Mikä on se valinta/teko josta olet kiitollinen itsellesi koko loppuelämäsi ajan?
Aloitan:
Olen syvästi kiitollinen itselleni ( ja miehelleni, että oli samaa mieltä) siitä, että päätin olla tekemättä lapsia tähän maailmaan.
Kommentit (224)
Ei semmoista ole. Jos olisin onnistunut oman käden kautta lähtemisessä, niin se olisi sitten se. Mutta en tietenkään olisi siitä täällä kertomassa. Enkä varmaan tuntisi kiitollisuuttakaan, sillä kun ei ole enää olemassa, niin on aika vaikea tuntea mitään.
Siitä että katkaisin täysin välit psykopaattiseen äitiini. Olisinpa tajunnut ja uskaltanut tehdä sen jo vuosia aiemmin!
Lähdin opiskelemaan uutta alaa. Samalla vaihtui asuinpaikkakunta, eikä avomies halunnut tulla perässä, joten jatkoimme kaukosuhteessa. Asuttuani yksin puolisen vuotta, tajusin, etten enää koskaan haluaisi asua hänen kanssaan samassa osoitteessa. Siihen päätttyi lukioaikoina alkanut suhde.
En lähtenyt sen sopevan Eliaksen kanssa illanvietosta hänen luokseen 13.6.2015 oli kuulemma salasuhde ystävääni :(
Erosin 10 vuotta kestäneestä parisuhteesta, jossa olin jatkuvan väkivallan kohteena.
Uskalsin rakastua uudelleen ja uskalsin saada lapsia.
Vaihdoin pois hoitoalalta ja nyt hyvissä hommissa.
Elämä on nyt ihanaa.
Olen kiitollinen että raitistuin. En ole käyttänyt alkoholia 16 vuoteen ja sain lahjaksi hyvän elämän.
Menin pankkiin töihin nuorena.
Hyvät edut ja palkka.
Nyt eläkkeellä ja nettoeläke on 1850
Se, että lopulta 30v otin miehen, joka on kunnioittava, fiksu, järkevä ja omaa samoja arvoja. Aiemmin valinnat oli vääriä.
Se, että päädyin pitämään lapsen, kun tulin vahingossa raskaaksi hankalassa suhteessa ja hankalassa elämäntilanteessa. Paras päätökseni ikinä. <3
Etten mennyt naimisiin vääristä syistä. Nyt taas sinkkuna, aikaa miettiä ja rakentaa elämää ennen kuin jakaa sen toisen kanssa.
Se, että sain lapsen 24-vuotiaana. Jos en olisi saanut, niin olisin todennäköisesti jäänyt lapsettomaksi ja se olisi tehnyt mut todella katkeraksi. Ei ollut oma valinta, että lapsia ei ole tullut lisää. Olen nyt 41v. ja toinen lapsi saa kyllä tulla vieläkin jos on tullakseen.
Että jätin juntin ”ihan ok” miehen ja päätin että tästä lähtien vain paras kelpaa.
Se että palasin mieheni kanssa yhteen.
Se, että uskalsin kerran rakastua täysillä epäilyksistä huolimatta ja vaikka siitä ei mitään tullutkaan. Kokemus on silti vaikuttanut elämääni suuresti ja vaikuttaa edelleen.
Lasten hankkiminen oli paras päätös. En ollut sitä ennen koskaan edes nähnyt pikkuvauvaa läheltä, saati sitten pitänyt sylissä. Ennen omien lasten hankkimista koin lapset ärsyttäviksi, ja hankin oman vain järkisyistä.
Mutta silmäni avautuivat, kun näin esikoiseni ensimmäistä kertaa, ja siitä lähtien lapseni ovat olleet paras asia elämässäni. Edelleen ovat sitä nyt teineinä.
Se että en ole muuttanut Hesasta maalle.
Se että tein kuten sydämeni sanoo ja muutin rohkeasti takaisin kaupunkiin jota rakastan. Muualla oli ehkä enemmän vaihtoehtoja esim. työn suhteen, mutta hyvin menee näinkin ja voin kaikin tavoin aivan äärettömän paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Se, että päädyin pitämään lapsen, kun tulin vahingossa raskaaksi hankalassa suhteessa ja hankalassa elämäntilanteessa. Paras päätökseni ikinä. <3
Sama ilonaihe minulla! Nykyään "kierukkapojallani" on jo oma perhe.
Parasta elämässä on lapset! Nyt jo nuoria aikuisia, mutta olen kiitollinen siitä että ovat elämässäni. Rakastan heitä yli kaiken❤️
En käytä nautintoaineita kuten tupakkaa tai alkoholia . Terveet elämäntavat kartuttavat terveyspankkiani.