Paha mieli siitä, miten kova paikka lapsettomuuteni on äidilleni.

Se, että ”unohtaa” vastauksen lapsiasiaan on manipulointia.

Joku sanoi että lapsenlapseton jää ulkopuolelle kun keskustelu kääntyy lastenlapsiin. Auta armias että minulla on vanhuksen mielenkiintoisempaa seuraa kun kuvia näyttävät lapsistaan jauhavat mummelit!

Velat hengailevat helposti toisten velojen kanssa ja muodostavat läheisiä, pitkiä ystävyyssuhteita, joissa myös jutellaan mielenkiinnon kohteista ja vaihdetaan kuulumisia (kumpaankaan ei veloilla kuulu lasten perheiden asiat kun sellaisia ei ole).

Eikö lähipiirissäsi ole kenelläkään lapsia? Ei sukulaisilla tai ystävillä, vai minkälaisessa vela-kuplassa elelet?[/quote]

Olen eri ja olen vela. Lähipiirissäni kellään ei ole lapsia, tosin en kyllä ymmärrä miten ne lapset muuttuisivat yhtään sen ihanimmiksi, jos lähipiirissä niitä olisikin. En lapsenakaan pitänyt muista lapsista, vauvoista puhumattakaan :D Vauvanukkeja mulle osteltiin, kunnes aikuiset viimeinkin tajusivat, että ne jäivät nurkkiin käyttämättömiksi ja keskityin toisenlaisiin leluihin ja leikkeihin. Dinosaurukset oli kova juttu![/quote]

Ajattelin, että asenteesi muuttuisi, jos jollain ystävällä olisi lapsia? Toivottavasti et ole millään hoiva- tai opetusalalla, sillä en haluaisi lapseni lähelle ihmistä, joka ajattelee lasten olevan vastenmielisiä. Olet aika pelottava :([/quote]

Täällä myös yksi joka ei koskaan leikkinyt nukeilla vaan piti dinosauruksista.  En ole koskaan ollut kiinnostunut vauvanukeista.

Eipä ole minunkaan asenteeni aikuisena muuttunut siitä, että olen tavannut ystävien lapsia. Yhden lapset on  ylivillejä, huutavat kovaan ääneen herättääkseen huomiota, tappelevat fyysisesti keskenään jatkuvasti ja tekevät kaikkea kiellettyä. Äitinsä saa olla koko ajan erotuomarina tai kieltämässä. Toisen lapset ovat ylivillejä ja käyttäytyvät kylässä huonosti. Kummallakin lapsista on diagnosoitu neurologinen häiriö mikä tietysti selittää käytöstään mutta ei tee tilannetta mitenkään helpommaksi. Äitinsä ei kiellä esim. menemästä toisten laatikoille penkomaan, isäntäväki joutuu itse kieltämään. 

Yritäpä tällaisten lähipiirin negatiivisten esimerkkien kautta sitten etsiä jotain hyvää syytä, miksi pitäisi pilata omakin elämä ja hankkia lapsia, muut kun ovat jo kiitettävästi hoitaneet homman puolestani. 

Kysy äidiltäsi miksi häntä kiinnostaa sinun seksielämäsi. Kysy että luuleeko hän että harrastatte anaaliseksiä/suuseksiä/runkkaatte toisianne pelkästään vai eikö ymmärrä ehkäisyä ja sen tarkoitusta.

Vela N38 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vela N38 kirjoitti:

Sama täälä, et ole yksin. Mä oon yrittänyt haluta lapsia suunnilleen koko aikuisikäni just siksi kun kaikki syyttää mua ja vaatii lapsia. Mutta kun en onnistu haluamaan. Yleensä päädyn siihen ajattelun ruljanssiin, että entä jos vaan yrittäisi tehdä lapsen vaikka ei haluakaan. 9 kuukautta ja sitten se olis siinä. Sitten muistan että niin kun Juu ei ole siinä, siitähän se kurjuus sit vasta lähtee kunnolla liikkeelle ja 20 vuotta eteenpäin.. ja kurjalta tuntuu ja ei vaan pysty.

