Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta ohjattua harrastusta on sopiva määrä alakouluikäiselle lapselle?
Vaimon kanssa tuli melkein riitaa siitä, mitä ja kuinka paljon lapsemme pitäisi käydä ohjatuissa harrastuksissa. Hän on sellaisesta maasta, jossa lasten toiminta on ohjattua ja säänneltyä pikkulapsesta saakka, koska heidän yhteiskuntansa on hyvin kilpailuhenkinen ja perheet jopa muuttavat sen mukaan että lapsi pääsisi haluttuun kouluun jo ensimmäisellä luokalla.
Lapsemme aloitti nyt 1. luokan ja hän jatkaa mieluista fyysistä harrastusta (ennen 1h/viikko) ja nyt tämä määrä on 2x 1,5h /viikko, eli määrä kolminkertaistuu viime talveen verrattuna. Hän haluaisi lapsemme vielä 1-2 muuhun ohjattuun toimintaan, mutta olen sitä vastaan, sillä en halua että lapsen elämä on pelkkää suorittamista ja oma leikki, kaverit ja muu elämä jäisivät näiden suoritusten ja koulun jalkoihin kokonaan. Lisäksi koulu on jo itsessään väsyttävää (3-5h/päivä) ja iltapäiväkerho siihen päälle. Eli lapsen päivä on jo nyt 7-8 tuntia/päivä kodin ulkopuolella ilman harrastuksiakin ohjatussa toiminnassa.
Ymmärrän syyn vaimoni mielipiteille, hän tulee sellaisesta kulttuurista joka on äärimmäisen kilpailuhenkinen. Meillä Suomessa (tai ainakin minulla) taas tärkeintä on lapsen onnellisuus ja hyvinvointi kokonaisuutena, ei mitattava suorittaminen 10 eri asiassa, jolla sitten loppuelämän suunta ratkaistaan. Hän taas ei ymmärrä minua ja syyttää etten halua lapsemme parasta ja että meillä elämä on vain sellaista epämääräistä oleilua. Itse en mittaa elämän laatua ulkoisilla meriiteillä niinkään, vaan sisäisellä hyvinvoinnilla ja siitä että itsellä on hyvä ja turvallinen olla. Sama tähtäin minulla on lapsen kanssa. Vaadin lapselta kyllä asioita, kuten lelujen siivoamista, läksyjen teko ennen kavereille menoa, hammaspesut, suihkut ja lautaset tiskikoneeseen ruokailun jälkeen, jne. Mutta hänen mukaansa olen liian löysä. Ennen koronaa kävimme yhdessä paljon mm. uimahalleissa ja leikkikenteillä. Nyt vähemmän, koska korona ja lapsi on alkanut isenäistymään ja viettää kavereiden kanssa paljon vapaa-aikaa.
Niinpä kysyn teiltä, AV palstalaiset, montako ohjattua harrastusta teilän alakouluikäisillä lapsilla on? Onko lapsen aika joka päivä kuinka ohjattua? Vaadinko lapselta liian vähän ja onko 2 ohjattu harrastusta (yht. 4h/arkiviikko, kolmena eri päivänä ma-pe akselilla) liikaa?
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
”Öyhennetty” tässä onkin jo aika monen sivun verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
Ekologisesti aivan kestämätön tuo ajatus, että lapsi pitää viedä harrastukseen autolla kimppakyytien ja ajan säästämisen takia, jos harrastus muuten on kävely- tai pyöräilyetäisyydellä.
Voidaan sitten vielä ihmetellä, miksi nämä ”harrastavat lapset” ovat rapakunnossa. Pahimmillaan iskä odottaa pikku urheilijaa koulun pihassa moottori käynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä ainakaan mihinkään kimppakyyteihin suostuisi, tulee helposti 50km ylimääräistä ajoa kun vie niitä kavereita, kaikki asuu eri suunnissa. Ja mulla alkaa työt klo 17.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
No suoraan sanottuna ei. Olen pahoillani ettet saanut olla avuksi. Mutta edelleen lapsellamme on nämä kaksi harrastusta. Jos menee liian vaikeaksi, jätämme toisen harrastuksen pois joululta. Mutta ei, emme muuta, emme vaihda ammattia, meille ei tule au pairia eikä toista autoa.
Kiitos kaikille neuvokkaille, nyt ryhdyn harrastamaan lasteni kanssa.
