Eikö koiranpennun väriä saa valita?

Vierailija kirjoitti:

Kasvattajat arvioivat ja tarjoavat pentua sen mukaan tuleeko se pelkäksi lemmikiksi, käykö näyttelyissä vai kasvatukseen. Väritoiveen voi esittää muttei voi vaikuttaa, väriskaaloista ei tiedä millaisia niistä tulee ennenkuin syntyvät; ja jos haluttu väri on pennulla joka on näyttelyainesta, silloin kasvattaja tarjoaa sitä ensisijaisesti kotiin joka haluaa käyttää näyttelyissä. Ulkonäkö on tärkeä mutta kasvattajille prioriteetti on terveys, luonne ja että pentu pääsee hyvään kotiin.  

Kyllä kasvattajan prioriteetti on saada rahaa. Joo, että hänen pentunsa pärjäävät näyttelyissä —->>> koska se tietää hänelle lisää rahaa. Jos muusta ei olisi kysymys, totta mooses antaisi ostajalle sellaisen pennun, jonka ostaja haluaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ennen kuin kukaan ehtii valittamaan, miten luonne ratkaisee ja jos haluaa silmää miellyttävän koiran niin pitää ostaa lelukoira yms. niin  alleviivaan vielä. Luonne ja terveys on tottakai etusijalla, mutta vahvasti visuaalisina ihmisinä meille on myös ulkonäöllä väliä. Olemme valmiita mielummin odottamaan pitkäänkin sopivan väristä tervettä pentua, kuin ottamaan "väärän" värisen terveen tai oikean värisen sairaan koiran. 

-ap

Sinä oikeastaan vastaat itse omaan kysymykseesi heti tässä ekassa viestissäsi :)

Itse kasvattajana (saksanpaimen) valkkaan yhdessä pennun ostajaehdokkaiden kanssa pennun. Vahvaluonteinen, selkeästi sisarusta vahvemmat vietit omaava urospentu ei mene ensimmäiseksi eikä useamman koiran laumaan, vaikka ostaja miten haluaisi ja olisi väri mieleen, vaan luovutan sellaisen pennun aktiiviselle kokemusta omaavalle ostajaehdokkaalle ennemmin. 

Onko saksanpaimenkoiria muita värejä kuin mustaa ruskein merkein?

On niissä ainakin keltaisemman ruskeita ja punaruskeamman ruskeita, harmaita, pitkä- ja lyhytkarvaisia.  (kuka lie keksinyt noita värisääntöjä näyttelyihin ja miksi). Valkoiset ja mustat on eriytetty omiksi roduikseen.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä oli iso osa valinnassa väri ja kasvattajallekin asia oli tiedossa, mainittiin se yhtenä kriteerinä heti yhteydenottosähköpostissa, eikä siinä ollut ongelmaa.

Ymmärrätte sitten varmaan sen myös, miksei läskit ja rumat kelpaa kumppaneiksi seurustelumarkkinoilla. Loppuu se kitinä.

Ilkeys on ensimmäinen kriteeri joka karkottaa ehdokkaan seurustelumarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvattajat arvioivat ja tarjoavat pentua sen mukaan tuleeko se pelkäksi lemmikiksi, käykö näyttelyissä vai kasvatukseen. Väritoiveen voi esittää muttei voi vaikuttaa, väriskaaloista ei tiedä millaisia niistä tulee ennenkuin syntyvät; ja jos haluttu väri on pennulla joka on näyttelyainesta, silloin kasvattaja tarjoaa sitä ensisijaisesti kotiin joka haluaa käyttää näyttelyissä. Ulkonäkö on tärkeä mutta kasvattajille prioriteetti on terveys, luonne ja että pentu pääsee hyvään kotiin.  

Kyllä kasvattajan prioriteetti on saada rahaa. Joo, että hänen pentunsa pärjäävät näyttelyissä —->>> koska se tietää hänelle lisää rahaa. Jos muusta ei olisi kysymys, totta mooses antaisi ostajalle sellaisen pennun, jonka ostaja haluaa!

