Jotkut ne ovat AINA myöhässä. Mikä siinä on, ettei voi olla koskaan ajoissa?

Ne on näitä minäminä-ihmisiä, jotka eivät arvosta muiden aikaa.

Minä ihmettelen aina, miten myöhästyjät voivat ehtiä lentokoneeseen lähtiessään matkalle. Kentälle ei voi soittaa, että hei myöhästyn puoli h. Miten sitten myöhästymistä ei osata ennakoida sovittaessa jotain jonkun kanssa. Jos vaikka on monta päivää aiemmin sovittu, että nähdään yhdeltä lauantaina, miten ei siinä vaiheessa osata ennakoida, että niin minun piti siivota aamulla, ehdinköhän, kun suihkussakin pitää käydä.
Se nyt vain on sitten niin, että jos se tekeminen on kesken, se jää odottamaan sitä tapaamisen jälkeen eikä niin, että en ehdikään nyt tuohon. Se on epäkohteliasta, kun ajan pystyy ennakoimaan. 

On todella ärsyttävää jos itse olet autossa jo matkalla, kun tulee viesti, ettei joku ehdikään juuri silloin.
 

Yleensä teen noiden myöhästelijöiden kanssa niin, että jos sovittu yhdeksi, tiedostan että oikeasti sovittu kahdeksi. Voin ihan hyvin myös itse tehdä niin, että myöhästyn puoli h, koska usein en itse myöhästy ikinä, jos  tuo sovittu ei pidä.

Vierailija kirjoitti:

Hieno ketju taas.

Kysytään miksi ovat myöhässä, mutta vain ne jotka haukkuvat saavat ylänuolia. Ja se oikea syy tai muunlaiset kokemukset eivät kelpaa.

Muuttakaa otsikoksi: haukutaan ne, jotka ovat myöhässä.

Voisin omalta osaltani laittaa tähän syitä miksi itse olen aikoinani myöhästellyt, mutta antaa olla. Mutta syy ei ole se, etten arvostaisi toisten aikaa tai pitäisin muita huonompina (niinkuin täällä on väitetty).

Et viitsi laittaa tähän myöhästymisiesi syytä, koska juuri siksi myöhästyy, kun et arvosta toista, et häntä ihmisenä etkä hänen aikaansa, jota myös rahaksi kutsutaan. Vain sinulla on merkitystä itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

En usko tässä geeniperimmän. Uskon malliin mikä kotoa saatu. Jokainen saa erilaisen mallin. Toisessa kodissa on tapana mennä aina ajoissa paikalle, toisen perheessä ei ole niin "nökönuukaa".

Samaa mieltä. Meillä me vanhemmat olemme hyvin täsmällisiä ja useimmiten etuajassa kaikkialla. Tätä on teroitettu lapsillekin pienestä pitäen.

Vanhemmalla lapsella on ADD, ja kellon hahmottaminen on todella vaikeaa. Hän kuitenkin on koulussa aina hyvissä ajoin, sillä hän tiedostaa hahmotusongelmansa. Lähtee paaaljon ennen kuin tarvitsisi, koska ottaa vakavasti sen, ettei koulusta yms. sovi myöhästyä. Mikäli lähtö viivästyy vartilla, on poika jo hädissään ja polkee hengen hädässä kohti koulua- ollen siellä siltikin ennen kavereitaan.

Kotoa se lähtee.

Joskus tuntuu että myöhässä tuleva tekee sen tarkoituksella. Sillä tavalla saa huomion ja samalla voi kehua miten kiireinen on. Kiire ei valitettavasti ole ylpeyden aihe. Kiire tarkoittaa vain ettei osaa järjestellä asioitaan. Ja minä käytän samaa tapaa. Jos ei joku ei ole ajoissa, aloitetaan joka tapauksessa. Tai on sovittu, että kyyti lähtee tiettyyn aikaan, niin se myös lähtee. Jos ei myöhästelijä ehdi kyytiin, niin sitten ei. Voi tulkita niin, ettei sitä asia ei kiinnostanut.

