Olen kiitollinen lapsettomuudestani

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 15:31"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 15:27"]

Kiitollinen? Se on ihan oma valinta, haluaako lapsia vai ei.

[/quote]

Meille nykyajan ihmisille se voi olla oma valinta. Isovanhemmilleni eikä välttämättä vanhemmillenikaan asia ei ollut yhtä yksinkertaista. Sekä ehkäisykeinot että keinohedelmöitystekniikat ovat kehittyneet valtavastiparin sukupolven aikana. Terveen seksuaalisesti aktiivisen naisen kohtalona ei ole enää automaattisesti äitiys, ja monet lapsettomuuteen johtavaa tilaa voidaan nykyisin tehokkaasti hoitaa. Tämä valinnanmahdollisuus ei ole itsestäänselvyys vaan jotakin, josta on minusta myös syytä olla kiitollinen. -ap
[/quote]

Muistathan ap olla kiitollinen siitäkin, ettei isovanhempiesi ja vanhempiesi sukupolvella ollut samaa luksusta kuin sinulla. Jos olisi ollut, et olisi olemassa ollenkaan. Mieti sitä mielessäsi!

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:13"]

Ei, ei se minulle ole vaikeaa kuvitella, ihmiset ovat monella tavalla aika pihalla äitiyden suuruudesta ENNEN kuin heillä itsellään on lapsia. Se on niin kaikkivoittava tunne ja tila, että lapsettomat eivät sitä voi täysin ymmärtää, hyvälläkään mielikuvituksella ja läheltä observoimalla.

[/quote]

Älähän nyt liioittele. Eivät kaikki äiditkään koe äitiyttä tuollaisena kosmisen mittakaavan autuunena, jota kuvailet. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia. Me koemme, arvostamme ja haluamme asioita eri tavoin. Suhtaudun hyvin kielteisesti kaikkiin näkemyksiin, joissa yhden ihmisen perspektiivi koetetaan yleistää jonkinlaiseksi universaaliksi totuudeksi. -ap
[/quote]

Juuri tuosta ap:n kommentista taas paistaa se, miten lapseton ei voi ymmärtää vanhemmuuden syvintä olemusta vaan takertuu pintapuolisuuksiin kuten vaikka johonkin harrastuksiin kuljettamisiin tai vaipanvaihtoon. Hyvä, eträ ap on valinnut lapsettomuuden, koska kuka tahansa lapsi tulisi hulluksi tuollaisen ylimielisen besserwisserin seurassa:D

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 23:12"]

Muistathan ap olla kiitollinen siitäkin, ettei isovanhempiesi ja vanhempiesi sukupolvella ollut samaa luksusta kuin sinulla. Jos olisi ollut, et olisi olemassa ollenkaan. Mieti sitä mielessäsi!

[/quote]

Jos vanhemmuus on kerran niin ihanan mahtavaa kuin annat ymmärtää, miksi lapsia on sitten sinun mielestäsi hankittu ainoastaan pakosta? 

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 23:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:13"] Ei, ei se minulle ole vaikeaa kuvitella, ihmiset ovat monella tavalla aika pihalla äitiyden suuruudesta ENNEN kuin heillä itsellään on lapsia. Se on niin kaikkivoittava tunne ja tila, että lapsettomat eivät sitä voi täysin ymmärtää, hyvälläkään mielikuvituksella ja läheltä observoimalla. [/quote] Älähän nyt liioittele. Eivät kaikki äiditkään koe äitiyttä tuollaisena kosmisen mittakaavan autuunena, jota kuvailet. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia. Me koemme, arvostamme ja haluamme asioita eri tavoin. Suhtaudun hyvin kielteisesti kaikkiin näkemyksiin, joissa yhden ihmisen perspektiivi koetetaan yleistää jonkinlaiseksi universaaliksi totuudeksi. -ap [/quote] Juuri tuosta ap:n kommentista taas paistaa se, miten lapseton ei voi ymmärtää vanhemmuuden syvintä olemusta vaan takertuu pintapuolisuuksiin kuten vaikka johonkin harrastuksiin kuljettamisiin tai vaipanvaihtoon. Hyvä, eträ ap on valinnut lapsettomuuden, koska kuka tahansa lapsi tulisi hulluksi tuollaisen ylimielisen besserwisserin seurassa:D

