Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
kun on suku monen polventakaa selvillä kalliista koirasta voit olla varma että joku vika sieltä on piilotettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Äkkiä googlaten selviää, että pystykorvissa kuten pomeranianissa ainakin. Ja juuri siksi, että geeni kuljettaa mukanaan kuulosairauksia.
No minä ainakin sain toivoa väriä kun oli kahta eri väriä pennuissa. Kaikki olivat uroksia ja siitä minun toivomastani väristä myyjä sitten valitsi mielestään meidän perheeseen sopivimman pennut. Miksi ei saisi väriä toivoa, tottakai saa mutta ei se minulla olisi ollut esteenä pennun ostolle jos myyjä olisikin todennut että toisenvärisissä pennuissa olisi sittenkin meille paremmin sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
Siis onko tämä nyt joku kiertoketju "roduista" eikä pelkistään koirista. Juujuu, ulkonäöllä ei mitään väliä, kaikki paheksujat ovat jonkun kanssa ja hankkivat lapsia jonkun kanssa perustuen lähes vain ja ainoastaan ihanaan luonteeseen. Ei väliä minkä pituinen, painoinen, näköinen ja perinnöllisillä sairauksilla ei sitten yhtikäs mitään merkitystä kenellekään. Ja jos 2 tyttöä, niin eihän kukaan nyt niin voi miettiä, että poikakin olisi kiva. Jos rakastuu niin rakastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
No minä olen tuo aikaisempi kasvattaja, ja kuten sanoin minulle värillä ei ole väliä. Mutta noin ylipäätään geneettisen monimuotoisuuden säilymiseksi en pidä toteuttamiskelpoisena ideana sulkea pois jalostuksesta useita yksilöitä. Nämä koirat ovat geneettisesti paljon muutakin kuin merlegeeni.
Hearts kirjoitti:
Siis onko tämä nyt joku kiertoketju "roduista" eikä pelkistään koirista. Juujuu, ulkonäöllä ei mitään väliä, kaikki paheksujat ovat jonkun kanssa ja hankkivat lapsia jonkun kanssa perustuen lähes vain ja ainoastaan ihanaan luonteeseen. Ei väliä minkä pituinen, painoinen, näköinen ja perinnöllisillä sairauksilla ei sitten yhtikäs mitään merkitystä kenellekään. Ja jos 2 tyttöä, niin eihän kukaan nyt niin voi miettiä, että poikakin olisi kiva. Jos rakastuu niin rakastuu.
Ihmisvertaus on sikäli älytön, että jokainen valitsee puolisonsa itse ja saa lapsia omilla geeneillään, usein vuosien harkinnan päätteeksi.
Koirankasvattaja taas vertautuu johonkin sutenööriin tai lapsikauppiaaseen, joka tulee ja 15 minuutin juttelun perusteella ilmoittaa, että kyllä tuon Kallen siittiöt sopii sulle paremmin kuin Pekan, ja Pekka on jo varattu mun siskolle, kun me halutaan pitää Pekan geenit perhepiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
No minä olen tuo aikaisempi kasvattaja, ja kuten sanoin minulle värillä ei ole väliä. Mutta noin ylipäätään geneettisen monimuotoisuuden säilymiseksi en pidä toteuttamiskelpoisena ideana sulkea pois jalostuksesta useita yksilöitä. Nämä koirat ovat geneettisesti paljon muutakin kuin merlegeeni.
Kyllä, ovat paljon muutakin. Samassa alleelissa merlevärityksen kanssa kulkee sekä silmän että korvan kehityshäiriö.
On se kummaa, että geneettinen monimuotoisuus on tärkeää silloin, kun siihen liittyy sairauksia, mutta pelkkä värivirhe tai vaaraton korvan tai hännän malli ei olekaan säilyttämisen arvoinen.
Ninana kirjoitti:
No minä ainakin sain toivoa väriä kun oli kahta eri väriä pennuissa. Kaikki olivat uroksia ja siitä minun toivomastani väristä myyjä sitten valitsi mielestään meidän perheeseen sopivimman pennut. Miksi ei saisi väriä toivoa, tottakai saa mutta ei se minulla olisi ollut esteenä pennun ostolle jos myyjä olisikin todennut että toisenvärisissä pennuissa olisi sittenkin meille paremmin sopiva.