Miksi kentälläkään pitää kuuluttaa, että matkustaja  x ja x pyydetään portille. Ostaessasi lentolipun olet tietoinen, mihin aikaan lento lähtee ja mihin aikaan pitää olla portilla. Jos et ole, se on oma häpeä, kun tax freessä vierähti aikaa.  Miksi ihmisiä ei sanktioida myöhästymisistä. Jos se on kroonista, ei ihminen ikinä opi. Esimerkiksi kun lento lähtee tarpeeksi monta kertaa ja liput jää käyttämättä, eiköhän jossain vaiheessa mietiä, että pitikö olla ajoissa. Tai kaverit ovat tilanneet ruuat ravintolassa ja syöneet, kun joku vasta saapuu. Muidenko pitäisi pyöritellä peukaloita ja odottaa jotain, että voidaan tilata?

Tai jos joku hakemus pitää laittaa tietyssä ajassa, niin jos et  laita, opiskelupaikka tai jokin tuki jäi saamatta.

Ei kaikkea voida tulla ihmisellä valmiiksi tarjoamaan ja joustamaan, joku vastuu pitää itselläkin olla.

Töissä on tietenkin pakko olla ajoissa, mutta vapaa-ajalla liika täsmällisyys on todella ahdistavaa.

Itse inhoan etuajassa olijoita ja muita liian tarkkoja. Kavereissa on molempia. Ihaninta on tehdä tärskyt sellaisten ihmisen kanssa, jonka tiedän olevan myös myöhässä - vähän kuin tekisi treffit italialaisen kanssa, eli molemmat tietää että tapaamisaika on lähtökohta, joka saattaa hieman muuttua, eikä tarvitse stressata. Rakastan sitä kun toinen osapuoli laittaa viestin, että tulee olemaan myöhässä - ah ihanaa, tämä antaa itsellekin aikaa ottaa vähän rennommin, heti helpottuu ahdistus lähtemisestä. Oikeastaan luulen, että itselle kotoa lähteminen on lähtökohtaisesti vastenmielistä, ja että tästä syystä koen aikataulut ja kotoa lähtemisen hyvin vaikeiksi ja ahdistaviksi. Liittyy jollain tapaa stressinsietokykyyn ja siihen että koittaa jotenkin koko ajan lievittää sisäistä painetta. Inhoan myös kiirettä. Jokainen hetki jonka elämässä viettää kiireessä tai stressissä, on mennyt hukkaan.

Huom. myöhästyessä on tietenkin tärkeää, että ilmoittaa toiselle etukäteen, mikäli on kahdenkeskiset treffit. Porukkatreffeissä omat ystäväni tulevat hyvin eri aikoihin paikalle - ainakin kolmasosa on myöhästelevää sorttia ja vain pari heistä etuaikaista tai selkeästi aina tarkkaa. Onneksi edes pahimpia myöhästelijöitä ei omissa kaveriporukoissa sorsita - itse en ole edes pahin.

Yksi hauskoimpia muistoja oli kun ennen kännyköitä oli kaverin kanssa treffit ja kumpikin tuli tunnin myöhässä samaan aikaa. Molempia hävetti ja sitten hirveästi ilahdutti se, että oltiin molemmat niin myöhässä.

Mulle vain käy niin, että uppoudun ajatuksiini ja ajantaju katoaa. Jos on oikeasti pakko ehtiä jonnekin (esim. lentokoneeseen), niin joudun laittamaan kellon soimaan pari tuntia ennen lähtöä n. 10 minuutin välein, että havahdun tekemään hommat, mitä pitää vielä tehdä (syödä, pestä hampaat, laittaa tiskit, pukea takki päälle... kaikki pitää olla listattuna). Ja kun kello soi ja soi, sydämen syke kiihtyy niin, että oon melkein sydänkohtauksen partaalla. Saan kyllä tällä tavalla lähdettyä ajoissa, mutta se on aivan KAMALAA!

En voi tehdä noin aina, kun pitää lähteä jonnekin. Yleensä olenkin mieluiten kotona, kun on niin vaikea lähteä minnekään. Ei auta mitään se, että tiedostan ongelman ja että haluan arvostaa toisten aikaa, ja että on paskaakin paskempi olo aina kun oon myöhässä. Jos joku osaa kertoa, mikä tähän voisi auttaa, niin kaikki neuvot ovat tervetulleita.

