Jotkut ne ovat AINA myöhässä. Mikä siinä on, ettei voi olla koskaan ajoissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoin kerran yhdelle työkaverille, että sun palkasta pitäisi vähentää tällä viikolla ainakin 2 päivää. Tämä, koska olet ollut myöhässä 3 palaverista, kaikki isoja palavereita, joissa oli ihmisiä 15-20. Kun lasket, että jo ekassa palaverissa, mistä olit myöhässä 15 min ja sua taas odoteltiin, se tekee 8,5 t kun kerrotaan se muiden osanottajien hukatussa ajassa.

Ei tykännyt:-)

Mutta tätä puolta passaisi ajatella ainakin siellä duunissa, missä joku muu kuin myöhästelijä maksaa viulut.

Jos tuo yksi henkilö on niin tärkeä, että hänen takiaan 15-20 palaverin aloitusta lykätään kunnes tämä henkilö tulee paikalle, hänellä lienee joku oikeasti hyvä syy myöhästymiselle. Muussa tapauksessa palaveri aloitetaan silloin, kun se on aikataulutettu alkavaksi ja myöhästyjälle jaetaan heti palaverin alussa kaikki paskanakit. Näin saattaa jossain vaiheessa oppia olemaan ajoissa. 

Oikeissa töissä ei ole  tyhjänpäiväisiä palavereja.

Vierailija kirjoitti:

Arvostan toisten aikaa! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan täällä ollut pari, joka sanoo suoraan ja rehellisesti, että myöhästyy, koska haluaa varmistua siitä, että itse ei joudu ikinä odottamaan + ei vaan välitä siitä, että toiset odottavat.

Sitten pari neurootikkoa ja AHDHta paahtaa ongelmiaan. Ne ovat ymmärrettäviä, mutta koettakaapa te ymmärtää se, että ne eivät selitä heidän myöhästelyään, jotka eivät ole ADHD tai neuroottisia.

Ja niistä tässä nyt suurimmalla osalla sentään on kyse, sillä ihan oikeasti ei koko Suomen kansa ole jotain diagnoosia vailla, vaan käytöstä esiintyy monenlaista ilman niitäkin.

Kyllä mä sen ymmärrän. Pointti onkin, että kaikki myöhästelijät leimataan samanlaisiksi itsekkäiksi ihmisiksi.

Mut on jopa yks henkilö töissä leimannut, vaikka olen kertonut mun ongelmistani, ja hän on sanonut mulle sen tyyppisiä asioita joita tässäkin ketjussa on jotka on tosi ikäviä.

Olen tullut tulokseen, että hän on päänsä sisällä lyönyt lukkoon ainoaksi oikeaksi totuudeksi että " kaikki pystyvät olemaan ajoissa jos vain haluavat ja kaikki jotka myöhästelevät, ovat itsekkäitä."

Yhtään mikään mitä sanon tai teen, ei sitä muuksi muuta. Hän on tuomionsa antanut ja sillä hyvä.

Sä tiedät sun ongelmat, joten opettele elämään niiden kanssa. Tiedät mitkä on sulle haastavia juttuja, joten aikuisena ihmisenä tietenkin itse tasapainotat sitä lastia, et laita sitä muiden kyytiin. Meillä kaikilla on erilaisia ongelmia fyysisistä sairauksista psyykkisiin, traumoista ja perhejutuista puhumattakaan, ja silti hoidetaan sovitut jutut kuin aikuiset, koska ymmärretään että muilla on repussa taakkaa omasta takaa ihan riittävästi. Et sä ole mikään uniikki erikoistapaus sen enempää kuin kukaan muukaan.

Ehkä jos joskus kuuntelisit sen sijaan että valitat muille kuinka vaikeeta sulla on haldaa omia valintojas, niin ehkä sua ei leimattaisi itsekkääksi. Kanna vastuu itsestäs ja omista valinnoistas, niin se asenne muilla muuttuu ja sut otetaan vakavasti. Tämä ihan kokemuksella.

Se, että joku kertoo omista ongelmistaan tai syistä oman myöhästymisen takana, ei tarkoita sitä, että hän pitää itseään jonain uniikkina lumihiutaleena, joka on ainoa jolla on ongelmia.

Jos joku kysyy multa asiasta, niin vastaan. Tässä tapauksessa multa on kysytty ADHD:stä uteliaisuuttaan, ja olen myös kerran itkenyt töissä, ja halunnut kertoa, ettei se johdu työkavereista vaan mun henkilökohtaisista ongelmista, siksi, ettei joku luulisi että voin töissä pahoin työpaikan tai työkavereiden takia.

Pitäiskö mun siis olla vastaamatta jos multa kysytään?

En käytä töissä ketään mun roskiksena, johon kaadan ongelmiani, vaan töissä muutkin ovat puhuneet asioistaan ja olen kuunnellut.

Sä et tunne mua, mutta teet silti johtopäätöksiä. Tiedän, että tällaisia johtopäätöksiä helposti tehdään.

Olen silti kokenut paremmaksi olla avoin ja tiedän, että en ole työyhteisöni ainut ADHD-ihminen tai ainut, jolla on traumoja tai vaikeaa. Koska olen kertonut, jotkut ihmiset ovat tulleet mulle juttelemaan omasta ADHD:staan luottamuksella, ja se on ollut meille aakkospäille voimaannuttavaa.

Mä olen myös hoitanut asiat aikuismaisesti ja sääntöjen mukaisesti, toisin kuin henkilö joka on mut ottanut silmätikukseen. Mun ymmärtääkseni hän lopetti mun kiusaamisen kun puutuin siihen. Kenestäkään ei tarvii töissä tykätä, mutta asiallisesti pitää toisia kohtaan käyttäytyä. Mun esimies ei ole nähnyt mun toiminnassa huomautettavaa.

Se, että olen myöhästynyt, ei tarkoita, että en hoitaisi sovittuja asioita. Aina kun olen ollut myöhässä, olen korvannut sen eikä se ole muihin vaikuttanut.

Lisäksi, en ole ollut ainut joka on myöhästellyt mutta olin ainut, joka otettiin asiassa silmätikuksi. Tarkkailin sen jälkeen tilannetta ja huomasin, että muille sanottiin " ei se haittaa " ja tällä henkilöllä itsellään ei myöskään ole mikään kiire aina. Silloin se on kiusaamista, kun vain yhtä aletaan huomauttamaan vieläpä epäasiallisella tavalla sellaisesta jota useampi tekee.

Kuten olen täälläkin kertonut, olen kaikin tavoin yrittänyt välttää myöhästymisen mutta niin silti välillä käy. Kirjoitat niin kuin en yrittäisi lainkaan. En ole mikään robotti, vaan välillä epäonnistun.

Sellaista työkaveria en ole vielä tavannut, joka ei koskaan epäonnistuisi missään. Mulla ei ole vain tapana kiusata muita mokista.

Kiva kuulla, että sinä ja nää mystiset muut, jotka hoitavat sovitut hommat kuin aikuiset, olette täydellisiä.