Ei vaan rahanahne myy valkkaamatta ostajia ja ottaa rahat sieltä mistä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankin jatkossakin sekarotuisia. Koirankasvattajat ovat niin omituinen ryhmä.

Sekarotuisia saa valita, mutta kannattaa muistaa, että ongelmat ovat samat. Varo pentutehtaita.

Tämän ketjun jälkeen pentutehtaat ei enää tunnu niin pahalta. Pentutehtaaksi väitetään jokaista, joka ei teettää koiralla pennut kuulumatta tarkoin rajattuun klaaniin. Jos naapurin Musti saa pennut, niin ihan varmasti ne on paremmin hoidettuja kuin tiettyjen kennelien koirat. Niillä ei näytä olevan arvoa kuin näyttelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole tiennyt, että jotkut valitsevat koiran värin perusteella. 

Niin, onhan se hassua! Kuka nyt valitsisi taulun tai vaatteen värin perusteella. Peräti kummallista!

Taulu tai vaate ei ole elävä ja tunteva olento, jota monet vielä kutsuvat perheen jäseneksi. Toki, sitten on ihan ymmärrettävää, että värin näkee tärkeänä kriteerinä, jos perheen jäsenen näkee yhtäläisenä vaatekaupan rekissä roikkuvaan takkiin.

Näköhavainnosta on kyse. Jokin väri meillyttää, jokin väri ei. Miksi tämä halutaan kieltää? Jos menet ostamaan vihreää takkia, mutta myyjä väen vänkään tuputtaa sinulle punaista, ostatko? Tuletko hyvälle mielelle väärn värisestä vaatteesta? Valitsetko puolison ulkonäön sen perusteella, miltä hän jonkun toisen ihmisen mielestä näyttää? Miksi koiran ulkonäkö ei saa miellyttää?

No, kun se koira ei ole edelleenkään takkiin verrattavissa saati sitten pelkkä näköhavainto. Tosin, en minä kumppaniakaan ulkönäön perusteella valinnut. Meitä on erilaisia ihmisiä, joillekin ulkonäkö on tärkeä ja meille toisille se on sisällön rinnalla sivuseikka.

Suomen lain (ja normaalin järjen) mukaan koira on takkiin verrattavaa omaisuutta. - No, otan osaa epämiellyttävän näköisen puolison johdosta! - Itse sain omiin sisäisiin ja ulkoisiin kriteereihini sopivan miehen.

Oho, meneepä tämä aihe sinulla tunteisiin :D

Ihmettelen vain, että miksi kaltaisesi ihminen, joka vertaa koiraa takkiin, haluaa edes sellaisen ottaa? Tämä jaksaa aina kummastuttaan, kun meille eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisille sitten soitellaan, kun on kyllästytty siihen käyttöesineeseen verrattavaan eläimeen.

Eikä tarvi pahoitella kumppanista. Tavatessamme oli syöpähoitojen kaljuunnuttama ja kuihduttama, mutta yllättävän komea mies kaiken tuon alta löytyi.

<3

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvattajat arvioivat ja tarjoavat pentua sen mukaan tuleeko se pelkäksi lemmikiksi, käykö näyttelyissä vai kasvatukseen. Väritoiveen voi esittää muttei voi vaikuttaa, väriskaaloista ei tiedä millaisia niistä tulee ennenkuin syntyvät; ja jos haluttu väri on pennulla joka on näyttelyainesta, silloin kasvattaja tarjoaa sitä ensisijaisesti kotiin joka haluaa käyttää näyttelyissä. Ulkonäkö on tärkeä mutta kasvattajille prioriteetti on terveys, luonne ja että pentu pääsee hyvään kotiin.  

Kyllä kasvattajan prioriteetti on saada rahaa. Joo, että hänen pentunsa pärjäävät näyttelyissä —->>> koska se tietää hänelle lisää rahaa. Jos muusta ei olisi kysymys, totta mooses antaisi ostajalle sellaisen pennun, jonka ostaja haluaa!

Ei vaan rahanahne myy valkkaamatta ostajia ja ottaa rahat sieltä mistä saa.

