Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta ohjattua harrastusta on sopiva määrä alakouluikäiselle lapselle?
Vaimon kanssa tuli melkein riitaa siitä, mitä ja kuinka paljon lapsemme pitäisi käydä ohjatuissa harrastuksissa. Hän on sellaisesta maasta, jossa lasten toiminta on ohjattua ja säänneltyä pikkulapsesta saakka, koska heidän yhteiskuntansa on hyvin kilpailuhenkinen ja perheet jopa muuttavat sen mukaan että lapsi pääsisi haluttuun kouluun jo ensimmäisellä luokalla.
Lapsemme aloitti nyt 1. luokan ja hän jatkaa mieluista fyysistä harrastusta (ennen 1h/viikko) ja nyt tämä määrä on 2x 1,5h /viikko, eli määrä kolminkertaistuu viime talveen verrattuna. Hän haluaisi lapsemme vielä 1-2 muuhun ohjattuun toimintaan, mutta olen sitä vastaan, sillä en halua että lapsen elämä on pelkkää suorittamista ja oma leikki, kaverit ja muu elämä jäisivät näiden suoritusten ja koulun jalkoihin kokonaan. Lisäksi koulu on jo itsessään väsyttävää (3-5h/päivä) ja iltapäiväkerho siihen päälle. Eli lapsen päivä on jo nyt 7-8 tuntia/päivä kodin ulkopuolella ilman harrastuksiakin ohjatussa toiminnassa.
Ymmärrän syyn vaimoni mielipiteille, hän tulee sellaisesta kulttuurista joka on äärimmäisen kilpailuhenkinen. Meillä Suomessa (tai ainakin minulla) taas tärkeintä on lapsen onnellisuus ja hyvinvointi kokonaisuutena, ei mitattava suorittaminen 10 eri asiassa, jolla sitten loppuelämän suunta ratkaistaan. Hän taas ei ymmärrä minua ja syyttää etten halua lapsemme parasta ja että meillä elämä on vain sellaista epämääräistä oleilua. Itse en mittaa elämän laatua ulkoisilla meriiteillä niinkään, vaan sisäisellä hyvinvoinnilla ja siitä että itsellä on hyvä ja turvallinen olla. Sama tähtäin minulla on lapsen kanssa. Vaadin lapselta kyllä asioita, kuten lelujen siivoamista, läksyjen teko ennen kavereille menoa, hammaspesut, suihkut ja lautaset tiskikoneeseen ruokailun jälkeen, jne. Mutta hänen mukaansa olen liian löysä. Ennen koronaa kävimme yhdessä paljon mm. uimahalleissa ja leikkikenteillä. Nyt vähemmän, koska korona ja lapsi on alkanut isenäistymään ja viettää kavereiden kanssa paljon vapaa-aikaa.
Niinpä kysyn teiltä, AV palstalaiset, montako ohjattua harrastusta teilän alakouluikäisillä lapsilla on? Onko lapsen aika joka päivä kuinka ohjattua? Vaadinko lapselta liian vähän ja onko 2 ohjattu harrastusta (yht. 4h/arkiviikko, kolmena eri päivänä ma-pe akselilla) liikaa?
Kommentit (280)
Miksi ylipäätään on pakko harrastaa mitään? Toki jos lapsi itse aidosti haluaa, niin ok, mutta arvelen että suurin osa ei edes halua. Koulu vie tarpeeksi aikaa vapaa-ajalta läksyineen ja ajoissa nukkumaanmenemisineen, miksi vielä jotain ylimääräistä suorittamista? Missä vaiheessa lapsi on kavereiden kanssa, leikkii, rentoutuu ja ennen kaikkea missä vaiheessa on perheen kanssa? Meillä vietetään joka päivä yhteistä aikaa myös arkena, emme ehtisi kyllä mitään jos olisi jokaisella joku ulkopuolinen harrastus iltaisin. Uskon että paljon tärkeämpää viettää yhdessä aikaa kuin jossain harjoittelemassa spagaatteja tai lätkimässä kiekkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset saavat käydä harrastuksissa vaikka 7 kertaa viikossa. Kunhan syövät kunnolla, nukkuvat tarpeeksi ja ovat terveitä (fyysisesti hyväkuntoisia ja emotionaalisesti tasapainoisia).
