Jotkut ne ovat AINA myöhässä. Mikä siinä on, ettei voi olla koskaan ajoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Vastaavasti monella on vapaa-ajalle kaikenlaisia mukavia suunnitelmia, joihin liittyy joustamaton aikataulu, esim. ohjatut liikuntaharkat. Ei sitä halua tuhlata rajallista vapaa-aikaansa jonkun elämäntapasählärin odotteluun. Jos ei pääse yhdessä sovittuun aikaan paikalle, niin ei voi olettaa toisen peruvan tai siirtäävän muita sovittuja menoja. Ei se myöhästelijä nyt niin tärkeä henkilö ole. Itse kerron tapamyöhästelijöille mikä on aikatauluni. Voivat siitä sitten laskea itse kuinka paljon voivat olla myöhässä.

Puhutpa kauniisti ystävästäsi..ehkäpä on parempi, että kerrot ajatuksistasi ystävällesi, niin saat viettää aikaasi tärkeämmässä vaikkapa siinä ohjatussa harrastuksessa. Miksi tapaat edes ihmistä, jota haukut. Mielessäsi on vain oma aikataulusi, mutta aikaa ei riitä ystävältä kysyä: " Hei miten sulla menee?

Tiedätkö miksi olet aina myöhässä -saisikohan siihen jotain apua? "

Toinen vaatii toisilta jättämään tapaamiset väliin ja toinen arvoi ohjatun aikataulutetun harrastustoiminnan kaverien edelle siinä määrin, että ylläolevalle keskustelulle ei löydy aikaa tai halua. Mitä se kertoo näistä kahdesta?

Muuten on ihan ok kertoa paljonko aikaa tapaamiselle on! Se on reilua!

Katsos kun minulla on lapsia ja pakollisia hommia hoidettavana ja vain rajallisesti aikaa tavata ystäviä. On eri asia varata pari tuntia kahvitteluun kuin tunti tai enemmän odotteluun ja pari tuntia kahvitteluun. Kun ystävä myöhästyy paljon ja tekee ohareita, niin ei se minun syyni ole että yhteistä aikaa jää vähän.

Tämä. Lisäksi on eri asia varata se kaksi tuntia siihen että tapaa ystävää ja juttelee hänen kanssaan koko ajan, kuin varata se samainen kaksi tuntia siihen että odottaa puolitoista tuntia tylsistyneenä ja juttelee myöhässä paikalle saapuvan ystävän kanssa puoli tuntia. Se puolen tunnin juttutuokio ei ole sen odottamisen arvoinen, varsinkin kun ajalle on aika paljon muitakin ottajia olemassa. Jos minä priorisoin jonkun tapaamisen se yleensä tapahtuu ainakin jossain määrin muiden asioiden kustannuksella, enkä todellakaan arvosta sitä että minun aikani on jollekulle niin arvotonta että minua voi odotuttaa iät kaiket jossain jonninjoutavassa paikassa tylsistymässä. Ja ei, minua ei todellakaan kiinnosta jonkun myöhästelijän sirkutukset siitä miten odottaja voi vaikka lukea kirjaa odottaessaan tai muuta paskaa. Jos minä haluan lukea kirjaa, minä varaan sille eri ajan ja paikan, enkä todellakaan halua keksiä mitään sijaistekemistä vain sen takia että joku ei suvaitse saapua ajoissa sovittuun tapaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Työmuurahainen kirjoitti:

Ongelmahan ei ole myöhästelijän vaan oman elämänsä ja samalla toistenkin elämien tarmokkaan aikatauluttajan. 

*******

Sullapa on paska työpaikka. Toivottavasti rahkeet riittää alkaa heti hakeutumaan parempaan?

Mun työkaverini muuten kanssa kuvitteli itsestään juuri tuommoisia hassuja "saavun paikalle kun päätöksiä alkaa syntyä"-juttuja. Siinä vain kävi niin, että vähitellen häntä lakattiin kutsumasta ollenkaan ja palaverin jälkeen heitettiin pöydälle sieltä tulleet nakit. Kun valitti, että mitä näille pitää tehdä, sanottiin, että niin, otapa selvää. Dedari on pe 13.

Eli tuo osoittaa, että työnjakopalaveri on ollut täysin väärin koottu: Niissä palavereissa pitää ollakin vain niitä, jotka oikeasti tekevät nittä tarvittavia asioita, eivät nakita muita, juo vain kahvia ja kudo sukkaa, tai lyki omia hommia muillle.  Jos firmassa on siis se yksi, joka tekee ne työt pe kello 13 mennessä, ja muut pyyhkivät palaverin rasituksia otsaltaan saatuaan tuupattua poissaolevalle työt, niin se toimisto on luvalla sanoen heikkotuottoinen. 

Länsimaisilla virastotyöpaikoilla henkilöstö viettää yli neljä tuntia (Bain & Company et al)  viikossa erilaisissa tilannepalavereissa, ja toiset neljä tuntia niihin valmistautumiseen. Kyseiset palaverit maksavat yritykselle selvää rahaa, eikä takaksinmaksu ole ollenkaan varmaa, koska niiden aikana yrityksen tai organisaation tehtävät palaverissa istuvien osalta ainakin ovat keskeytyksissä. 

Palaverien ja hallinnoimisen tehokkuusharhan hypnotisoimat sadattuhannet työläiset eivät olisi edes työssä, jos "työn" tekeminen organisoitaisiin toisin. Useimmat aikataulutetut kokoukset voidaan nykytyövälineillä korvata automatisoidulla reaaliaikaisella tilannekuvalla, ei-synkronissa tapahtuvalla viestittelyllä ja työryhmien kokoamisella tiimiohjelmistoihin.