Karsii ostajat, jotka haluaa tietyn värisen koiran. Antaa parhaat pennut niille, jotka haluavat näyttelyyn. Tämä on mielestäsi ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole tiennyt, että jotkut valitsevat koiran värin perusteella. 

Niin, onhan se hassua! Kuka nyt valitsisi taulun tai vaatteen värin perusteella. Peräti kummallista!

Koira on elävä ja tunteva olento; yksilö.

Väärissä käsissä jopa vaarallinen.

Meille kasvattaja sanoi ettei anna ollenkaan koiraa koska kysyin onko pentua jolla on häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankin jatkossakin sekarotuisia. Koirankasvattajat ovat niin omituinen ryhmä.

Sekarotuisia saa valita, mutta kannattaa muistaa, että ongelmat ovat samat. Varo pentutehtaita.

Tämän ketjun jälkeen pentutehtaat ei enää tunnu niin pahalta. Pentutehtaaksi väitetään jokaista, joka ei teettää koiralla pennut kuulumatta tarkoin rajattuun klaaniin. Jos naapurin Musti saa pennut, niin ihan varmasti ne on paremmin hoidettuja kuin tiettyjen kennelien koirat. Niillä ei näytä olevan arvoa kuin näyttelyssä.

Mieti kommenttiasi sen jäleen kun saat sairaan pennun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole tiennyt, että jotkut valitsevat koiran värin perusteella. 

Niin, onhan se hassua! Kuka nyt valitsisi taulun tai vaatteen värin perusteella. Peräti kummallista!

Taulu tai vaate ei ole elävä ja tunteva olento, jota monet vielä kutsuvat perheen jäseneksi. Toki, sitten on ihan ymmärrettävää, että värin näkee tärkeänä kriteerinä, jos perheen jäsenen näkee yhtäläisenä vaatekaupan rekissä roikkuvaan takkiin.

Näköhavainnosta on kyse. Jokin väri meillyttää, jokin väri ei. Miksi tämä halutaan kieltää? Jos menet ostamaan vihreää takkia, mutta myyjä väen vänkään tuputtaa sinulle punaista, ostatko? Tuletko hyvälle mielelle väärn värisestä vaatteesta? Valitsetko puolison ulkonäön sen perusteella, miltä hän jonkun toisen ihmisen mielestä näyttää? Miksi koiran ulkonäkö ei saa miellyttää?

Aika moni mies tosiaan hyväksyttää kumppaninsa kavereillaan. Mikäli kaverit haukkuvat rumaksi, niin vaihtoon menee.

Vierailija kirjoitti:

Pinnallisilla ihmisillä pitää koirakin olla tietyn värinen. 

Ja tietyn rotuinen, ihan hullua. Jos on todella eläinrakas, niin ei lajittele koiria rodun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankin jatkossakin sekarotuisia. Koirankasvattajat ovat niin omituinen ryhmä.

Sekarotuisia saa valita, mutta kannattaa muistaa, että ongelmat ovat samat. Varo pentutehtaita.

Tämän ketjun jälkeen pentutehtaat ei enää tunnu niin pahalta. Pentutehtaaksi väitetään jokaista, joka ei teettää koiralla pennut kuulumatta tarkoin rajattuun klaaniin. Jos naapurin Musti saa pennut, niin ihan varmasti ne on paremmin hoidettuja kuin tiettyjen kennelien koirat. Niillä ei näytä olevan arvoa kuin näyttelyssä.

Mieti kommenttiasi sen jäleen kun saat sairaan pennun.

Riski on isompi pitkälle jalostettujen rotujen pennuilla. On rotuja, joilla terveysongelmat on pikemminkin ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiset ihmiset varmaan tilaisivat lapsensakin tietynnäköisinä, jos se olisi mahdollista.

😂 varmana olisin tilannut! Superkauniita, pitkiä ja tuuheatukkaisia, kiitos.

Parhaani tein tilausta sisään jätettäessä, lasteni isä on erittäin komea. Neljästä, jo aikuisesta lapsestamme kaksi on hyvin kauniita, yksi ok ja yksi - miten sen nyt muotoilisi- maatiaismallia. Ja luonnollisesti turha kysyä onko tällä ollut vaikutusta siihen, kuinka paljon ketäkin on rakastettu.