En ole meillä töissä mikään valittaja. Kuuntelen muiden ihmisten valitusta päivästä toiseen. Jos on jotain missä näen parantamisen varaa, osaan antaa siitä palautetta ja tehdä parannusehdotuksia ihan valittamattakin. Olen ottanut kaikista työhön liittyvistä asioistani vastuun ja välillä mietin, ehkä se risookin juuri niitä, jotka itse ovat kyllä aina ajoissa mutta eivät ota vastuuta työn kehittämisestä vaan pitävät sellaista jonain itsekorostuksena.

ADHD ei ole elämänvalinta. En tiedä mistä elämänvalinnoista siis puhut?

Tarkoitatko, että en sais valita käydä töissä koska myöhästelen? Olenko täällä jotain valittanut?

En koe, että mua ei otettais vakavasti, tai että olisin kuvaamasi kaltainen henkilö, vaikka kaikki eivät mua ymmärräkään tai minusta pidä. Suurimman osan kanssa tulen toimeen ja tulen myös toimeen sen henkilön kanssa joka on loukannut mua puheillaan, koska en käyttäydy ketään kohtaan töissä epäasiallisesti vaikka hän olis mua loukannut tai kohdellut mua huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on niin vihamielinen linja jollakin, että suosittelen skippaamaan. Mä veikkaan, että se on aika pitkälle se sama/muutama henkilö.

Kaikki eivät myöhästele tahallaan

Osa ei halua sopia vapaa-ajalle tarkkoja pilkun tarkkoja aikoja (deal with it tai antaa olla)

Itselläni vatsaongelmat esim. Saavat välillä myöhästelemään. Jos se 5-10 minuuttia on jollekin niin kamalaa, että sen takia joudun olemaan tuskissani niin antaa olla. Oikeasti parempi niin.

Olkaa sekuntikellot keskenään.

(mun on hyvin vaikea uskoa, että iso osa olisi jotain monta tuntia myöhästeleviä, koska nyt vaan tuntuu siltä).. No itse en ole sellaisiin törmännyt. Vartti tms. Aivan sama vapaa-ajalla.

Eiköhän suurin osa ihmisistä ole jossain välimaastossa; minuutti pari ei ole maailman loppu.

En kyllä ymmärrä heitäkään, jotka aikatauluttavat joka asian lomallakin. Rentoutukaa vähän.

Jos et halua mitään aikatauluja vapaa-ajallesi, älä sovi tapaamisia. Törmäät tuttuihin sattumalta, jos niin käy. Mutta älä laita heitä odottamaan, kun et viitsinyt pitää sovitusta kiinni

Mun kaverit ovat kuin minä. Älä sä niistä huolta kanna😀

Ihmeen pakko-oireinen vinkuja oot kyllä.

Ei se myöhästely tahallista ole. Joillakin on vain positiivinen usko siihen, että ehditään kyllä, vaikka on lähdetty jo myöhässä. Itse olen sellaisen puoliso. Itse olin aina sen vartin liian aikaisin perillä tai odottamassa kyytiä jossain. Mutta puolison myötä olen nyt sitten aina sen vartin myöhässä, kun yhdessä liikutaan. Tilanne vain ei muutu, olen sitä nyt 20 vuotta yrittänyt. Aina tulee joku viime hetken juttu tai puhelu mikä pitää hoitaa alta pois, ja sitten ollaankin jo myöhässä tai perillä minuutin yli..

Mutta jos haluaa ajatella negatiivisesti, että joku on asshole, niin ajattele sitten niin. Monissa maissa on ihan ok tulla myöhässä, kukaan ei edes odota, että joku tulee ajoissa. Tämä täsmällisyys on Suomessa ja muutamassa muussa maassa. En ole ylpeä myöhästymisistä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Yleensä kyllä ilmoitan, että nyt tulemme myöhässä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sanoin kerran yhdelle työkaverille, että sun palkasta pitäisi vähentää tällä viikolla ainakin 2 päivää. Tämä, koska olet ollut myöhässä 3 palaverista, kaikki isoja palavereita, joissa oli ihmisiä 15-20. Kun lasket, että jo ekassa palaverissa, mistä olit myöhässä 15 min ja sua taas odoteltiin, se tekee 8,5 t kun kerrotaan se muiden osanottajien hukatussa ajassa.

Ei tykännyt:-)

Mutta tätä puolta passaisi ajatella ainakin siellä duunissa, missä joku muu kuin myöhästelijä maksaa viulut.

Jos tuo yksi henkilö on niin tärkeä, että hänen takiaan 15-20 palaverin aloitusta lykätään kunnes tämä henkilö tulee paikalle, hänellä lienee joku oikeasti hyvä syy myöhästymiselle. Muussa tapauksessa palaveri aloitetaan silloin, kun se on aikataulutettu alkavaksi ja myöhästyjälle jaetaan heti palaverin alussa kaikki paskanakit. Näin saattaa jossain vaiheessa oppia olemaan ajoissa. 

Oikeissa töissä ei ole  tyhjänpäiväisiä palavereja.

Oikeissa töissä suurin osa palavereista on sellaisia, jotka voidaan aloittaa, vaikka kaikki eivät olisikaan paikalla. Esimies sitten voi pitää tarvittaessa puhuttelun henkilölle, joka ei saavu ajoissa ilman hyvää syytä. Jos myöhästyy jostain ehdottomasti tärkeästä palaverista, voi muutaman varoituksen jälkeen antaa myös potkut. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää. 

Ja kyllä oikeissakin töissä on tyhjänpäiväisiä palavereja vaikka millä mitalla! 

Arvostan toisten aikaa! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan toisten aikaa! kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan täällä ollut pari, joka sanoo suoraan ja rehellisesti, että myöhästyy, koska haluaa varmistua siitä, että itse ei joudu ikinä odottamaan + ei vaan välitä siitä, että toiset odottavat.

Sitten pari neurootikkoa ja AHDHta paahtaa ongelmiaan. Ne ovat ymmärrettäviä, mutta koettakaapa te ymmärtää se, että ne eivät selitä heidän myöhästelyään, jotka eivät ole ADHD tai neuroottisia.

Ja niistä tässä nyt suurimmalla osalla sentään on kyse, sillä ihan oikeasti ei koko Suomen kansa ole jotain diagnoosia vailla, vaan käytöstä esiintyy monenlaista ilman niitäkin.

Kyllä mä sen ymmärrän. Pointti onkin, että kaikki myöhästelijät leimataan samanlaisiksi itsekkäiksi ihmisiksi.

Mut on jopa yks henkilö töissä leimannut, vaikka olen kertonut mun ongelmistani, ja hän on sanonut mulle sen tyyppisiä asioita joita tässäkin ketjussa on jotka on tosi ikäviä.

Olen tullut tulokseen, että hän on päänsä sisällä lyönyt lukkoon ainoaksi oikeaksi totuudeksi että " kaikki pystyvät olemaan ajoissa jos vain haluavat ja kaikki jotka myöhästelevät, ovat itsekkäitä."