Jos täällä vielä viriää keskustelua siitä, mistä itse halusin keskustella, eli 1-2 harrastuksen viikkotuntimäärästä, tavoitteellisuudesta ja sitovuudesta, joka ainakin itselleni oli yllätys pikkukoululaisen kohdalla, voin myöhemmin osallistua ja kertoa lisää omia kokemuksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
No suoraan sanottuna ei. Olen pahoillani ettet saanut olla avuksi. Mutta edelleen lapsellamme on nämä kaksi harrastusta. Jos menee liian vaikeaksi, jätämme toisen harrastuksen pois joululta. Mutta ei, emme muuta, emme vaihda ammattia, meille ei tule au pairia eikä toista autoa.
Kiitos kaikille neuvokkaille, nyt ryhdyn harrastamaan lasteni kanssa.
Jos täällä vielä viriää keskustelua siitä, mistä itse halusin keskustella, eli 1-2 harrastuksen viikkotuntimäärästä, tavoitteellisuudesta ja sitovuudesta, joka ainakin itselleni oli yllätys pikkukoululaisen kohdalla, voin myöhemmin osallistua ja kertoa lisää omia kokemuksiani.
Eli te olette hankkineet liian monta lasta rahoihinne nähden, olette laiskoja ettekä osaa organisoida. Ettekä ottaneet mistään selvää ennen kuin tehtailitte lapset.
Ei liity yleiseen keskusteluun mitenkään.
Ei sitä suoraan voi sanoa. Minun esikoisellani oli vain yksi liikuntaharrastus viikossa, eikä hän olisi enempää jaksanutkaan, koska siihen aikaan oli iltapäiväkerhossa joka päivä neljään tai puoli viiteen. Meidän työt määritteli sen, että tarvitsi olla niin paljon ip:ssa. Hänellä oli vapaa-ajalla kavereita kodin lähellä.
Keskimmäinen lapsi kävi tuossa iässä kerran viikossa tanssissa ja kerran viikossa partiossa. Ja silloin tällöin talutusratsastuksessa. Hänelläkin oli pari kaveria lähellä, mutta ovat nyt muuttaneet pois, eikä ole enää spontaaneja kohtaamisia.
Tämä nuorin taas on nyt 3. luokalla ja oli jo ekaluokalla harrastukset 4 iltana viikossa. Esim. soittoharrastuksessa se vaan menee niin, että on soittotunnit ja teoriaopetusta ja ne voi sattua samalle tai eri illalle. Harrastukset ovat tuoneet sisältöä elämään. Tällä nuorimmalla ei ole yhtään kaveria parin kilometrin säteellä. Isompia lapsia ja nuoria sekä runsaasti aikuisia pariskuntia ja eläkeläisiä asuu tällä alueella nyt. Ekaluokalla hänet haettiin usein kotiin jo koulun jälkeen ja koulupäivät oli lyhyitä. Iltapäiväkerhoa tarvittiin harvoin ja kevättalvella se irtisanottiin. Teen nykyisin vuorotyötä, minkä takia minulle on ollut tärkeää saada viettää aikaa etenkin nuorimmaisen kanssa aamulla ja koulun jälkeen hetki, jos sattuu iltavuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
No suoraan sanottuna ei. Olen pahoillani ettet saanut olla avuksi. Mutta edelleen lapsellamme on nämä kaksi harrastusta. Jos menee liian vaikeaksi, jätämme toisen harrastuksen pois joululta. Mutta ei, emme muuta, emme vaihda ammattia, meille ei tule au pairia eikä toista autoa.
Kiitos kaikille neuvokkaille, nyt ryhdyn harrastamaan lasteni kanssa.
Jos täällä vielä viriää keskustelua siitä, mistä itse halusin keskustella, eli 1-2 harrastuksen viikkotuntimäärästä, tavoitteellisuudesta ja sitovuudesta, joka ainakin itselleni oli yllätys pikkukoululaisen kohdalla, voin myöhemmin osallistua ja kertoa lisää omia kokemuksiani.
Eli te olette hankkineet liian monta lasta rahoihinne nähden, olette laiskoja ettekä osaa organisoida. Ettekä ottaneet mistään selvää ennen kuin tehtailitte lapset.
Ei liity yleiseen keskusteluun mitenkään.