Ilmeisesti naisilla on joku sairas halu että häntä odotetaan tai sitten ei vaan osaa kelloa. Tai sitten se on vaan rehellisesti mulkku kun ei välitä muista vaan tekee niin kuin itse haluaa. Lukemattomia kertoja naiset ovat suuttuneet jos sovittuna on tapamaaminen klo 12.00 ja en odota enää 12.30 että viitsiikö vaivautua paikalle vaan lähden paikalta

Minulla oli tuttu, joka oli kuullut, että lentokone kyllä odottaa matkustajia, jotka ovat myöjässä! Niinpä sitten (asui Porvoossa), kun kello soi käänsi kylkeä, ja jatkoi uniaan, koska kyllä kone odottaa! Veli sai hänet ylös ja ulos pikavauhtia ja nippa nappa ehti koneeseen viimeisenä, jossa alkoi valittaa, ettei saanut ikkunapaikkaa!!! Kone oli täynnä! No määränpäässä (Marokko) tämä neitonen oli ilmoittanut, ettei sitten aio syödä ravintoloissa, koska niissä oleskelu on syntiä (asui tav. Hotellissa ei siis huoneistohotellissa)! Oli uskovainen! Reissun jälkeen tuttuni irtisanoi ystävyyssuhteen tähän henkilöön! Oli siis aina myöhässä, valitti, narisi, kitisi ja kaikki oli syntiä!

Vierailija kirjoitti:

Itsekästähän se oikeasti aina on. Ihmiset selittelee milloin mitäkin, mm. olevansa aikaoptimisteja, hukkaavansa ajantajun jne. Totuushan on kuitenkin se, että jos itse kerran tiedät olevasi "aikaoptimisti" tms., niin toimi sitten sen mukaan. Eli jos ajattelet ehtiväsi johonkin puolessa tunnissa, varaat matkaan tunnin, koska olet optimistisesti arvioinut matkan ensin liian lyhyeksi.

Näin ei tietenkään kukaan näistä itsekeskeisistä pikkupalleroista voi tehdä, koska siinä on vaarana se, että he itse joutuvatkin odottamaan ja ai että se muuten on tylsää odotella myöhässä olevaa.

Näkyy arvostuksen puute myös siinä, että kummasti eivät kuitenkaan myöhästy ulkomaanlennoilta tms. tärkeämmistä aikatauluista, joista tulee taloudellista tappiota.

Erilainen tapa ajatella on perimmäinen syy.

Minulla aivot ohittavat kaikki suoraviivaiset työvaiheet, ja niille ei siis tule arvioitua aikaa. Esimerkiksi jos automatka sisältää monotonisen moottoritieosuuden, en muista sen ajamisen vievän ihan oikeasti aikaa, ellen siihen erikseen keskity.

Junamatka näyttäytyy prosessina nousen junaan -nolla- astun pois junasta. Pitää erikseen muistuttaa itselle, että hei junassa manaa kolme tuntia.

Virheen voi korjata esimerkiksi lentokentälle lähtemisen aikaa suunnitellessa tarkalla jokaisen osa-alueen listaamisella ja aika-arvioinnilla, koska lennolle mennään aika harvoin. Ihan jokaisen arjen asian kohdalla sitä ei pysty tekemään. Niinpä huomaan taas kerran astuessani metroon, että ai niin täällä istutaan kahdeksan pitkää minuuttia. Aivoni ovat taas jotenkin ajatelleet, että olisin jo perillä. Tuo ei ole tahallista eikä yhtään liity siihen, mitä fiiliksiä liittyy siihen, mikä kulloinkin odottaa siellä perillä.

Aina ajoissa olevat projisoivat tässäkin ketjussa omia ajatuksiaan myöhästelijään. Jos HE myöhästyisivät, kyse olisikin varmaan arvostuksen puutteesta juuri kyseistä ihmistä tai tilaisuutta kohtaan. Mutta muut ihmiset eivät ole aina samanlaisia kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle vain käy niin, että uppoudun ajatuksiini ja ajantaju katoaa. Jos on oikeasti pakko ehtiä jonnekin (esim. lentokoneeseen), niin joudun laittamaan kellon soimaan pari tuntia ennen lähtöä n. 10 minuutin välein, että havahdun tekemään hommat, mitä pitää vielä tehdä (syödä, pestä hampaat, laittaa tiskit, pukea takki päälle... kaikki pitää olla listattuna). Ja kun kello soi ja soi, sydämen syke kiihtyy niin, että oon melkein sydänkohtauksen partaalla. Saan kyllä tällä tavalla lähdettyä ajoissa, mutta se on aivan KAMALAA!
En voi tehdä noin aina, kun pitää lähteä jonnekin. Yleensä olenkin mieluiten kotona, kun on niin vaikea lähteä minnekään. Ei auta mitään se, että tiedostan ongelman ja että haluan arvostaa toisten aikaa, ja että on paskaakin paskempi olo aina kun oon myöhässä. Jos joku osaa kertoa, mikä tähän voisi auttaa, niin kaikki neuvot ovat tervetulleita.

