Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö koiranpennun väriä saa valita?
Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia koira perheeseen. Rodulla on useita eri värejä, joista 3 on meidän mieleen, muut ei. Nyt kuitenkin selvisi, että kasvattajat suhtautuvat ylimielisesti väritoiveisiin, että pennun hankkijan pitäisi olla tyytyväinen siihen minkä KASVATTAJA meille päättää? Minkä ihmeen takia roduille on sitten jalostettu niin monta eri väriä ja on "sallittuja" ja epäsallittuja värejä, jos niistä ei saa olla mielipiteitä? Miksi koiranäyttelyitäkään pidetään jos ulkonäkö ei saa olla kriteeri?
Tottakai meille prioriteetti 1. on koiran terveys ja luonne, mutta kyllä se väri silti vaikuttaa. Rakastumme varmasti uuteen perheenjäseneen turkinväristä riippumatta, mutta miksi pitäisi ottaa itselle epämieluisan värinen pentu, joka kuitenkin on perheenjäsenenä seuraavat 10+ vuotta. Kyseessä on puhtaasti seurakoira.
Pentu maksaa kuitenkin sen +-2000e, joten haluaisimme kyllä valita meille mieleisen, eikä vaan tyytyä siihen minkä joku muu kokee meille sopivaksi.
Kommentit (1021)
Onko tämä jokin uusi ilmiö, vai onko jossain rodussa tietty väri ylivoimaisen suosittu muoti-ilmiö tms?
Viimeksi kun olin nimittäin hankkimassa koiraa, tarkemmin dobermannia, oli ihan itsestäänselvää, että pentua varatessa sai valita haluaisiko mieluummin mustan vain ruskean pennun. Muitakin toiveita sai esittää, toki tunnetulla harrastajalla oli enemmän varaa valita eri pentueista, mutta aivan taatusti jokaiselle potentiaaliselle ostajalle löytyi pentue, josta saattoi valita pennun, joka vaikutti luonteeltaan halutun kaltaiselta. Ei todellakaan ollut pakko tyytyä siihen, mitä kasvattaja sattui kenellekin myöntämään. Mutta varmaan sekin vaikuttaa, että pentueita kai on monissa roduissa paljon vähemmän kuin ennen (sinänsä hyvä asia), joten on kasvattajan markkinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mahdotonta!
Muutama vuosi sitten ostettiin kasvattajalta koira. Ensinnäkin koiraa piti punnita viikon välein puoli vuotiaaksi asti ja siis raportoida tästä Facebookin yhteisöön. En todellakaan tiedä miksi tein niin. Sitten on kauheeta kilpailua kenen koira panoo enemmän ja se kenen painoi vähemmän sai ohjeeksi tyyliin "nosta ruokamäärää 70g päivässä". :D :D :D Siis aivan naurettavaa.
Osa pennuista alkoi sairastella ja tästäpä kasvattaja veti herneet nenään. Omani onneksi on terve ja oon tajunnut ottaa etäisyyttä kasvattajaan.
Jooh, tällästä tää on nykyään.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä koirista mut me otettiin kissa pitkälti värin perusteella. Minä en pidä punaisista kissoista joten ne oli alusta asti pois laskuista
Koirakeskustelu. Mene pois.
Itse en ainakaan ottaisi mistään hinnasta mustaa koiraa, eihän sen turkista näe mitenkään, onko siinä punkkeja!
Ööh koiraa ei oteta värin takia.
Omani on ruskea/musta/valkoinen ja ihan paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakki maksaa monta tonnia, totta helvetissä sen väri pitää saada valita.
Miksei saisi ajatella väriä, tai mitä tahansa, jos ei ole vielä eläimeen kiintynyt, eikä ole sitä kohtaan velvollisuuksia? Jos käy ilmi, että jo hankittu koira on jotenkin "viallinen" (mahdottomia käytöshäiriöitä tai odottamattomia terveysongelmia), mielestäni on omistajan velvollisuus tehdä aivan kaikki mahdollinen, ja jos ei ole varautunut pahimpaan mahdolliseen, olla hankkimatta koiraa laisinkaan. Koira joka on kerran otettu on perheenjäsen. Vähän samaan tapaan, kuin olisin kiittämätön narttu, jos suuttuisin miehelleni kun hän on väsyneenä äksy, mutta jos joku ensitreffeillä olisi äksy, voisin hyvin olla sopimatta seuraavia jos ei huvittaisi. Ei tuntemattomille, ihmisille tai koirille, ole mitään velkaa, perheeseen hyväksytty on ihan eri juttu.
