Jotkut ne ovat AINA myöhässä. Mikä siinä on, ettei voi olla koskaan ajoissa?

En myöhästy jatkuvasti, mutta vähän liian usein kyllä, yleensä 5-10min Max. Johtuu pakko-oireistani... Jään jumiin tarkistamaan jotain :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kuuluu hyviin tapoihin mennä kylään vähän myöhässä. Eli jos on luvannut mennä kolmelta, niin voi hyvin soittaa ovikelloa vasta vartin yli kolme. Aina nimittäin isäntäväelläkin voi sattua kaikenlaista, armonaika voi kelvata heillekin. Itse tykkään myös, jos vieras tulee hieman myöhemmin kun on sovittu, ehtii sitten itse vielä vetämään hetken henkeä.

Myöhästyminen ei todellakaan kuulu hyviin tapoihin. Jos isäntäväki kutsuu sinut kolmeksi, he ovat tehneet sen ihan tietoisesti ja tarkoittaneet sitä. Entäpä jos siellä on esim. ruoka jo valmiina, saattavat olla itsekin nälissään, mutta haluavat odottaa vierasta? Ja sinä tulet tarkoituksella myöhässä, koska se on SINUN mielestäsi kohteliasta?

Kaikenlaista selittelijää sitä kuuleekin.

No onneksi mulla ei ole tuollaista nipottavaa tai syyllistävää tuttavapiiriä. Osaavat kyllä syödä, jos on nälkä, eikä ole illanistujaiset vartista tai puolestakaan tunnista kiinni. Ei kylään meno mitään ajanvaraustasoista hommaa tarkkuudeltaan ole. Ja varsinkin jos tulijoita on paljon, ei kaikki millään mahdu muutenkaan samaan aikaan eteiseen. Hyvä vaan että tullaan tipotellen.

Yleensäkin tapaamisia on erilaisia. Hammaslääkärissä käynti on ymmärrettävästi aikatarkkuudeltaan eri sarjaa kuin jokin "nähdään seiskalta pubissa" -tapaaminen. Tässä ketjussa nyt on vaan neuroottisia ihmisiä, joille kaikki asiat on samanarvoisia. Joustamattomat ihmiset ovat ikäviä. Meillä on tuttujen kanssa normaalia suurpiirteistä meininkiä.

Se ei ole neuroottista, jos sovit johonkin parkkipaikalle tapaamisen ja toinen on puolituntia myöhässä ja odottava ei pidä siitä. Ehkä jotkut 100 ihmisen bileissä ei haittaa vaikka joku ei edes saavu paikalle. Mutta kyllä toisia ja heidänkin aikaansa voisi kunnioittaa. Sinulle tekisi hyvää seisottaa sinua 45 minuuttia pakkasessa odottamassa kyytiä, sillä aikaa kun toinen on käynyt suihkussa, mopannut lattiat ja silittänyt vaatteitaan. Tai oikeasti, vaikka 1 h ja 45 minuuttia. Ei viitsitä nipottaa sen ajan kanssa.

No enhän minä tietenkään pakkasessa odottaisi 45 minuuttia. Kyllä myöhästelijät yleensä ilmoittavat ennen myöhästymistään viestillä, että myöhästyvät. Niin minäkin: ilmoitan, että myöhästyn niin ja niin paljon sovitusta ajasta. Toisella on sitten mahdollisuus ilmoittaa, että hän ei odota. Ihan oma valinta.

Aina voi sattua kaikenlaista. Minäkin kuljen junalla ja julkisilla, metrokin on aina silloin tällöin seisauksissa "henkilövahingon vuoksi" ja sitten pitää mennä bussilla pidemmän kautta. En todellakaan kaikkiin tapaamisiin varaa tunnin puskuria siltä varalta että satun myöhästymään, vaan luotan aikatauluihin. Jos ne ei pidä, niin sitten myöhästyn. Tai sitten joskus pitää palata kotiin hakemaan jokin juttu, jota kyläpaikassa pyydetäänkin tuomaan jne.