Kun kasvattaja esittää ehdotuksensa asiallisesti ja perustellusti niin mieli voi muuttua. Luulenpa, etten lähtisi odottelemaan toista pentua jos olisin tutustunut ja taatusti ihastunutkin eri väriseen pentuun kuin alkuperäinen toive oli. Mutta jos kasvattajan asenne on valmiiksi ylimielinen, näpäyttämistä ja pätemistä, taivastelua, moralisointia tai muuta omaa suurta egoa korostavaa esitystä täynnä, niin eipä tulisi kauppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai saa valita minkä värisen pennun haluaa. Siitä pitää olla vaan valmis myös maksamaan enemmän. Jos kolme haluaa esim. valkoisen pennun ja syntyy vain yksi, sen saa se, joka on valmis maksamaan enemmän, eikö?
Ihan normaalia kaupankäyntiä.
Joissakin roduissa kuten kleinspitzeissa tiettyjä värejä ei enää synny niin paljon koska ne eivät ole haluttuja ostajien keskuudessa. Esim. kleineissa musta on epäsuositumpi kuin vaikkapa ruskea tai kermanvärinen.
Tietyissä roduissa on puolestaan hieman sattumankauppaa, millaisella värityksellä olevia pentuja syntyy. Meillä on SK kettuterrieri ja pentueessa oli yksi tosi valkoinen pentu parilla pienellä ruskealla laikulla, yksi jossa oli paljon ruskeaa ja joitakin valkoisia laikkuja (tämä tuli meille vaikka väritys ilmeisesti on virheellinen kun valkoisen pitäisi olla pääväri, ei haitannut meitä kun ei olla kiinnostuneita näyttelyistä), yksi perus-valkoruskeakirjava ja kaksi kolmiväristä (valkoisella pohjalla mustia laikkuja ja pienet ruskeat merkit). Vanhemmat olivat molemmat perus valkoisia ruskein merkein. Kettuterriereissä moni kuulemma haluaisi mahdollisimman valkoisen pennun kun ne ovat harvinaisempia, vaikka valkoinen väri voi tässäkin rodussa liittyä kuurouteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
No minä olen tuo aikaisempi kasvattaja, ja kuten sanoin minulle värillä ei ole väliä. Mutta noin ylipäätään geneettisen monimuotoisuuden säilymiseksi en pidä toteuttamiskelpoisena ideana sulkea pois jalostuksesta useita yksilöitä. Nämä koirat ovat geneettisesti paljon muutakin kuin merlegeeni.
Kyllä, ovat paljon muutakin. Samassa alleelissa merlevärityksen kanssa kulkee sekä silmän että korvan kehityshäiriö.
On se kummaa, että geneettinen monimuotoisuus on tärkeää silloin, kun siihen liittyy sairauksia, mutta pelkkä värivirhe tai vaaraton korvan tai hännän malli ei olekaan säilyttämisen arvoinen.
Niin, kyse oli usean yksilön sulkemisesta pois jalostuksesta, jos jostain rodusta poistetaan vaikkapa neljännes koirista, se olisi geneettinen katastrofi. Sitäpaitsi, eikö tämä koko topic ole yhtä kaksinaismoralismia? Kasvattaja tekee väärin, kun ei kasvata oikean väristä koiria ostajille kaupan hyllylle. Ja jos hän näin tekee, on hän siltikin väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
Olen ihan samaa mieltä kasvattajien kaksinaismoralismista. Kennelliitolta puuttuu myös selkäranka täysin. Lyttykuonoa ja lyhytkalloa pukkaa maailmaan koirien kärsimyksestä huolimatta, ja nämä ovat ihan vain jäävuoren huippu.
Nyt herääkin kysymys, MIKSI kukaan tämän tajunnut ottaisi yhdeltäkään kasvattajalta pentua ja tukisi tätä paskaa systeemiä?
Minun koirani on terve sekarotuinen rescue. Koiria riittää ilman eugenistista (vaikka sairaisiin tuloksiin johtavaa) pennutustakin.
Ja ei, en ole kuvauttanut sen lonkkia. Eläinlääkärin mukaan ei ole tarvetta. Sillä ei ole kipuja, ei luiskapersettä, ei lyttykuonoa, ei niin lyhyttä kalloa, että aivot tursuisivat selkäytimeen, ei silmä- tai korvavaivoja eikä allergioita. Sen vanhemmat ovat tavanneet ilman Kennelliiton tai sen sisarjärjestöjensä ah niin kirkasotsaista vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
No minä olen tuo aikaisempi kasvattaja, ja kuten sanoin minulle värillä ei ole väliä. Mutta noin ylipäätään geneettisen monimuotoisuuden säilymiseksi en pidä toteuttamiskelpoisena ideana sulkea pois jalostuksesta useita yksilöitä. Nämä koirat ovat geneettisesti paljon muutakin kuin merlegeeni.
Kyllä, ovat paljon muutakin. Samassa alleelissa merlevärityksen kanssa kulkee sekä silmän että korvan kehityshäiriö.
