Saako lapsesi itse päättää osallistuuko hän kouluaikana uskonnollisiin tilaisuuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai, eikös ev.lut kirkon jäsenet osallistu noihin automaattisesti?

Niin, jos lapsi on liitetty kirkkoon mielipidettä kysymättä, niin pitää antaa oikeus erota mikäli niin haluaa. 

Tietenkin lapsi on liitetty kirkkoon mielipidettä kysymättä, luuletko useankin 2-kuisen osaavan sanoa kantansa?

Ja millä perustella pitää antaa oikeus erota? Ei tarvitse.

Sääli sinun lapsiasi. 

Perustele, millä lailla heitä käy sääliksi? Minun käy sääliksi näitä lapsia, joilta kysytään ”haluatko osallistua joulukirkkoon”? Tietenkään lapsi ei halua. Sillä laill hänen sivistyksestään jää sekin osa-alue puuttumaan, tyhmistyy vain, koska mitään ei viitti tehdä. En ollenkaan ymmärrä, miksi joulukirkkoon osallistuvaa lasta pitäisi sääliä? Kerrohan, koska varmaan olet taitava argumentoimaan, koska osaat ajatella niin itsenäisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Koululaisjumalanpalvelukset ovat ihan oikeita jumalanpalveluksia.

Juu, ja niissä voi olla mukana ihan sivistysmielessä. Siis kulttuurisen sivistyksen.

Miksiköhän niitä lapsia ei viedä vaikka moskeijaan rukoilemaan ja ”sivistymään”?

Se ei ole osa suomalaista kulttuuria ja sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Olen kyllä korkeakoulutettu ja tulen sivistyneestä perheestä, mutta en silti pidä uskontoa kulttuurisena asiana. Uskontoja saa ja pitää opettaa ilmiönä koska niillä on ollut yhteiskunnallinen historiallinen vaikutus. En kuitenkaan rationalistina ihmisenä ole sitä mieltä että näillä uskomuksilla on sijaa ihmiskunnan tulevaisuudessa. Kristilliset tilaisuudet ovat uskontokunnan sisäisiä asioita eikä koulua pidä siihen sekoittaa. 

Et siis tule tarpeeksi korkean sivistyksen perheestä, vaan vanhempasi ovat selkeästikin olleet luokkakiipijöitä. Korkean sivistyksen suvuissa uskonto on neutraali kulttuurinen asia, johon ei sotketa kommunismia tai muitakaan mielenvikaisten aatteita. Itse en usko kristinuskon opetuksiin, siis että ne ihmeet on tosiasioita ja että jumala tuomitsee jne.

Kuulun silti kirkkoon ja halusin traditionaaliset ristiäiset yms.

Epäilen vahvasti yhteiskuntaluokkani ja vanhempieni luokan olevan omaasi korkeampi, mutta näin netissä sitä on aika turha yrittää vertailla. Sanoisin kuintenkin että mielipiteesi pohjaa heikkoon itsetuntoon, jota pyrit siten pönkittämään omaa arvoasi korostamalla. Uskonto ei ole neutraali asia ja olen muuten oikeistolainen kuten vanhempani ja heidän vanhempansa olivat. Nyky yhteiskunta ei enää vaadi kirkkoon kuulumista ja hyvä niin. Sinulla on vanhentunut käsitys uskonnon yhteiskunnallisesta asemasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Koululaisjumalanpalvelukset ovat ihan oikeita jumalanpalveluksia.

Juu, ja niissä voi olla mukana ihan sivistysmielessä. Siis kulttuurisen sivistyksen.

Miksiköhän niitä lapsia ei viedä vaikka moskeijaan rukoilemaan ja ”sivistymään”?

Tämä kysymys osoittaa hyvin sen, millä tasolla sen kodin sivistys onkaan ollut, mistä tämä kysyjä tulee. Ei ymmärrä, mitä kuuluu suomalaiseen kulttuuriin.

Alakouluikäinen on aika pieni päättämään tuollaisia asioita. Paljolti menee vanhempien vastuulla.

Meillä mennyt ussan mukanaan ja halusivat rippikouluun.

Itse ajattelen, että uskonkin opetukseen osallistuminen on tätä

Meidän kulttuuria. Tätä kulttuuriamme on myös olla osallistumatta.

En ole mikään harras uskovainen vaan ihan tällainen tavallinen. Tieto eri uskonnoista on ollut ihan antoisaa.

Eihän siellä mitää palvontaa harjoiteta vaan ihan opitaan asioita. Kyllä uskontotunneilla käyvät tietävät, että osa oppilaista ei käy ussan tunneilla vaan et:ssä.