Myöhästyminen on inhimillistä, nipottaminen tosikkomaista. Ihminen luulee aikansa olevan niin tärkeää, että kaiken pitää tapahtua minuutilleen. Sellaisille ihmisille koronakaranteeni tai -eristys on sopiva hengähdystauko.

Ilman muuta maailmassa sattuu kaikenlaista. Olen jopa joutunut lentokentälle mentäessä seisomaan onnettomuuden takia jonossa ja vaarassa myöhästyä lennolta, mutta emme me puhu tässä ketjussa näistä, jotka ovat aina ajoissa ja sitten joskus todella harvoin tapahtuu odottamatonta tyyliin housut repeävät ja on pakko palata kotiin ne vaihtamaan.

Kyllä, vaikka sinusta tuntuu vaikealta uskoa, niin kyllä jopa näitä jopa pakkasessa odotuttajia on. Ensin ollaan vartin myöhässä, heille soittaa ja he sanovat, että ovat melkein perillä ja sitten siihen menee vielä toiset 20 minuuttia ennenkuin ovat lopulta paikalla.

Ei se aina ole oma valinta jääkö vai ei odottamaan. Joskus sinä olet sopinut joidenkin muiden kanssa tapaamisen ja sovitte menevänsä yhdessä, mutta sitten tämä sopija, joka ehkä on itse sekä määrännyt ajan, että paikan tuleekin reilusti myöhässä. Jos olisit tiennyt etukäteen olisit järjestänyt vaikka toisen kuljetuksen, mutta siinä odotellessa mitä ikinä teet, tulet sen toisen takia itsekin olemaan myöhässä.

Kyllä näitä ”elokuvateatterin” ulkopuolella odottavia näkee usein. Haluttaisiin mennä yhdessä kaverin kanssa, molemmat maksaa omat lippunsa ja toista ei vaan kuulu, vaikka filmin mainokset pyörivät jo. Et voi ostaa omaa lippua, koska sitten ette ehkä saa viereisiä ja sinulla ei ole varaa ostaa molempia lippua jne.

Jos sinun aikasi ei ole tärkeää, niin mikset mene sinne jo tunteja etukäteen seisomaan? Mitä sinä sillä ajalla teet? Voit hyvin käyttää sen siinä seisomalla odottelemassa muita. Sen sijaan heille, joille se aika on tärkeää tulevat sitten tehokkaasti sovittuun aikaan, kun sinä olet ensin siellä seissyt ja ajatellut.

Miksi et ihan vaan sovi varttia myöhemmäksi, jos haluat tulla vartin myöhemmin? Miksi kaverisi pitää odotella siellä sinua, jotta sinä saat tehtyä juttujasi? Hänkin voisi käyttää ne minuutit ja tunnit siellä kotona siivoamiseen. Sen sijaan, että sinun mieleksesi saapuu ajoissa ja on paikalla kun sinä saavut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset henkilöt, jotka varautuvat aina kaikkeen mahdolliseen ja ovat joka paikassa puoli tuntia etuajassa, kokevat että toinen on myöhässä, jos ei ole saapunut vähintään 5 min. ennen sovittua aikaa. Itse pyrin olemaan täsmällinen ja olen lähes aina sovittuun aikaan paikalla +/- 2 min. Poikkeuksena ovat lentokenttä ja lääkäri, joissa pyrin aina olemaan ns. hyvissä ajoin.

Koska olet muka oikeasti saanut moitteita siitä, että et ole tullut etuajsssa?

Mä olen ainakin kuullut monta kertaa tällaisen "hyvissä ajoin" -ihmisen suusta kommentin 'tulittehan te vihdoin, oon ootellu täällä jo kohta puol tuntia'..