Monesti vauva-palstalla syyllistetään veloja, jotka täällä käy. No mä käyn just siks kun mä yritän haluta lasta mut en onnistu. Kohta saa onneksi jo iän puolesta lopettaa senkin :D

No ei mullakaan koskaan ennen esikoista ollut mitään vauvakuumetta. Parikymppisenä ajattelin, että en ehkä koskaan halua lapsia. Sitten vaan tapasin oikean miehen ja muutaman vuoden seurustelun jälkeen annettiin vauvalle mahdollisuus tulla vähän ehkä hetken huumassa. Elämäni paras päätös. Joskus nykyihmiset ylianalysoivat elämää, antaa mennä vaan , ihania ne vauvat on :)

Nyt oon teinien äiti ja vähän haikeana välillä muistelen tuota vauva-aikaa. Elämä menee oikeasti niin nopeasti. Jouduin muutama vuosi sitten yllättäen hautaamaan oman äitini ja kyllä minua siinä surussa jotenkin lohdutti ajatus, että elämä jatkuu näissä meidän lapsissa. Tyttäressäni on vielä jollain tapaa äitini näköä. 

Olipa kummallinen kommentti. Miksi se on ylianalysointia jos ei halua lapsia? Siksi että sinä halusit ja se on oikein ja niin kannattaa toimia?

Ap

Joo oli munkin mielestä erikoinen ajatus tää ylianalysointi-kommentti. Mähän just tuossa ekassa kommentissani väänsin rautalankaa siitä, miten elän elämääni primitiivisen tunteeni ohjaamana, eli en tee lasta, koska ajatus omasta lapsesta, tuntuu kurjalta.

Hassua, että minussa elävä tunne on ylianalysointia :D

Taitaa kuitenkin olla niin, että äideillä vain on jokin pakonomainen tarve todistaa itselleen, tehneensä oikean ratkaisun omassa elämässään.

Minusta tämä koko keskustelu tuntuu vähän ylianalysoinnilta. En ole oikeassa elämässä tainnut koskaan käydä kenenkään kanssa keskustelua siitä, että hankkiiko lapsia vai ei ja mistä syystä on sitä mieltä. Muiden syyt päätöstensä taustalla eivät minua edes kiinnosta. En edes tiedä tutuista lapsettomista ovatko sitä omasta halustaan vai tahattomasti. Ei tulisi mieleenkään kysyä.  

Vierailija kirjoitti:

Eikö lähipiirissäsi ole kenelläkään lapsia? Ei sukulaisilla tai ystävillä, vai minkälaisessa vela-kuplassa elelet?

Olen eri ja olen vela. Lähipiirissäni kellään ei ole lapsia, tosin en kyllä ymmärrä miten ne lapset muuttuisivat yhtään sen ihanimmiksi, jos lähipiirissä niitä olisikin. En lapsenakaan pitänyt muista lapsista, vauvoista puhumattakaan :D Vauvanukkeja mulle osteltiin, kunnes aikuiset viimeinkin tajusivat, että ne jäivät nurkkiin käyttämättömiksi ja keskityin toisenlaisiin leluihin ja leikkeihin. Dinosaurukset oli kova juttu!

Ajattelin, että asenteesi muuttuisi, jos jollain ystävällä olisi lapsia? Toivottavasti et ole millään hoiva- tai opetusalalla, sillä en haluaisi lapseni lähelle ihmistä, joka ajattelee lasten olevan vastenmielisiä. Olet aika pelottava :(

Täällä myös yksi joka ei koskaan leikkinyt nukeilla vaan piti dinosauruksista.  En ole koskaan ollut kiinnostunut vauvanukeista.

Eipä ole minunkaan asenteeni aikuisena muuttunut siitä, että olen tavannut ystävien lapsia. Yhden lapset on  ylivillejä, huutavat kovaan ääneen herättääkseen huomiota, tappelevat fyysisesti keskenään jatkuvasti ja tekevät kaikkea kiellettyä. Äitinsä saa olla koko ajan erotuomarina tai kieltämässä. Toisen lapset ovat ylivillejä ja käyttäytyvät kylässä huonosti. Kummallakin lapsista on diagnosoitu neurologinen häiriö mikä tietysti selittää käytöstään mutta ei tee tilannetta mitenkään helpommaksi. Äitinsä ei kiellä esim. menemästä toisten laatikoille penkomaan, isäntäväki joutuu itse kieltämään. 

