G: Milloin sinua on sattunut kaikkein eniten?

Fyysisesti kun synnytin esikoista, henkisesti kun nuorin kuoli.

Fyysisesti kun halkaisin varpaankynteni, henkisesti kun tajusin olevani täysi kusipää.

Fyysisesti hammastulehdukset ja henkisesti parisuhde jonka tilasta stressasin niin hereillä kuin nukkuessakin. Panostin siihen vuosikaudet ja lopulta minut laitettiin vaihtoon (näin tosi lyhyesti). Lopputulos, täydellinen sekoaminen ja sairaalassa melkein kaksi kuukautta tosi vahvoilla rauhoittavilla.

[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 22:14"]Fyysisesti kun synnytin esikoista, henkisesti kun nuorin kuoli.
[/quote]

Osanottoni :(

Fyysisesti kun synnytin ainokaistani, henkisesti kun sain selville räikeän valheen minkä avomieheni kertoi. Myös ensirakkauteni kääntyminen mua vastaan sattui henkisesti todella paljon, sydämeen sattui fyysisesti.

Eli aika "laimeaa"....

Synnytys ja henkisesti läheisen menetys

Kolarin jälkeen tai kun peukalosta poistettiin naulat.
18 vuotta sattui kiusaaminen kotikaupungissa se on jättänyt jäljet ja syvät arvet...henkinen kiusaaminen on hirveintä!

Fyysisesti: kun synnytin kuopusta. Henkisesti: kun äitini kuoli (olin teini).

Näistä jälkimmäinen on ajan kanssa osoittautunut paljon pahemmaksi, sillä siinä missä synnytyksen tuskasta selvisin muutaman tunnin huutamisella ja sen jälkeen oli helppoa olla onnellinen vauvasta, äidin ennenaikaisen kuoleman johdosta tuntemani henkinen tuska on vaikuttanut jo vuosikymmeniä ja tullut esiin aina uusissa asiayhteyksissä, kun askel askeleelta on tullut vastaan niitä asioista joista jää paitsi kun ei enää ole sitä maailman rakkainta äitiä.

Henkisesti mua sattuuu vieläkin aina välillä todella kovaa, elämätilanne ollut jo kauan sellainen. Fyysesti joko silloin kun kaaduin lapsena ja löin pään pahasti asfalttiin tai kun hammas tulehtu pahasti ja särky oli jotain järkyttävää ennenkuin poistettiin.

Fyysisesti kun paikka irtosi ja hampaaseen vihloi niin paljon, että meinasin menettää tajuntani.

Henkisesti rakkaussurujen takia.

Fyysisesti endometrioosin takia, henkisesti kun vastasyntyneeni todettiin vakavasti sairaaksi.

[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:56"]Ai että ihan hölmöksi ja typeräksi? No voi hellanlettas ja jummijammi. Ole kiitollinen ettet ole joutunut kokemaan oikeaa tuskaa ja pahaaoloa.
[/quote]
No se on mua satuttanut eniten. Tuskaa ja pahaaoloa oon kokenut raskauden ja synnytyksen aikana. Mutta se ei vedä vertoja henkiselle kivulle. :-/ Ap

Kun paksusuoli oli tulehtunut.. Kipu oli ulostaessa niin kova,että luulin etten selviä. Sama tähystyksissä.

[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:56"]

Ai että ihan hölmöksi ja typeräksi? No voi hellanlettas ja jummijammi. Ole kiitollinen ettet ole joutunut kokemaan oikeaa tuskaa ja pahaaoloa.

[/quote]

Kysymyksenä oli "Milloin sinua on sattunut eniten?" eikä "Hei, nyt kilpaillaan, kenellä on ollut kaikkein pahinta!". Väärä paikka vittuilulle.

Fyysisesti silloin, kun kaaduin kovasta vauhdista pyörällä ja löin naamani katuun. Meni purukalusto uusiksi.

Henkisesti silloin, kun kuulin mieheni pettäneen minua useita kertoja työkaverinsa kanssa.

Henkisesti keskenmenojen ja lapsettomuuden aikaan. Keskenmenot oli kipuhuippuja.

Hyvänä kakkosena tulee koulukiusaamisen aikaan ja lapsuudenkodissa perheväkivallan aikaan.

Fyysisesti varmaan voimakkaiden, selittämättömien mahakipujen aikaan lapsena.

Silloin kun isäni kertoi yrittäneensä itsemurhaa. Isäni on minulle erittäin rakas<3

Fyysisesti joko silloin kun sain kolmoishermosäryn naamaan tai kun murtui useampi kylkiluu painiessa.
Henkisesti kun isäni haukkui ja lyttäsi minut maanrakoon joka päivä puolen vuoden ajan.

Joo, ei ole paikka ketruilulle. Noi on niin jokaisen henkilökohtaisia noi kivut. Ei niitä voi oikein verrata. Ne ovat.

Munuaiskivikohtaus on ollut pahin fyysinen kipu.