T. Eri

Samoin! Pahin oli kerran, kun olin Helsingissä työmatkalla ja sovin erään sukulaisen kanssa, että mennään töiden jälkeen syömään. Sanoin, että pääsen töistä n. 16, mutta en tiedä ihan tarkasti aikaa ja vien sen jälkeen laukun hotelliin ja lähden sitten keskustaan. Että laitan viestiä, kun pääsen lähtemään hotellilta. Tasan klo 16 kilahti puhelimeen viesti, että sukulainen oottaa keskustassa. Hän asuu aivan ydinkeskustan kupeessa. Soitin ihmeissäni, että mulla menee lähemmäs tunti, koska työpaikka ja hotelli eivät ole ydinkeskustassa. Että munhan piti ilmoittaa kun pääsen lähtemään keskustaa kohti. ”Kuvittelin, että toimistonne ja hotelli on tässä keskustassa. Halusin olla ajoissa.” Tästä puhelusta huolimatta oli mennyt sitten jo samantien sopimaamme ravintolaan ja tilannut. Lopetteli syömistä, kun tulin paikalle.

Eli yhden kerran käynyt näin tämän yhden sukulaisen kanssa, ja halusit tulla tänne jakamaan? Miksi? Anna kun arvaan: koska olet itse krooninen myöhästelijä ja yrität takertua jokaiseen mahdolliseen oljenkorteen, ettei sinun toimintaasi arvosteltaisi niin kovasti. Täällä oli puhe kroonisesti myöhästelevistä ihmisistä, ja siihen on asiallista laittaa vastine kroonisesti liian ajoissa olevista ihmisistä, jotka haittaavat elämääsi sillä liian ajoissa olemisella, mutta kun ei sellaisia oikein taida olla. P.S. Itse olisin laittanut sukulaiselle viestiksi, että pääsen töistä n. klo 16.00, mutta aikataulu ei ole vielä selvillä, joten sovitaanko, että nähdään keskustassa 18.00, niin varmasti ehdin.

En ole krooninen myöhästelijä. Olen krooninen juuri tasalta paikalla olija. Olen kuullut monesti niiltä 30-10 min etuajassa olevilta, että oon myöhässä. Sitten kun näyttää kellosta, että en muuten ole, tuhahtelevat. Mua oikeesti ärsyttää se. Kommenttini oli vain ääriesimerkki siitä, kun toinen on paikalla liian aikaisin ja sitten tulee lunta tupaan, että on myöhässä, vaikka ei oikeasti ole. Toinen ääriesimerkki on ex-mieheni. Kerran, kun olimme menossa juhliin, exän tapaan vähintään puoli tuntia liian aikaisin, emäntä oli vielä puolipukeissa. Nolotti. Toisen kerran olemme olleet autossa juhlapaikan edessä reilu puoli tuntia ja kirjaimellisesti jouduin pitämään exään kädestä aloillaan, ettei mene sisään etuajassa. Kyllä exän krooninen ajoissa oleminen haittasi elämääni.

Olisi tosiaan pitänyt viestitellä sukulaiselle kuten sanoit. Tapaaminen harmi kyllä sovittiin suullisesti enkä tajunnut olla ilmaisussa tarpeeksi tarkka.

Yritän olla ajoissa, koska myöhästely on epäkohteliasta ja vie toisten aikaa. ADHD tekee ehtimisestä vaikeaa, koska ajantaju ja toiminnanohjaus sakkaa pahasti. Kun havahdun kiireeseen, päässä alkaa pyöriä ja kaikki menee sekoiluksi. Olen joskus yrittänyt kirjata paperille etukäteen, kuinka paljon mikäkin valmistautuminen ja toimenpide vie aikaa. Mutta ongelmana on se, että arjen hyörinässä tulee optimistinen tunne, että kyllähän minä nyt ehdin sitä sun tätä ajassa X, joten listan tekemistä ei tule edes miettineeksi sillä hetkellä. Vaikka samaan aikaan totta kai tiedän aikaisempien kokemusteni pohjalta, että myöhästymisen riski on suuri. Vaikea selittää. Mutta asenneongelmasta tai välinpitämättömyydestä ei ole kyse. Myöhästely todella häiritsee minua - ja tietenkin muita myös.