Yhtään mikään mitä sanon tai teen, ei sitä muuksi muuta. Hän on tuomionsa antanut ja sillä hyvä.

Sä tiedät sun ongelmat, joten opettele elämään niiden kanssa. Tiedät mitkä on sulle haastavia juttuja, joten aikuisena ihmisenä tietenkin itse tasapainotat sitä lastia, et laita sitä muiden kyytiin. Meillä kaikilla on erilaisia ongelmia fyysisistä sairauksista psyykkisiin, traumoista ja perhejutuista puhumattakaan, ja silti hoidetaan sovitut jutut kuin aikuiset, koska ymmärretään että muilla on repussa taakkaa omasta takaa ihan riittävästi. Et sä ole mikään uniikki erikoistapaus sen enempää kuin kukaan muukaan.

Ehkä jos joskus kuuntelisit sen sijaan että valitat muille kuinka vaikeeta sulla on haldaa omia valintojas, niin ehkä sua ei leimattaisi itsekkääksi. Kanna vastuu itsestäs ja omista valinnoistas, niin se asenne muilla muuttuu ja sut otetaan vakavasti. Tämä ihan kokemuksella.

Se, että joku kertoo omista ongelmistaan tai syistä oman myöhästymisen takana, ei tarkoita sitä, että hän pitää itseään jonain uniikkina lumihiutaleena, joka on ainoa jolla on ongelmia.

Jos joku kysyy multa asiasta, niin vastaan. Tässä tapauksessa multa on kysytty ADHD:stä uteliaisuuttaan, ja olen myös kerran itkenyt töissä, ja halunnut kertoa, ettei se johdu työkavereista vaan mun henkilökohtaisista ongelmista, siksi, ettei joku luulisi että voin töissä pahoin työpaikan tai työkavereiden takia.

Pitäiskö mun siis olla vastaamatta jos multa kysytään?

En käytä töissä ketään mun roskiksena, johon kaadan ongelmiani, vaan töissä muutkin ovat puhuneet asioistaan ja olen kuunnellut.

Sä et tunne mua, mutta teet silti johtopäätöksiä. Tiedän, että tällaisia johtopäätöksiä helposti tehdään.

Olen silti kokenut paremmaksi olla avoin ja tiedän, että en ole työyhteisöni ainut ADHD-ihminen tai ainut, jolla on traumoja tai vaikeaa. Koska olen kertonut, jotkut ihmiset ovat tulleet mulle juttelemaan omasta ADHD:staan luottamuksella, ja se on ollut meille aakkospäille voimaannuttavaa.

Mä olen myös hoitanut asiat aikuismaisesti ja sääntöjen mukaisesti, toisin kuin henkilö joka on mut ottanut silmätikukseen. Mun ymmärtääkseni hän lopetti mun kiusaamisen kun puutuin siihen. Kenestäkään ei tarvii töissä tykätä, mutta asiallisesti pitää toisia kohtaan käyttäytyä. Mun esimies ei ole nähnyt mun toiminnassa huomautettavaa.

Se, että olen myöhästynyt, ei tarkoita, että en hoitaisi sovittuja asioita. Aina kun olen ollut myöhässä, olen korvannut sen eikä se ole muihin vaikuttanut.

Lisäksi, en ole ollut ainut joka on myöhästellyt mutta olin ainut, joka otettiin asiassa silmätikuksi. Tarkkailin sen jälkeen tilannetta ja huomasin, että muille sanottiin " ei se haittaa " ja tällä henkilöllä itsellään ei myöskään ole mikään kiire aina. Silloin se on kiusaamista, kun vain yhtä aletaan huomauttamaan vieläpä epäasiallisella tavalla sellaisesta jota useampi tekee.

Kuten olen täälläkin kertonut, olen kaikin tavoin yrittänyt välttää myöhästymisen mutta niin silti välillä käy. Kirjoitat niin kuin en yrittäisi lainkaan. En ole mikään robotti, vaan välillä epäonnistun.

Sellaista työkaveria en ole vielä tavannut, joka ei koskaan epäonnistuisi missään. Mulla ei ole vain tapana kiusata muita mokista.

Kiva kuulla, että sinä ja nää mystiset muut, jotka hoitavat sovitut hommat kuin aikuiset, olette täydellisiä.

En ole meillä töissä mikään valittaja. Kuuntelen muiden ihmisten valitusta päivästä toiseen. Jos on jotain missä näen parantamisen varaa, osaan antaa siitä palautetta ja tehdä parannusehdotuksia ihan valittamattakin. Olen ottanut kaikista työhön liittyvistä asioistani vastuun ja välillä mietin, ehkä se risookin juuri niitä, jotka itse ovat kyllä aina ajoissa mutta eivät ota vastuuta työn kehittämisestä vaan pitävät sellaista jonain itsekorostuksena.

ADHD ei ole elämänvalinta. En tiedä mistä elämänvalinnoista siis puhut?

Tarkoitatko, että en sais valita käydä töissä koska myöhästelen? Olenko täällä jotain valittanut?

En koe, että mua ei otettais vakavasti, tai että olisin kuvaamasi kaltainen henkilö, vaikka kaikki eivät mua ymmärräkään tai minusta pidä. Suurimman osan kanssa tulen toimeen ja tulen myös toimeen sen henkilön kanssa joka on loukannut mua puheillaan, koska en käyttäydy ketään kohtaan töissä epäasiallisesti vaikka hän olis mua loukannut tai kohdellut mua huonosti.

Lähdetään ihan perusteista. Työnantaja maksaa sinulle jostain. Se on mitä saat aikaan ja aikasi jota siihen käytät. Sinulle siis maksetaan siitä, että saavut sovittuun aikaa ja teet sovitut työt. Olet todennäköisesti jopa allekirjoittanut sopimuksen. Vastavuoroisesti sinulle maksetaan ajallaan palkka ja saat siitä lomia.

Se, että sinulla on stressimaha, ADHD tai vaikka hankaavat kengät ei ole työnantajan ongelma. Ne on asioita, joiden sinun ei kuului antaa vaikuttaa siihen työhön, mihin sinut on palkattu.

Eikä varsinkaan aiheuttaa, että ehkä muidenkin työkavereittesi työ kärsii. Sinulla on ehkä pomoja ja työkavereita, jotka ovat ymmärtäneet mitä työnteko tarkoittaa. He ovat vastuussa omalle työnantajalleen, joka (usein) on sama kuin se sinun työnantajasi.

Jos sinulle maksetaan siitä, että annat kehitysehdotuksia, teet parannuksia tai kuuntelet muiden huolia, niin silloin se on työtehtäväsi, eikä siitä tarvitse erityisemmin kiittää tai itseään ylentää.

Jos taas se ei ole työnkuvaasi liittyvää, niin se voi olla ihan kiva juttu, mutta jos sinulle maksetaan, että homma alkaa klo 8, niin silloin se on tärkeämpää ja se pitäisi hoitaa, eikä miettiä parannusehdotuksia.