[/quote]

Ei minulla ole mitään tarvetta ymmärtää vanhemmuuden "syvintä olemusta". Se ei kosketa minua millään tavalla. Olen vain kiitollinen siitä, ettei minulla itselläni ole lasta ja ettei minun tarvitse kärsiä vanhemmuuden ikävistä puolista. Moni asia elämässäni on hyvin, ja tämä on eräs niistä. Jos tämä pahoittaa mielesi, kannattaa kenties miettiä, miksi näin on. -ap

"No voi, ei se adoptiokaan ole mikään itsestäänselvä asia Suomessa. Ystäväsi varmasti todella arvostavat sinun sääliäsi ja ylemmyydentuntoasi puhuessasi "heidän hössötysyrityksistään". Kärsin itse lapsettomuudesta, ja koen kyllä että voin elää täysin rikasta elämää ilman lapsia ja lapsenlapsia. Yksinäisyyden pelkoa ei ole, sillä vanhetessaan ja kuollessaan kaikki ovat yksin. Jos et usko, niin käy palvelukodissa katsomassa vanhuksia säännöllisesti, ja pistähän merkille kuinka monilla sukulaiset siellä käyvät visiitillä esim useammin kuin kerran kuussa. Yksin pitää oppia elämään, siitä ei pääse mihinkään!"
 
Hyvin kirjoitettu, olen samaa mieltä kanssasi! Sinähän osaat suhtautua OIKEALLA tavalla lapsettomuuteesi, hieno juttu! Näin hyvin vaan ei ole kaikilla, kuten esim. parilla ystävälläni. Se adoptointikin on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta minussa vielä näin myöhemmälläkin iällä elää auttamishalu, kun matkustelen kehitysmaissa. Kunpa jokaisen hylätyn lapsen anovaan katseeseen voisikin vastata: Kyllä, annan sinulle kodin ja paljon rakkautta! <3
P.S. En sääli ystäviäni ja ylemmydentunto on minulle vieras käsitys. Enhän ole kuin pienellä eläkkeelläni matkusteleva nainen, en mitään suurta tai hienoa. Huomaan vaan, että valitettavasti kaksi ystävääni koittavat kaikella keinotekoisella täyttää elämänsä, se on jotenkin surku.
Ja vielä - vanhusten palvelutalot ovat minulle enemmän kuin tuttuja. Eivät lapset siellä juuri vieraile! ;(
 

Ap ei (vielä) tiedä, mitä hänen elämästään puuttuu! <3

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:20"]

Ap ei (vielä) tiedä, mitä hänen elämästään puuttuu! <3

[/quote]

Elämästäni puuttuu varmasti paljonkin asioita. Koska elämämme on niin rajallinen, olen tehnyt henkilökohtaisen päätöksen keskittyä vain niihin asioihin, joista nautin ja joita pidän tärkeinä. -ap

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 23:46"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 23:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:25"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:13"] Ei, ei se minulle ole vaikeaa kuvitella, ihmiset ovat monella tavalla aika pihalla äitiyden suuruudesta ENNEN kuin heillä itsellään on lapsia. Se on niin kaikkivoittava tunne ja tila, että lapsettomat eivät sitä voi täysin ymmärtää, hyvälläkään mielikuvituksella ja läheltä observoimalla. [/quote] Älähän nyt liioittele. Eivät kaikki äiditkään koe äitiyttä tuollaisena kosmisen mittakaavan autuunena, jota kuvailet. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia. Me koemme, arvostamme ja haluamme asioita eri tavoin. Suhtaudun hyvin kielteisesti kaikkiin näkemyksiin, joissa yhden ihmisen perspektiivi koetetaan yleistää jonkinlaiseksi universaaliksi totuudeksi. -ap [/quote] Juuri tuosta ap:n kommentista taas paistaa se, miten lapseton ei voi ymmärtää vanhemmuuden syvintä olemusta vaan takertuu pintapuolisuuksiin kuten vaikka johonkin harrastuksiin kuljettamisiin tai vaipanvaihtoon. Hyvä, eträ ap on valinnut lapsettomuuden, koska kuka tahansa lapsi tulisi hulluksi tuollaisen ylimielisen besserwisserin seurassa:D