Täällä otetaan myöhästelyn esimerkiksi työvuorossa olevat myyjät, lentäjät, lääkärit, bussikuskit. Sellainen ei ole aito esimerkki tämän juonteen aiheesta, eikä sellaista voida näyttää, että esimerkiksi aikanaan sattuneet VR:n ainamyöhässä - vuorot olisivat edes johtuneet junankuljettajien myöhästelystä.  Vaikka organisaatio olisi täynnä pedantteja aamuvirkkuja, silti sen palvelutaso ja toiminta voi olla täysin nolla. Useimmmille myöhästelijöitä stalkkaaville kellontuijottelijoille ja puoli tuntia ennen tapahtumaa paikalle saapuville työtä vaille oleville odottelijoille ei edes sopisi aikataulutyö, jossa myös saapumisajan aikaistaminen johtaa ongelmiin. Lentokoneen aikataulun lähtöaikana kuulutetaan, että juu, kuski oli altis ja aikainen, meni jo !  Enpä usko, että tässä on kyse kassatyöntekijän myöhästelystä, vaan kontrollifriikin harmituksesta, kun kaveri ei tulekaan lattelle sovittuna aikana, tai kerhon kokokoustamisesta puuttuu joku jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perustaja ja kirjoittelijat vaikuttavat olevan niin täynnä patoutunutta vihaa myöhästelijöitä kohtaan, että varmaan lopettaisivat sähköllä toimivien laitteiden ja kirjastojen käytön, sekä palovakuutusten ottamisen, jos heille selviäisi että Benjamin Franklin oli krooninen myöhästelijä.

Vähän meni liioitteluksi tuo spekulaatiosi. Minä en sopisi tapaamisia Franklinin kanssa. Sillä tavalla me täsmälliset ja omanarvontuntoiset ihmiset käsittelemme myöhästelijöihin liittyvää antipatiaamme.

Vierailija kirjoitti:

Kauhtana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Okei. Mutta muistathan: diagnoosi KUVAA tilaasi, ei SELITÄ sitä. Tarkoitan, että älä uhriudu adhd:si takia. Sinua auttavat tutkitusti samat toiminnanohjauksen keinot kuin ketä tahansa. Tässä pari esimerkkiä:

Pidä siirtymiin liittyviä tavaroita vain yhdessä paikassa. Kotona avaimille sama hylly tai naula tms, matkalla aina sama tasku. Jos selkeää paikkaa tavaralle ei ole, luo ja päätä sellainen.

Arvioi lähtöaikasi etukäteen käyttäen ihan normaalia harkintaa, tee se silloin kun aikaa on vielä reilusti; et ole tyhmä. Lisää siihen aikaa niin paljon, että olet niin paljon etuajassa kuin olet keskimäärin silloin myöhssä kun myöhästyt. Keskimääräisen myöhästymisajan selvität pitämällä siitä kirjaa ja laskemalla. Käytä päättelyssä siis apuna mitattuja tuloksia pidemmältä ajalta, älä mitään tän hetken fiilistä. Sitten vaan sen suunnitelmasi mukaan laitat herätyksen puhelimeen oikeaan aikaan.

Käytä visuaalisia apuvälineitä. Esim päivän aikajana kuvina, joiden välillä voit siirtää sinitarralla kiinnitettyä nuolimerkkiä. Kuulostaa päiväkodilta, mutta siihen on syy, miksi sellaista käytetään siellä päiväkodissa, ja sinulla syy on lähestulkoon täsmälleen sama.

Ohjelmoi automaattiherätyksiä; sellaisia jotka soivat aina samaan aikaan esim arkisin muistuttaakseen sinua jostain tärkeästä. Ei tarvitse muistaa laitella herätyksiä erikseen joka päivä.

Käytä muistilistoja kaikkeen mahdolliseen. Se vähentää melua päässäsi. Täytä listaa kun on aikaa, vilkaise puolestaan nopeasti silloin kun luppoaikaa ei ole.

Tee asiat mahdollisimman samaan aikaan aina. Se nimittäin kasvattaa ajantajuasi. Ei tee mieli? Voi voi. Ei lonkkaleikkauksen jälkeenkään tee mieli lähteä kävelemään, mutta kun lähtee, se alkaa helpottumaan.

Ylipäänsä adhd on vähän semmonen ”voi voi”, jonka takia pitää harjoitella tylsiä esikoululta tuntuvia asioita aika paljon.

Nämä on juuri niitä työkaluja, mitä voi käyttää ja lisää voi saada toimintaterapian tai nepsyvaömennuksen kautta ja lääkityksen lääkäriltä ADHD:n. Siltikään se ei poista sitä tosiasiaa, että mini taistelee työpäivät pysyäkseen työkalujen avulla aikataulussa ja se voi olla todella raskasta eikä vapaa-aikanaan enää jaksa käyttää sitä energiamäärää siihen, että ei myöhästy lainkaan kuun poikkeustapauksissa. Sitä voi olla neurotyypillisen vaikea ymmärtää.

Jos se ajoissa paikalle tuleminen on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa ja niin alhaisella prioriteetilla ettei vaan pysty kykenemään, niin älä sitten sovi mitään h*vetin tapaamisia kenekään kanssa. Sovit sen verran mihin jaksat ilmaantua paikalle, etkä yhtään enempää. Kavereiden odotuttaminen on törkeää ystävyyden hyväksikäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Kauhtana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Okei. Mutta muistathan: diagnoosi KUVAA tilaasi, ei SELITÄ sitä. Tarkoitan, että älä uhriudu adhd:si takia. Sinua auttavat tutkitusti samat toiminnanohjauksen keinot kuin ketä tahansa. Tässä pari esimerkkiä:

Pidä siirtymiin liittyviä tavaroita vain yhdessä paikassa. Kotona avaimille sama hylly tai naula tms, matkalla aina sama tasku. Jos selkeää paikkaa tavaralle ei ole, luo ja päätä sellainen.

Arvioi lähtöaikasi etukäteen käyttäen ihan normaalia harkintaa, tee se silloin kun aikaa on vielä reilusti; et ole tyhmä. Lisää siihen aikaa niin paljon, että olet niin paljon etuajassa kuin olet keskimäärin silloin myöhssä kun myöhästyt. Keskimääräisen myöhästymisajan selvität pitämällä siitä kirjaa ja laskemalla. Käytä päättelyssä siis apuna mitattuja tuloksia pidemmältä ajalta, älä mitään tän hetken fiilistä. Sitten vaan sen suunnitelmasi mukaan laitat herätyksen puhelimeen oikeaan aikaan.

Käytä visuaalisia apuvälineitä. Esim päivän aikajana kuvina, joiden välillä voit siirtää sinitarralla kiinnitettyä nuolimerkkiä. Kuulostaa päiväkodilta, mutta siihen on syy, miksi sellaista käytetään siellä päiväkodissa, ja sinulla syy on lähestulkoon täsmälleen sama.

Ohjelmoi automaattiherätyksiä; sellaisia jotka soivat aina samaan aikaan esim arkisin muistuttaakseen sinua jostain tärkeästä. Ei tarvitse muistaa laitella herätyksiä erikseen joka päivä.