Yritäpä tällaisten lähipiirin negatiivisten esimerkkien kautta sitten etsiä jotain hyvää syytä, miksi pitäisi pilata omakin elämä ja hankkia lapsia, muut kun ovat jo kiitettävästi hoitaneet homman puolestani. 

Ongelma tuossa ovat ne vanhemmat, jotka eivät kasvata lapsiaan. Ihan pienestä pitäen lapselle pitää opettaa, että kyläpaikassa ei mennä mitään laatikoita penkomaan. Jo taaperoikäinen oppii kiellot, kun johdonmukaisesti kielletään ja selitetään ikätasoisesti. 

Sitä en tiedä, miksi ystäväsi eivät lapsiaan halua kasvattaa. Kysy heiltä. Tietää nimittäin ongelmia viimeistään koulu- ja teini-iässä, jos lapset ovat rajattomia eivätkä tottele mitään eikä ketään. Rajoja ja rakkautta lapset tarvitsevat. Rasittavaahan se on välillä vanhemmille kieltää pieniä lapsia aina samoista asioista johdonmukaisesti, mutta se nyt vaan kuuluu vastuulliseen vanhemmuuteen. 

Meidän lisääntymistä odotettiin perheeni taholta. Vastasin vain että meille lapsen hankkiminen on asia, jota molempien tulee haluta, eikä me haluta. Vihjailut ja ounastelut loppui siihen, kun multa poistettiin kohtu lihaskasvaimien vuoksi. Sen jälkeen on tullut sellaisia vähän sääliviä kommentteja, kun ”menetin” mahdollisuuteni lisääntyä. Ihan ihme juttu, joka tosiaan on vaivannut mun perhettä enemmän kuin mua ja miestäni.

Sanoisin suoraa ettei niitä tule ja nauttisi jo niista olevista. Sinälläänhän äidillä on jo hyvä tilanne...

Ikävä ottaa tuollaisesta stressiä itselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuuteen ei kukaan yksittäinen ihminen kuole, mutta ihmiskunta kylläkin. Otetaan hypoteettinen ajatus, että tänään kaikki maailman ihmiset päättävät olla lapsettomia - tai tapahtuu vaikka joku onnettomuus, joka tekee kaikista hedelmättömiä. Reilun sadan vuoden päästä koko ihmiskunta on kuollut. Lisääntyminen on minkä vaan lajin henkiinjäämisen kannalta elinehto.  

En ole Ap mutta olen VHEM-vela, eli Voluntary Human Extinction Movement, suomennettuna Vapaaehtoinen Ihmislajin Sukupuutto Liike. Sen pointtina on juuri se, että lopetetaan vapaaehtoisesti lisääntymästä niin että ihmislaji kuolee sukupuuttoon. Ketään ei tapeta eikä pakoteta lapsettomuuteen, vaan tämän planeetan parasta ajatellen JA ihmisoikeuksia kunnioittaen, päätetään poistaa ihmislaji maan päältä luonnollista poistumaa käyttäen.

Tiedän ettei tule tapahtumaan nykysukupolven aikana eikä varmaan vielä monen vuosisadan aikana, mutta omalta osaltani kannan korteni kekoon enkä tuota lisää ihmisiä planeetalle. Muuta saavat lisääntyä jos haluavat, minä en. :-)

Ihminen tulee tappamaan oman lajinsa sukupuuttoon muokkaamalla maapallon ja ilmakehän elinkelvottomaksi. Valitettavasti ihminen ehtii tappaa useat muutkin lajit, ravintoketjut ja mahdollisesti koko elonkehän ennen kuin itse häviää. Ihminen on tyhmin laji ikinä. Jotkin lajit eivät lisäänny ollenkaan olosuhteiden ollessa huonot, kuten huonona ravintovuotena mutta ihminen ei. Ihmiset lisääntyvät todistettavasti vaikka asuessaan kaatopaikalla ja lasten syntyessä syömään toisten jätteitä. Siinä ei voi olla kyse mistään lapsirakkaudesta. Ihminen ei rakasta edes omia jälkeläisiään niin, että ajattelisi minkälaiseen maailmaan lapsia tekee ja minkälaisissa oloissa he joutuvat kasvamaan ja elämään. Jos elinolot ovat huonot, eikä itsellekään ole tarpeeksi resursseja, oikeaa lapsirakkautta on jättää lapset tekemättä. 