Tämän ketjun perusteella maatiaislapsirukkaasi on pidetty kellarissa ja sille on heitetty ruokaa silloin tällöin, että jaksaa siivota Tuhkimona. Häntä on katsottu halveksien ja kieroon, koska hänen ulkonäkönsä ei ole miellyttänyt. Häntä on myös yritetty myydä kodinvaihtajaksi, mutta muutkaan eivät ole niin rumaa lasta huolineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pinnallisilla ihmisillä pitää koirakin olla tietyn värinen. 

Ja tietyn rotuinen, ihan hullua. Jos on todella eläinrakas, niin ei lajittele koiria rodun mukaan.

No rotu on hieman eri asia kuin pelkkä väri. Totta kai rotu valitaan sopivuuden mukaan. Värille ei nyt ole mitään väliä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pinnallisilla ihmisillä pitää koirakin olla tietyn värinen. 

Ja tietyn rotuinen, ihan hullua. Jos on todella eläinrakas, niin ei lajittele koiria rodun mukaan.

Eläinrakas ihminen todellakin lajittelee rodun mukaan, eikä ota sitä cool dogo argentinoa, koska se nyt vaan on niin cool. Ulkonkö- ja värikeskeinen taas ottaa sen dogo argentinon ja taas meillä on uusi kulmakunnan kauhu hyökkäilemässä ihmisten ja muiden lemmikkien kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittujen rotujen kasvattajilla on joskus noussut hattuun tämä ostajien valikoiminen.

Mutta muutenkin minua on aina ihmetyttänyt, miksei värillä saisi olla väliä. Kasvattajat itse ovat usein kovimpia näyttelyharrastajia, ja pienenpienetkin ulkonäölliset rakennepoikkeavuudet kyllä noteerataan.

Tavis koiranpennun ostaja on valmis sietämään monenlaista pikkuvikaa, ei haittaa purentavirhe tai laskeutumattomat kivekset. Mutta auta armias jos toivoo tiettyä väriä.

Minulla on nyt neljäs koira ”meneillään”, nuori vielä. Mutta haaveilen että joskus vielä saisin skotlanninterrierin. Ja muut värit (valkea, brindle) eivät tule kyseeseen, ainoastaan musta. Enkä aio nöyristellä kasvattajia siinä asiassa.

No mut joskasvattaja ei myy sulle sitä mustaa? Varastatko sen?

Siis miten lapsellisia koirankasvattajat on tässä väriasiassa? Miksi itse tavoittelette kasvattaessa tiettyä väriä, kun asenne on tämä?

Miten vaikeaa on tajuta, että jos sopivaa terveys+luonne+väri yhdistelmää ei löydy, niin sitten joillekin ihmisille vaihtoehtona on ihan vaan olla ilman?

Vai onko kyse siitä, että teille itsellenne ei olisi?

Kasvattajan ja harrastajan maailma on erilainen. Sen takia kasvattaja haluaa tietää mitä aiot tehdä pennun kanssa. Jos kyseessä on harvinainen väri ja aiot ottaa sen seurakoiraksi ja steriloida sen, niin pystytkö yhtään ymmärtämään mikä vuosikymmenien työ siinä menee hukkaan? Se väri ehkä halutaan antaa sellaiselle, joka kenties itsekin alkaa kasvattaam harrastaa näyttelypuolta edes valioitumisen verran jne. Geenit ovat arvokkaita.

https://www.katiska.info/tieto/koira-turkki-iho/koirien-varigenetiikka/

Täällä jos viitsit vilaista vähän ja ymmärtäisit miksi väri ei ole vain sisustusasia.

Eli kärjistetysti hyväluonteisia ja hyvän näköisiä koiria saa vain aktiiviset koiraharrastajat ja muut voi tyytyä harrastajien ylijäämiin. Geenit on arvokkaita juu, mutta siksihän siitä pennusta maksetaan se hinta.

Jos tosiaan menee noin niin sit pitäis kyllä näkyä hinnassakin se, että on saanut pentueen "huonoimman" pennun.

