Lue keskustelun säännöt.
Uusioperhe tuottaa vain tuskaa lapsille
15.08.2021 |
Miksi pitää mennä naimisiin ja muuttaa yhteen, jos lapset ovat vielä lapsia? Lähes tuntemattomat puolisisarukset ahdistaa.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä perustin uusperheen, kun lapset olivat teinejä ja vuoroviikkolapsia. Halusivat peräjälkeen lopettaa vuoroviikkoilun ja muuttaa kokonaan meidän luoksemme.
Miksi olisivat tehneet niin, jos se olisi ollut noin kamalaa? Isä asui kilometrin päässä.
Se että isä on sinua vastenmielisempi ihminen ei tarkoita, että toimisit oikein.
Miksi eivät sitten muuttaneet minun luokseni, kun olin yh? Vaan olivat neljä vuotta vuoroviikkolapsia.
Todettakoon, että asuin yh:nakin samoilla nurkilla. Lapsilla oli silloinkin omat huoneet. Asunnon sijainti ei vaikuta asiaan. Isän elämässä ei ollut muutoksia. Ainut muutos oli minun uusi aviomieheni ja tämän samanikäinen lapsi.
Neljässä vuodessa on tapahtunut varmasti muitakin asioita kuin tuo yksi mainitsemasi. Jätät jotain kertomatta.
Tietääkseni en jätä mitään sanomatta. Varmaa on kuitenkin vain se, että meidän uusperheemme oli silloin heidän mielestään se kaikista paras vaihtoehto.
Todettakoon vielä, että lapseni ovat nykyään aikuisia. Toinen on muuttanut opiskeluiden perässä pos. Toinen on sanonut, että aikoo asua meidän kanssamme nelikymppiseksi. No, vitsihän se tietty oli, mutta jos tämä ahdistaisi kovin, niin tuskin tuollaisia veistelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää kyllä miehen 14 v lapsi, jonka äiti pakottaa meille joka toinen viikonloppu. Kaikki vetää jotain roolia. Mies menee omia menojaan, lapsi huoneessa kuulokkeet korvilla ja minä en oikein tiedä mitä minun pitäisi tehdä.
Eniten kyllä säälittää mies, joka ei osaa olla isä lapselleen. Miten säkin tuollaista katselet? Eikö kerro ihmisestä tarpeeksi?
Mies on ihan eri ihminen noina viikonloppuina kuin on muuten. Kireä ja hiljainen. Viiden vuoden väsytys taistelun jälkeen myöntyi lapseen ja näkyyhän se siinä isyydessä. Minä olen sen ihmisen kanssa, jota hän on minun kanssani.
Miksi pakotit? Älytöntä.
Mies ex ”pakotti”, en minä. Onhan niitä ihan tuoreitakin tutkimuksia, joissa miehen tekee niitä lapsia, kun nainen haluaa.
Isäni naisystävä saman katon alla ehkä juuri ja juuri menee, mutta kaksi teini-ikäistä siihen päälle on jo helvetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä perustin uusperheen, kun lapset olivat teinejä ja vuoroviikkolapsia. Halusivat peräjälkeen lopettaa vuoroviikkoilun ja muuttaa kokonaan meidän luoksemme.
Miksi olisivat tehneet niin, jos se olisi ollut noin kamalaa? Isä asui kilometrin päässä.
Se että isä on sinua vastenmielisempi ihminen ei tarkoita, että toimisit oikein.
Miksi eivät sitten muuttaneet minun luokseni, kun olin yh? Vaan olivat neljä vuotta vuoroviikkolapsia.
Todettakoon, että asuin yh:nakin samoilla nurkilla. Lapsilla oli silloinkin omat huoneet. Asunnon sijainti ei vaikuta asiaan. Isän elämässä ei ollut muutoksia. Ainut muutos oli minun uusi aviomieheni ja tämän samanikäinen lapsi.
Saattaaha olla lapset ovat olleet himppasen kateellisia toisilleen omasta vanhemmastaan?
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä perustin uusperheen, kun lapset olivat teinejä ja vuoroviikkolapsia. Halusivat peräjälkeen lopettaa vuoroviikkoilun ja muuttaa kokonaan meidän luoksemme.
Miksi olisivat tehneet niin, jos se olisi ollut noin kamalaa? Isä asui kilometrin päässä.
-Ehkä palvelu oli parempi ja ramppaaminen kyllästytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi vain seurustella ja muuttaa yhteen sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa? Kukaan ei tähän vastaa.