Käytä muistilistoja kaikkeen mahdolliseen. Se vähentää melua päässäsi. Täytä listaa kun on aikaa, vilkaise puolestaan nopeasti silloin kun luppoaikaa ei ole.

Tee asiat mahdollisimman samaan aikaan aina. Se nimittäin kasvattaa ajantajuasi. Ei tee mieli? Voi voi. Ei lonkkaleikkauksen jälkeenkään tee mieli lähteä kävelemään, mutta kun lähtee, se alkaa helpottumaan.

Ylipäänsä adhd on vähän semmonen ”voi voi”, jonka takia pitää harjoitella tylsiä esikoululta tuntuvia asioita aika paljon.

Nämä on juuri niitä työkaluja, mitä voi käyttää ja lisää voi saada toimintaterapian tai nepsyvaömennuksen kautta ja lääkityksen lääkäriltä ADHD:n. Siltikään se ei poista sitä tosiasiaa, että mini taistelee työpäivät pysyäkseen työkalujen avulla aikataulussa ja se voi olla todella raskasta eikä vapaa-aikanaan enää jaksa käyttää sitä energiamäärää siihen, että ei myöhästy lainkaan kuun poikkeustapauksissa. Sitä voi olla neurotyypillisen vaikea ymmärtää.

Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että käytöstä jaksaa tai tarvitsee kestää. Jokaisella on omat rajat voimavaroissa ja käytettävissä olevassa ajassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Vastaavasti monella on vapaa-ajalle kaikenlaisia mukavia suunnitelmia, joihin liittyy joustamaton aikataulu, esim. ohjatut liikuntaharkat. Ei sitä halua tuhlata rajallista vapaa-aikaansa jonkun elämäntapasählärin odotteluun. Jos ei pääse yhdessä sovittuun aikaan paikalle, niin ei voi olettaa toisen peruvan tai siirtäävän muita sovittuja menoja. Ei se myöhästelijä nyt niin tärkeä henkilö ole. Itse kerron tapamyöhästelijöille mikä on aikatauluni. Voivat siitä sitten laskea itse kuinka paljon voivat olla myöhässä.

Puhutpa kauniisti ystävästäsi..ehkäpä on parempi, että kerrot ajatuksistasi ystävällesi, niin saat viettää aikaasi tärkeämmässä vaikkapa siinä ohjatussa harrastuksessa. Miksi tapaat edes ihmistä, jota haukut. Mielessäsi on vain oma aikataulusi, mutta aikaa ei riitä ystävältä kysyä: " Hei miten sulla menee?

Tiedätkö miksi olet aina myöhässä -saisikohan siihen jotain apua? "

Toinen vaatii toisilta jättämään tapaamiset väliin ja toinen arvoi ohjatun aikataulutetun harrastustoiminnan kaverien edelle siinä määrin, että ylläolevalle keskustelulle ei löydy aikaa tai halua. Mitä se kertoo näistä kahdesta?

Muuten on ihan ok kertoa paljonko aikaa tapaamiselle on! Se on reilua!

Katsos kun minulla on lapsia ja pakollisia hommia hoidettavana ja vain rajallisesti aikaa tavata ystäviä. On eri asia varata pari tuntia kahvitteluun kuin tunti tai enemmän odotteluun ja pari tuntia kahvitteluun. Kun ystävä myöhästyy paljon ja tekee ohareita, niin ei se minun syyni ole että yhteistä aikaa jää vähän.

Tämä. Lisäksi on eri asia varata se kaksi tuntia siihen että tapaa ystävää ja juttelee hänen kanssaan koko ajan, kuin varata se samainen kaksi tuntia siihen että odottaa puolitoista tuntia tylsistyneenä ja juttelee myöhässä paikalle saapuvan ystävän kanssa puoli tuntia. Se puolen tunnin juttutuokio ei ole sen odottamisen arvoinen, varsinkin kun ajalle on aika paljon muitakin ottajia olemassa. Jos minä priorisoin jonkun tapaamisen se yleensä tapahtuu ainakin jossain määrin muiden asioiden kustannuksella, enkä todellakaan arvosta sitä että minun aikani on jollekulle niin arvotonta että minua voi odotuttaa iät kaiket jossain jonninjoutavassa paikassa tylsistymässä. Ja ei, minua ei todellakaan kiinnosta jonkun myöhästelijän sirkutukset siitä miten odottaja voi vaikka lukea kirjaa odottaessaan tai muuta paskaa. Jos minä haluan lukea kirjaa, minä varaan sille eri ajan ja paikan, enkä todellakaan halua keksiä mitään sijaistekemistä vain sen takia että joku ei suvaitse saapua ajoissa sovittuun tapaamiseen.

Miksi vastaat puolentoista tunnin odottelukommenteilla henkilölle, joka viittaa myöhästelyssä 5-10 minuuttiin eikä mihinkään 1-2 myöhästelyihin. Toki jos henkilö olisi aina noin paljon myöhässä kaikkien kanssa eikä keskustelu tai apu ole auttanut, niin saapuisin itse sen tunnin puolitoista myöhässä sovitusta....enkä kostaakseni vaan siksi, että eipä tarvitse odottaa ja ajoittaa tapaamisahankohdan niin, että on riittävästi aikaa tavata, vaikka molemmat ovat vaikka tunnin sovitusta myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeämpää olisi miettiä niitä työkaluja miten estää myöhästely (toki olisi hyvä miettiä, mikä voisi aiheuttaa myöhästelyn) kuin vain haukkua tai syyttää toista itsekkääksi tai välinpitämättömäksi. Siitä kun tuskin on kyse jos henkilö on kovin usein myöhässä muistakin tapaamisista ja haluaa olla kuitenkin tapaamiensa henkilöiden tekemisissä.

Myöhästelyn taustalla voi olla vaikka diagnosoitu tai diagnosoimaton ADD/ADHD. Heillekin on tarjolla työkaluja käyttöön ja ajanhallintaan. Toinen asia on se, voiko silloin odottaa, että työkaluista huolimatta henkilö olisi edes useinmiten ajoissa varsinkaan vapaa-ajallaan ...jos kaikki työkalut on käytössä työpäivän aikana, mikä voi kuluttaa paljon voimavaroja.