Melko sisäsiittoiselle kuulostaa koiraharrastajien piirit jos kaikki on noin mustavalkoista. Rauhallisesti puhuvalle rauhallinen koira, urheiluvaatteissa pentuja katsovalle urheilullinen koira... Todellisuudessa pennut ja pentujen kodit on aika joustavia, eli hyvin monesti samalle ihmiselle käy todella monen luonteinen koira ja samalle koiralle monenluoneinen omistaja. Silti kasvattajat päättää diktaattorina kuka kuuluu mihinkin ja sit myhäillään miten oma kasvatustyö ja pentujen osoitukset on mennyt nappiin. 

Hyvä harrastuskoira ja hyväluonteinen on kaksi eri asiaa. Myös sohvaperuna voi olla hyväluonteinen. Kyse on energiatasoista. Laiskaa, hankalasti motivoitavaa yksilöä ei voi laittaa harrastuskotiin, eikä sähköjänistä sohvanlämmittäjäksi. Värin ei siksi tulisi painaa ostajankaan korissa paljoa. Toki jos haluaa juuri harvinaisen värin sohvaperunaominaisuuksilla, niin sitten sitä joutuu ehkä odottamaan.

Kasvatustyö ja onnistuneen pentueen aikaansaaminen on suuremman vaivan takana. Ei toki kaikilla takapihakasvattajilla - mutta he kyllä myyvät värin perusteella. Tämä työ on vaikea ymmärtää sellaisten pentua haluavien, jotka ei jaksa edes perehtyä ko yhdistelmään tai käydä tutustumassa kasvattajaan etukäteen.

Oikein mielelläni kävisin tutustumassa eri kasvattajien emo- ja isäkoiriin ja haastattelemassa kasvattajia, mutta kun koronan vuoksi ei kukaan ota vastaan. Kuinka nyt tutustua itselle uuteen rotuun? Näyttelyitäkään ei järjestetä eikä agilitykisoihin oteta yleisöä.

Meillä on käynyt nyt kesäpentuja ihmiset katsomassa paikanpäällä kun voidaan olla ulkotiloissa ja pitää turvavälit. Mulla on myös kennelini faceryhmä, johon pääsee jos on oikeasti pentueesta kiinnostunut. Sinne lataan videoita tai liveä. Sitten kun alkaa muodostua jotain hahmotelmaa, että mitkä perheet saa pennun, niin voidaan olla yhteyksissä esim teams palaverissa koko porukka tai miten nyt sovitaankaan.

Järjestetään myös eri porukoilla kävelytapaamisia johonkin ja niihin ovat olleet tervetulleita myös rotuun tutustujatkin.

Tällainen kasvattajan tyyli ei sovi meille. Ehkä kaikki tässä tapauksessa ovat ensimmäisen koiran hankkijoita, jotka luulevat, että näin pitää toimia. Olen onneksi saanut koirani puhelinkeskustelun perusteella eikä ole tarvinnut esittää videoesittelyä, cv:tä ja motivointikirjettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä ikävää nähdä, miten moni edelleen rinnastaa elävän olennon tuotteeseen. Jos jossakin maassa ihmiskauppa on laillista, onko silti moraalisesti oikein kohdella ihmistä tuotteena ja vedota "ostotapahtumaan" oikeuttaakseen toimintansa?

Mutta joo. Kyllähän jotkut kai adoptoivat lapsiakin välittäen ulkonäöstä, joten eihän tässä ole mitään yllättävää.

Oletko siis sitä mieltä, että myös esimerkiksi sekarotuiset, kahden rodun sekoitukset ovat täysin ok? Jos ainoastaan eläimen terveydellä ja luonteella on merkitystä niin tällöinhän mikä tahansa terve ja hyväluonteinen naaras voi tehdä pentuja minkä tahansa terveen ja hyväluonteisen uroksen kanssa.