Olen tuo, jonka vuoroviikkolapset muuttivat minunnluokseni sen jälkeen, kun perustin uusperheen.
Me katsoimme, että pystymme järjestämään asumisen niin, että kaikki menee hyvin. Teesini olivat:
- kenenkään elämä ei saa huonontua muutosta. Lapsilla pitää olla samat edut, ja uusperheen tulee tuoda lisäarvoa. Eli jokaisella oli oma huone (ja sen takia meidän vuoramme oli 2000 e kk), ja jokaisella tulee olla oma pelikone yms.
- molemmat vanhemmat kantavat oman vastuun omista lapsistaan. Kumpikaan ei sysää oma hoito- tai kasvatusvastuutaan toiselle.
- kaikille lapsilla samat säännöt. Omat keittiövuorot. Samanarvoiset lahjat synttäreinä ja juhannuksena.
- huomioimme, että uusperheen muoutuminen kestää tutkimusten mukaan 4-7 vuotta. Ensimmäisinä vuosina emme puuttuneet toisen lapsen elämään. Eli jos lapsi ei ollut tyhjentänyt astianpesukonetta omalla vuorollaan, niin biologinen vanhempi puuttui siihen.
- lapset elävät elämää myös oman vanhemman kanssa. Minä olin paljon lasteni kanssa iltaisin, kun mies teki pitkää päivää. Tarkoituksella tein päivällisen ennen miehen tuloa, jotta saan syödä sen lasteni kanssa keskenään.
- uusperhe ei sovi nipottajille. Kaikki nipotus on pakko jättää.
Meillä helpotti asiaa se, että mies oli yrittäjänä paljon poissa. Toimen helpotus oli miehen supersosiaalinen ja ihmisrakas tytär, jonka kanssa oli kaikkien helppo tulla toimeen. Hänestä ja minun toisesta lapsestabi tuli sydänystävät, joka jatkuu vieläkin. Kolmas helpotus oli, että vain minun lapseni asuivat meillä koko ajan.
Neljäs helpotus on aviomiehen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä perustin uusperheen, kun lapset olivat teinejä ja vuoroviikkolapsia. Halusivat peräjälkeen lopettaa vuoroviikkoilun ja muuttaa kokonaan meidän luoksemme.
Miksi olisivat tehneet niin, jos se olisi ollut noin kamalaa? Isä asui kilometrin päässä.
-Ehkä palvelu oli parempi ja ramppaaminen kyllästytti.
Ehkä. Mutta silti: uusperhe oli silti parempi vaihtoehto kahdesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät määräile ketä talossa asuu. Sitten, kun on oma asunto, voivat päättää ketä sinne tulee.
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät määräile ketä talossa asuu. Sitten, kun on oma asunto, voivat päättää ketä sinne tulee.
Ei niin, mutta lapsella pitää olla koti, jossa tuntee olevansa ja on turvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät määräile ketä talossa asuu. Sitten, kun on oma asunto, voivat päättää ketä sinne tulee.
Lapsesi tosin päättävät tapaatko lapsen lapsiasi ja tulevatko he katsomaan sinua hoitokodissa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi vain seurustella ja muuttaa yhteen sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa? Kukaan ei tähän vastaa.
Kyllä meitä on aika paljon tätä nykyä, jotka näin tekevätkin. Itse olen seurustellut jo kohta kymmenen vuotta vela-miehen kanssa. Omat lapseni ovat teinejä ja lähtevät omilleen varmasti muutaman vuoden sisällä. Vietämme kyllä jonkun verran aikaa kaikki yhdessä, mutta enimmäkseen parisuhde ja teiniperhearki on mun elämässä kaksi erillistä yksikköä. Itse olen aina kokenut, että se on paras ratkaisu meille kaikille. Jostain syystä tällainen järjestely herättää ulkopuolisissa kauheasti tunteita. Meidän suhteemme on kuulemma vain kevyt tapailusuhde, ei oikea parisuhde lainkaan, koska emme asu yhdessä. En tiedä miksi ihmisiä kummastuttaa ajatus, että joku voi olla sitoutuneessa ja rakastavassa suhteessa, vaikka eivät saman katon alla koko ajan asukaan. Ehkä se heijastaa jotain heidän omia pelkoja. Ennakkoluuloja ja ehkä jotain joustamattomia parisuhdemalleja.