Ota jo ne lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
No suoraan sanottuna ei. Olen pahoillani ettet saanut olla avuksi. Mutta edelleen lapsellamme on nämä kaksi harrastusta. Jos menee liian vaikeaksi, jätämme toisen harrastuksen pois joululta. Mutta ei, emme muuta, emme vaihda ammattia, meille ei tule au pairia eikä toista autoa.
Kiitos kaikille neuvokkaille, nyt ryhdyn harrastamaan lasteni kanssa.
Jos täällä vielä viriää keskustelua siitä, mistä itse halusin keskustella, eli 1-2 harrastuksen viikkotuntimäärästä, tavoitteellisuudesta ja sitovuudesta, joka ainakin itselleni oli yllätys pikkukoululaisen kohdalla, voin myöhemmin osallistua ja kertoa lisää omia kokemuksiani.
Sen toisen vanhemman tarjoaman kimppakyydin voi korvata myös esim tarjoamalla kesähoitoa tai esim viikonloppuapua. Niinkin olen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stray kids uh kirjoitti:
En ole vanhempi, enkä tule koskaan olemaan, koska en halua lapsia.
Mielestäni 1-2 (1-2.5h/ viikko) ohjattua harrastusta on riittävä lapselle. Itselläni on aina ollut vähintään yksi ohjattu harrastus ja joskus oli kolmekin yhtä aikaa. Kokemuksen perusteella voin sanoa että kolme on jo liikaa.
Mielestäni yksi sellainen "oikea" harrastus (kuten: jääkiekko, jalkapallo, voimistelu jne...) on hyvä ja sitten jos haluaa esimerkiksi jokin kerho, jossa pidetään hauskaa ja ei tule fyysistä rasitusta enempää.
Lasten kasvaessa on erittäin hyvä miettiä heidän jaksamistaan koulun suhteen ja luultavasti teini iässä ei mitkään kerhot kiinnostele mutta esim. se oikea ohjattu liikunta harrastus on heille tärkeä.
Niin kuin sanoin alussa, että en halua lapsia, mutta tämä on oma näkemykseni ohjatuiden harrastusten määrästä.Voi kun pystyisikin harrastamaan niin, että 1-2 harrastukseen menisi 1-2,5 h viikossa.
Lapseni on saanut valita hänelle mieleiset kaksi harrastusta (soitin ja joukkueurheilu). No niin. Soittotunti, teoria ja orkesteri on jo yhteensä 2 h 45 min viikossa. Treenit ovat 2 x 75 min. Siinä menee jo viisi tuntia rikki, ja lisäksi joka toinen viikko pelejä ja satunnaisemmin esiintymisiä. Lapsi on 8 v.
Lapsella on myös kaksi sisarusta. Jotkut ihannoivat elämäntapaa, jossa pikkusisarukset viedään jo vauvakaukalossa kentän laidalle, mutta minä kyllä paljon mieluummin olisin kotona ja auttaisin toista lastani, joka taas tykkää piirtää ja kirjoittaa.
Onko lapset isättömiä?
Eikä siellä joukkueessa ole ketään muita? Niin että kimppakyydit onnistuisi?
Mukavaa, että olet noin ratkaisukeskeinen.
Kyllä, lapsilla on isä. Mutta siitä huolimatta pitää pikkusisarusta välillä riepottaa isompien harrastuksissa siihen aikaan illasta, kun hänen kuuluisi levätä ja rauhoittua.
Mitä taas kimppakyyteihin tulee, harrastukset ovat sen verran lähellä ettei sinne ole mitään järkeä suhata autolla, mutta kuitenkin niin kaukana ettei 8-vuotias voi turvallisesti pyöräillä.
Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi noin pienten harrastukset vievät noin paljon aikaa.
Miksi? Eikö niitä lapsia voi jakaa?
Ja jos harrastus on lähellä, miksei vaan mene kotiin välissä?
Ja miten se läheinen sijainti muka estää kimppakyydin???
Tässä esimerkkipäivä, jollainen toistuu meillä noin kerran viikossa. Meillä aikuisilla päättyvät työt klo 17. Toinen aikuisista hakee kuopuksen päiväkodista, toinen lähtee viemään 8-vuotiasta harrastukseen. Nuorimmainen pitäisi saada sänkyyn klo 19.30. Ja ai niin, se päivällinenkin pitäisi syödä. Myös sillä lapsella, jota tässä ei ole mainittu, on ohjattu harrastus. Hänen harrastuspäivinään 3v on pakko ottaa mukaan, mikä ei tosiaankaan ole reilua pitkän päiväkotipäivän jälkeen.