On se kummaa, että geneettinen monimuotoisuus on tärkeää silloin, kun siihen liittyy sairauksia, mutta pelkkä värivirhe tai vaaraton korvan tai hännän malli ei olekaan säilyttämisen arvoinen.
Niin, kyse oli usean yksilön sulkemisesta pois jalostuksesta, jos jostain rodusta poistetaan vaikkapa neljännes koirista, se olisi geneettinen katastrofi. Sitäpaitsi, eikö tämä koko topic ole yhtä kaksinaismoralismia? Kasvattaja tekee väärin, kun ei kasvata oikean väristä koiria ostajille kaupan hyllylle. Ja jos hän näin tekee, on hän siltikin väärässä.
Moni koirarotu _on jo_ geneettinen katastrofi tai matkalla sinne. Useimmissa geenipoolin laventaminen rodun ulkopuolelle olisi riittävä ratkaisu. Pahimmissa sekään ei enää auta, vaan jokainen yksilö on vammainen ja kantaa vammaa aiheuttavaa geeniä.
Kasvattajat sulkevat silmänsä näiltä. Se on helppoa, kun jokainen rotu alkaa olla sairas, ja koirien sairaudet ovat uusi normaali. Sekarotuisia dissataan ankarasti, ja siihen kasvattajalla onkin hyvät taloudelliset perusteet.
Vaihtakaapa sanan "koira" tilalle "ihminen" ja jatkakaa keskustelua siitä. Vai onko se ihan eri asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt lähtisin koiraa hankkimaan, niin olisi varmaa, etten ostaisi merle-väristä koiraa. Siis jos päätyisin rotuun jossa tätä väriä esiintyy. Toiset tykkää, minä en.
Ja jos tämä olisi kasvattajalle ongelma, niin vaihtaisin kasvattajaa tai rotua.Merle-pentueissa on käytännössä aina toistakin väriä ja merlet ovat todella haluttuja, joten tuskin tästä tulee ongelmaa. Mutta ei kai kenenkään tarvitse ostaa koiraa, mitä ei halua, ihmettelen että tällaista pitää edes mainita?
Jos kasvattajilta odotettaisiin samaa luonne ja terveys edellä menoa kuin tässä ketjussa odotetaan koiran ostajilta, ei merle-värisiä pentuja syntyisi ollenkaan.
Mutta ilmeisesti kasvattajilla on melkoinen kaksoismoraali tässä asiassa.
-eri.
Mitä tarkoitat? Merle on letaaligeeni, mutta perittynä vain toiselta vanhemmalta ei aiheuta mitään haittaa eläimelle. Toisin kuin esim valkoinen väri, miksi et sitä harmittele?
Kerro sinä, mihin yksikään eläin tarvitsee letaaligeeniä.
Ei varmasti mihinkään, mutta ei siitä ole sille myöskään haittaa. Ei se ole ihmisen luoma ominaisuus. Mutta tästäkin syystä paperit ovat tärkeitä, sillä kai tiesit että geeni voi olla myös piilevänä?
Totta kai siitä on haittaa. Resessiivinen geeni ei häviä perimästä minnekään, vaikka se ei moneen sukupolveen näkyisikään fenotyypissä. Eli niin kauan kuin letaaligeenejä jalostuksessa käytetään, on aina vaarana, että kaksi letaaligeeniä kohtaa ja sairaita yksilöitä syntyy.
En ole vielä kuullut yhtään järkevää syytä tuollaiseen viallisilla geeneillä leikkimiseen.
Silloin, kun koiralla on sukutaulu tiedossa, ei tätä vaaraa ole. Sekarotuisilla paperittomilla näin voi toki tapahtua.
Miksikähän jumalaksi tämä kirjoittaja itseään luulee. Perimä on monimutkainen kokonaisuus ja uusiakin mutaatioita syntyy koko ajan, ja siksi on todella naiivia ajatella, että kun tietää sukutaulun, pystyy hallitsemaan luontoa.
Tietysti, mutta miten tämä liittyy koirien jalostukseen?
Se liittyy jalostuksen kaksinaismoralismiin. Ostajia pidetään pinnallisina, jos he haluavat tietyn värisen koiran, ja samaan aikaan letaaligeenejä käytetään jalostukseen, jotta saadaan kivan värisiä ja mahdollisesti sairaita eläimiä.
No tämä varmaan riippuu kasvattajasta. Itse en kasvata värin perusteella.
En ole koira asiantuntija, mutta eikö monissa roduissa ole aina muutama värivariaatio, eikä niissä tietyissä väreissä ole aina jotain letaaligeenejä, vaan kaikin värisillä voi esiintyä niitä rodulle tyypillisiä sairauksia.