Kyllästyin sukulaiseni myöhästymisiin ja tulin lopulta itse aina puoli tuntia sovittua myöhemmin. Jos tuttava ei ollut paikalla, lähdin pois. Kyllä hän lopulta oppi, että jos aikoo tavata, joutuu odottamaan vuorostaan minua. Samahan se on lääkärissä ym, että mikäli ei ole ajallaan paikalla, aika menee seuraavalle. Töissä myöhästymisiä ei sulateta yhtään, sillä se kostautuu aina seuraavalle koko päivän ajan ja johtaa jonkun toisen ylitöihin ja hänen myöshästymiseen omista tapaamisistaan.

Tuumasin joskus, että yksikään teini ei olisi koskaan myöhässä, jos sovitulla kellonlyömällä jaettaisiin satanen. Sama se on aikuisillakin. Jos myöhästymisistä tulisi aina tuntuva taloudellinen tappio tai ajoissaolemisesta voitto, niin aikataulut pitäsivät, mutta sosiaaliset tappiot eivät tunnu osalla missään.

Vierailija kirjoitti:

Tuumasin joskus, että yksikään teini ei olisi koskaan myöhässä, jos sovitulla kellonlyömällä jaettaisiin satanen. Sama se on aikuisillakin. Jos myöhästymisistä tulisi aina tuntuva taloudellinen tappio tai ajoissaolemisesta voitto, niin aikataulut pitäsivät, mutta sosiaaliset tappiot eivät tunnu osalla missään.

Höpö höpö. Kuvittelet että myöhästyjällä on aikataulut hallinnassa. Ei ole. Eihän kukaan myöhästyisi, jos olisi. Ei sitä voi motivoida millään sen kummemmin, koska ei se ole motivaatio- vaan kykyongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekästähän se oikeasti aina on. Ihmiset selittelee milloin mitäkin, mm. olevansa aikaoptimisteja, hukkaavansa ajantajun jne. Totuushan on kuitenkin se, että jos itse kerran tiedät olevasi "aikaoptimisti" tms., niin toimi sitten sen mukaan. Eli jos ajattelet ehtiväsi johonkin puolessa tunnissa, varaat matkaan tunnin, koska olet optimistisesti arvioinut matkan ensin liian lyhyeksi.
Näin ei tietenkään kukaan näistä itsekeskeisistä pikkupalleroista voi tehdä, koska siinä on vaarana se, että he itse joutuvatkin odottamaan ja ai että se muuten on tylsää odotella myöhässä olevaa.

Näkyy arvostuksen puute myös siinä, että kummasti eivät kuitenkaan myöhästy ulkomaanlennoilta tms. tärkeämmistä aikatauluista, joista tulee taloudellista tappiota.

Jaa. Olen minä myöhästynyt lennolta ja lukemattomista tärkeistä työkokouksista ja vielä useammin ollut se terminaalin läpi puolipukeissa juokseva hikipuuskuttaja, jonka vuoksi ne lähtöportin aidat pitää vielä avata uudelleen ja virkailijan kysyä ohjaamosta, vieläkö yksi kerkeää mukaan. Olen myöhästynyt myös erilaisten lomkkeiden/hakemusten jättöajoista niin että olen jäänyt ilman työpaikkaa tai puhdasta rahaa veronpalautuksen muodossa. Ehkä olen menettänyt jopa mahdollisen puolison myöhästymisen vuoksi. Turha vittuilla muka parempana ihmisenä. Ei ole mukavaa tällainen elämä. Sivusta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kentälläkään pitää kuuluttaa, että matkustaja  x ja x pyydetään portille. Ostaessasi lentolipun olet tietoinen, mihin aikaan lento lähtee ja mihin aikaan pitää olla portilla. Jos et ole, se on oma häpeä, kun tax freessä vierähti aikaa.  Miksi ihmisiä ei sanktioida myöhästymisistä. Jos se on kroonista, ei ihminen ikinä opi. Esimerkiksi kun lento lähtee tarpeeksi monta kertaa ja liput jää käyttämättä, eiköhän jossain vaiheessa mietiä, että pitikö olla ajoissa. Tai kaverit ovat tilanneet ruuat ravintolassa ja syöneet, kun joku vasta saapuu. Muidenko pitäisi pyöritellä peukaloita ja odottaa jotain, että voidaan tilata?
Tai jos joku hakemus pitää laittaa tietyssä ajassa, niin jos et  laita, opiskelupaikka tai jokin tuki jäi saamatta.
Ei kaikkea voida tulla ihmisellä valmiiksi tarjoamaan ja joustamaan, joku vastuu pitää itselläkin olla.

