Mikä on se valinta/teko josta olet kiitollinen itsellesi koko loppuelämäsi ajan?

Olen kiitollinen siitä luonteenpiirteestäni joka pistää heivaamaan vähänkään epäsopivat kumppaniehdokkaat tiehensä välittömästi asian käydessä ilmi. Oman toistaiseksi jo 7v onnellisen parisuhteeni löysin vasta yli 3-kymppisenä, koska en jäänyt yhteen epäsopivien kumppaneiden kanssa "katselemaan", koska " ei saa heti antaa periksi". Se että tuntee itsensä ja tietää kuka on itselle hyvä kumppani ei ole luovuttamista, vaan järjettömän hyvä piirre ihmisessä. Tästä syystä itseluottamukseni on aina ollut hyvä, en ole saanut kolhuja parisuhteissa, minua ei ole käytetty hyväksi millään tavoin(vaikka yritetty siis toki on) ja minulla on luotto siihen että ansaistsen parhaan mahdollisen parisuhteen. 

Tämä piirre pitää sisällään sen, että en anna petturuutta tai valehtelua anteeksi ikinä, en kuuntele sekuntiakaan mollamistani, tai arvostelua itsestäni, jos mies saa toisen mahdollisuuden, niin se mahdollisus on oikeasti viimeinen. Kuvaavaa se, että omalle miehelleni minun ei ole tarivnnut koskaan antaa toista mahdollisuutta, ja kaikki ne jotka ovat sellaisen saaneet, ovat melko piakkoin osoittautuneet samojen virheiden toistelijoiksi ja liukuhihna-anteeksipyytelijöiksi.

Tämä tuli aloituksesta mieleeni siksi, koska olen kuullut lukemattomia kertoja toisten suusta miten olisi pitänyt antaa sille ja tälle miehelle mahdollisuus, tai että pienestäpä lopetin tapailun. 

Itse olen joka käänteessä ollut 100% varma siitä että päätökseni on oikea, enkä ole jossitellut. 

Minua on pidetty kulmikkaana, liian tiukkana omista rajoistani, itsepäisyyteen asti joustamattomana, mutta itse olen ollut jokaiseen lemppaamiseen tyytyväinen,

Olen kiitollinen siitä, että uskalsin aloittaa suhteen vielä kerran. Olin kahdessa aikasemmassa suhteessa väkivaltaisen miehen kanssa. Molemmat löi ja kontrolloi ja olin seota. Kun elin 5v yksin ja päätin etten ota enää koskaan miestä elämääni, niin tapasin nykyisen. Epäilin häntä, koska olin kuullut samat jutut ennenkin jo. Sanoin hänelle, että todella varoivaisesti tapaillaan jne. Kun olin hänen kanssaan, niin rupesin ymmärtämään, että tämä ihminen todella tekee mitä sanoo. Ei ollut tyhjiä lupauksia ikinä.

Kun kerran alkuaikoina pyysin häntä ulos drinkille, niin sanoi, että ei käytä alkoholia ollenkaan, koska nähny lapsuudessa sitä tarpeeksi vanhempien takia ja sanoi, että ymmärtää jos hänen juomattomuus ongelma minulle ja jos meen ulos ilman häntä. Olin ihmeissäni, mutta helpottunut. Sanoin ei minun ole pakko mennä tai meidän ei ole ja voidaan ennemmin tehdä muuta todellakin. Minun takiani tutustuttiin hiljaa ja juteltiiin myös oikeastaan minun tahtiin. Koska en luottanut. En vaan uskonut. Oltiin aina vaan enemmän yhdessä. Aina mitä sanoi, niin tapahtui. Se oli outoa, koska minulle on sanottu kaikenlaista eikä mikää asia tapahdu vaan nyrkkiä jos kysyn mites on ne lupaukset.

Oltiin 4kk nähty säännöllisen epäsäännöllisesti ja tajusin ettei mies ole seksiäkään kinunu kertaakaan. Minä tein aloitteen seksiin. Kun oli minun luona ja pyysin makkariin ekaa keertaa, niin hän kysyi oletko varma. älä tee enää elämässä mitään sellaista mitä et halua tai miellytät toista jos et tahdo. Sillon tajusin tämä se on. Ja niin on. Ollaan oltu 4v yhdessä eikä ole ikinä haukkunut, ollut uhkaava. Uskallan olla oma itseni hänen kanssa. Tietenkin on ollut riitaa, mutta en ole ikinä pelännyt. Mieheni on lottovoitto minulle kaiken kokemani jälkeen.

