Minkä ikäinen olet kun lapsesi täyttää 18v?
Ja miltä se ajatus tuntuu?
Itse olen 41v kun esikoinen täyttää 18, ja 43v kun kuopus täyttää.
Esikoinen on nyt 9v, eli tavallaan puolivälissä ollaan ja kai siksi minulla alkanut pyörimään mielessä se että nämä oikeasti muuttaa jossain kohtaa pois tästä (toki ei välttämättä vielä 18-vuotiaana). Välillä se ajatus kauhistuttaa ja haluan vain koittaa nauttia kaikesta. Välillä taas oikein unelmoin mitä kaikkea sit teen kun olen vastuussa vain itsestäni ja asun yksin (ellei sit joku mies tartu matkaan jossain kohtaa).
Kommentit (245)
35, kun esikoinen täyttää ja 38, kun kuopus täyttää.
Haluttiin tehdä lapset nuorena, joten olen kyllä oikein tyytyväinen näihin ikiin.
Olin 38 kun esikoinen täytti ja kuopuksen täyttäessä olen 53
45. Tosin haluaisin toisenkin lapsen jossain vaiheessa niin mahdollisen toisen lapsen täysi-ikäistytyttyä olisin varmaan ainakin viisikymppinen.
Esikoinen on nyt 19v ja itse täytän pian 45v. Keskimmäisen täyttäessä 18v olen 46v. ja esikoisen täyttäessä 18v olen jo 52v. Aika on kulunut nopeaa ja tuntuu, että siitäkään ei ole kauan, kun esikoinen oli pieni poika. Aika on kulunut (liina) nopeasti :,) Mutta nautin myös tästä ajasta, on ollut hienoa saada seurata lasten kehitystä vierestä ja millaisia persoonia heistä on tullut. Nykyään käymme hyviä keskusteluita aiheesta kuin aiheesta. Jokaisessa ikäkaudessa on ollut hienot puolensa. Osaan toisaalta myös nauttia tästäkin vaiheesta, että on taas jo vähän omaa aikaa omille jutuille myös.
Nykypäivän mummoäidit… hoh hoh..
Täytti juuri kesällä lapsi 18, olen 49v.
Vierailija kirjoitti:
https://www.parents.com/health/parents-news-now/daughters-of-older-moms…
Tutkimus. 30+ äitien tyttärille kohonnut riski sairastua masennukseen aikuisiällä.
"This study suggests that older maternal age is associated with symptoms of depression, anxiety, and stress in young adult females."
"It may be that a 30-or-more-year age difference between mother and daughter leads to a significant difference in the value systems that may cause tensions in the relationship, leading to stress, worry, and sadness in the child, particularly during the transition to young adulthood."
Onhan nämä tutkimukset aika ikäviä. Minäkin saanut lapsen tuon ikäisenä. Nämä nyt vaan ovat asioita joissa nykyaika ja optimaalinen ikä saada lapsia biologisesti, eivät korreloi. Riskit täytyy tiedostaa eikä painaa päätä pensaaseen.
Jo 35 vuotias on lääketieteelle ns.geriatrinen äiti. Vaikka kuinka haluttaisiin että 40 olisi uusi 20, lasten saamisessa se ei sitä ole.
Ne ystävät jotka saaneet päälle 20v lapsensa, ei mitään eroa kanssani, vaikka osa jäi kotiäideiksi jopa 10v, koulutukset ovat hankkineet ja työuraa jäljellä monta kymmentä vuotta, eiköhän se riitä.
Onhan se eri juttu jäädä työelämästä 30-40 vuotiaana pois vaikkapa kotiäidiksi. Ei se vaan enää onnistu samalla tavalla.
Saati mahdollinen isovanhemmuus ja oma terveys. Mikä kellekin tärkeintä elämässä. Minua ei koskaan ole "bailaaminen" tai "meneminen" kiinnostanut.
Keskenmenoja tuli kaksi kun oli plus 40 v.