Myöhästelijät on itsekkäitä ja pitävät itseään ja omaa aikatauluaan niin tärkeänä että muista viis.

Mieluiten olen minuutilleen paikalla, mutta yleensä 5-15 min. ennen ja odottelen ihan rauhassa sovittuun aikaan. 5-10 min. myöhästymisen ymmärrän itselle ja muille, mutta enempi vaatii kyllä hyvän syyn. Eli jos oon etuajassa 15 min. Ja kaveri tulee 10 min. Myöhässä, niin saahan siinä odotella, sen takia olen mieluiten just tasan sovittuna aikana paikalla.

Silloin tällöin sattuu erehdyksiä. Krooniset myöhästelijät taas ovat muutenkin yleensä itsekkäitä ihmisiä. Kyllä aikuisen ihmisen pitää ajoissa osata olla.

Vierailija kirjoitti:

Yritän olla ajoissa, koska myöhästely on epäkohteliasta ja vie toisten aikaa. ADHD tekee ehtimisestä vaikeaa, koska ajantaju ja toiminnanohjaus sakkaa pahasti. Kun havahdun kiireeseen, päässä alkaa pyöriä ja kaikki menee sekoiluksi. Olen joskus yrittänyt kirjata paperille etukäteen, kuinka paljon mikäkin valmistautuminen ja toimenpide vie aikaa. Mutta ongelmana on se, että arjen hyörinässä tulee optimistinen tunne, että kyllähän minä nyt ehdin sitä sun tätä ajassa X, joten listan tekemistä ei tule edes miettineeksi sillä hetkellä. Vaikka samaan aikaan totta kai tiedän aikaisempien kokemusteni pohjalta, että myöhästymisen riski on suuri. Vaikea selittää. Mutta asenneongelmasta tai välinpitämättömyydestä ei ole kyse. Myöhästely todella häiritsee minua - ja tietenkin muita myös.

Eikö niitä tekemisiä voisi vain jättää tekemättä? Jos aika ei enää riitä silittämiseen, niin sitten menee ryppyisissä vaatteissa. Jos ei ole aiemmin mopannut sitä lattiaa ja on kiire, niin moppaa sen huomenna tai kun tulee takaisin kotiin ja jos ne tiskit ovat tiskaamatta, mutta aikaa vaan ei ole, niin sitten ne jää siihen likaisina pöydälle haisemaan ja seuraavalla kerralla oppii syömään aiemmin, että ehtii tiskata ne lautaset ennen lähtöä.

Miksei ihmiset aloita tärkeimmistä asioista? Ensin vaatteet, avaimet, laukut ja kengät jalkaan ja sitten, jos aikaa on, niin alkaa moppailemaan tai meikkaamaan.

Miehen perhe on kiva kutsua, vanhemmat tulevat aina 15-20 minsaa liian aikaisin kun vielä olen valmistelemassa ruokaa/kattausta/meikkausta. Hänen veljensä perhe sitten saapuu puolestaan n puoli tuntia kutsutun ajan jälkeen, joskus olleet jopa 1,5 tuntia myöhässä. Ennen oli aina selityksenä pienet lapset, mutta kun me sitten myöhemmin oltiin pienten lastemme kanssa ajoissa paikalla ei selitys enää heidän jo melkein aikuisista lapsista toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset oppii kouluttamalla. Ennen koronaa laitoin palaverihuoneen oven lukkoon minuutin yli alkamisajan ja jos silloin ei ollut huoneessa, se oli voi voi ja kyynel. Kysyköön asiat joltakulta. Teamsissa samoin heitän palaverista ulos myöhästyjät. Ottakoot asiasta selvää jotain muuta kautta. 

Toivottavasti olet itse täydellinen...