Kivaa, että kuuntelet työkavereitasi, joilla on henkilökohtaisia ongelmia , mutta oletko varma, että työnantajasi haluaa maksaa siitä sinulle, jos teet sitä työaikana?

Tietenkään ketään ei pidä kiusata. Potkut olisi ehkä parempi sellaisille, joille ne työnvaatimukset eivät sovellu. Joskus ajoissa oleminen on vaan liian vaativaa ja heille soveltuisi ehkä jokin toinen työ, missä työajat ovat täysin merkityksettömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä niskojen nakkelua, että jos et halua aikatauluja niin sitten ei tavata ketään...joillekin on tosi vaikeaa, jos heille ei ole täsmällistä aikaa jossa olla täsmällisesti kymmenen minuuttia ajoissa. Omat vapaa-aikani tapaamiset ovat esimerkiksi kuuden maissa, heti aamusta tai muita epämääräisiä aikoja. Päiväkotiinkin lapsi on mennyt vaihtelevasti n. 45 minuutin haarukassa. Onneksi ystäväni ovat samanlaisia ja heillekään ei tuota ongelmaa ilmavat aikataulut.

Ihmeellistä muiden odotuttamista sopia esim. nähdään joskus aamupäivällä. Siinä voi sitten jokainen arpoa, koska muut saattaisi sattua paikalle.

Ajattelitko että täällä istutaan servietit myrniin viikattuna ja peppu penkissä odotellaan? Talo elää ajallaan, vieraat kulkee ajallaan. Ihan kotihommia teen ja pistän kaffet tulelle kun vieraat tulee. Tietenkään en ole niin pöljä, että sovin tuollaisia tapaamisia kotipihaani kauemmas mutta kun tässä kotosalla muutenkin olen, niin ei ole ajan kanssa just. Ja jos on joku meno, niin kerron että yhdeltä pitää olla sit menossa.

Tänään mun luo on kaveri tulossa iltateelle. Aika sovittiin ympäripyöreästi iltapala-aikaan. Ollaan molemmat toimistoaikaan töissä, niin eiköhän tuo ennen yhdeksää tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Sinunkin tapauksessasi kyse on itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta. Et välitä muista ihmisistä sen vertaa, että panisit itsesi ruotuun. Avaimet esimerkiksi eivät voi olla hukassa, jos kotiin tullessa laitat ne vaikkapa kippoon eteisen lipaston päälle tai johonkin muuhun ennalta ajateltuun paikkaan, johon tosiaan laitat ne aina, kun tulet kotiin. Sama homma bensan kanssa. Ei se lopu "hups vaan", vaan näet kyllä, koska se on loppumassa. Voit laittaa itsellesi kännykkään muistutuksia asioista. Joka ilta voisi tulla pari muistutusta: "Katso säätiedot ja varaa mahd. sadevarustus lähtövalmiiksi", "Laitoithan avaimet kippoon?". Vastaavalla tavalla muistutus auton tankkaamisesta. En tiedä, paljonko ajat, mutta esim. joka kolmannelle päivälle muistutus, että "Tsekkaa bensatilanne". Jos sitten huomaat, että "ai niin, tämä pitäisi vielä hoitaa ennen huomisaamua", ehdit hoitaa asian ennen huomisaamua.

Kyllähän se pytyttää lähteä erikseen hoitamaan näitä juttuja, mutta ainakaan et niiden vuoksi myöhästy enää. Me ajoissa olevat toimimme näin - jotkut automaattisesti, jotkut muistutusten avulla - ja kyllä meitäkin harmittaa, kun pitää lähteä hoitamaan jokin juttu erikseen, kun ei muistanut töistä palatessa tai kauppareissulla. Siinä vain on se, että koska kunnioitamme muiden aikaa, hoidamme vastuullisesti omat asiamme sille mallille, että arki sujuu. Jokainen on varmasti joskus myöhässä, mutta krooniseen myöhästelyyn auttaa vain krooninen muistuttelu. Itselläni on ajankäyttö ollut hallussa, mutta avaimia hukkasin yhtenään. Se oli kauheaa. En myöhästynyt sen takia koskaan, mutta aina ne olivat väärän takin taskussa tai milloin missäkin. Sitten naputin naulan ulko-oven viereen ja aloin pitää avaimia siinä. Joka illalle muistutus kännykkään käydä tarkistamassa, olinko varmasti laittanut avaimet siihen. Näin kun aloin tehdä, eivät avaimet ole sen koommin olleet enää hukassa. Enää en tarvitse muistutuksiakaan. 

Tämä. Yksi aikuisuuteen kuuluvia asioita on etsiä ne rutiinit, joilla se oma arki luista niin ettei ole vaivaksi muille. Jokainen aikuinen on tästä itse vastuussa, oli millaisia kirjainyhdistelmiä hyvänsä epikriisissä. Itsellänikin on Asperger, mutta en kyllä näe, miten muiden pitäisi joustaa sen takia. Minä olen aikuinen, joten jos minulla on arjessani haasteita, se on minun päänsärkyni keksiä miten niistä selvitään. Tarvittaessa ammattilaisten tuella. Mutta ei niin, että piinaan ystäviä ja läheisiä jatkuvasti.

Minun mieheni on äärimmäisen hajamielinen, mutta hän on oppinut olemaan unohtelematta tavaroita sillä, että kirjoittaa aina listan mukaanotettavista -ja säilyttää avaimia aina kengässään. Silloin hän ei a) hukkaa niitä ja b) pääse lähtemään ilman avainta.

[/quote]

Eli yhtään mikään, mitä sanot tai teet, ei ole muuttanut tuon henkilön mielipidettä? Ei yhtään mikään? Oletko kokeillut, että olisit aina 5 minuuttia etuajassa? Se voisi auttaa. Jännä, jos ei tällainen vaihtoehto ole tullut mieleen.[/quote]

Itseasiassa olen yleensä töissä 20-10 min ennen työajan alkua. Mun juna tulee niin.

Eli joka kerta kun olen ollut myöhässä, eli sen 1-2 kertaa kuussa, ainut mitä oikeastaan on tapahtunut on se, että en ole ehtinyt juoda kahvia, ja mulle on tullut hirveä kiire laittaa omat työkamat kuntoon ja lähteä töihin. Kun mulla on sellainen työ, jossa on vuoron alussa tietty aika laittaa kamat kasaan ennen kuin voi lähteä hommiin.

Hän on ehtinyt laittaa työkamat rauhassa ja juo kahvia sekä syö odotellessa. Kuitenkaan hän ei lähde itse työhön yhtään sen aiemmin riippumatta siitä, kuinka kiire mulle tulee omissa säätämisissä, tai olenko edes paikalla.

Tämän ihmisen huvi on se, että kun olen leimannut myöhässä töihin ja koska olen sen ADHD:n takia sählännyt enkä esim. jonkun liikenneonnettomuuden takia, niin hänen huvinsa on paheksua ja kiusata.

Joskus hän on joutunut mun sähläyksen takia odottamaan 5min. Mutta ihan sama homma koskee muitakin työkavereita. Aina joku unohtaa, myöhästyy, käy vielä vessassa ym. ym. Joka kerta olen pyytänyt anteeksi.