Niin, kyllähän adhd:n voimavarat ovat tärkeämpi asia kuin kenenkään muun aika.

Ilmeisesti teikäläiset eivät oikein ymmärrä kustannuslaskentaa? Mietitäänpä. Jos tapaat ystävääsi kerran viikossa, ja olet joka kerta 15 minuuttia myöhässä, olet käytännössä varastanut ystävältäsi 13 tuntia hänen aikaansa. Aikaa, jonka kaveri olisi voinut käyttää johonkin järjelliseen. Johonkin muuhun kuin tyhjänpanttina odottamiseen. Sitten kerrot tuon kaverisi tuntipalkalla ja alat kaivaa kuvetta.

Itse ihmettelen, miten ihmeellisinä luojanluomina nämä myöhästelijät itseään pitävät, kun kuvittelevat olevansa kaiken tuon odottelun arvoista. Itse olen todennut, että eipä niillä mitään sellaista myönteistä ominaisuutta löydä, jota ei olisi myös täsmällisillä ihmisillä, ja valitsen ystävikseni vain täsmällisiä.

Suosittelen kaikkia tekemään samoin. Eiväthän nuo koskaan opi, jos perseilystä ei ole seurauksia. Mutta useimmat alkavat oppia, kun huomaavat jäävänsä yksin jos eivät huomioi muita.

Jos toisten jatkuva törttöily aiheuttaa itselle hallaa ja kaaosta, niin siinä ei ole mitään patoutunutta vihaa, vaan täysin normaalia ajatella, että tämä saa loppua.

Oli sen aiheuttaja sitten ystävä/ työkaveri/ pomo/ kuka ihminen vaan, joka ei koskaan kunnioita muita, vaan lipsuu aina lupauksissaan ja vaatii omia aikataulujaan tai joustoja muilta.

Tällainen henkilö, joka on aina myöhässä, niin on rasite muille. Eikä yhteiskuntakaan kunnolla pyörisi, jos näiden myöhästelijöiden pillin mukaan asiat tehtäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeämpää olisi miettiä niitä työkaluja miten estää myöhästely (toki olisi hyvä miettiä, mikä voisi aiheuttaa myöhästelyn) kuin vain haukkua tai syyttää toista itsekkääksi tai välinpitämättömäksi. Siitä kun tuskin on kyse jos henkilö on kovin usein myöhässä muistakin tapaamisista ja haluaa olla kuitenkin tapaamiensa henkilöiden tekemisissä.

Myöhästelyn taustalla voi olla vaikka diagnosoitu tai diagnosoimaton ADD/ADHD. Heillekin on tarjolla työkaluja käyttöön ja ajanhallintaan. Toinen asia on se, voiko silloin odottaa, että työkaluista huolimatta henkilö olisi edes useinmiten ajoissa varsinkaan vapaa-ajallaan ...jos kaikki työkalut on käytössä työpäivän aikana, mikä voi kuluttaa paljon voimavaroja.

Eipähän tässä olekaan kuin kolmisenkymmentä sivua jo käyty läpi näitä kehitysehdotuksia ja vinkkejä. Vähän myöhässä tulit apajille viisastelemaan. Vai käytkö sinä täällä tasaisin väliajoin toteamassa tämän itsestäänselvyyden ihan varmuuden vuoksi uudestaan ja uudestaan=

En ole kaikkia sivuja lukenut ja mitä on tehty? Onko ehdotettu keskustelua ystävän kanssa ja kertoa, että myöhästyminen haittaa ystävää? Onko ystävää kehitetty kysymään, että osaako myöjäsyelijä kertoa miksi näin tapahtuu yleisesti ja myöhästyykö hän muiltakin tapaamisista? Avainkysymys on , että kärsiikö myöhästelijä itse myöhästelystä? Jos kärsii eikä myöjästelijä vain tiedä miksi aina on myöhässä, niin voisi kysyä, että voisiko myöhästelijä hakea vaikka toimintaterapeutilta tai jopa lääkäriltä apua jos syytä miettiä muutakin vaikkapa sitä ADHD:ta. Siltikin samalla ennen kuin muita työkaluja on käytössä, ystävät voisivat sopia, että jatkossa ystävät tulisivat sovittua myöhemmin tai aloittaisivat ilman ystävää jos on useampi paikalla eli että muiden ei tarvitse yhtä odottaa.

Eli aloite ja kaikki toiminta pitää lähteä siitä ei-myöhästelijästä? Myöhästelijä ei itse voi tehdä yhtään mitään, esim. sanoa "minulla on haasteita, yritän koko ajan parantaa toimintaani, toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä". Ja tämän jälkeen OSOITTAA EDISTYSTÄ toiminnassaan.

Aikuiset ihmiset ovat itse vastuussa omasta käytöksestään. En minä ainakaan ala kenenkään kanssa hänen perseilystään keskustelemaan. Oletan, että ihminen perseilee koska tahtoo tehdä niin, ja etsin parempaa seuraa.

Ja toki ymmärrän satunnaiset "koira oksensi juuri kun tein lähtöä" -myöhästymiset. Niitä voi sattua kenelle hyvänsä. Puhe on nyt kroonisista myöhästelijöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vaan mieleen tätä ketjua lukiessa, että kuinka moni tuntee/tietää tällaisen kroonisen myöhästelijän joka on saanut lopputilin myöhästelyjensä vuoksi.

 

Aika harvassa taitavat loppujen lopuksi olla. Yleensä nämä myöhästelijät kyllä ehtivät asioihin jotka ovat heille itselleen tärkeitä ja joista voisi tulla ihan oikeita sanktioita. Kysymys on prioriteeteista ja valinnoista, ei siitä että ei oikeasti osattaisi olla ajoissa silloin kun sillä on oikeasti väliä.

Ainakin omalla kohdallani olen noihin sanktioitaviin juttuihin yleensä ajoissa (en aina!) vain siksi että stressaan niistä hirveästi etukäteen. En vapaa-ajallani halua/jaksa kokea sellaista stressiä jonka vuoksi olisin sitten niin väsynyt ettei olisi kenellekään kivaa tavata. Oikeasti, jos ei stressaa lähtemisistä ja ehtimisistä koskaan, ei voi käsittää sitä miten vaikeaa ja väsyttävää voi olla se että on jossakin tietyssä paikassa jollakin tietyllä kellonlyömällä.