Jos on kauhean tarkat speksit saatte varmaan odottaa aika kauan, mutta toisaalta ei näin isoissa asioissa harkinta-aika ole ollenkaan pahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska koiraihmiset, etenkin kasvattajina itseään pitävät on mielipuolisia sekopäitä.
En koskaan ottaisi piskiä minkä joku itsestään liikaa luuleva tyhjäpää hullu luulee sopivan mulle. Lähtökohtaisesti pidän harvoista koirista. Jos hankinta olis ajankohtainen niin kyllä minä ihan itse sen valitsisin. Pitää natsata. En voisi elää itseni kanssa sopimattoman koiran omistajana, salaa karsastaa tilanteeseen mitään voimatonta eläintä sen elinvuosien ajan. Koska moraali ei antaisi laittaa kiertoon.
Mutta paras pysyä kaukana koirahulluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä oli iso osa valinnassa väri ja kasvattajallekin asia oli tiedossa, mainittiin se yhtenä kriteerinä heti yhteydenottosähköpostissa, eikä siinä ollut ongelmaa.
Ymmärrätte sitten varmaan sen myös, miksei läskit ja rumat kelpaa kumppaneiksi seurustelumarkkinoilla. Loppuu se kitinä.
Ulkonäkö on makuasia,oli kyse ihmisestä tai koirasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on koirabisneksessä ja kasvatuksessa myyjän markkinat. ja Se johtaa tilanteeseen jossa ostaja, varsinkaan ei korkeatasoinen ostaja, ei voi sanella mitään. Ei korkeatasoinen ostaja ottaa mitä annetaan. Korkeatasoinen ostaja= koiralle ja rodulle omistautuva ihminen, joka harrastaa tavoitteellisesti ja käy näyttelyissä, kilpailuissa ja kokeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on koirabisneksessä ja kasvatuksessa myyjän markkinat. ja Se johtaa tilanteeseen jossa ostaja, varsinkaan ei korkeatasoinen ostaja, ei voi sanella mitään. Ei korkeatasoinen ostaja ottaa mitä annetaan. Korkeatasoinen ostaja= koiralle ja rodulle omistautuva ihminen, joka harrastaa tavoitteellisesti ja käy näyttelyissä, kilpailuissa ja kokeissa.
Ja vaikka miten korkeatasoisia ja tavoitteellisia oltaisiin, on nykypäivän koirat sekaisin. On adhd:ta ja eroahdistusta, ihan niin kuin ihmislapsillakin, vaikka miten omistaudutaan.
Ehkä 30 vuoden päästä osataan sanoa, mikä on ajassamme vikana.
Vierailija kirjoitti:
Melkoisia velhoja on näköjään koirankasvattajat, kun parin tapaamisen perusteella puolituntemattomista ihmisistä pystytään tekemään tarkkoja luonneanalyysejä ja vertaamaan niitä muutaman viikon ikäisten pentujen lopulliseen ja pysyvään luonteeseen. :D
Kyllä kun ihminen tulee vierailulle niin näkee miten osaa olla koirien/pentujen kanssa. Jo hänen esittämistä kysymyksistään paljastuu paljon. Osa varmaan huijaa miten aikoo koiraa hoitaa tai ei vaan tajua miten paljon koira tarvitsee aikaa tai vaivaa mutta nämäkin yleensä hyvä kasvattaja vaistoaa. Ja lapsiperhe joka tulee katsomaan pentua on eri kun eläkäläispari. Hyvä kasvattaja päättää vasta juuri ennen luovutusta mikä pentu kenelle ja väri ei ole se määräävä tekijä. 8viikon ikäisistä pennuista näkee jo luonteesta ja rakenteesta paljon, ei titenkään kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakki maksaa monta tonnia, totta helvetissä sen väri pitää saada valita.
Tarkoitat varmaan koira ?-_-
No eikö koiran turkkia voi värjäyttää ihmisen hiusten värjäämiseen käytettävillä aineilla sopivan väriseksi? Että vaikka koiran turkki olisi oikeasti ruskea, mutta että sen värjäisi vaikka kirkkaan violetiksi tai vaikka sateenkaaren väreillä?
Ei kai siinä muuten, mutta särähtää korvaan js antaa vaikutelman ettei se itse eläin niin kiinnosta eikä välttämättä ole ymmärretty, mitä eläimen pitäminen vaatii.
Otetaan elävä otus ainoastaan ulkonäön vuoksi ja sitten kun huomataan, että aiheuttaa työtä, hylätään koira. Siltä se kuulostaa, kun suoraan vetoat nimenomaan väriin.