Olen lähtenyt hommiin joskus niin, etten ole oikeastaan vaihtanut työvaatteisiin, vaan laittanut työvaatteet omien vaatteiden päälle etten myöhästy hommiin lähdöstä. Eli ainoa joka siitä kärsii, olen minä, koska tulee kuuma.

Samoin jos en ehdi käydä pissalla ja joudun odottamaan kahvitaukoon, niin se olen minä joka kärsii, ei muut. Ja se aika jonka myöhästyn, menee mun palkastani.

Aluksi kyseinen ihminen sanoi mullekin, että " ei haittaa ", kun pyysin anteeksi, ja sitten yhtäkkiä alkoi epäasiallinen käytös. Oikea tapa toimia olisi ollut sanoa asiasta ensin asiallisesti eikä teeskennellä, ettei mikään haittaa ja sitten alkaa kiusata.

Hän sanoi että olen ainut, jota saa odottaa ja se ei ole hänestä reilua. Jos se olis totta, se olis ollut ok sanoa.

Sen jälkeen siirryin aina kohtaan jossa on kameravalvonta odottamaan kun olin valmis, koska myös minä oon yhtä lailla monesti " joutunut odottamaan ", mutta mä en tee siitä numeroa koska mulla ei ole varaa eikä kiinnostusta.

Katsoin myös muutaman oman työvuorolistan aikaleimat läpi ja totesin, että mun myöhästelyt ei ole olleet mitään kohtuuttoman usein tapahtuvia.

Otin nämä asiat asiallisesti esille. Osaan hän valehteli tai ei pyytänyt anteeksi, osaan pyysi anteeksi tyylillä " jos olen loukannut."

Olen joskus ennen diagnoosia myöhästellyt huomattavasti enemmän, mutta silloin tää henkilö ei ollut meillä töissä.

Teen nykyään töitä muiden kanssa ja kukaan ei ole toistaiseksi valittanut, että olisin kohtuuttoman usein myöhässä. Ilmapiiriongelmia ei oo ollut.

On mahdollista, että joudun vielä tulevaisuudessa tekemään töitä sen ihmisen kanssa, joka moitti mua epäasiallisesti ( ja naureskeli mun harrastuksille, pyöritteli silmiään ja haukkui yhden toisen kanssa muita selän takana sekä työkavereita että julkkiksia, eikä ehkä tykännyt kun en ollut kaikesta samaa mieltä, mutta se ei oo tän ketjun aihe ) mutta en aio ottaa stressiä koska olen asiat hänen kanssaan hoitanut, ja jos hän kiusaa vielä, hän tietää että sitten jutellaan esimiehen kanssa.

Vaikka ymmärränkin miksi jotkut on jatkuvasti myöhässä ja pyrin avaamaan sitä, olen myös avannut sitä että olen saanut omaa myöhästelyä kuriin tekemällä asialle jotain. En ole täysin onnistunut sitä kitkemään, mutta parhaani yritän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä niskojen nakkelua, että jos et halua aikatauluja niin sitten ei tavata ketään...joillekin on tosi vaikeaa, jos heille ei ole täsmällistä aikaa jossa olla täsmällisesti kymmenen minuuttia ajoissa. Omat vapaa-aikani tapaamiset ovat esimerkiksi kuuden maissa, heti aamusta tai muita epämääräisiä aikoja. Päiväkotiinkin lapsi on mennyt vaihtelevasti n. 45 minuutin haarukassa. Onneksi ystäväni ovat samanlaisia ja heillekään ei tuota ongelmaa ilmavat aikataulut.

Ihmeellistä muiden odotuttamista sopia esim. nähdään joskus aamupäivällä. Siinä voi sitten jokainen arpoa, koska muut saattaisi sattua paikalle.

Ajattelitko että täällä istutaan servietit myrniin viikattuna ja peppu penkissä odotellaan? Talo elää ajallaan, vieraat kulkee ajallaan. Ihan kotihommia teen ja pistän kaffet tulelle kun vieraat tulee. Tietenkään en ole niin pöljä, että sovin tuollaisia tapaamisia kotipihaani kauemmas mutta kun tässä kotosalla muutenkin olen, niin ei ole ajan kanssa just. Ja jos on joku meno, niin kerron että yhdeltä pitää olla sit menossa.

Tänään mun luo on kaveri tulossa iltateelle. Aika sovittiin ympäripyöreästi iltapala-aikaan. Ollaan molemmat toimistoaikaan töissä, niin eiköhän tuo ennen yhdeksää tule.

No mikäs tuossa, jos on aina kotona. Silloin voi harrastaa juuri tuollaista. Mutta myönnät varmasti itsekin, ettei se toimi sinunkaan kohdalla, jos olette menossa pelaamaan sulkapalloa ja kumpikin tulee eri suunnista paikalle. En usko, että sinäkään sanot, että ”nähdään sitten pimeän tultua illalla siellä parkkipaikalla ja mennään sisälle yhdessä sitten kun kumpikin on tullut”.

Tuntuu, että ketjussa on jotenkin hölmöjä liikkeessä. Ei, ajoissa olevat nyt mitään aina aikataulun mukaan eläviä ole. He vaan ymmärtävät kunniottaa mitä on sovittu ja jos on sovittu klo 13. Se on klo 13, eikä 13.45. Jos aikataulua tai mitään aikaa ei ole sovittu, niin kukaan ei nipota yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Älä viitti. Mulla on adhd ja kolme lasta, siltikään en myöhästele.

Mulla ei ole adhd:ta, mutta enpä ole ikinä ajatellut heidän olevan heterogeeninen ryhmä 🤷‍♀️

Joku nyt vaan purkaa täällä omaa pahaa oloaan kaikkeen😀

Mielestäsi siis kaikki adhd:t ovat samanlaisia? Jos ryhmä ei ole heterogeeninen, se on homogeeninen... Eli yhtenäinen.

Älä käytä sivistyssanoja, pikku Einstein, ellet niitä ymmärrä.

Miten voi olla muutaman minuutin ajoissa? Ajoissa joko ollaan tai ei olla. Ap taitaa tarkoittaa, että hän on aina muutaman minuutin etuajassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset henkilöt, jotka varautuvat aina kaikkeen mahdolliseen ja ovat joka paikassa puoli tuntia etuajassa, kokevat että toinen on myöhässä, jos ei ole saapunut vähintään 5 min. ennen sovittua aikaa. Itse pyrin olemaan täsmällinen ja olen lähes aina sovittuun aikaan paikalla +/- 2 min. Poikkeuksena ovat lentokenttä ja lääkäri, joissa pyrin aina olemaan ns. hyvissä ajoin.

Koska olet muka oikeasti saanut moitteita siitä, että et ole tullut etuajsssa?

Mä olen ainakin kuullut monta kertaa tällaisen "hyvissä ajoin" -ihmisen suusta kommentin 'tulittehan te vihdoin, oon ootellu täällä jo kohta puol tuntia'..