Vierailija kirjoitti:

Kysy äidiltäsi miksi häntä kiinnostaa sinun seksielämäsi. Kysy että luuleeko hän että harrastatte anaaliseksiä/suuseksiä/runkkaatte toisianne pelkästään vai eikö ymmärrä ehkäisyä ja sen tarkoitusta.

Täh? :D Äiti kyllä tietää ehkäisyasiani. On itse käyttänyt eri metodeja, joten soitan äidilleni jos ehkäisyyn liittyvät asiat mietityttävät.

Ap

Vierailija kirjoitti:

On helkkarin itsekästä tehdä lapsia olettaen että he ovat joskus "velkaa" ja heille pitäisi lapsenlapsia antaa.. Se kun ei aina ole ihmisestä itsestään riippuvainen asia ja jokaisen oma päätös. Mulla on aikuinen poika joka ei tähän sekopäiseen maailmaan halua lapsia saada,inhoaa lapsia yleisesti ottaenkin eikä halua sellaista vastuuta. Ihan hyvä että tietää mitä haluaa elämältään ja mihin on valmis,enkä ole koskaan odottanut lapsenlapsia. Lähes 40v veljeni on aina ollut samaa mieltä vaikka lapsista pitääkin mutta omia ei koskaan hankkinut.Menin myöhemmin naimisiin ja saimme 2 yhteistä lasta mieheni kanssa mutta molemmat valitettavasti menehtyivät. Toinen syntymässä hoitovirheen vuoksi ja toinen myöhäinen keskenmeno. Eli anopille ei meidän kautta lapsenlapsia ole eikä tule,onneksi ymmärtää asian ja lapsenlapsia hänellä on muiden lapsiensa kautta. Meitä ei kiinnosta pätkääkään muiden odotukset,elämme elämäämme omalla tavalla. Ihminen joka päättää ettei halua lapsia,ei ole sen huonompi eikä elämä ole sen huonompaa. Meillä ei yhteisiä lapsia ole vaikka haluttiin mutta silti elämällä on ollut paljon muuta tarjottavaa ja ollaan onnellisia ilmankin.

Otan osaa menetystenne johdosta. Olette kyllä joutuneet käymään raskaita asioita läpi elämässä.  Hyvä, että olette rakentaneet omannäköistä onnellista elämää siitä huolimatta.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuuteen ei kukaan yksittäinen ihminen kuole, mutta ihmiskunta kylläkin. Otetaan hypoteettinen ajatus, että tänään kaikki maailman ihmiset päättävät olla lapsettomia - tai tapahtuu vaikka joku onnettomuus, joka tekee kaikista hedelmättömiä. Reilun sadan vuoden päästä koko ihmiskunta on kuollut. Lisääntyminen on minkä vaan lajin henkiinjäämisen kannalta elinehto.  

En ole Ap mutta olen VHEM-vela, eli Voluntary Human Extinction Movement, suomennettuna Vapaaehtoinen Ihmislajin Sukupuutto Liike. Sen pointtina on juuri se, että lopetetaan vapaaehtoisesti lisääntymästä niin että ihmislaji kuolee sukupuuttoon. Ketään ei tapeta eikä pakoteta lapsettomuuteen, vaan tämän planeetan parasta ajatellen JA ihmisoikeuksia kunnioittaen, päätetään poistaa ihmislaji maan päältä luonnollista poistumaa käyttäen.

Tiedän ettei tule tapahtumaan nykysukupolven aikana eikä varmaan vielä monen vuosisadan aikana, mutta omalta osaltani kannan korteni kekoon enkä tuota lisää ihmisiä planeetalle. Muuta saavat lisääntyä jos haluavat, minä en. :-)

Ihminen tulee tappamaan oman lajinsa sukupuuttoon muokkaamalla maapallon ja ilmakehän elinkelvottomaksi. Valitettavasti ihminen ehtii tappaa useat muutkin lajit, ravintoketjut ja mahdollisesti koko elonkehän ennen kuin itse häviää. Ihminen on tyhmin laji ikinä. Jotkin lajit eivät lisäänny ollenkaan olosuhteiden ollessa huonot, kuten huonona ravintovuotena mutta ihminen ei. Ihmiset lisääntyvät todistettavasti vaikka asuessaan kaatopaikalla ja lasten syntyessä syömään toisten jätteitä. Siinä ei voi olla kyse mistään lapsirakkaudesta. Ihminen ei rakasta edes omia jälkeläisiään niin, että ajattelisi minkälaiseen maailmaan lapsia tekee ja minkälaisissa oloissa he joutuvat kasvamaan ja elämään. Jos elinolot ovat huonot, eikä itsellekään ole tarpeeksi resursseja, oikeaa lapsirakkautta on jättää lapset tekemättä. 