Voithan kysyä pennuista etukäteen, käydä katsomassa monissakin paikoissa ja sitten kun sopiva yksilö löytyy, niin ilmoitat vain ihastuneesi juuri tähän pentuun ja haluat juuri sen! Älä puhu väristä mitään, puhu pennusta ja uudesta ystävästä. Mieti etukäteen, miten oikeasti aiot pitää hyvää huolta uudesta ystävästä, silloinkin kun ei huvittaisi lähteä väsyneenä räntäsateeseen lenkille. Kerro se. Ei pitäisi olla ongelmaa.
Kunhan nää eläinten väri valikoijat hyväksyvät sitten, sen että kumppanikin valitaan ihon värin perusteella...
Se, millä perusteella kasvattaja valitsee pennuille sopivat kodit (tai antaa ostajan esittää pentutoiveen tai jopa valita pentueesta sopivan pennun), riippuu tietysti rodusta. Esimerkiksi aktiivisilla harrastuskoiraroduilla tai vaativilla molossikoirilla luonne- ja käyttöominaisuudet painottuvat itsestään selvästi niin korkealle, että värin perään kyselevä ostajaehdokas ei välttämättä ole kovin korkealla pentujonossa, jos saa pentua asialliselta kasvattajalta ollenkaan. Ostaja ei kovin hyvin voi pentujen näitä ominaisuuksia arvioida, koska hän ei niiden kanssa vietä päivittäin aikaa. Luulisin, että tasaisilla seurakoiraroduilla voi väriäkin päästä valitsemaan, mutta se riippuu täysin kasvattajasta.
Itse suhtautuisin kyllä hieman karsaasti ostajakandidaattiin, jolle visuaalisuus on niin tärkeää, että väärän värinen pentu ei kelpaa. Kosmeettisen värivirheen perusteella karsimisen ymmärtäisin, jos kyseessä olisi näyttelyharrastaja tai jalostuskoiraa hakeva, muutoin silläkään ei pitäisi olla suurta merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ennen kuin kukaan ehtii valittamaan, miten luonne ratkaisee ja jos haluaa silmää miellyttävän koiran niin pitää ostaa lelukoira yms. niin alleviivaan vielä. Luonne ja terveys on tottakai etusijalla, mutta vahvasti visuaalisina ihmisinä meille on myös ulkonäöllä väliä. Olemme valmiita mielummin odottamaan pitkäänkin sopivan väristä tervettä pentua, kuin ottamaan "väärän" värisen terveen tai oikean värisen sairaan koiran.
-ap
Höpö höpö. Olet yksinkertaisesti turhamainen ihminen, joka ei ansaitse koiraa.
No ei niitä erinäköisiä ja värisiä koirarotuja olisi kehitetty tuhansia, jos ulkonäkö ei saisi olla kriteeri ja koiran "ansaitsevat" vain ne jotka ottavat sian säkissä kunhan pulssi löytyy. Ulkomaillakinhan pennut valitaan monesti puhtaasti ulkonäön perusteella, niin miksi suomessa rotukoirat pitäisi ottaa kiitollisina vastaan ulkonäöstä riippumatta. Koira ei kuitenkaan ole mikään kasvattajan lahjoitus tulevalle omistajalle, vaan siitä pennusta maksetaan tuhansia euroja.
Sinulla ei näköjään ole mitään hajua koirien ja koirarotujen historiasta. Täytyy vain toivoa, että kasvattaja ymmärtää olla myymättä sinulle.
Ulkomailla on myös eläinkodit täynnä sinne dumpattuja koiria kun ostajat eivät viitsineet tutustua eläinlajiin nimeltä koira, eivätkä sen käyttäytymiseen. Eikö mielestäsi kissaongelmassa ole Suomeen riittävästi ongelmaa?
Ei tarvita yhtään kodinvaihtajaa sen takia, että muutettiin nyt puutalosta tiilitaloon ja tuo koira ei nyt sovi pihamaalta otettuihin valokuviin kun on väärän värinen taustaan nähden.
Aloittajalla ei ollut kriteerinä sopiiko sohvan tai seinän väriin. Olen itsekin kasvattaja ja kyllä minullekin on väliä minkä ostan ja kasvattajalta olen saanut sen värisiä kun haluan , kun olen uusia koiria ostanut ja olen ostanut 3 eri maasta
Alue: Aihe vapaa
Jos kasvattajalla on hyviä pentuja, niin miksi hän haluaisi myydä ne johonkin muuhun kuin harrastavaan kotiin? Ei kasvattaminen ole mitään hyväntekeväisyyttä, hyvät kasvattajat kasvattaa lähinnä itselleen.