Vaan ei. Ainakin kissojen suhteen on hyvin tarkasti määritelty mitkä väriyhdistelmät ovat sallittuja ihan silmien ja hännänpään väriä myöten eikä rotuja saa sekoittaa ulkonäöllisistä syistä, vaikka terveyden kannalta olisi parempi pitää geenipooli mahdollisimman laajana. Samalla nämä kasvattajat kuitenkin tuomitsevat sen jos ostaja haluaa tietyn värisen eläimen. Voisiko joku selittää mikä logiikka tässä on? 

Aika harva kasvattaja on ihan itse keksinyt näyttely- tai jalostussääntöjä. Nykyään moni kasvattaja on kyllä kehittämässä niitä. Rotukoirat ovat tuhansia vuosia vanha ilmiö ja sitä on sallittua kritioida. Yksittäisen kasvattajan vastuulle sitä on turha sysätä. Ap nyt kuitenkin on valitsemassa tietyn rodun tietynväristä koiraa. Siksi tässä yritetään avata rotukoirien jalostusmaailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Hankin jatkossakin sekarotuisia. Koirankasvattajat ovat niin omituinen ryhmä.

Omituisia pentujen kasvattajia varmaankin löytyy, mutta hyvin todennäköisesti vielä enemmän niitä omituisia koiran omistajia. Vastuuntuntoisille ja välittäville kasvattajille on tärkeintä, että heiltä lähtevät pennut saavat parhaan mahdollisen kodin.

On aivan sama, onko koira sekarotuinen (seropi) vai rotukoiria, jokaisella koiralla on oikeus olla hyvin kasvatettu ja hoidettu perheen/lauman jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ihmetyttää eniten se, että kasvattajat tuomitsevat pennun valitsemisen värin perusteella mutta näyttelyissä on ainakin kissoilla hyvin tarkat säädökset siitä mitkä värit ovat sallittuja milläkin rodulla. Jos ulkonäöllä ei saa olla mitään merkitystä niin miksi nämä kasvattajat sitten käyttävät lemmikkejään näyttelyissä, joissa se lemmikki arvostellaan nimenomaan ulkonäön perusteella? 

Kuten tuo yksi kirjoittaja jo mainitsi niin itsellenikin tulee mieleen, että kyse on jostain jumalakompleksista ja että halutaan vain hallita kaikkea. Voihan se kasvattaja kertoa minkä luonteinen mikäkin pentu on ja tämän jälkeen ostaja tekee päätöksen mikä pentu sopii itselle parhaiten vai sopiiko mikään - todella ylimielistä ajatella, että kasvattaja voisi tehdä tuon valinnan kun ostaja ei mukamas osaa itse valita itselleen sopivinta pentua.

Kyllä varmaan jos sanot että näyttelyissä käynti on intohimo ja toivot koiraa jota voisi viedä ehkä jopa ulkomaille näyttelyyn, niin takuulla saat olla kiinnostunut ulkonäöstä viimeistä piirtoa myöten. Jos kuitenkin haetaan sitä kivaa lenkkikaveria, niin silloin voi varmaan vähän tinkiä siitä ulkonäöstäkin.

Siis jos sanoo harrastavansa näyttelyitä niin saa  samaan hintaan valita pennun prikulleen omien mieltymyksiensä mukaan, mutta jos sanoo haluavansa "vain" lenkkikaverin, niin ei saa päättää edes pennun väriä tai on liian pinnallinen ja kiittämätön eikä ansaitse koko koiraa :D Vain koiraihmisten logiikka voi toimia noin.

Jalostuksen logiikka toimii noin. Se väri tarvitaan seuraavaan pennutukseen. Mikäli sinua ei pennutus kiinnosta, niin väri ei ole sinua varten. Sama koetuloksissa; käyttö/luonneominaisuudet tai näyttö, joka on osittain kytköksisssä käyttöpuolen meriitteihin. Kasvattaja tarvitsee rodusta riippuen ne käyttöpuolen tulokset jne. Mikäli sinua ei kiinnosta, niin se on voi voi. Ei ole pakko ottaa sitä väriä, eikä sitä rotuakaan, vaihda toiseen. Sielläkin toki voi tulla eteen lonkkakuvausta, selkäkuvausta tms. Tutkimukset ovat sitä varten, että päästään rotujen terveys- ja luonneongelmista eroon.