Niin, oletko tullut ajatelleeksi, että äärimmäisessä köyhyydessä elävillä ihmisillä ei ole mitään keinoja ehkäistä tai tietoa raskauden ehkäisystä, joten lapsia vain syntyy. 

Vierailija kirjoitti:

Entäs, jos mielesi muuttuu 4-kymppisenä ja on jo myöhäistä hankkia lapsia?

Yhtä relevanttia kuin jos mieli muuttuisi satavuotiaana.

Saa mieltään muuttaa, saa elämäänsä olla tyytymätön, mutta mitään valintaa ei voi jälkeenpäin muuksi muuttaa ja sen kanssa eletään.

Ei niitä uhma- tai teini-ikäisiä tai aikuisia kakaroitakaan pysty perumaan, vaikka miten kaduttaisi.

"pääasiallisesti koen että liikakansoitukseen osallistuminen on yksinkertaisesti liian itsekäs teko"

huomauttaisin että länsimaisen hyvinvointivaltion demokratiaan syntyvänä henkilönä lapsellasi tulee olemaan valtaa vaikuttaa koko maapallon asioihin positiivisesti miljooniaa kertoja enemmän kuin jollain 3. maailman diktatuuriin syntyvällä lapsella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä vaiheessa hetken ajan mietin, pitäisikö sittenkin yrittää lasta, mutta nopeastipa se ajatus katosi. Olemme 100 vuodessa menneet siitä maailmasta johon mummini syntyi (maatalo, elämä kovaa, jokainen päivä pelkkää työtä, ja kolmekymppisenä maailmansota) tähän nykyiseen (kaupunkielämää, oravanpyörä, some, kiusaaminen, rikokset, ahdistus, masennus, harmaata paskaa). Onko kummassakaan mitään hyvää, lopulta?

Jos nyt saisin lapsen ja hänellä olisi vaikkapa 2050-luvulla omia lapsia, millaisessa kauhujen maailmassa se lapsi joutuu elämään? En ole koskaan ollut niin naivi että kuvittelisin maailman olevan menossa jotenkin parempaan suuntaan. Mikään vauvan hymy ei poista sitä hirveää tuskaa mitä tämä elämä on. Joka ikinen päivä.

No... sitä ei oikeasti tiedä etukäteen. Sen vuoksi äidit ja mummot siitä puhuu, kun ovat sen muutoksen itse kokeneet. Mummo tai isomummo saattoi vielä olla sopimusavioliittoon mennyt, ja rakkaus alkoi lapsista.

Edellisestä nälähädästä on yli 100 vuotta, mutta ei ihmiselo ole ollut koskaan näin helppoa. Tuskin menee vaikeammaksi kuin 1800 luvulla, vaikka tapahtuisi mitä katastrofeja. Ennen ihmisiä kuoli ihan normaalisti. 1800 luvulla joka perheestä kuoli lapsia. Noin joka kolmas. Nyt ne perheet on harvinaisia poikkeuksia. Ennen tauteja riitti.

Muuten... 1800 luvulla oli rokotuspassi. Katsokaa kirkonkirjoihin.

Pointtinani oli että mummoni syntyi Venäjän vallan alle sotiin, ja nyt syntyvä lapsi älylaite kourassa kiusaamisen ja ahdistuksen maailmaan. Kumpikin omalla tavallaan hirveitä kohtaloita, enkä haluaisi kuvitteelliselle lapselleni kumpaakaan.

En minäkään usko että 1800-luvun tasolle taannutaan (vaikka mikäänhän ei takaa etteikö ruoka voisi oikeasti loppua, länsimaistakin), mutta fyysinen kamppailu on siirtynyt henkiselle puolelle. Jatkuva ahdistus, mielenterveysongelmat, epävarmuus, taloudelliset vaikeudet, nettikiusaaminen, somepaineet, pätkätyöt, eläkkeiden loppuminen, terveydenhuollon romahdus...