T. Eri

Samoin! Pahin oli kerran, kun olin Helsingissä työmatkalla ja sovin erään sukulaisen kanssa, että mennään töiden jälkeen syömään. Sanoin, että pääsen töistä n. 16, mutta en tiedä ihan tarkasti aikaa ja vien sen jälkeen laukun hotelliin ja lähden sitten keskustaan. Että laitan viestiä, kun pääsen lähtemään hotellilta. Tasan klo 16 kilahti puhelimeen viesti, että sukulainen oottaa keskustassa. Hän asuu aivan ydinkeskustan kupeessa. Soitin ihmeissäni, että mulla menee lähemmäs tunti, koska työpaikka ja hotelli eivät ole ydinkeskustassa. Että munhan piti ilmoittaa kun pääsen lähtemään keskustaa kohti. ”Kuvittelin, että toimistonne ja hotelli on tässä keskustassa. Halusin olla ajoissa.” Tästä puhelusta huolimatta oli mennyt sitten jo samantien sopimaamme ravintolaan ja tilannut. Lopetteli syömistä, kun tulin paikalle.

Eli yhden kerran käynyt näin tämän yhden sukulaisen kanssa, ja halusit tulla tänne jakamaan? Miksi? Anna kun arvaan: koska olet itse krooninen myöhästelijä ja yrität takertua jokaiseen mahdolliseen oljenkorteen, ettei sinun toimintaasi arvosteltaisi niin kovasti. Täällä oli puhe kroonisesti myöhästelevistä ihmisistä, ja siihen on asiallista laittaa vastine kroonisesti liian ajoissa olevista ihmisistä, jotka haittaavat elämääsi sillä liian ajoissa olemisella, mutta kun ei sellaisia oikein taida olla. P.S. Itse olisin laittanut sukulaiselle viestiksi, että pääsen töistä n. klo 16.00, mutta aikataulu ei ole vielä selvillä, joten sovitaanko, että nähdään keskustassa 18.00, niin varmasti ehdin.

En ole krooninen myöhästelijä. Olen krooninen juuri tasalta paikalla olija. Olen kuullut monesti niiltä 30-10 min etuajassa olevilta, että oon myöhässä. Sitten kun näyttää kellosta, että en muuten ole, tuhahtelevat. Mua oikeesti ärsyttää se. Kommenttini oli vain ääriesimerkki siitä, kun toinen on paikalla liian aikaisin ja sitten tulee lunta tupaan, että on myöhässä, vaikka ei oikeasti ole. Toinen ääriesimerkki on ex-mieheni. Kerran, kun olimme menossa juhliin, exän tapaan vähintään puoli tuntia liian aikaisin, emäntä oli vielä puolipukeissa. Nolotti. Toisen kerran olemme olleet autossa juhlapaikan edessä reilu puoli tuntia ja kirjaimellisesti jouduin pitämään exään kädestä aloillaan, ettei mene sisään etuajassa. Kyllä exän krooninen ajoissa oleminen haittasi elämääni.

Olisi tosiaan pitänyt viestitellä sukulaiselle kuten sanoit. Tapaaminen harmi kyllä sovittiin suullisesti enkä tajunnut olla ilmaisussa tarpeeksi tarkka.

Olen tuosta samasta joutunut myös vaimoani ”opastamaan”. Kyläpaikkaan ei mennä etuajassa (paitsi jos on menossa auttamaan järjestelyissä).

No vaimoni haluaa olla ajoissa aina. Bussit töihin lähtevät 15 minuutin vuorovälillä niin hän lähtee niin ajoissa pysäkille että ehtii nähdä sen 15min aikaisemman vuoron perävalot. En ymmärrä.

Minä teen tuota samaa bussien suhteen. Syy: minusta on ihanaa seistä siinä bussipysäkillä, 15 minuuttia aikaa olla ihan yksin, tekemättä yhtään mitään, kukaan ei vaadi minulta mitään eikä puhu mitään. Kai se on jonkinlaista meditaatiota melkein. Jeesukselle kiitos Suomessa ei puhuta vieraille bussipysäkillä.

Kylään en tietenkään mene etuajassa, mutta joka paikkaan muualle kyllä. Ihan vaan saadakseni sen oman aikani. Olen juuri se psykopaatilta vaikuttava, joka ei koskaan selaa kännykkäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai se, että uppoutuu johonkin muuhun tekemiseen kuin lähtemiseen ajoissa on ihan tahallinen teko ja valinta, ellei ihminen ole ulkoa ohjattu robotti.

Minä en tietoisesti valitse uppoutua epäolennaiseen sen enempää kuin laihduttamista yrittävä ylipainoinen tietoisesti valitsee alkaa kaksin käsin ahmia sipsejä. Tai näin voisin kuvitella. Ehkä jotkut menettävät fokuksensa ja itsekontrollinsa "tahallaan", mistäpä minä tiedän. Totta kai vastuu myöhästymisestäni on minulla, ihan niin kuin vastuu sipsinmässyttämisestä on sillä laihtumisesta haaveilevalla lihavalla. Mutta "tahallinen teko ja valinta" se ei sinun tarkoittamallasi tavalla ole.

Kyllä se on. Itse olin paatunut myöhästelijä, mutta kun se meinasi maksaa minulle parisuhteen, johan muuttui ääni kellossa.

Eli joo, kyse on motiivista. Ja sehän se läheisiä loukkaa: ei vaan ole motiivia ja kiinnostusta olla juuttumatta kaiken maailman puuhasteluun ja lähteä ajoissa. 

Jos sua nyt vaan ei tarpeeksi nappaa muuttaa tapojasi, se on oma asiasi, mutta älä selitä, että toisilta on väärin vttuuntua siihen, että ei. 

Ja koska sä olit paatunut myöhästelijä, ja pääsit siitä eroon tuollaisella syyllä niin se tarkoittaa että muillakin kyse on tahdonvoimasta?

Mä oon meinannut menettää työpaikan, oon menettänyt paljon ystäviä ja parisuhteita, mutta silti vasta oikea diagnoosi ja lääkitys sekä loppuelämän treenaaminen ja itsensä kyttääminen on saanut mut pääsemään eteenpäin asiassa ja silti edelleen myöhästyn välillä juurikin siksi, että keskittymisen ja tarkkaavuuden säätely on mulla loppuelämän pielessä aivokemioiden takia ja aina jokin rikkoo sen tasapainon.

Asioihin uppoutuminen on sitä, kun ylikeskittyy.

En oo toi jolle vastasit, mutta toki jokainen saa vittuuntua eikä tarvii olla tekemisissä, mutta ei tarvii myöskään olla ilkeä myöhästyjille.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ADD jonka takia en aina täysin hahmota kuinka nopeasti aika kuluukaan. Kuvittelen ehtiväni määränpäähän X ajassa, vaikka todellisuudessa siihen kuluisi kauemmin, joten lähden kotoa liian myöhään. Asia, johon en oikeastaan voi itse vaikuttaa.