[/quote]

Ei minulla ole mitään tarvetta ymmärtää vanhemmuuden "syvintä olemusta". Se ei kosketa minua millään tavalla. Olen vain kiitollinen siitä, ettei minulla itselläni ole lasta ja ettei minun tarvitse kärsiä vanhemmuuden ikävistä puolista. Moni asia elämässäni on hyvin, ja tämä on eräs niistä. Jos tämä pahoittaa mielesi, kannattaa kenties miettiä, miksi näin on. -ap

[/quote] Omat lapset ovat kuitenkin oman elämän rikkaus, lapset tuovat tullessaan sisältöä vanhempiensa elämään. Eläminen ei kenelläkään meistä ihmisistä ole luotu helpoksi taipaleeksi, mutta itse ainakin olen onnekas, että minulla on omat lapseni ja rakastan heitä ja he rakastavat minua, äitiään kuin myös isäänsä.

Omat lapseni ovat jo aikuisia, ja todellakin taakse päin katsottuna, ei omien lasten kasvamisaika ollut mikään ylitsepääsemättömän vaikeaa edes ajoittain ( esim.meillä ei ollut kihomatoja:)) ja harrastuksiin kuskaaminenkaan ei rasittanut koskaan.

Aloittaja saat olla kiitollinen lapsettomuudestasi; ei se minulta ole pois, mutta mietippä ihan pohjamutia myöten, onko se niin sittenkään? Eikö olisi kivaa, kun tulet vanhaksi ja vanhuuden heikkoudet tulevat mukaan kuvioihisi, niin kukaan ei sua puolusta kuin oma lapsesi elämän viidakossa kaikkein parhaiten, ja sama toisin päin. Jonkinlaista turvallisuuden tunnetta omat lapset luovat sitten kun itse olet elämän ehtoo puolella.  Ainahan ei tietysti kaikille käy niin onnekkaasti, mutta suurimmalle osalle ihmisistä.

Ois melko outoa jos mä menisin nyt tästä lapsettomuudesta kärsivien palstalle kehumaan että"huhhuh,onneks mulla on jo lapsia,eipähän tarvii totakaan rumbaa mitä teillä,hyi saatte nukkua yöt kunnolla,en kaipaa YHTÄÄN!" Joku saattais saada vaikka käsityksen että mä olisin ehkä hieman...katkera?voin kertoa että koska en kaipaa koiria,en käy koirapalstoilla lukemassa toisten tekstejä.Miks?no siks ku en halua koiraa.mikä on sun mielenkiinto tätä palstaa kohtaan ap,jos se vaikka ei oliskaan jostain kumman syystä käsittelemätöntä lapsenkaipuuta?

Minulla on muutamia neiti-ystäviä, oikeasti jo ihan kunnon vanhojapiikoja. Heistä ainakin kahdella on kauhea trauma lapsettomuudesta. Pelko yksinäisestä vanhuudesta on jo iskenyt päälle! Heille en tietenkään kerro omista lapsistani, saatikka lastenlapsista.

Näille naisille kävi niin, että aika vaan hurahti ohi, siis se hedelmällinen aika. Sitten iski paniikki ja koittavat nyt hössöttää jotain siihen sijaan. Tulee sääli heitä. Jos itse olisin ollut hedelmätön, olisimme mieheni kanssa adoptoineet lapsen. Mutta kukin tavallaan.

Joo-o. Kolikolla on kaksi puolta. Meikäläiselle 2-4 tenavaa (itsellä on 3!) on passeli, siis ihana asia. Jos taas pitäisi valita lapsettomuus tai emakon osa 8-15 mukulaa, valitsisin tuon lapsettomuuden !!! :D