Minun ystävä vai pitäisikö sanoa "ystävä" aina huomautteli, että "x on aina myöhässä...!" Eli x:n paikalla nimeni. Kerrankin kertoi stooria levein poskin aina kaikille, että silloin ja silloinkin sinä ja se juttelitte liian kauan ja meinattiin myöhästyä. Eli 2 ihmistä puhuu, niin vain minä olen meinaamassa myöhästyä? Ok.

Ei siinä mitään, koitin alkaa oppia uusia kellonkäyttötapoja. Noh. Ans olla, kun minulla oli tuparit vai mitkä läksijäiset ym bileet, tuli samainen ystävä paikalle 2h myöhässä. Muut oli jo syöneet ja kahvitelleet ja minun piti pitää pannulla piiraita kuumana ja alkaa tiputtamaan uutta kahvia. Vihdoin saavuttuaan hoki vain, että "joo kohta". Lopulta, kun sanoi "aloittakaa te vain" ...mihin sai kuulla, että muut ovat syöneet aikapäiviä sitten, alkoi niveliin tulla liikettä. Kun sanoin myöhemmin tästä, että ei ole kiva homma, että aina nälvit muutamien minuuttien myöhästymisestä ja itse saavut paikalle 2h myöhässä, oli vastaus "en oo koskaan sanonut sun myöhästymisestä. Ei sellainen mua haittaa, siksi tulinkin myöhässä myös itse..."

...huh huh.... vissiin vähän suhteellista. Silloin ei ole mitenkään ok, jos muut ovat myöhässä, omat viat ovat aina ok.

Minusta tuntuu, että näillä myöhästelijöillä on aina jotain täysin turhaa tekemistä vielä silloin kun pitäisi olla jo paikalla. Juurikin jotain siivoamista tms. Jos vaikka kaverin kanssa menen kahvilaan kahville, niin hänellä voi kestää sen takia, että hän siivoilee kotonaan. Eikö normaali järki sano että hoitaa tuollaiset hommat sitten tapaamisten jälkeen että ehtii ajoissa.

Veljeni on aina myöhässä, samoin isäni. Äitini ja minä olemme ajoissa.

Veljellä kyse on kyvyttömyydestä organisoida elämäänsä tai menemisiään. Hän on ihan aikuinen, mutta aina kovin optimistinen ajankäytöstään ja tosi hajamielinen kaikissa muissakin asioissa.

Isäni kohdalla ongelman syy on kait surkea ajantaju. Hän jää jumiin tekemään jotain, mitä ei pitäisi, eikä huomaa että kello käy. Hän on siis "myöhässä" myös silloin, kun meille kotiin tulee vieraita. Saattaa olla vasta menossa suihkuun tai ei ole ehtinyt pukea tms.

Elämänhallinta on todella heikkoa jos on aina myöhässä. Ei ymmärrä vastuitaan eikä velvollisuuksiaan, ei itseään tai muita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata panostaa tuollaisiin ihmisiin. He tulevat aina olemaan myöhässä, koska heidän maailmassaan muilla ihmisillä ei ole väliä. Tärkeintä heille ovat vain he itse.

Joo silloinkin kun he ovat viimeisinä huolehtimassa että asiat tulee tehtyä.   ja kun väsyvät siihen niin eivät jaksaisi enää tulla.

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallinta on todella heikkoa jos on aina myöhässä. Ei ymmärrä vastuitaan eikä velvollisuuksiaan, ei itseään tai muita kohtaan.

Olipa kerran eräs ihminen joka oli aina ahkerimpi ja tunnollisempi kuin muut. Sitten väsyi ja luultiin laiskaksi ja sai kaltaistesi aikaansaamattomien haukut niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaiset henkilöt, jotka varautuvat aina kaikkeen mahdolliseen ja ovat joka paikassa puoli tuntia etuajassa, kokevat että toinen on myöhässä, jos ei ole saapunut vähintään 5 min. ennen sovittua aikaa. Itse pyrin olemaan täsmällinen ja olen lähes aina sovittuun aikaan paikalla +/- 2 min. Poikkeuksena ovat lentokenttä ja lääkäri, joissa pyrin aina olemaan ns. hyvissä ajoin.