Jotain lääkärissä käyntiä jaksaa stressata kerran vuodessa tai vastaavaa, ja töihin menosta tulee rutiini, mutta sitten vapaa-ajalla se stressaus, ei kiitos.

Teenkin ystävieni kanssa niin että jos olemme esim. lauantaina menossa keskustaan ja sovitaan että nähdään siellä, asun itse niin kaukana että tulen linja-autolla, ilmoitan kun olen noussut kyytiin, kaikki osaavat katsoa aikataulusta milloin se on keskustassa ja ajoittaa omat kulkemisensa (kävellen/pyörällä muille) niin että ovat niihin aikoihin siellä. Toki jos joku dramaattisesti myöhästyy itsestä johtumattomista syistä, siitä muille ilmoittaa. Tällä tavalla toimien minä en stressaa ehtimisestä eivätkä muut stressaannu minun mahdollisesta myöhästelystäni.

Sulla on kivat kaverit tai sitten he aika vähän välittävät, näettekö. Mä nimittäin yritin tota ystävän kanssa, mutta väsyin siihen, että piti olla valmiudessa aamusta iltapäivään säntäämään ovesta ulos kun ei tiennyt, koska sille ystävälle nappaa lähteä sinne bussiin. Saattoi olla ysi, saattoi olla kolme.

Mitään muuta kuin tätä päivystystä ei voinut sille päivälle suunnitella, sillä jos siellä bussilla ei ollut vastassa (niin, piti todella talata bussista ulos) hän kyllä keksi jo jonkun muun virikkeen itselleen.

Annoin olla, meni liian raskaaksi, ei ne tapaamiset lopulta olleet koko homman arvoisia.

No me sentään sovimme esim. "keskipäivän pintaan", eli jossain välillä 11-13, mutta sinä aikana menee 8 linja-autovuoroa täältä keskustaan, niin minun ei tarvitse stressata siitä että osun johonkin nimenomaiseen niistä. Sovimme myös tapaamispaikan johonkin missä voi odotella vähintään katoksen alla jos sattuu satamaan.

- se jota lainasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Vastaavasti monella on vapaa-ajalle kaikenlaisia mukavia suunnitelmia, joihin liittyy joustamaton aikataulu, esim. ohjatut liikuntaharkat. Ei sitä halua tuhlata rajallista vapaa-aikaansa jonkun elämäntapasählärin odotteluun. Jos ei pääse yhdessä sovittuun aikaan paikalle, niin ei voi olettaa toisen peruvan tai siirtäävän muita sovittuja menoja. Ei se myöhästelijä nyt niin tärkeä henkilö ole. Itse kerron tapamyöhästelijöille mikä on aikatauluni. Voivat siitä sitten laskea itse kuinka paljon voivat olla myöhässä.

Puhutpa kauniisti ystävästäsi..ehkäpä on parempi, että kerrot ajatuksistasi ystävällesi, niin saat viettää aikaasi tärkeämmässä vaikkapa siinä ohjatussa harrastuksessa. Miksi tapaat edes ihmistä, jota haukut. Mielessäsi on vain oma aikataulusi, mutta aikaa ei riitä ystävältä kysyä: " Hei miten sulla menee?

Tiedätkö miksi olet aina myöhässä -saisikohan siihen jotain apua? "

Toinen vaatii toisilta jättämään tapaamiset väliin ja toinen arvoi ohjatun aikataulutetun harrastustoiminnan kaverien edelle siinä määrin, että ylläolevalle keskustelulle ei löydy aikaa tai halua. Mitä se kertoo näistä kahdesta?

Muuten on ihan ok kertoa paljonko aikaa tapaamiselle on! Se on reilua!

Katsos kun minulla on lapsia ja pakollisia hommia hoidettavana ja vain rajallisesti aikaa tavata ystäviä. On eri asia varata pari tuntia kahvitteluun kuin tunti tai enemmän odotteluun ja pari tuntia kahvitteluun. Kun ystävä myöhästyy paljon ja tekee ohareita, niin ei se minun syyni ole että yhteistä aikaa jää vähän.

Tämä. Lisäksi on eri asia varata se kaksi tuntia siihen että tapaa ystävää ja juttelee hänen kanssaan koko ajan, kuin varata se samainen kaksi tuntia siihen että odottaa puolitoista tuntia tylsistyneenä ja juttelee myöhässä paikalle saapuvan ystävän kanssa puoli tuntia. Se puolen tunnin juttutuokio ei ole sen odottamisen arvoinen, varsinkin kun ajalle on aika paljon muitakin ottajia olemassa. Jos minä priorisoin jonkun tapaamisen se yleensä tapahtuu ainakin jossain määrin muiden asioiden kustannuksella, enkä todellakaan arvosta sitä että minun aikani on jollekulle niin arvotonta että minua voi odotuttaa iät kaiket jossain jonninjoutavassa paikassa tylsistymässä. Ja ei, minua ei todellakaan kiinnosta jonkun myöhästelijän sirkutukset siitä miten odottaja voi vaikka lukea kirjaa odottaessaan tai muuta paskaa. Jos minä haluan lukea kirjaa, minä varaan sille eri ajan ja paikan, enkä todellakaan halua keksiä mitään sijaistekemistä vain sen takia että joku ei suvaitse saapua ajoissa sovittuun tapaamiseen.

Miksi vastaat puolentoista tunnin odottelukommenteilla henkilölle, joka viittaa myöhästelyssä 5-10 minuuttiin eikä mihinkään 1-2 myöhästelyihin. Toki jos henkilö olisi aina noin paljon myöhässä kaikkien kanssa eikä keskustelu tai apu ole auttanut, niin saapuisin itse sen tunnin puolitoista myöhässä sovitusta....enkä kostaakseni vaan siksi, että eipä tarvitse odottaa ja ajoittaa tapaamisahankohdan niin, että on riittävästi aikaa tavata, vaikka molemmat ovat vaikka tunnin sovitusta myöhässä.

Ai taas näitä "kamalat ihmiset nipottavat kun olen 30sek myöhässä" -olkiukkoilijoita jotka yrittävät vängätä ketjun aiheen ohi niin että pääsevät uhriutumaan siitä miten ilkeät kaverit taas nipottavat vaikka mä olin vain pari minuuttia (lue 45min) myöhässä... Ja taas siirretään vastuuta sille ajoissa olevalle, koska myöhästelijä on uniikki pikku lumihiutale prinsessa jolta ei voi vaatia yhtään minkäänlaista käyttäytymistä tai muiden huomiointia. Täysin narsistista touhua.