Sen tosin kommentoin vielä, että en tiedä kuinka monella sen uusperheen perustamisessa painaa ihan taloudelliset syyt. Tämä on kallis maa elää ja asua. Minä ja kumppanini olemme molemmat hyvätuloisia ja meillä on varaa pitää kahta taloa ja autoa, mutta eihän se kaikille aina ole vaihtoehto.
Lasten isäkään ei muuten ole perustanut uusperhettä. Hänkin on jo vuosia seurustellut lapsettoman naisen kanssa, mutta omat asunnot heilläkin on edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noin pidä ajatella. Vaan siten, että eivät ole mitään sisaruksia, vaan kämppiksiä. Että asut nykyään kimppakämpässä, jossa sinulla on oma huone, ja muut ovat yhteistä aluetta.
Eli ei ole kotia ollenkaan.
Toki lapselle tehdään koti, mutta aikuisem pitää asennoitua kimppakämppäajatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ainakin tulevat hyvin toimeen keskenään. Kiitos vain huolenpidosta.
Niinhän sä luulet, etkä halua edes muuta nähdä kuin idyllisen uusperheen, jossa kaikki on yhtä onnellisia kuin äiti, jolla on taas vakipano.
Siis sua ahdistaa se, että saan seksiä nykyään?:D
Lapset voi hyvin. Meillä molemmilla oli yksi lapsi, kun suhteeseen alettiin. Yhteisiä ei ole ollenkaan. Lapsilla on asiat hyvin, koulussa menee hyvin, on kavereita, harrastukset, vietetään yhdessä paljon aikaa, matkustellaan. Ei käytöshäiriöitä, ei kouluongelmia.
Parisuhdekin kiitos vain voi oikein hyvin.
Kyllä ne ongelmat sieltä vielä alkaa.
Milloin ne ongelmat alkaa? Mä oon jo yli kolmekymppinen (kahden) uusioperheen kasvatti ja ihan kivasti on mennyt elämä. Kaikkiin perheiden aikuisiin hyvät välit ja bonuksena vielä omilla lapsilla tuplamäärä ihania rakastavia isovanhempia ❤️
Ja tiedän paljon ydinperheiden lapsia joilla on paljon enemmän ongelmia. Mutta ne ei tietenkään johdu sitten perheestä, toisin kuin kaikki uusioperheiden lasten ongelmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapset ainakin tulevat hyvin toimeen keskenään. Kiitos vain huolenpidosta.
Niinhän sä luulet, etkä halua edes muuta nähdä kuin idyllisen uusperheen, jossa kaikki on yhtä onnellisia kuin äiti, jolla on taas vakipano.
Siis sua ahdistaa se, että saan seksiä nykyään?:D
Lapset voi hyvin. Meillä molemmilla oli yksi lapsi, kun suhteeseen alettiin. Yhteisiä ei ole ollenkaan. Lapsilla on asiat hyvin, koulussa menee hyvin, on kavereita, harrastukset, vietetään yhdessä paljon aikaa, matkustellaan. Ei käytöshäiriöitä, ei kouluongelmia.
Parisuhdekin kiitos vain voi oikein hyvin.
Kyllä ne ongelmat sieltä vielä alkaa.
Milloin ne ongelmat alkaa? Mä oon jo yli kolmekymppinen (kahden) uusioperheen kasvatti ja ihan kivasti on mennyt elämä. Kaikkiin perheiden aikuisiin hyvät välit ja bonuksena vielä omilla lapsilla tuplamäärä ihania rakastavia isovanhempia ❤️
Ja tiedän paljon ydinperheiden lapsia joilla on paljon enemmän ongelmia. Mutta ne ei tietenkään johdu sitten perheestä, toisin kuin kaikki uusioperheiden lasten ongelmat?
On niin helppo laittaa ongelmat uusperheen syyksi. Syynä on usein mt-ongelmat, persoonallisuushäiriöt tai yleinen kusipäisyys, joilla ei ole mitään tekemistä uusperheen kanssa. Samat ongelmat olisivat myös uusperheessä.
Tunnen yhden uusperheen, jonka kaksi narsistista ihmistä on perustanut. Juu, lapsilla on ongelmia, mutta syynä ei ole uusperhe. Samanlaisia kusipäitä olivat yh:nakin.
Vierailija kirjoitti:
Olin 8v, kun äitipuoli ja 13v tyttärensä muutti meille. Minun huoneeni annettiin tälle uusiosiskolle, minä jouduin asumaan olohuoneeseen kirjahyllyn rajaamalle alueelle. Veli menetti oman huoneensa hänkin, äitipuoli tarvitsi yritykselleen toimiston ja niin veli muutti takkahuoneeseen (jossa muuten oli 5 ovea...). Jälkeenpäin sain tietää, että talo oli siinä vaiheessa kuolinpesän eli puoliksi myös meidän lasten.