Koska olet muka oikeasti saanut moitteita siitä, että et ole tullut etuajsssa?

Mä olen ainakin kuullut monta kertaa tällaisen "hyvissä ajoin" -ihmisen suusta kommentin 'tulittehan te vihdoin, oon ootellu täällä jo kohta puol tuntia'..

T. Eri

Samoin! Pahin oli kerran, kun olin Helsingissä työmatkalla ja sovin erään sukulaisen kanssa, että mennään töiden jälkeen syömään. Sanoin, että pääsen töistä n. 16, mutta en tiedä ihan tarkasti aikaa ja vien sen jälkeen laukun hotelliin ja lähden sitten keskustaan. Että laitan viestiä, kun pääsen lähtemään hotellilta. Tasan klo 16 kilahti puhelimeen viesti, että sukulainen oottaa keskustassa. Hän asuu aivan ydinkeskustan kupeessa. Soitin ihmeissäni, että mulla menee lähemmäs tunti, koska työpaikka ja hotelli eivät ole ydinkeskustassa. Että munhan piti ilmoittaa kun pääsen lähtemään keskustaa kohti. ”Kuvittelin, että toimistonne ja hotelli on tässä keskustassa. Halusin olla ajoissa.” Tästä puhelusta huolimatta oli mennyt sitten jo samantien sopimaamme ravintolaan ja tilannut. Lopetteli syömistä, kun tulin paikalle.

Eli yhden kerran käynyt näin tämän yhden sukulaisen kanssa, ja halusit tulla tänne jakamaan? Miksi? Anna kun arvaan: koska olet itse krooninen myöhästelijä ja yrität takertua jokaiseen mahdolliseen oljenkorteen, ettei sinun toimintaasi arvosteltaisi niin kovasti. Täällä oli puhe kroonisesti myöhästelevistä ihmisistä, ja siihen on asiallista laittaa vastine kroonisesti liian ajoissa olevista ihmisistä, jotka haittaavat elämääsi sillä liian ajoissa olemisella, mutta kun ei sellaisia oikein taida olla. P.S. Itse olisin laittanut sukulaiselle viestiksi, että pääsen töistä n. klo 16.00, mutta aikataulu ei ole vielä selvillä, joten sovitaanko, että nähdään keskustassa 18.00, niin varmasti ehdin.

En ole krooninen myöhästelijä. Olen krooninen juuri tasalta paikalla olija. Olen kuullut monesti niiltä 30-10 min etuajassa olevilta, että oon myöhässä. Sitten kun näyttää kellosta, että en muuten ole, tuhahtelevat. Mua oikeesti ärsyttää se. Kommenttini oli vain ääriesimerkki siitä, kun toinen on paikalla liian aikaisin ja sitten tulee lunta tupaan, että on myöhässä, vaikka ei oikeasti ole. Toinen ääriesimerkki on ex-mieheni. Kerran, kun olimme menossa juhliin, exän tapaan vähintään puoli tuntia liian aikaisin, emäntä oli vielä puolipukeissa. Nolotti. Toisen kerran olemme olleet autossa juhlapaikan edessä reilu puoli tuntia ja kirjaimellisesti jouduin pitämään exään kädestä aloillaan, ettei mene sisään etuajassa. Kyllä exän krooninen ajoissa oleminen haittasi elämääni.

Olisi tosiaan pitänyt viestitellä sukulaiselle kuten sanoit. Tapaaminen harmi kyllä sovittiin suullisesti enkä tajunnut olla ilmaisussa tarpeeksi tarkka.

Okei, selvä homma! Pahoittelut edellisestä keulimisestani. Kiitos näistä esimerkeistä ja siitä, että ne liittyivät varmemmin käsiteltävään asiaan. Ymmärrän tuskasi. Itse olen kroonisesti ajoissa oleva, mutta vielä en ole tarvinnut kädestä pitäjää :D Lähinnä olen vartin ajoissa odottelemassa palaverin alkua tai keskustaan kahville mennessä. Juhliin en tuppaa liian ajoissa, vaikka olisinkin periaatteessa liian ajoissa. Käyn sit vaikka pienellä kävelyllä alueella. Kiva, että olit exälle tukena, mutta raskastahan tuo varmasti oli.