Ajattelitko, että meillä on perheessä kolmas vanhempi, joka ei osallistu arkeen? Mihin väliin ajattelit, että huolehtisimme vielä toistenkin lapsista? Se kimppakyyti kun sattuu olemaan vastavuoroista.
Teillä on molemmilla oikeus lyhennettyyn työpäivään.
Ja kimppakyyti auttaa just siinä että saadaan se kolmas vanhempi.
Eikä teillä muutenkaan ole hätää jos kerran harrastukset on läjellä.
Ne lapset voi myös harrastaa samaa eli se kolmevuotias ja se toinen päiväkoti-ikäinen voi harrastaa yhdessä.
Ja se kimppakyyti tarkoittaa just sitä että siinä kimpassa liikkuu useampi lapsi. Ei se tarkoita että vierasta lasta kyydittäisiin erikseen😂💪😂
Lyhennetty työaika on jo käytössä, mutta ei sitäkään voi mielensä mukaan lyhennellä. Niinä päivinä kun töitä on viiteen, niitä on viiteen.
Todellakaan ei ole jalan/pyörällä toimivia kimppoja täällä päin, eikä kyllä lapsiakaan jotka kulkisivat juuri samoja reittejä.
Kolmevuotias on perheen ainoa päiväkoti-ikäinen. Hän ei todellakaan voi mennä 8-vuotiaiden jalkapallojoukkueeseen, hän ei harrasta mitään eikä hänen edes tarvitse harrastaa mitään. Älä nyt helkutti ala meille enää lisää harrastuksia järjestää, vaikka oletkin kova järjestelemään!
Kannattaisiko sun relata vähän ja miettiä mikä nyt oikeasti onkaan stressin syy? Juurihan sanoit että hyvä kun 3v ei mitään harrasta, eikä tosiaan tarttekaan harrastaa, niin eihän teidän sitä minnekään omaan juttuun tartte kuskata. Jos niiden kahden muun on pakko harrastaa jotain niin sit se 3v on vaan mukana jos ette keksi muuta tapaa. Eihän niillä muillakaan kahdella nyt sentään jokaiselle illalle harrastusta ole eli ei se 3v siitä pilalle mene jos parina iltana viikossa ei pääse sänkyyn tasan 19.30. Sanoisin että itse luot nyt ongelmia itsellenne ihan turhaan, relaa välillä.
Olisi hirveän paljon helpompi relata, jos saisi pitää 3v:n kotona kainalossa ja lukea tälle kirjaa. Toki selviydymme ja sinnittelemme ja kassissa on aina kirjoja. Ja lapset tietysti kasvavat ja itsenäistyvät koko ajan.
Jostakin syystä haluat puhua minusta ja minun stressistäni, etkä itse asiastani, eli siitä, että 8-vuotiaan kaksi harrastusta ei vie viikossa kahta tuntia kuten täällä on väitetty, vaan meillä 5-6 tuntia. Nämä ovat lapsen itse valitsemat harrastukset, eikä niitä oikein voi kevyemmin tässä kaupungissa toteuttaa. Puhuttaisiinko välillä systeemistä eikä minusta?
Miten ihmeessä sinä saat arjen normaalista asiasta noin käsittämättömän vaikeaa!?
Keskustelen mielelläni asiasta lisää sitten kun kykenet sanomaan jotakin itse aiheesta eikä henkilöstäni.
Miksei sinulle kelpaa kimppakyyti ratkaisuksi?
Itse en tiedä yhtään vanhempaa joka ei niitä lasten harrastuksissa hyödyntäisi.
Itse olen yhdistellyt kyytejä eri harrastuksiin vuosikaudet. Nytkin otan koululta kello 15 kyytiin omani ja kaverinsa, heitäm harrastukseen kotimatkallani ja kaverin isä tuo meidän lapsen kotiin hakiessaan omansa 17.30.
Mikä tässä on juuri teille täysin mahdotonta?
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.
Miksei sinulla ple autoa ja mikset voi nähdä itseäsi sinä vanhempana joka hakee kello 17.30?
Ja mikset sinä voi öyhentää työpäivää?