Ja etenkin virtuaalimaailmassa eläminen ja kännykkäriippuvuus. Juu ei minunkaan kouluaikani herkkua olleet kun vihkot ja pyyhekumit puolitettiin laman takia, mutta ainakaan jotain viatonta kömmähdystäni ei kuvattu livenä nettiin ja siitä sitten meemiksi jolla kiusataan seuraavat 10 vuotta...

Voin vain kuvitella mitä meno on 30-50 vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

"pääasiallisesti koen että liikakansoitukseen osallistuminen on yksinkertaisesti liian itsekäs teko"

huomauttaisin että länsimaisen hyvinvointivaltion demokratiaan syntyvänä henkilönä lapsellasi tulee olemaan valtaa vaikuttaa koko maapallon asioihin positiivisesti miljooniaa kertoja enemmän kuin jollain 3. maailman diktatuuriin syntyvällä lapsella

Toki mutta hän myös kuluttaa luonnonvaroja satakertaisen määrän. 

Tietenkin väki pitäisi saada vähentymään kaikkialta, mutta joillekuille se ei ole tällä hetkellä mahdollista (ei vapautta valita, lapsia tarvitaan tekemään töitä, lapset oikeasti hoitavat vanhukset eikä niin kuin Suomessa jne). Mutta itse en pysty siltikään perustelemaan lapsen hankkimista täällä länsimaassakaan, vain siksi että köyhemmän maan naisen on pakko niitä lapsia tehdä. Ensinnäkin elämä on aika kamalaa, ja toisekseen maapallolle jokainen syntymätön lapsi on pieni voitto. 

Minulla ei ole lapsenlapsia. Tyttäreni on kuollut ja poikani on vela, joten minusta ei tule isoäitiä, mutta lapsenlapsettomuus ei voi olla minun ongelmani. Yksikään äiti ei saa vaatia aikuisia lapsiaan hankkimaan lastenlapsia vain siksi että hän haluaa.

Tässä on jokaisen aikuisen lapsen oltava tiukka vanhempiaan kohtaan. Lapsia ei synnytetä isovanhempien mieliksi.

Ikävä kuulla ap. Äiti vaikuttaa toksiselta ihmiseltä, johon kannattaa katkaista välit oman hyvinvointisi parhaaksi. <3

Lopetin lukemisen "iikakansoitukseen osallistuminen on yksinkertaisesti liian itsekäs teko". Ehkä ihan oikeasti on parempi, jos pysyt lapsettomana.. Edellinen ei ole syy vaan tekosyy (tai oikean syyn vältteleminen).

Voisitko miettiä, että mitä jos vaikka Intian kaikki ihmiset rikastuu ja mitä sitten tulee tapahtumaan maapollelle? Mieti vain sitä kuluttamista. Toistaiseksi on ympäristö teko tehdä lapsia "länsimaihin".  

Käyttäjä40441 kirjoitti:

Ikävä kuulla ap. Äiti vaikuttaa toksiselta ihmiseltä, johon kannattaa katkaista välit oman hyvinvointisi parhaaksi. <3

Heh. Joo ei. Lapsenlapsitoive ei tee kenestäkään toksista millään tavalla.

Viimeinen ihminen johon tässä maailmassa katkaisisin välit on äitini. Onneksi pian lähdetään taas tyttöjen reissulle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lopetin lukemisen "iikakansoitukseen osallistuminen on yksinkertaisesti liian itsekäs teko". Ehkä ihan oikeasti on parempi, jos pysyt lapsettomana.. Edellinen ei ole syy vaan tekosyy (tai oikean syyn vältteleminen).

Voisitko miettiä, että mitä jos vaikka Intian kaikki ihmiset rikastuu ja mitä sitten tulee tapahtumaan maapollelle? Mieti vain sitä kuluttamista. Toistaiseksi on ympäristö teko tehdä lapsia "länsimaihin".  

Voitko vähän perustella että miksi koet sen olevan tekosyy?

Miten lisääntyminen eniten luonnonvaroja tuhlaavassa maailmankolkassa voisi millään logiikalla olla ympäristöteko? Kiinnostaa oikeasti.

Sinulla on omat syysi siihen että lisäännyt tai et lisäänny. Se ei tee muiden syistä tekosyitä.

Ap