin harrastan purjehdusta ja pyöräilyä, mutta ne tehdään palkkatöissä tienatuilla rahoilla, enkä koskaan ole ajatellut että niistä mitään töitä mulle tulisi..
No kyllähän humanisteja on töissä, muuallakin kuin mäkkärillä. Pomoni oli kielitieteilijä. t. Luonnontietelijä
Nyt vähän riippuu mitä ikäluokkaa sinä, tai varsinkin pomosi on. 90-luvulla kun varsinkin IT nousi lähes tyhjästä, kaikki otettiin hyviin hommiin kellä nyt vain joku akateeminen loppututkinto oli. Silloinen kielitieteilijä voi hyvin olla nyt pomona.
Mutta vuonna 2021 valmistunut ei tasan varmasti nouse luonnontieteellisillä alalla kielitieteilijäpohjalta esimieheksi, tai edes ”oikeisiin” töihin. Oikean tutkinnon suorittaneitakin on pilvin pimein markkinoilla. T. Myös pomo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi äiti.. itse aloitin yliopisto-opinnot 1998. Jo silloin kaverien kanssa naurettiin humanistigeneralisteille, että heille ei ikinä tule olemaan mitään muita hommia kuin joku satunnainen tutkija (kauhealla tuurilla yksi 1/1000 hakijasta) tai kansatieteellisen tiedekunnan sihteeri. 95% suoraan kortistoon tai mäkkäriin..
Ja sama meno jatkuu vuonna 2021. Voi morjens.
Voimia ap:lle, varmasti on siipi maassa. Mutta valitettavasti täysi-ikäisenä on vain osattava ajatella miten elätän ihan itseni, millä tutkinnolla voisin saada töitä jne. Ei kukaan tule kädestä pitämään.
Vieläkään ei ole liian myöhäistä joko hakea opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto, tai lukea vaikka yksi sivuaine lisää, jos sillä parantaisi mahdollisuuksia.
Harrastukset ovat asia erikseen, eli siis ne aineet jotka kiinnostavat, mutta joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden töiden kanssa. Vrt minäkin harrastan purjehdusta ja pyöräilyä, mutta ne tehdään palkkatöissä tienatuilla rahoilla, enkä koskaan ole ajatellut että niistä mitään töitä mulle tulisi..
No kyllähän humanisteja on töissä, muuallakin kuin mäkkärillä. Pomoni oli kielitieteilijä. t. Luonnontietelijä
Nyt vähän riippuu mitä ikäluokkaa sinä, tai varsinkin pomosi on. 90-luvulla kun varsinkin IT nousi lähes tyhjästä, kaikki otettiin hyviin hommiin kellä nyt vain joku akateeminen loppututkinto oli. Silloinen kielitieteilijä voi hyvin olla nyt pomona.
Mutta vuonna 2021 valmistunut ei tasan varmasti nouse luonnontieteellisillä alalla kielitieteilijäpohjalta esimieheksi, tai edes ”oikeisiin” töihin. Oikean tutkinnon suorittaneitakin on pilvin pimein markkinoilla. T. Myös pomo
Onneksi et ole mun pomo kun olet noin pihalla.
Yhtä hyvin voisit jankuttaa, että palkanlaskenta sopii yliopiston käyneelle, kun palkan muodostumisperusteet vaihtelevat ja akateeminen osaa laskea niin paljon paremmin kuin joku opiston tai ammattikorkeakoulun käynyt.
Työnantaja valitsee tehtävään sellaisen, jolle arvelee työn parhaiten sopivan. Matemaatikkoakaan ei varmaan pestata ensimmäisenä palkanlaskijaksi, vaikka niin joskus historiassa olisi käynytkin.
Sairaanhoitajan koulutus on varmasti ihan hyvä etuuskäsittelijälle, jos haluaa vaihtaa toimistotyöhön eikä jaksa vuorotyön rankkuutta. Palkkataso toki laskee. Sosionomitkin taitaa olla ihan tyytyväisiä, jos ei tykkää hankalista asiakkaista niin paljoa naamakkain.