JA vitut.

Nykyään Googlen reittihaku kertoo matkaan kuluvan ajan jopa jalan. Tarkistat sen, tuplaat, lasket siitä lähtöajan, panet itsellesi hälytyksen ja päätät lähteä, kun hälytys soi. Ja sitten lähdet. Ja olet perillä hyvissä ajoin.

Mutta se teillä kirjaintyypeillä on ongelmana, että tähtäätte aina tasaksi. Olette niin itsekkäitä, että ette tahdo olla hyvissä ajoin, ettei vaan mene sekuntiakaan sitä omassa päässävellomisaikaa haaskuun. Joten ette tähtää siihen, että olisitte töissä vaikka varttia vaille, vaan tähtäätte tasaksi. Ja myöhästytte.

Kroonisen myöhästelijän täytyy muuttaa fokustaan siten, että tarkoitus ei ole olla jossain tasalta, vaan vaikkapa 20 vaille.

Ja tosiaan ihan tarkistaa paljonko aikaa siirtymiin menee.

Tietysti tämä kaikki edellyttää, että on aikuinen ja ottaa itse vastuun itsestään, eikä vaan selittele ja levittele käsiään.

Minullakin on Asperger. Se aiheuttaa tiettyjä haasteita. Mutta ei minulla ole mitään oikeutta vaikeuttaa muiden elämää sen takia.

Arvostan toisten aikaa! kirjoitti:

Eli yhtään mikään, mitä sanot tai teet, ei ole muuttanut tuon henkilön mielipidettä? Ei yhtään mikään? Oletko kokeillut, että olisit aina 5 minuuttia etuajassa? Se voisi auttaa. Jännä, jos ei tällainen vaihtoehto ole tullut mieleen.

Itseasiassa olen yleensä töissä 20-10 min ennen työajan alkua. Mun juna tulee niin.

Eli joka kerta kun olen ollut myöhässä, eli sen 1-2 kertaa kuussa, ainut mitä oikeastaan on tapahtunut on se, että en ole ehtinyt juoda kahvia, ja mulle on tullut hirveä kiire laittaa omat työkamat kuntoon ja lähteä töihin. Kun mulla on sellainen työ, jossa on vuoron alussa tietty aika laittaa kamat kasaan ennen kuin voi lähteä hommiin.

Hän on ehtinyt laittaa työkamat rauhassa ja juo kahvia sekä syö odotellessa. Kuitenkaan hän ei lähde itse työhön yhtään sen aiemmin riippumatta siitä, kuinka kiire mulle tulee omissa säätämisissä, tai olenko edes paikalla.

Tämän ihmisen huvi on se, että kun olen leimannut myöhässä töihin ja koska olen sen ADHD:n takia sählännyt enkä esim. jonkun liikenneonnettomuuden takia, niin hänen huvinsa on paheksua ja kiusata.

Joskus hän on joutunut mun sähläyksen takia odottamaan 5min. Mutta ihan sama homma koskee muitakin työkavereita. Aina joku unohtaa, myöhästyy, käy vielä vessassa ym. ym. Joka kerta olen pyytänyt anteeksi.

---

Aluksi kyseinen ihminen sanoi mullekin, että " ei haittaa ", kun pyysin anteeksi, ja sitten yhtäkkiä alkoi epäasiallinen käytös. Oikea tapa toimia olisi ollut sanoa asiasta ensin asiallisesti eikä teeskennellä, ettei mikään haittaa ja sitten alkaa kiusata.

Hän sanoi että olen ainut, jota saa odottaa ja se ei ole hänestä reilua. Jos se olis totta, se olis ollut ok sanoa.

Sen jälkeen siirryin aina kohtaan jossa on kameravalvonta odottamaan kun olin valmis, koska myös minä oon yhtä lailla monesti " joutunut odottamaan ", mutta mä en tee siitä numeroa koska mulla ei ole varaa eikä kiinnostusta.

Katsoin myös muutaman oman työvuorolistan aikaleimat läpi ja totesin, että mun myöhästelyt ei ole olleet mitään kohtuuttoman usein tapahtuvia.

Otin nämä asiat asiallisesti esille. Osaan hän valehteli tai ei pyytänyt anteeksi, osaan pyysi anteeksi tyylillä " jos olen loukannut."

Olen joskus ennen diagnoosia myöhästellyt huomattavasti enemmän, mutta silloin tää henkilö ei ollut meillä töissä.

Teen nykyään töitä muiden kanssa ja kukaan ei ole toistaiseksi valittanut, että olisin kohtuuttoman usein myöhässä. Ilmapiiriongelmia ei oo ollut.

On mahdollista, että joudun vielä tulevaisuudessa tekemään töitä sen ihmisen kanssa, joka moitti mua epäasiallisesti ( ja naureskeli mun harrastuksille, pyöritteli silmiään ja haukkui yhden toisen kanssa muita selän takana sekä työkavereita että julkkiksia, eikä ehkä tykännyt kun en ollut kaikesta samaa mieltä, mutta se ei oo tän ketjun aihe ) mutta en aio ottaa stressiä koska olen asiat hänen kanssaan hoitanut, ja jos hän kiusaa vielä, hän tietää että sitten jutellaan esimiehen kanssa.

Vaikka ymmärränkin miksi jotkut on jatkuvasti myöhässä ja pyrin avaamaan sitä, olen myös avannut sitä että olen saanut omaa myöhästelyä kuriin tekemällä asialle jotain. En ole täysin onnistunut sitä kitkemään, mutta parhaani yritän.

Jaajaa. Että yhtäkkiä et sitten oikeastaan olekaan myöhästelijä. Tässä tapauksessa sanoisin, että työkaverillasi on jokin muu syy olla pitämättä sinusta. Moukkamaista häneltä osoittaa se näkyvästi, mutta erikoista sinulta, että ensin kerrot olevasi myöhästelijä ja saaneesi en takia kollegan vihaamaan itseäsi, mutta sitten yhtäkkiä et olekaan myöhästelijä ollenkaan. Get your story straight, please.

Mua alkaa oikeasti pelottamaan, jos joka toinen suomalainen onkin täysin kontrolloimaton, itsestään vastuuta ottamaan kykenemätön aikavirran vietävä.

Tähän saakka luulin, että jotkut vaan on välinpitämättömämpiä koskien aikatauluja ja kaverisuhteitaan.

" Lähdetään ihan perusteista. Työnantaja maksaa sinulle jostain. Se on mitä saat aikaan ja aikasi jota siihen käytät. Sinulle siis maksetaan siitä, että saavut sovittuun aikaa ja teet sovitut työt. Olet todennäköisesti jopa allekirjoittanut sopimuksen. Vastavuoroisesti sinulle maksetaan ajallaan palkka ja saat siitä lomia. "

Kyllä. En ole mikään idiootti tai uusi työelämässä.

Muuten, sivuhuomautuksena: Joskus meillä ollut palkka-ajot myöhässä, mutta en oo suuttunut siitä. Joskus palkoissa ollut muitakin virheitä. Ei oo sielkään robotit töissä.