Joku lapsi jaksaa treenata 14 tuntia viikossa (esim. telinevoimistelu) mutta joku toinen voi olla väsynyt (fyysisesti väsynyt ja henkisesti uupunut) vaikka treenaa vain 3 tuntia viikossa. Eri lapsilla on erilainen kyky sietää kuormitusta (koulunkäynti, harrastukset).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole kotoisin kiinasta tai muusta kilpailuhenkisestä kulttuurista, vaan ihan täältä suomesta.
Mun mielestä lapsella on hyvä olla liikuntaharrastus. Sen lisäksi uimakoulu on ihan välttämätön. Itse myös haluan et lapseni saavat mahdollisuuden oppia soittamaan jotain soitinta.
Mun mielestä näillä tulee ihan peruseväät elämään. Ei oo kyse mistään kilpailusta, huippuvalmentamisesta tms. vaan ihan normaalia elämää suomen olosuhteissa.
Jos lapsi ei olisi liikunnallinen, harkitsisin esim. partiota liikunnan tilalle, tai vastaavasti kuvataidekoulua musiikin tilalle jne.
Ja vaikka siis kirjoitin että "itse haluan" niin siinä on kyse mun motivaatio viedä lasta harrastukseen. Meillä lapset tykkää harrastuksistaan. Jos ei tykkää, niin en pakottaisi, mutta sitten rajoittaisin ruutuaikaa, että tulisi tehtyä muutakin kuin pelaamista.
Miksi ihmeessä uimakoulu olisi välttämätön? Eikös vanhemmat pysty opettamaan lapsen uimaan ihan hyvin. Peruskoulussa oli ainakin omina kouluaikoinani myös uinninopetusta liikuntatunneilla.
Peruskoulun vähäiset uimatunnit eivät todellakaan riitä edes alkeelliseen uimataitoon. Uimakoulussa ja jatkokursseilla meidän lapset sai paremman uimataidon kuin meillä vanhemmilla on. Käydään tietysti yhdessäkin uimassa.
Yhtä hyvin voisi kysyä, eikö vanhemmat voi opettaa lastaan pelaamaan jalkapalloa tai soittamaan soitinta. Mihin siinä harrastusta tarvitsee? Koulussakin oppii palaamaan liikuntatunneilla ja musiikin tunneilla.
Vanhempien on hankala muuttua jalkapallojoukkueeksi, minkä lisäksi harvalla vanhemmalla on hyvä soittotaito ja hyvä soitonopetustaito.
Uiminen on kuitenkin melko universaali taito Suomessa.
Enemmän vertaisin tuota siihen, että veisi lapsen syömäänopetteluharrastukseen, sen sijaan että opettaisi itse.
Uimataidottomuus on Suomessa erittäin yleistä. Jalkapalloa osaa kuka tahansa potkia, jolla on toimivat jalat. Missä on sanottu, että sitä palloa pitää potkia tietyssä joukkueessa? Pihalla voi laittaa pelin pystyyn kavereiden kanssa.
Missä pihalla ja kenen kaverien kanssa? Elätkö jossain tiina-kirjojen ja suurten ikäluokkien maailmassa?
Missä ihmeessä sinä elät jos teillä ei ole kotona pihaa eikä lapsellasi ole kavereita?
Harvemmin omakotitalojen pihalla muita lapsia on ilman sttä kutsutaan.
Ja kaikki ei asu jossain työläislähiössä jossa monilapsiset perheet kököttää 24/7 ilman virikkeitä odottamassa jos vaikla joku saa jostain littanan pallon.
Joo-o! Mikä estää kutsumasta niitä kavereita? Kyllä mekin asutaan omakotitalossa, mutta ei se ole este lapsen kaverisuhteille. Suosittelen teille muuttoa kerrostaloon jos kerran lapsenne joutuu muuten elämään ilman kavereita!