En koskaan pitänyt uusisiskoa sisaruksena, enemmänkin henkilönä, joka vei meiltä asioita pois eli isän aikaa, meidän tavaroitamme jne.
Muutin kotoa 16v iässä, en ole sen jälkeen ollut missään tekemisissä äitipuolen tai uusisiskon kanssa. Veljellä sama juttu. Isä käy luonani joskus kahvilla, äitipuolta en edes kutsu.
Olisin ollut äärettömän onnellinen, jos isä ei olisi suostunut tuohon jo muinaiseen yhteenmuuttoonvaan ajatellut ensin meitä lapsia.
Tuo kertoo siitä että et ole isälle niin tärkeä että häntä olisi sun asiat tai huone kiinnostanut, uusi nainen on tärkeämpi. Ja se on ihan oikein.
Kerrot ettet kutsu isäsi naista sun luo mutta tiedätkö mitä, ei häntä varmasti kyllä vois vähempää kiinnostaa edes tulla.
Mekin hankkiuduttiin eroon miehen vajaasta tenavasta kun se oli 16 ja en todellakaan mene sen henkilön asuntoon saati päästä sitä omaani kun olen paikalla. Ei tosin mieskään ole sitä tänne kutsunut kertaakaan, hyvä että pysyy loitolla, mies näkee sitä joskus mutta on selvää että paljon enemmän miestä kiinnostaa suhde minun kanssani. Näin se vaan usein elämässä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 8v, kun äitipuoli ja 13v tyttärensä muutti meille. Minun huoneeni annettiin tälle uusiosiskolle, minä jouduin asumaan olohuoneeseen kirjahyllyn rajaamalle alueelle. Veli menetti oman huoneensa hänkin, äitipuoli tarvitsi yritykselleen toimiston ja niin veli muutti takkahuoneeseen (jossa muuten oli 5 ovea...). Jälkeenpäin sain tietää, että talo oli siinä vaiheessa kuolinpesän eli puoliksi myös meidän lasten.
En koskaan pitänyt uusisiskoa sisaruksena, enemmänkin henkilönä, joka vei meiltä asioita pois eli isän aikaa, meidän tavaroitamme jne.
Muutin kotoa 16v iässä, en ole sen jälkeen ollut missään tekemisissä äitipuolen tai uusisiskon kanssa. Veljellä sama juttu. Isä käy luonani joskus kahvilla, äitipuolta en edes kutsu.
Olisin ollut äärettömän onnellinen, jos isä ei olisi suostunut tuohon jo muinaiseen yhteenmuuttoonvaan ajatellut ensin meitä lapsia.
Tuo kertoo siitä että et ole isälle niin tärkeä että häntä olisi sun asiat tai huone kiinnostanut, uusi nainen on tärkeämpi. Ja se on ihan oikein.
Kerrot ettet kutsu isäsi naista sun luo mutta tiedätkö mitä, ei häntä varmasti kyllä vois vähempää kiinnostaa edes tulla.
Mekin hankkiuduttiin eroon miehen vajaasta tenavasta kun se oli 16 ja en todellakaan mene sen henkilön asuntoon saati päästä sitä omaani kun olen paikalla. Ei tosin mieskään ole sitä tänne kutsunut kertaakaan, hyvä että pysyy loitolla, mies näkee sitä joskus mutta on selvää että paljon enemmän miestä kiinnostaa suhde minun kanssani. Näin se vaan usein elämässä menee.
Siinä on kyllä vakka kantensa löytänyt eikä ihme että tästä puusta pudonnut hedelmä "vajaa" on.
Voin kuvitella. Sitä säädön määrää...
Se määrittelemätön paha olo kasvaa hiljaa sisällä, nuorena sitä kaikkea ei tajua eikä osaa sanoittaa. Mutta viimeistään 40 vuotiaana se osuu viimeistään tuulettimeen.
Uusioperheet on aina hirveitä, älkää tehkö sitä virhettä. Talo täynnä sekalaista sakkia, teennäisyyttä ja aikuiset vain odottaa koska ylimääräisistä pääsee eroon.
Olipa taas yleistys. Mulla on ihana isäpuoli ja olen itse poikapuoleni kanssa hyvissä väleissä
Yhtä ällöä se olisi myös ydinperheessa.