Nestori k kirjoitti:

Tapaamisista myöhästelijät ovat yleensä perfektionistisia suorittajia, jäävät suorittamaan/hiomaan töitään, aikataulut ei täkeitä ja sovitut kelloajat ahdistavat!

Aikataulu-merkonomit tulevat kyllä ajoissa mutta hyppäävät päivät hyödyttöminä palaverista toiseen ja sutaisevat sitten illan tullen jotain yksinkertaista näytiksi!

Perfektionisti itse asiassa on aina ajoissa. Etuajassa. Koska jos on sovittu että tavataan klo 10, hän kokisi myöhästymisen lupauksen pettämisenä ja oman sanansa syömisenä.

Suhtaudutteko te myöhästelijät muihinkin lupauksiinne yhtä häilyväisesti? Miehen täytyy ymmärtää, että naapurin pera sai vähän sormella koittaa, koska adhd nyt ei vaan voi pinnistellä koko ajan itsehillintänsä kanssa? Ja sehän vaan koitti sormella, mitä se nyt edes on. (vrt 15 min. myöhästyminen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Jos ei vapaa-ajalla halua olla "minuuttiaikataulussa", miksi sopii yhtään mitään sille vapaa-ajalle? Kyllä minä ainakin haluan itse päättää, miten vapaa-aikani käytän. Jos sovin ystävän kanssa tapaamisesta, sinne tullaan minuutilleen. Jos ystävä ei halua nähdä minua, se on hyvä niin, eikä sovita tapaamista. Mutta jos haluaa nähdä, niin järjestäköön sitten itsensä paikalle sovitusti. On täysin eri asia sanoa esim., että "mä puuhastelen kotosalla 10-16, tule käymään jos kerkeät", jolloin tietysti on ihan sama, moneksiko tuossa aikahaarukassa sattuu pääsemään paikalle, tai tuleeko ollenkaan. Mutta jos on sovittu se minuuttiaikataulu, jos on sovittu, että nähdään klo 13.00, niin silloin siellä pitää olla klo 13.00. Miten ei mene jakeluun?! "Noin yhdeltä" on taas oma lukunsa. Se on "noin". Mutta siinäkin pitää tietää, tarkoittaako se "noin" toiselle klo 12.50-13.10 vai klo 11-15. MUTTA JOS SOVITAAN, ETTÄ NÄHDÄÄN KLO 13.00, SE TARKOITTAA, ETTÄ NÄHDÄÄN KLO 13.00! Ihan sama, haluatko vai etkö halua stressata "minuuttiaikataulua vapaa-ajalla". Jos et halua stressata, älä sovi tarkkoja aikoja.

Ei se ihan noinkaan mene. Tuo klo 10-16 kotona puuhasteluun liittyvä kutsu muuttuu sen aikataulunipon kutsujan päässä hyvin äkkiä niin päin että toinen on lupautunut tulemaan auttamaan häntä klo 10.00-16.00, ja viimeistään klo 9.00 alkaa sataa viestejä joissa ilmoitetaan, että muistakin sitten olla ajoissa paikalla ja nouda matkalla kaupasta 1 asia x, kaupasta 2 asia y ja kaupasta 3 asiat z, f ja g. Kaupat 2 ja 3 luonnollisesti eivät ole sillä suunnallakaan mistä toinen olisi tulossa, jos edes olisi. Tämä häiriköinti voi alkaa jo hyvissä ajoin viikkoakin ennen tai edellisenä iltana. Ilmoittaminen, ettei ole edes aikeissa tulla, tulkitaan ohareiksi joista jauhetaan loputtomiin.

No nythän tärähti laukalle. Tirsk, sanoisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Miksi ajallaan paikalla saapuvien pitäisi jaksaa käyttää vapaa-aikansa myöhästelijöiden odotteluun, mutta myöhästelijöiden et tarvi jaksaa sitoutua sovittuun aikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhtana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Okei. Mutta muistathan: diagnoosi KUVAA tilaasi, ei SELITÄ sitä. Tarkoitan, että älä uhriudu adhd:si takia. Sinua auttavat tutkitusti samat toiminnanohjauksen keinot kuin ketä tahansa. Tässä pari esimerkkiä:

Pidä siirtymiin liittyviä tavaroita vain yhdessä paikassa. Kotona avaimille sama hylly tai naula tms, matkalla aina sama tasku. Jos selkeää paikkaa tavaralle ei ole, luo ja päätä sellainen.

Arvioi lähtöaikasi etukäteen käyttäen ihan normaalia harkintaa, tee se silloin kun aikaa on vielä reilusti; et ole tyhmä. Lisää siihen aikaa niin paljon, että olet niin paljon etuajassa kuin olet keskimäärin silloin myöhssä kun myöhästyt. Keskimääräisen myöhästymisajan selvität pitämällä siitä kirjaa ja laskemalla. Käytä päättelyssä siis apuna mitattuja tuloksia pidemmältä ajalta, älä mitään tän hetken fiilistä. Sitten vaan sen suunnitelmasi mukaan laitat herätyksen puhelimeen oikeaan aikaan.

Käytä visuaalisia apuvälineitä. Esim päivän aikajana kuvina, joiden välillä voit siirtää sinitarralla kiinnitettyä nuolimerkkiä. Kuulostaa päiväkodilta, mutta siihen on syy, miksi sellaista käytetään siellä päiväkodissa, ja sinulla syy on lähestulkoon täsmälleen sama.

Ohjelmoi automaattiherätyksiä; sellaisia jotka soivat aina samaan aikaan esim arkisin muistuttaakseen sinua jostain tärkeästä. Ei tarvitse muistaa laitella herätyksiä erikseen joka päivä.

Käytä muistilistoja kaikkeen mahdolliseen. Se vähentää melua päässäsi. Täytä listaa kun on aikaa, vilkaise puolestaan nopeasti silloin kun luppoaikaa ei ole.

Tee asiat mahdollisimman samaan aikaan aina. Se nimittäin kasvattaa ajantajuasi. Ei tee mieli? Voi voi. Ei lonkkaleikkauksen jälkeenkään tee mieli lähteä kävelemään, mutta kun lähtee, se alkaa helpottumaan.