Autoa tarvitsee lasten toinen vanhempi, katsos kun perheessä on kaksi vanhempaa, ja se päiväkoti-ikäinen pitää hakea hoidosta juuri samaan aikaan.
Olen jo lyhentänyt työviikkoa, mutta valitettavasti jos työvuoro päättyy klo 17, se päättyy kello 17. Iltavuoroni taas päättyy klo 22, haluatko ehkä jutella niistäkin tilanteista?
Se toinen vanhempi ei voi lyhentää työpäiväänsä, kulkea bussilla tai se 17.30 loppuva yhden lapsen harrastus ei tietenkään voi olla heidän reitillään?
Ei. Kaikki pitää olla hankalaa ja ylitsepääsemätöntä.
No suoraan sanottuna ei. Olen pahoillani ettet saanut olla avuksi. Mutta edelleen lapsellamme on nämä kaksi harrastusta. Jos menee liian vaikeaksi, jätämme toisen harrastuksen pois joululta. Mutta ei, emme muuta, emme vaihda ammattia, meille ei tule au pairia eikä toista autoa.
Kiitos kaikille neuvokkaille, nyt ryhdyn harrastamaan lasteni kanssa.
Jos täällä vielä viriää keskustelua siitä, mistä itse halusin keskustella, eli 1-2 harrastuksen viikkotuntimäärästä, tavoitteellisuudesta ja sitovuudesta, joka ainakin itselleni oli yllätys pikkukoululaisen kohdalla, voin myöhemmin osallistua ja kertoa lisää omia kokemuksiani.
Sen toisen vanhemman tarjoaman kimppakyydin voi korvata myös esim tarjoamalla kesähoitoa tai esim viikonloppuapua. Niinkin olen tehnyt.
Mun äiti kyyti kaveriani. Korvaukseksi hän sai kaikki kaverin pieneksi jääneet vaatteet pikkusiskolleni ja minä pääsin kaverin perheen mökille Saimaalle kesäisin.
Ei saa olla liikaa harrastuksia, jos on pitkät päivät. Meillä on lapset 2. ja 4. luokalla ja näillä on nyt useampi harrastus viikossa.
Onhan se iipee tavallaan harrastus ekaluokkalaiselle ja eikös siellä liikuta ulkona ja askarrella. Meidän lasten iipee on ollut tosi tylsä siinä mielessä, että on valtavan iso ryhmä. Kysytään monta kertaa vuodessa, mitä tekemistä lapset toivoisivat ja sitten ne järjestetään perjantaisin, koska silloin on vähemmän lapsia. Olipa ankeaa kerrankin viime keväänä etsiä, mistä oman lapsensa tavoittaa klo 15 perjantaina, kun olivat lähteneet hevosia katsomaan (aidan takaa). Olisivat nyt edes sopineet, että saavat käydä rapsuttamassa, mutta ei, koska vakuutukset ei kata, jos sattuu jotain.
Samoin luistelut. Iipeen vieressä oleva jää oli kuulemma niin varattu (koulujen liikkatunneille kaiketi), että iipee kävi minun kuopuksen kanssa kaukana hiekkakentän päälle jäädytetyllä jäällä, joka suoraan sanottuna ei ole mikään hyvä ollut koskaan. Kun minä lahjoitin kotoa valtavan kasan hamahelmiä heille, tulikin ongelma, että niitä putoilee lapsilta lattioille ja siivoojat olivat valittaneet, ettei kuulu heidän työhönsä siivota niitä ja ne on muka turvallisuusriski, kun voi liukastua, jos helmiä jää kengän alle. Suoraan sanottuna loukkaannuin siitä aika tavalla, että palauttivat helmet. Eihän eskarissakaan ollut mitään ongelmaa hama-helmien käytön suhteen, joten epäilin, että siivoojilla ja iipeen tädeillä taisi olla keskenään jotain konfliktia.
Mutta kaikkiallahan ei ole niin isot iipee-ryhmät ja olen omilta ystäviltäni kuullut, että voi olla hyvinkin harrastuksellista toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei saa olla liikaa harrastuksia, jos on pitkät päivät. Meillä on lapset 2. ja 4. luokalla ja näillä on nyt useampi harrastus viikossa.