Lapsen kanssa pystynyt tekemään aivan kaikkea mitä on halunnutkin.
Eli elämä on valintoja.
Muutenkin: Lapsia saadaan, lapsia ei tehdä.
N50
Metrin mittanen luento ja linkki päälle, mutta kysymykseen et saanut vastattua.
Miten tämä edes liittyy aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
46, 50, 54, 58
58 😳
Otan osaa.
Olen pahoillani, että olet älyllisesti noin rajoittunut.
Äitini oli 60, kun täytin 18. Nyt hän on 78, eikä tosiaan mikään dementioitunut tutiseva vanhus.
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän mummoäidit… hoh hoh..
Me mummo äidit emme mieti miten lapsi saadaan syömään. Miten saataisiin hampaat pestyä 9kk ikäiseltä vauvalta. Emme mieti voiko 5kk ikäistä lasta jättää lattialle 2 tunniksi. Mitähän vielä muistan lukeneeni uusavuttomien vanhempien jopa väkisin toiminnoista ko. asioissa.
T. 50 v. Mummo, jonka nuorimmaisen oman lapsen täyttäessä 18v olen 54v.
Tämäpäs meni oudoksi keskusteluksi. On totta, että tutkimustenkin mukaan 30-vuotiaana vanhemmaksi tulleella on paremmat eväät elämään. Sen ääneen sanominen nyt tuntuu olevan jonkun mielestä loukkaus kaikkia nuorempana äidiksi tulleita kohtaan. Räkyttäminen sit kertoo ehkä juuri siitä että ehkä tutkimukset ovat oikeassa.
Täytyy korjata tuota, joka sanoi että alle 30-v. äideillä näyttäisi olevan paremmat eväät elämään. Mun ymmärtääkseni monet tutkimukset viittaavat siihen että ennen ihmiset elivät lyhyemmän aikaa ja vanhempana lapsen saaneet äidit saattoivat kuolla ennen kuin lapsi oli kasvanut aikuiseksi.
https://www.parents.com/health/parents-news-now/daughters-of-older-moms…
Tutkimus. 30+ äitien tyttärille kohonnut riski sairastua masennukseen aikuisiällä.
"This study suggests that older maternal age is associated with symptoms of depression, anxiety, and stress in young adult females."
"It may be that a 30-or-more-year age difference between mother and daughter leads to a significant difference in the value systems that may cause tensions in the relationship, leading to stress, worry, and sadness in the child, particularly during the transition to young adulthood."
Onhan nämä tutkimukset aika ikäviä. Minäkin saanut lapsen tuon ikäisenä. Nämä nyt vaan ovat asioita joissa nykyaika ja optimaalinen ikä saada lapsia biologisesti, eivät korreloi. Riskit täytyy tiedostaa eikä painaa päätä pensaaseen.
Jo 35 vuotias on lääketieteelle ns.geriatrinen äiti. Vaikka kuinka haluttaisiin että 40 olisi uusi 20, lasten saamisessa se ei sitä ole.
Ne ystävät jotka saaneet päälle 20v lapsensa, ei mitään eroa kanssani, vaikka osa jäi kotiäideiksi jopa 10v, koulutukset ovat hankkineet ja työuraa jäljellä monta kymmentä vuotta, eiköhän se riitä.
Onhan se eri juttu jäädä työelämästä 30-40 vuotiaana pois vaikkapa kotiäidiksi. Ei se vaan enää onnistu samalla tavalla.
Saati mahdollinen isovanhemmuus ja oma terveys. Mikä kellekin tärkeintä elämässä. Minua ei koskaan ole "bailaaminen" tai "meneminen" kiinnostanut.
Keskenmenoja tuli kaksi kun oli plus 40 v.
Lapsen kanssa pystynyt tekemään aivan kaikkea mitä on halunnutkin.
Eli elämä on valintoja.
Muutenkin: Lapsia saadaan, lapsia ei tehdä.
N50