Ylipäänsä adhd on vähän semmonen ”voi voi”, jonka takia pitää harjoitella tylsiä esikoululta tuntuvia asioita aika paljon.

Nämä on juuri niitä työkaluja, mitä voi käyttää ja lisää voi saada toimintaterapian tai nepsyvaömennuksen kautta ja lääkityksen lääkäriltä ADHD:n. Siltikään se ei poista sitä tosiasiaa, että mini taistelee työpäivät pysyäkseen työkalujen avulla aikataulussa ja se voi olla todella raskasta eikä vapaa-aikanaan enää jaksa käyttää sitä energiamäärää siihen, että ei myöhästy lainkaan kuun poikkeustapauksissa. Sitä voi olla neurotyypillisen vaikea ymmärtää.

Jos se ajoissa paikalle tuleminen on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa ja niin alhaisella prioriteetilla ettei vaan pysty kykenemään, niin älä sitten sovi mitään h*vetin tapaamisia kenekään kanssa. Sovit sen verran mihin jaksat ilmaantua paikalle, etkä yhtään enempää. Kavereiden odotuttaminen on törkeää ystävyyden hyväksikäyttöä.

Tiedätkö enää kenelle vastaat. Teknisesti vastaat sille, joka kertoo työkaluista, lääkityksestä jne, mutta sisällöllisesti vastaat jollekin toiselle. Olisi paljon mukavampaa lukea näitä keskusteluita jos muistaisi vastata siihen oikeaan viestiin eikä summamutikassa johonkin.

Myös viestisi sävy on ihmeen aggressiivinen.

Joku kirjoitti, että on karsinut pois ystävistään huonosti käyttäytyvät kuten esimerkiksi myöhästelijät. Minäkin olen tehnyt niin. Esimerkiksi kaikki minut jollain tavalla pettäneet ihmiset. Ja nyt olen siinä pisteessä, että minulla ei ole ainuttakaan ystävää. Ihmisten on vain mahdotonta olla epäitsekkäitä. Itsekkyys ja toisten hyväksi käyttäminen on meillä geeneissä. No nyt ehkä ajattelet: voi surkimusta - ei yhtään ystävää! Mutta minäpä olen nyt onnellisempi kuin koskaan. Ei tarvitse ajatella muiden parasta, vain itseään. Olen vapaa kaikista teistä m*lkuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauhtana kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Okei. Mutta muistathan: diagnoosi KUVAA tilaasi, ei SELITÄ sitä. Tarkoitan, että älä uhriudu adhd:si takia. Sinua auttavat tutkitusti samat toiminnanohjauksen keinot kuin ketä tahansa. Tässä pari esimerkkiä:

Pidä siirtymiin liittyviä tavaroita vain yhdessä paikassa. Kotona avaimille sama hylly tai naula tms, matkalla aina sama tasku. Jos selkeää paikkaa tavaralle ei ole, luo ja päätä sellainen.

Arvioi lähtöaikasi etukäteen käyttäen ihan normaalia harkintaa, tee se silloin kun aikaa on vielä reilusti; et ole tyhmä. Lisää siihen aikaa niin paljon, että olet niin paljon etuajassa kuin olet keskimäärin silloin myöhssä kun myöhästyt. Keskimääräisen myöhästymisajan selvität pitämällä siitä kirjaa ja laskemalla. Käytä päättelyssä siis apuna mitattuja tuloksia pidemmältä ajalta, älä mitään tän hetken fiilistä. Sitten vaan sen suunnitelmasi mukaan laitat herätyksen puhelimeen oikeaan aikaan.

Käytä visuaalisia apuvälineitä. Esim päivän aikajana kuvina, joiden välillä voit siirtää sinitarralla kiinnitettyä nuolimerkkiä. Kuulostaa päiväkodilta, mutta siihen on syy, miksi sellaista käytetään siellä päiväkodissa, ja sinulla syy on lähestulkoon täsmälleen sama.

Ohjelmoi automaattiherätyksiä; sellaisia jotka soivat aina samaan aikaan esim arkisin muistuttaakseen sinua jostain tärkeästä. Ei tarvitse muistaa laitella herätyksiä erikseen joka päivä.

Käytä muistilistoja kaikkeen mahdolliseen. Se vähentää melua päässäsi. Täytä listaa kun on aikaa, vilkaise puolestaan nopeasti silloin kun luppoaikaa ei ole.

Tee asiat mahdollisimman samaan aikaan aina. Se nimittäin kasvattaa ajantajuasi. Ei tee mieli? Voi voi. Ei lonkkaleikkauksen jälkeenkään tee mieli lähteä kävelemään, mutta kun lähtee, se alkaa helpottumaan.

Ylipäänsä adhd on vähän semmonen ”voi voi”, jonka takia pitää harjoitella tylsiä esikoululta tuntuvia asioita aika paljon.

Nämä on juuri niitä työkaluja, mitä voi käyttää ja lisää voi saada toimintaterapian tai nepsyvaömennuksen kautta ja lääkityksen lääkäriltä ADHD:n. Siltikään se ei poista sitä tosiasiaa, että mini taistelee työpäivät pysyäkseen työkalujen avulla aikataulussa ja se voi olla todella raskasta eikä vapaa-aikanaan enää jaksa käyttää sitä energiamäärää siihen, että ei myöhästy lainkaan kuun poikkeustapauksissa. Sitä voi olla neurotyypillisen vaikea ymmärtää.

Jos se ajoissa paikalle tuleminen on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa ja niin alhaisella prioriteetilla ettei vaan pysty kykenemään, niin älä sitten sovi mitään h*vetin tapaamisia kenekään kanssa. Sovit sen verran mihin jaksat ilmaantua paikalle, etkä yhtään enempää. Kavereiden odotuttaminen on törkeää ystävyyden hyväksikäyttöä.

Tiedätkö enää kenelle vastaat. Teknisesti vastaat sille, joka kertoo työkaluista, lääkityksestä jne, mutta sisällöllisesti vastaat jollekin toiselle. Olisi paljon mukavampaa lukea näitä keskusteluita jos muistaisi vastata siihen oikeaan viestiin eikä summamutikassa johonkin.

Myös viestisi sävy on ihmeen aggressiivinen.

Viestistä välittyy hyvin se turhautuminen ja mielipaha, mitä myöhästely ja odotuttaminen aiheuttaa. Sävy ei ole mukava, ja tarvitseeko sen ollakaan? Miksi pitää sanoa nätisti ja mukavasti, jos toinen loukkaa käytöksellään?