Onhan se iipee tavallaan harrastus ekaluokkalaiselle ja eikös siellä liikuta ulkona ja askarrella. Meidän lasten iipee on ollut tosi tylsä siinä mielessä, että on valtavan iso ryhmä. Kysytään monta kertaa vuodessa, mitä tekemistä lapset toivoisivat ja sitten ne järjestetään perjantaisin, koska silloin on vähemmän lapsia. Olipa ankeaa kerrankin viime keväänä etsiä, mistä oman lapsensa tavoittaa klo 15 perjantaina, kun olivat lähteneet hevosia katsomaan (aidan takaa). Olisivat nyt edes sopineet, että saavat käydä rapsuttamassa, mutta ei, koska vakuutukset ei kata, jos sattuu jotain.
Samoin luistelut. Iipeen vieressä oleva jää oli kuulemma niin varattu (koulujen liikkatunneille kaiketi), että iipee kävi minun kuopuksen kanssa kaukana hiekkakentän päälle jäädytetyllä jäällä, joka suoraan sanottuna ei ole mikään hyvä ollut koskaan. Kun minä lahjoitin kotoa valtavan kasan hamahelmiä heille, tulikin ongelma, että niitä putoilee lapsilta lattioille ja siivoojat olivat valittaneet, ettei kuulu heidän työhönsä siivota niitä ja ne on muka turvallisuusriski, kun voi liukastua, jos helmiä jää kengän alle. Suoraan sanottuna loukkaannuin siitä aika tavalla, että palauttivat helmet. Eihän eskarissakaan ollut mitään ongelmaa hama-helmien käytön suhteen, joten epäilin, että siivoojilla ja iipeen tädeillä taisi olla keskenään jotain konfliktia.
Mutta kaikkiallahan ei ole niin isot iipee-ryhmät ja olen omilta ystäviltäni kuullut, että voi olla hyvinkin harrastuksellista toimintaa.
Eskarin ja iltiksen lapsi/aikuinen-suhde on ihan erilainen.
Iltiksessä voi olla kahdella aikuisella 40 lasta.
Ja iltiksessähäm odotetaan omatoimisuutta. Se ei ole millääm tasolla sama asia kuin eskari.
Jos harrastus ei ole lapselle mieluisa, yksikin on liikaa. Jos sen sijaan harrastus on lapselle tosi tärkeää, ei haittaa, vaikka harrastaisi päivittäin.
Urheiluharrastusten määrä ei voi olla liian suuri, koska palautuakin täytyy. Joukkuelajeihin täytyy myös sitoutua, eikä treeneistä jäädä pois toisen harrastuksen takia. Jonkin aikaa voi pelata sekä jääkiekkoa että jalkapalloa, mutta jossain vaiheessa on valittava vain toinen.
Soittoläksyjä soitetaan päivittäin, vaikka olisi vain yksi instrumentti ja kerran viikossa soittotunti.
Jos harrastaa lukemista, musiikkia ja askartelua, on hyvä lisätä mukaan vielä joku liikunnallinen laji neljänneksi, mutta jos on 2 urheilulajia, joita treenaa tavoitteellisesti, ei kannata sitoutua mihinkään muuhun enää.
Ajattelin jo lapsena, kuinka typerää ja ankeaa oli kiirehtiä iltaisin johonkin paikkaan, jossa sitten suoritettiin tunti jotain harrastetta ja sitten taas kiireesti kotiin. Kokeilin vaikka mitä maksullisia harrastuksia, mutta mistään en pitänyt ja tuntui jotenkin typerältä käydä niissä. Omat lapseni ovat samanlaisia, eivätkä halua harrastaa mitään pakollista. Harrastamme perheen kanssa yhdessä erilaisia asioita, mutta emme mitään typerää joukkueurheilua tai tylsiä soittotunteja, ei vaan ole meidän juttu. Elämä on helppoa ja mukavaa kaikilla, kenenkään ei tarvitse notkua vesisateessa kentän reunalla, leipoa buffetteihin mitään tai hengailla jossain hallilla ja miettiä että olisi parempaakin tekemistä.
Se on ihan lapsesta kiinni, montako on sopivasti. Omat harrasti 3-4 h/vko + soittoläksyt päälle. Sitten tunnen erään nuoren joka taisi harrastaa alakouluiässä toistakymmentä tuntia viikossa. Kaikista niistä on tullut ihan fiksuja nuoria.
Luulenpa että aivan yhtä mahdotonta tuo olisi sinullekin, jos työpäiväsi päättyisi klo 17 eikä sinulla olisi autoa käytettävissäsi.