" Se, että sinulla on stressimaha, ADHD tai vaikka hankaavat kengät ei ole työnantajan ongelma. Ne on asioita, joiden sinun ei kuului antaa vaikuttaa siihen työhön, mihin sinut on palkattu."

Itseasiassa, meillä saa työkenkiin pohjalliset firman piikkiin jos on vaivoja. Työergonomiasta on vastuussa sekä työntekijä, että työnantaja.

Työterveyshuolto kuuluu meille ja sieltä mulle määrätään myös ADHD-lääkkeet. Tutustupa työterveyslakiin. Ihmisten terveys vaikuttaa välillä työntekoon, ja työtä voidaan myös keventää tai uudelleenjärjestellä terveyssyistä.

" Eikä varsinkaan aiheuttaa, että ehkä muidenkin työkavereittesi työ kärsii."

Meillä on eri-ikäisiä, ja erilaisia ihmisiä töissä ja en koe että mun terveysasiat vaikuttaa töihin tai työkavereihin sen enempää kuin muidenkaan. Otan myös itse huomioon muiden piirteet ja vaivat.

" Sinulla on ehkä pomoja ja työkavereita, jotka ovat ymmärtäneet mitä työnteko tarkoittaa. He ovat vastuussa omalle työnantajalleen, joka (usein) on sama kuin se sinun työnantajasi. "

Ja olet päätellyt, että mun myöhästely jotenkin estää mua tajuamasta tätä asiaa? Ihan tiedoksi, että mun työpanos ei ole yhtään sen huonompi kuin muidenkaan.

" Jos sinulle maksetaan siitä, että annat kehitysehdotuksia, teet parannuksia tai kuuntelet muiden huolia, niin silloin se on työtehtäväsi, eikä siitä tarvitse erityisemmin kiittää tai itseään ylentää."

Jokaiselle maksetaan palkkaa perustyöstä, mutta jokaisella on myös velvollisuus raportoida havaitsemansa puutteet. Kehitysehdotuksia otetaan myös vastaan mielellään. En ole ylentänyt itseäni tai pyytänyt mitään kiitosta tai erityiskohtelua. Kiusaava ihminen on vähätellyt mun tekemisiä ja tullut ilmoittamaan mielipiteitään asioista jotka ei hänelle edes kuulu. Siitä olen päätellyt, että häntä harmittaa ettei itse ole tehnyt noille asioille mitään vaikka ne ovat myös hänen työtään vaikeuttaneet. Hän ja muutama muu valittivat ääneen asioista ja kun hoidin ne asiat, alkoi mun kiusaaminen.

Uskon, että kyseinen ihminen kokee tärkeäksi näyttää ahkeralta ja häntä harmittaa, että se porukan myöhästelevä ADHD-tapaus sai jotain aikaan mitä hän ei. Ainut, mistä hän pystyi sanomaan oli ne mun myöhästelyt.

Tuskin olis niistä ikinä sanonut, ellen olis ärsyttänyt häntä ihmisenä.

" Jos taas se ei ole työnkuvaasi liittyvää, niin se voi olla ihan kiva juttu, mutta jos sinulle maksetaan, että homma alkaa klo 8, niin silloin se on tärkeämpää ja se pitäisi hoitaa, eikä miettiä parannusehdotuksia."

Jos myöhästyy pari kertaa kuussa niin se tarkoittaa sun maailmassa, että oon myöhästynyt koska mietin liikaa parannusehdotuksia vai mitä oikein selität?

Olen saanut parannusehdotuksista työnantajalta kiitosta, mutta en moitetta myöhästelystä. Kun meillä ne menee palkasta, eikä maailma kaadu.

" Kivaa, että kuuntelet työkavereitasi, joilla on henkilökohtaisia ongelmia , mutta oletko varma, että työnantajasi haluaa maksaa siitä sinulle, jos teet sitä työaikana? "

Meillä kaikki juttelee työajalla koko ajan muuta, koska se onnistuu työn lomassa. Vastasin kommenttiin, jossa väitettiin etten mukamas kuuntele muita vaan valitan muka vain omia ongelmiani. En tiedä, oletko sama kommentoija.

" Tietenkään ketään ei pidä kiusata. Potkut olisi ehkä parempi sellaisille, joille ne työnvaatimukset eivät sovellu. Joskus ajoissa oleminen on vaan liian vaativaa ja heille soveltuisi ehkä jokin toinen työ, missä työajat ovat täysin merkityksettömiä."

Kenties. Tässä nyt ei kuitenkaan ole siitä kyse.

Kyse on siitä, että joidenkin elämäntehtävä on kytätä muita ja ylentää itsensä paremmiksi kuin muut, koska he ovat aina ajoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he tekisivät töissä yhtään enempää kuin on pakko.

Kyseinen henkilö on sitä tyyppiä, joka kehuskelee olevansa aina ajoissa ja ei ole ikinä töistä pois. Tulee vähän flunssaisena töihin. Neuvoo muita miten elää ja juoruaa muista.

Aiheuttaa työnantajalle lisää kustannuksia kiusaamalla ja juoruamalla josta muut stressaantuvat ja masentuvat.

Mutta onneksi on sentään ajoissa. 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yksi myöhästelijä. Mulla on ADHD ja surkea ajantaju. En siis hahmota, paljonko aikaa kuluu lähtemiseen ja paikkaan x siirtymiseen. Lähtiessä alan myös helposti sähläämään: avaimet hukassa, sateenvarjo unohtuu, hups bensa onkin loppumassa ja pitää käydä tankilla... eikä ole harvinaista sekään että onnistun ennen tärkeää menoa telomaan itseni ja sitten pitää ruveta laastaroimaan :-D

Vielä aikuisenakin joudun ponnistelemaan tämän kanssa ihan hirveästi ja olen ottanut tavaksi yrittää olla 15 min etuajassa paikalla. Silti välillä myöhästyn ja joka kerta hävettää hitosti. Eli ei aina kyse ole itsekkyydestä ja toisen tahallisesta loukkaamisesta.

Älä viitti. Mulla on adhd ja kolme lasta, siltikään en myöhästele.

Mulla ei ole adhd:ta, mutta enpä ole ikinä ajatellut heidän olevan heterogeeninen ryhmä 🤷‍♀️

Joku nyt vaan purkaa täällä omaa pahaa oloaan kaikkeen😀

Mielestäsi siis kaikki adhd:t ovat samanlaisia? Jos ryhmä ei ole heterogeeninen, se on homogeeninen... Eli yhtenäinen.

Älä käytä sivistyssanoja, pikku Einstein, ellet niitä ymmärrä.

Ymmärrän mä. Siis mitä ne tarkoittaa. On aivotoimintaan vaikuttava sairaus iskenyt,niin en osaa aina olla skarppina.

Siksi osaltaan nämä nurinat omaan korvaan höpsöjä.. Tai siis saanut sairastumisen yhteydessä/jälkeen asioihin jonkin verran perspektiiviä. Kun osa suhtautuu niin intohimoisesti.