Eri uskonnot on osa tätä kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Eihän se, että käyt elämänkatsomustiedossa, tarkoita että et saisi oppia eri uskonnoista. Tai ainakin se olisi älytöntä elää ilman tietoa muusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Olen kyllä korkeakoulutettu ja tulen sivistyneestä perheestä, mutta en silti pidä uskontoa kulttuurisena asiana. Uskontoja saa ja pitää opettaa ilmiönä koska niillä on ollut yhteiskunnallinen historiallinen vaikutus. En kuitenkaan rationalistina ihmisenä ole sitä mieltä että näillä uskomuksilla on sijaa ihmiskunnan tulevaisuudessa. Kristilliset tilaisuudet ovat uskontokunnan sisäisiä asioita eikä koulua pidä siihen sekoittaa. 

Et siis tule tarpeeksi korkean sivistyksen perheestä, vaan vanhempasi ovat selkeästikin olleet luokkakiipijöitä. Korkean sivistyksen suvuissa uskonto on neutraali kulttuurinen asia, johon ei sotketa kommunismia tai muitakaan mielenvikaisten aatteita. Itse en usko kristinuskon opetuksiin, siis että ne ihmeet on tosiasioita ja että jumala tuomitsee jne.

Kuulun silti kirkkoon ja halusin traditionaaliset ristiäiset yms.

Epäilen vahvasti yhteiskuntaluokkani ja vanhempieni luokan olevan omaasi korkeampi, mutta näin netissä sitä on aika turha yrittää vertailla. Sanoisin kuintenkin että mielipiteesi pohjaa heikkoon itsetuntoon, jota pyrit siten pönkittämään omaa arvoasi korostamalla. Uskonto ei ole neutraali asia ja olen muuten oikeistolainen kuten vanhempani ja heidän vanhempansa olivat. Nyky yhteiskunta ei enää vaadi kirkkoon kuulumista ja hyvä niin. Sinulla on vanhentunut käsitys uskonnon yhteiskunnallisesta asemasta. 

No, ei se voi olla korkeampi, ja yhteiskunta ei vaadikaan kirkkoon kuulumista kyse on yhteiskuntaa kovemmista arvoista, ihmisten henkilökohtaisista arvoista. Se, joka menee yhteiskunnan tasolle tässä on lähempänä tavallista ja vähemmän sivistynyttä kansaa, kuin ne, jotka pysyvät mukana kulttuurisista syistä.

Uskontotunnithan ovat Suomessa tunnustuksettomia. Uskontoa ei nimen omaan saa harjoittaa uskonnon tunnilla. Kouluaikana voidaan myös järjestää tilaisuuksia, joissa uskontoa harjoitetaan. Mm. koululaisjumalanpalvelukset ovat sellaisia tilaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Olen kyllä korkeakoulutettu ja tulen sivistyneestä perheestä, mutta en silti pidä uskontoa kulttuurisena asiana. Uskontoja saa ja pitää opettaa ilmiönä koska niillä on ollut yhteiskunnallinen historiallinen vaikutus. En kuitenkaan rationalistina ihmisenä ole sitä mieltä että näillä uskomuksilla on sijaa ihmiskunnan tulevaisuudessa. Kristilliset tilaisuudet ovat uskontokunnan sisäisiä asioita eikä koulua pidä siihen sekoittaa. 

Et siis tule tarpeeksi korkean sivistyksen perheestä, vaan vanhempasi ovat selkeästikin olleet luokkakiipijöitä. Korkean sivistyksen suvuissa uskonto on neutraali kulttuurinen asia, johon ei sotketa kommunismia tai muitakaan mielenvikaisten aatteita. Itse en usko kristinuskon opetuksiin, siis että ne ihmeet on tosiasioita ja että jumala tuomitsee jne.

Kuulun silti kirkkoon ja halusin traditionaaliset ristiäiset yms.

Epäilen vahvasti yhteiskuntaluokkani ja vanhempieni luokan olevan omaasi korkeampi, mutta näin netissä sitä on aika turha yrittää vertailla. Sanoisin kuintenkin että mielipiteesi pohjaa heikkoon itsetuntoon, jota pyrit siten pönkittämään omaa arvoasi korostamalla. Uskonto ei ole neutraali asia ja olen muuten oikeistolainen kuten vanhempani ja heidän vanhempansa olivat. Nyky yhteiskunta ei enää vaadi kirkkoon kuulumista ja hyvä niin. Sinulla on vanhentunut käsitys uskonnon yhteiskunnallisesta asemasta. 

Juuri tuo, että perustelet asioita yhteiskunnan vaatimuksilla osoittaa sen, ettet kuulu kovin korkealle yhteiskunnassa. Ne, jotka ovat korkeimpana, eivät katso mitä yhteiskunta haluaa tai mikä siellä on ok. Heillehän yhteiskunnan kansastuminen on yleisen sivistystason laskua ja siis vastenmielistä.

Osallistuu, ei ole tullut puheeksikaan ettei osallistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei halua palvoa uskomuksia, niin mielestäni se on hänen oikeutensa, eikä vanhempien tai koulun pidä pakottaa. Ja tietysti sama toisin päin.