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi kävi ykkösluokalla partiossa 1h/vko. Nyt toisella luokalla aloittaa lisäksi yhden liikuntaharrastuksen 1h/vko.
Koen, että ollaan ihan riittävän "kunnianhimoinen" perhe.
t: juristi
Varmaan olis hyväks, jos olis esimerkiksi futistreenit Suutarilassa ja vaikka jotain muuta toisel puolel stadii. Vaik esimerkiks pokrausta jossai toisel mestal. Laajentus maailmankuva ja sais uusii frendei. Et ei pyöris aina samois nurkis. Oppis tsiigaan laajemmal vinkkelil. Ja itte sais kusiset kalsarit raahata himaan ja nyrkkipyykil pesasta kledjunsa. Varmaa joku 20 tuntii ohjattuu treenii vois tollasel ala-asteikäsel skidil olla sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.
Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Katselin tuossa autolla ajaessa kun suurta määrää lapsia pidettiin illalla kylmästi kentällä pelaamassa kaatosateessa ja kylmässä säässä... onko lastensuojeluilmoituksen paikka jo tällainen? siinä on aika monella vanhemmalla selittämistä sitten että kyllä lapset tykkäävät? tapahtuu varmaan useilla paikkakunnilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matrix_Purge kirjoitti:
Katselin tuossa autolla ajaessa kun suurta määrää lapsia pidettiin illalla kylmästi kentällä pelaamassa kaatosateessa ja kylmässä säässä... onko lastensuojeluilmoituksen paikka jo tällainen? siinä on aika monella vanhemmalla selittämistä sitten että kyllä lapset tykkäävät? tapahtuu varmaan useilla paikkakunnilla...
Mussä muka on kylmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän eskari-ikäinen käy tänä vuonna esibaletissa 1 iltana 1h/vko, uimakoulu 1 iltana 45min/vko ja luistelu 2x/vko 45+30min ja 45 min. Sama rytmi oli jo viskarinakin. Jaksaa ihan hyvin. Päiväkodissa ja eskarissa on klo9-15.30/16 pituista päivää.
Sanoisin, että kuunnelkaa lasta. Mitä hän haluaa ja mitä hän jaksaa.
Ekalla luokalla omalla lapsella oli harrastukset 3h viikko. Nyt halusi yhden harrastuksen lisää joten on 5h viikko. Jokainen on tunti kerrallaan eli viisi kertaa viikossa on harrastus. Nyt kuunnellaan tarkalla korvalla miten lapsi jaksaa ja vähennetään tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Vierailija kirjoitti:
Teette ihan sen mukaan mitä lapsi haluaa. Toisia ei harrastukset kiinnosta ja toiset tarvitsevat joka päivä jotakin. Vanhemman on turha pakottaa lasta mihinkään muottiin, johon lapsi ei luonnostaan sovi. Tulee vain itkua ja pahaa mieltä.
Minusta tuntuu,ettei lapsi välttämättä osaa arvioida voimavarojaan.Toinen vaara mielestäni piilee siinä,jos lapsi tottuu jokapäiväiseen ohjelmoituun tekemiseen,ettei hän osaa myöhemminkään rentoutua ja viihtyä itsekseen.On myös raskasta jos lasta joudutaan koko ajan viemään ja hakemaan harrastukseen,eihän siinä jää vanhemmille yhtään vapaa-aikaa iltaisin.Vanhempienkin pitää ehtiä rentoutua töiden jälkeen ja onhan kaikilla aina kotityötkin tehtävänä.
Ai kuviskerhoa pätevän opettajan johdolla harjoittelu vie ammattilaisuuteen?
Lasketaanpa. Ammattilaiseksi tulo vaatii 10 000 tuntia harjoittelua. Jos kuviskerho vie viikossa max. 1,5 tuntia, ja opetusta on max. 40 viikkoa vuodessa, menee ammattilaisuuden saavuttamiseen vaatimattomat 167 vuotta. Min.
Ja miten monen muun alan ammattilaiseksi ehtiikään myös oppia, koska kuten totesit, viikossa on peräti 168 tuntia!