Olen myöhästelijä eikä edes kiinnosta olla ajoissa. Naurattaa nämä hikeentyjät.

Minä olen täsmällinen ja inhoan myöhästelyä. 858

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kuuluu hyviin tapoihin mennä kylään vähän myöhässä. Eli jos on luvannut mennä kolmelta, niin voi hyvin soittaa ovikelloa vasta vartin yli kolme. Aina nimittäin isäntäväelläkin voi sattua kaikenlaista, armonaika voi kelvata heillekin. Itse tykkään myös, jos vieras tulee hieman myöhemmin kun on sovittu, ehtii sitten itse vielä vetämään hetken henkeä.

Myöhästyminen ei todellakaan kuulu hyviin tapoihin. Jos isäntäväki kutsuu sinut kolmeksi, he ovat tehneet sen ihan tietoisesti ja tarkoittaneet sitä. Entäpä jos siellä on esim. ruoka jo valmiina, saattavat olla itsekin nälissään, mutta haluavat odottaa vierasta? Ja sinä tulet tarkoituksella myöhässä, koska se on SINUN mielestäsi kohteliasta?

Kaikenlaista selittelijää sitä kuuleekin.

No onneksi mulla ei ole tuollaista nipottavaa tai syyllistävää tuttavapiiriä. Osaavat kyllä syödä, jos on nälkä, eikä ole illanistujaiset vartista tai puolestakaan tunnista kiinni. Ei kylään meno mitään ajanvaraustasoista hommaa tarkkuudeltaan ole. Ja varsinkin jos tulijoita on paljon, ei kaikki millään mahdu muutenkaan samaan aikaan eteiseen. Hyvä vaan että tullaan tipotellen.

Yleensäkin tapaamisia on erilaisia. Hammaslääkärissä käynti on ymmärrettävästi aikatarkkuudeltaan eri sarjaa kuin jokin "nähdään seiskalta pubissa" -tapaaminen. Tässä ketjussa nyt on vaan neuroottisia ihmisiä, joille kaikki asiat on samanarvoisia. Joustamattomat ihmiset ovat ikäviä. Meillä on tuttujen kanssa normaalia suurpiirteistä meininkiä.

Se ei ole neuroottista, jos sovit johonkin parkkipaikalle tapaamisen ja toinen on puolituntia myöhässä ja odottava ei pidä siitä. Ehkä jotkut 100 ihmisen bileissä ei haittaa vaikka joku ei edes saavu paikalle. Mutta kyllä toisia ja heidänkin aikaansa voisi kunnioittaa. Sinulle tekisi hyvää seisottaa sinua 45 minuuttia pakkasessa odottamassa kyytiä, sillä aikaa kun toinen on käynyt suihkussa, mopannut lattiat ja silittänyt vaatteitaan. Tai oikeasti, vaikka 1 h ja 45 minuuttia. Ei viitsitä nipottaa sen ajan kanssa.

No enhän minä tietenkään pakkasessa odottaisi 45 minuuttia. Kyllä myöhästelijät yleensä ilmoittavat ennen myöhästymistään viestillä, että myöhästyvät. Niin minäkin: ilmoitan, että myöhästyn niin ja niin paljon sovitusta ajasta. Toisella on sitten mahdollisuus ilmoittaa, että hän ei odota. Ihan oma valinta.

Aina voi sattua kaikenlaista. Minäkin kuljen junalla ja julkisilla, metrokin on aina silloin tällöin seisauksissa "henkilövahingon vuoksi" ja sitten pitää mennä bussilla pidemmän kautta. En todellakaan kaikkiin tapaamisiin varaa tunnin puskuria siltä varalta että satun myöhästymään, vaan luotan aikatauluihin. Jos ne ei pidä, niin sitten myöhästyn. Tai sitten joskus pitää palata kotiin hakemaan jokin juttu, jota kyläpaikassa pyydetäänkin tuomaan jne.