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti, että on karsinut pois ystävistään huonosti käyttäytyvät kuten esimerkiksi myöhästelijät. Minäkin olen tehnyt niin. Esimerkiksi kaikki minut jollain tavalla pettäneet ihmiset. Ja nyt olen siinä pisteessä, että minulla ei ole ainuttakaan ystävää. Ihmisten on vain mahdotonta olla epäitsekkäitä. Itsekkyys ja toisten hyväksi käyttäminen on meillä geeneissä. No nyt ehkä ajattelet: voi surkimusta - ei yhtään ystävää! Mutta minäpä olen nyt onnellisempi kuin koskaan. Ei tarvitse ajatella muiden parasta, vain itseään. Olen vapaa kaikista teistä m*lkuista.

Mulle jäi vastaavan karsinnan jälkeen ihan sopivasti hyviä ystäviä. Olen löytänyt uusiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän sitä on menossa jonnekin. Voi siis sanoa, että tavataan yhdeltä, minulla alkavat kolmelta harjoitukset. Jos hän siis on myöhässä, ette ehdi olla kauaa - mutta odottaja lähtee silti sovitusti kolmeksi pois. Eiköhän tyyppi siitä ala toeta. Ja jos ei käytös muutu, miksi olla missään tekemisissä hänen kanssaan?

Alku kuulosti hyvältä, mutta ei loppuosa. Oletat, että muutat toisen käytöstä tuolla. Jos on tosiaan aina myöhässä kyse voi olla jostain häiriöstä eikö käytös tuolla tietenkään muutu. Sitten kun käytös ei muutukaan toimintatavalla, mikä ei edes auta "ystävääsi ", niin hylkäät ystävän?? Olisi hyvä, että kerrot tuosta "ystävällesi" jo etukäteen. Eli sillat vain poltetaan takaa ja edestä. Järkevämpää olisi miettiä sellaisia ratkaisuja, mitkä voisivat toimia.

Osahan ei jaksa vapaalla olla minuuttiaikataulussa, jolloin yhdessä voi sopia ajan milloin tavataan ja kumpikin on valmiita silloin odottamaan toista ilman mutinoita vaikka 5-10 min. Tuolloin kannattaa tapaamispaikka sopia mukavaksi.

Jos ei vapaa-ajalla halua olla "minuuttiaikataulussa", miksi sopii yhtään mitään sille vapaa-ajalle? Kyllä minä ainakin haluan itse päättää, miten vapaa-aikani käytän. Jos sovin ystävän kanssa tapaamisesta, sinne tullaan minuutilleen. Jos ystävä ei halua nähdä minua, se on hyvä niin, eikä sovita tapaamista. Mutta jos haluaa nähdä, niin järjestäköön sitten itsensä paikalle sovitusti. On täysin eri asia sanoa esim., että "mä puuhastelen kotosalla 10-16, tule käymään jos kerkeät", jolloin tietysti on ihan sama, moneksiko tuossa aikahaarukassa sattuu pääsemään paikalle, tai tuleeko ollenkaan. Mutta jos on sovittu se minuuttiaikataulu, jos on sovittu, että nähdään klo 13.00, niin silloin siellä pitää olla klo 13.00. Miten ei mene jakeluun?! "Noin yhdeltä" on taas oma lukunsa. Se on "noin". Mutta siinäkin pitää tietää, tarkoittaako se "noin" toiselle klo 12.50-13.10 vai klo 11-15. MUTTA JOS SOVITAAN, ETTÄ NÄHDÄÄN KLO 13.00, SE TARKOITTAA, ETTÄ NÄHDÄÄN KLO 13.00! Ihan sama, haluatko vai etkö halua stressata "minuuttiaikataulua vapaa-ajalla". Jos et halua stressata, älä sovi tarkkoja aikoja.

Ei se ihan noinkaan mene. Tuo klo 10-16 kotona puuhasteluun liittyvä kutsu muuttuu sen aikataulunipon kutsujan päässä hyvin äkkiä niin päin että toinen on lupautunut tulemaan auttamaan häntä klo 10.00-16.00, ja viimeistään klo 9.00 alkaa sataa viestejä joissa ilmoitetaan, että muistakin sitten olla ajoissa paikalla ja nouda matkalla kaupasta 1 asia x, kaupasta 2 asia y ja kaupasta 3 asiat z, f ja g. Kaupat 2 ja 3 luonnollisesti eivät ole sillä suunnallakaan mistä toinen olisi tulossa, jos edes olisi. Tämä häiriköinti voi alkaa jo hyvissä ajoin viikkoakin ennen tai edellisenä iltana. Ilmoittaminen, ettei ole edes aikeissa tulla, tulkitaan ohareiksi joista jauhetaan loputtomiin.

Tämä väärinkäsitys oikaistaan muistuttamalla, että tulet vain sovitusti käymään tuolla aikavälillä ja kerrot ettet pysty auttamaan noissa muissa asioissa. Samalla voit kertoa tarkemman aikataulun visiitille. Näin toimivat ihmiset, joilla on elämä hyvässä järjestyksessä ja jotka pystyvät suunnittelemaan päivän ohjelman tarkemmin kuin kuuden tunnin aikahaarukalla.

Ilmeisesti kokemuksesi aikataulunipottajista on varsin vaillinainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikakäsitys on kulttuurisidonnaista. Suomessa kaikki aina niuhottaa minuutinkin myöhästymisestä, mutta Etelä-Euroopassa kukaan ei tule ajoissa. Jos kutsut vieraita klo 19, niin vieraat saattaa tulla paikalle klo 21, eikä kukaan ihmettele.

Niin. Meidän kulttuurimme on tässä kohtaa aika tavalla kehittyneempi. Ei ole talouskaan niin kuralla kuin etelä-Euroopassa (vaikka hallitus tietysti parhaansa yrittää), kun valtaosa kansasta sentään tuntee numerot.

Se, että ulkomailla tehdään jotain toisin, ei tarkoita, että se ulkomaiden tapa olisi parempi kuin meidän. Eli aika huono argumentti.

Ja kun tämä on vielä ihan höpsistä pöötä, ei sielläkään vieraille ja työntekijöille tai bisneskumppaneille myöhästelyjä sallita, oman suvun kanssa vain ei ole aikarajoja kuten meillä on.