Samoin!

Siittä että tein lapset nuorena (17- ja 20- vuotiaana).

Vierailija kirjoitti:

Siittä että tein lapset nuorena (17- ja 20- vuotiaana).

Samma här. Lisäksi, että 40v. sain jo lastenlapsia, joita luultiin omikseni.

Aloin ottaa töissä kevyemmin ja rennommin,kummasti paransi yöunta.

Muutin pois paikkakunnalta, jossa kiusattiin koirani kanssa. Pelastin meidät molemmat. Sen jälkeen oli vaikeita vuosia, mutta en olisi enää elossa jos olisin jäänyt. Se ei ollut vapaaehtoinen valinta vaan pakko ja paikkakunta johon muutimme oli nopea ja silloin huonoista vaihtoehdoista paras ja sain asiat järjestymään. Nyt sillä tiellä edelleen, mutta kuitenkin elossa edelleen. Koirani tosin kuoli yli vuosi sitten. Saimme silti viettää monia vuosia maaseudun rauhassa lenkkeillen ja koiranikin nautti elämästä täällä. Oli oikea valinta kaikesta huolimatta, vaikka itse lähes syrjäydyin tänne ja oli vaikeaa pärjätä. Minä olen maksanut hintaa valinnassa opiskelujen, töiden sekä monen muun takia. Toisaalta jos en olisi lähtenyt tänne niin en olisi enää jaksanut elää. En voi silti sanoa, että tämäkään valinta ei olisi tuonut vaikeuksia joten en iloitse tästäkään täysin.

Se, että tsemppasin täysillä lukiossa ja pääsykokeissa. Pääsin opiskelemaan ja pois todella typerien viinaa ja tupakkaa vetävien kavereitten joukosta.

Olen kiitollinen rakkaasta puolisostani, ja siitä, että rohkenimme muuttaa ulkomaille.

Se että kauan aikaa sitten vastasin työpaikallani talon erään kehitysprojektin lähettämiin kysymyksiin perusteellisesti ja hyvin. Se poiki uskomattoman onnistuneen ison käänteen työelämässäni.

Olen syvästi kiitollinen siitä, että olen saanut tulla äidiksi.

Olen syvästi kiitollinen itselleni siitä, että vietin paljon aikaa isäni kanssa hänen kahtena viimeisenä kuukautenaan.

Paras valinta oli tehdä lapset. Nyt jo nuoria aikuisia ja asuvat pois kotoa, mutta ovat parasta mitä elämä voi tuoda.

Että tein ja sain kolme lasta, vaikka nuorempana en aikonut. Ovat olleet suuri onni ja ilo, pysyneet läheisinä, nyt jo lähes aikuisia.

Onnellinen olen myös siitä, että uskalsin ottaa eron lasten alkoholisoituvasta isästä. Ilmapiiri on sen jälkeen keventynyt ja parantunut 100%:sti, tuntuu että voi taas hengittää. 

Lapsettomuus

Jätin huonon parisuhteen

Laihdutin - 50kg

Hain ja pääsin yliopistoon.

Kiitollinen siitä että miehen kuoleman jälkeen älysin muuttaa pois Helsingistä ja erakoitua ihan vieraalle paikkakunnalle. Täällä on rauha ja hyvä olla! 💚

Se että 6 v sitten lensin toiselle puolelle maailmaa tarkistamaan yhden asian ja pöllästyin täysin kun asia ei ollutkaan niinkuin olin luullut. Sain mielenrauhan loppuelämäkseni vaikka oli kallis reissu.

Se että uskalsin aikoinaan hakea sitä työpaikkaa joka muutti koko elämäni. 

Olen kiitollinen siitä, että päätin pitää lapsen kun tulin vahingossa raskaaksi. 

Mistä sä ap tiedät, että olet kiitollinen siitä koko elämäsi? Lapsettomuus saattaa alkaa kaduttaa vanhemmalla iällä.