Myöhästyminen on inhimillistä, nipottaminen tosikkomaista. Ihminen luulee aikansa olevan niin tärkeää, että kaiken pitää tapahtua minuutilleen. Sellaisille ihmisille koronakaranteeni tai -eristys on sopiva hengähdystauko.

Ilman muuta maailmassa sattuu kaikenlaista. Olen jopa joutunut lentokentälle mentäessä seisomaan onnettomuuden takia jonossa ja vaarassa myöhästyä lennolta, mutta emme me puhu tässä ketjussa näistä, jotka ovat aina ajoissa ja sitten joskus todella harvoin tapahtuu odottamatonta tyyliin housut repeävät ja on pakko palata kotiin ne vaihtamaan.

Kyllä, vaikka sinusta tuntuu vaikealta uskoa, niin kyllä jopa näitä jopa pakkasessa odotuttajia on. Ensin ollaan vartin myöhässä, heille soittaa ja he sanovat, että ovat melkein perillä ja sitten siihen menee vielä toiset 20 minuuttia ennenkuin ovat lopulta paikalla.

Ei se aina ole oma valinta jääkö vai ei odottamaan. Joskus sinä olet sopinut joidenkin muiden kanssa tapaamisen ja sovitte menevänsä yhdessä, mutta sitten tämä sopija, joka ehkä on itse sekä määrännyt ajan, että paikan tuleekin reilusti myöhässä. Jos olisit tiennyt etukäteen olisit järjestänyt vaikka toisen kuljetuksen, mutta siinä odotellessa mitä ikinä teet, tulet sen toisen takia itsekin olemaan myöhässä.

Kyllä näitä ”elokuvateatterin” ulkopuolella odottavia näkee usein. Haluttaisiin mennä yhdessä kaverin kanssa, molemmat maksaa omat lippunsa ja toista ei vaan kuulu, vaikka filmin mainokset pyörivät jo. Et voi ostaa omaa lippua, koska sitten ette ehkä saa viereisiä ja sinulla ei ole varaa ostaa molempia lippua jne.

Jos sinun aikasi ei ole tärkeää, niin mikset mene sinne jo tunteja etukäteen seisomaan? Mitä sinä sillä ajalla teet? Voit hyvin käyttää sen siinä seisomalla odottelemassa muita. Sen sijaan heille, joille se aika on tärkeää tulevat sitten tehokkaasti sovittuun aikaan, kun sinä olet ensin siellä seissyt ja ajatellut.

Miksi et ihan vaan sovi varttia myöhemmäksi, jos haluat tulla vartin myöhemmin? Miksi kaverisi pitää odotella siellä sinua, jotta sinä saat tehtyä juttujasi? Hänkin voisi käyttää ne minuutit ja tunnit siellä kotona siivoamiseen. Sen sijaan, että sinun mieleksesi saapuu ajoissa ja on paikalla kun sinä saavut.

Minua ei häiritse jos joku myöhästyy 5 minuuttia. Saatan joskus itsekin "myöhästyä" saman. Jos sovitaan tapaaminen viiden aikaan niin mielestäni se ei ole tasan 17 vaan hieman molemmin puolin. Elokuvissa en ole koskaan ymmärtänyt noita mainoksia, mielelläni menen sisään vasta niiden loppuessa. Olen nimittäin allerginen mainoksille. En koskaan kyttää kelloa että nyt se kaveri on 30 sekuntia myöhässä.

Jos on elämänsä rakentanut niin että 30 sek romahduttaa mielenterveyden niin ei kannata olla kuin harvojen ja valittujen kanssa tekemisissä.

Onneksi nyt korona-aikana saa ihan luvan kanssa vetäytyä eikä tarvitse antaa muiden aikatauluttaa elämäänsä.