Merle ei ole vain värimuunnos, vaan mutaatio, joka aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Osassa roduista merle-yksilöiden käyttö jalostuksessa on kielletty tästä syystä. Osassa roduista taas merlet ovat sallittuja ja jopa suosittuja.
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.
Eiköhän merle ole kielletty kaikissa roduissa paitsi niissä, joissa se erikseen on mainittu sallituksi.
Toki, mutta se on kielletty yksikertaisesti siksi, että se ei satu olemaan sallittu väri rodussa. Ei liity mitenkään merlejen genetiikkaan.
Ja taas päästään kasvattajien kaksinaismoralismiin. Vaikka väritys on yhteydessä silmän ja korvan kehityshäiriöihin, sitä ei useimpien rotujen kohdalla haluta kieltää terveyssyistä, ainoastaan ulkonäkösyistä.
No minä olen tuo aikaisempi kasvattaja, ja kuten sanoin minulle värillä ei ole väliä. Mutta noin ylipäätään geneettisen monimuotoisuuden säilymiseksi en pidä toteuttamiskelpoisena ideana sulkea pois jalostuksesta useita yksilöitä. Nämä koirat ovat geneettisesti paljon muutakin kuin merlegeeni.
Kyllä, ovat paljon muutakin. Samassa alleelissa merlevärityksen kanssa kulkee sekä silmän että korvan kehityshäiriö.
On se kummaa, että geneettinen monimuotoisuus on tärkeää silloin, kun siihen liittyy sairauksia, mutta pelkkä värivirhe tai vaaraton korvan tai hännän malli ei olekaan säilyttämisen arvoinen.
Niin, kyse oli usean yksilön sulkemisesta pois jalostuksesta, jos jostain rodusta poistetaan vaikkapa neljännes koirista, se olisi geneettinen katastrofi. Sitäpaitsi, eikö tämä koko topic ole yhtä kaksinaismoralismia? Kasvattaja tekee väärin, kun ei kasvata oikean väristä koiria ostajille kaupan hyllylle. Ja jos hän näin tekee, on hän siltikin väärässä.
Moni koirarotu _on jo_ geneettinen katastrofi tai matkalla sinne. Useimmissa geenipoolin laventaminen rodun ulkopuolelle olisi riittävä ratkaisu. Pahimmissa sekään ei enää auta, vaan jokainen yksilö on vammainen ja kantaa vammaa aiheuttavaa geeniä.
Kasvattajat sulkevat silmänsä näiltä. Se on helppoa, kun jokainen rotu alkaa olla sairas, ja koirien sairaudet ovat uusi normaali. Sekarotuisia dissataan ankarasti, ja siihen kasvattajalla onkin hyvät taloudelliset perusteet.
Ilmeisesti sinä tunnet aika ikäviä kasvattajia. Itse olen samaa mieltä geenipoolin laventamisesta, kuten monet muutkin tuntemani kasvattajat. Olen ilokseni saanut olla mukana roturisteytysprojektissa, ja toivoisin näitä tulevan lisää. Minun kasvatustyölleni sekarotuiset koirat eivät ole millään tapaa uhka, hassu ajatuskin. Kasvattamani rodut eivät myöskään lyttykyonoisia tai muuten epämuodostuneita.
Hearts kirjoitti:
Siis onko tämä nyt joku kiertoketju "roduista" eikä pelkistään koirista. Juujuu, ulkonäöllä ei mitään väliä, kaikki paheksujat ovat jonkun kanssa ja hankkivat lapsia jonkun kanssa perustuen lähes vain ja ainoastaan ihanaan luonteeseen. Ei väliä minkä pituinen, painoinen, näköinen ja perinnöllisillä sairauksilla ei sitten yhtikäs mitään merkitystä kenellekään. Ja jos 2 tyttöä, niin eihän kukaan nyt niin voi miettiä, että poikakin olisi kiva. Jos rakastuu niin rakastuu.
En tiedä, kun ihmisrotujahan ei nykyään ole kuin tämä yksi homo sapiens. Ennen oli toinen rotu, neandertalilainen.
Koirarotuja sen sijaan on useita.
Näissä myös kieliä osaamattomat usein sekoittavat englannin sanat breed (esim. dog breeds) ja race (käytetty aiemmin ihmisistä, ei käytetä juuri enää, koska epätieteellinen).
Alue: Aihe vapaa
Missä roduissa merlejen käyttö on kielletty? En ole ikinä kuullutkaan. Suomessa merle-merle yhdistelmät ovat kiellettyjä.