Lentyoyhtiötä kiinnostaa asiakkaan palveleminen, koska tämä maksaa koko lystin. Ei heillä ole tuollaista narsistista motiivia kouluttaa ihmisiä omien tarpeiden mukaisesti. Lentoyhtiö haluaa olla kaikkien valinta ja palveluksessa, ei vain takakireiden aikataulunatsien. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että jos joku tulee myöhässä lääkäriin, niin hänen aikansa tulisi peruuttaa. Ei niin, että ne seuraavat ajoissa olijat joutuvat odottamaan omaa vuoroaan ja mahdollisesti taas myöhästymään jatkossa jostain muusta menosta. Vastuu sille, jolle vastuu kuuluu.

Ihan hurjan ärsyttävää on myös se että lääkärit/ hammaslääkärit/ kampaajat jne on lähes poikkeuksetta myöhässä. Jopa yksityisen puolen lääkärit ( joissa käynti maksaa min 100 ) odotuttavat helposti 15-30 minuuttiakin adiakkaitaan, eikä sitä kukaan korvaa asiakkaalle.
Jos asiakas ei tule paikalle veloitetaan kyllä käynti tai jos myöhästyt et välttämättä pääse enää vastaanotolle.

Ne lääkärit sun muut on monesti myöhässä just sen takia, että aikataulu on kussut nimenomaan yhden tai useamman mattimyöhäisen takia

Aikavarkaita on aina ollut ja tulee aina olemaan.  Myöhästymisiin voi olla myös psyykkiset syyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekästähän se oikeasti aina on. Ihmiset selittelee milloin mitäkin, mm. olevansa aikaoptimisteja, hukkaavansa ajantajun jne. Totuushan on kuitenkin se, että jos itse kerran tiedät olevasi "aikaoptimisti" tms., niin toimi sitten sen mukaan. Eli jos ajattelet ehtiväsi johonkin puolessa tunnissa, varaat matkaan tunnin, koska olet optimistisesti arvioinut matkan ensin liian lyhyeksi.
Näin ei tietenkään kukaan näistä itsekeskeisistä pikkupalleroista voi tehdä, koska siinä on vaarana se, että he itse joutuvatkin odottamaan ja ai että se muuten on tylsää odotella myöhässä olevaa.

Näkyy arvostuksen puute myös siinä, että kummasti eivät kuitenkaan myöhästy ulkomaanlennoilta tms. tärkeämmistä aikatauluista, joista tulee taloudellista tappiota.

Jaa. Olen minä myöhästynyt lennolta ja lukemattomista tärkeistä työkokouksista ja vielä useammin ollut se terminaalin läpi puolipukeissa juokseva hikipuuskuttaja, jonka vuoksi ne lähtöportin aidat pitää vielä avata uudelleen ja virkailijan kysyä ohjaamosta, vieläkö yksi kerkeää mukaan. Olen myöhästynyt myös erilaisten lomkkeiden/hakemusten jättöajoista niin että olen jäänyt ilman työpaikkaa tai puhdasta rahaa veronpalautuksen muodossa. Ehkä olen menettänyt jopa mahdollisen puolison myöhästymisen vuoksi. Turha vittuilla muka parempana ihmisenä. Ei ole mukavaa tällainen elämä. Sivusta.

Pakko kysyä, että miten ihmeessä et ole oppinut tuntemaan itseäsi ja aikakäsitystäsi paremmin, jos edelleen myöhästelet?
Käsittämätöntä, että jatkat samalla tavalla.