Uskonnonopetus ja kristilliset tilaisuudet koulussa ovat ennemminkin kulttuurinen asia kouluissa, niillä ei ole mitään tekemistä uskomusten palvonnan kanssa. Veikkaanpa, että vanhempiesi sivistystaso ei ole kovin korkealta kotoisin.

Epäsivistyneet eivät kykene ottamaan uskontoa kulttuurisena asiana, vaan luulevat olevansa kovinkin ihmeellisiä erottuaan kirkosta.

Olen kyllä korkeakoulutettu ja tulen sivistyneestä perheestä, mutta en silti pidä uskontoa kulttuurisena asiana. Uskontoja saa ja pitää opettaa ilmiönä koska niillä on ollut yhteiskunnallinen historiallinen vaikutus. En kuitenkaan rationalistina ihmisenä ole sitä mieltä että näillä uskomuksilla on sijaa ihmiskunnan tulevaisuudessa. Kristilliset tilaisuudet ovat uskontokunnan sisäisiä asioita eikä koulua pidä siihen sekoittaa. 

Et siis tule tarpeeksi korkean sivistyksen perheestä, vaan vanhempasi ovat selkeästikin olleet luokkakiipijöitä. Korkean sivistyksen suvuissa uskonto on neutraali kulttuurinen asia, johon ei sotketa kommunismia tai muitakaan mielenvikaisten aatteita. Itse en usko kristinuskon opetuksiin, siis että ne ihmeet on tosiasioita ja että jumala tuomitsee jne.

Kuulun silti kirkkoon ja halusin traditionaaliset ristiäiset yms.

Epäilen vahvasti yhteiskuntaluokkani ja vanhempieni luokan olevan omaasi korkeampi, mutta näin netissä sitä on aika turha yrittää vertailla. Sanoisin kuintenkin että mielipiteesi pohjaa heikkoon itsetuntoon, jota pyrit siten pönkittämään omaa arvoasi korostamalla. Uskonto ei ole neutraali asia ja olen muuten oikeistolainen kuten vanhempani ja heidän vanhempansa olivat. Nyky yhteiskunta ei enää vaadi kirkkoon kuulumista ja hyvä niin. Sinulla on vanhentunut käsitys uskonnon yhteiskunnallisesta asemasta. 

Juuri tuo, että perustelet asioita yhteiskunnan vaatimuksilla osoittaa sen, ettet kuulu kovin korkealle yhteiskunnassa. Ne, jotka ovat korkeimpana, eivät katso mitä yhteiskunta haluaa tai mikä siellä on ok. Heillehän yhteiskunnan kansastuminen on yleisen sivistystason laskua ja siis vastenmielistä.

Itsekään en ole tippaakaan uskonnollinen, mutta minua ainakin oksettaa se, miten yhteiskunnassa nykyisin saa äänensä esille yhä sivistymättömämpi aines. Siis mä en vastusta sitä, ymmärrän, että se on luonnon vastavoima eliitille ja se on väistämättömyys, mutta itse en pidä siitä. Minua ällöttää, että kaikenlaiset sivistymättömät p*skiaiset leviävät täällä, eivätkä viitsi edes kirkkoon kuulua.

Utta heidän kohdallaan pitää ymmärtää se, että kirkko ei ole heille samaa ylhäisyyttä, mitä se on eliitille. Kauniita ristiäisiä, kauniita puitteita ja kauniita ajatuksia.

Uskonnollisiin tilaisuuksiin ja uskonnon harjoittamiseen ei ole koulujen oppilaiden pakko osallistua, ei edes lapsen. Ja tämä on riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu, Tästä syystä kouluissa ei saa esimerkiksi keskusradioista pitää uskonnollisia aamunavauksia, jollei ole mahdollista järjestää sellaista tilaa, johon keskusradion ääni ei kuulu. Jopa ihan ykkösluokkalaisella on oikeus olla osallistumatta uskonnolliseen toimintaan, vaikka vanhemmat olisivat sanoneet että osallistuu kyllä. Melko harvassa koulussa tätä säännöstä noudatetaan, mutta näin sen kuuluisi mennä.

”Yhteiskunta ei vaadi” onko matalammalta tulevan epäsivistyneen ihmisen kannanottoa tyypillisempää kuultu!

Fakta kirjoitti:

Uskonnollisiin tilaisuuksiin ja uskonnon harjoittamiseen ei ole koulujen oppilaiden pakko osallistua, ei edes lapsen. Ja tämä on riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu, Tästä syystä kouluissa ei saa esimerkiksi keskusradioista pitää uskonnollisia aamunavauksia, jollei ole mahdollista järjestää sellaista tilaa, johon keskusradion ääni ei kuulu. Jopa ihan ykkösluokkalaisella on oikeus olla osallistumatta uskonnolliseen toimintaan, vaikka vanhemmat olisivat sanoneet että osallistuu kyllä. Melko harvassa koulussa tätä säännöstä noudatetaan, mutta näin sen kuuluisi mennä.

Aika hauska, mä en ole edes tiennyt tätä. Ja lapset 12 ja 14-v. Olen ajatellut, että koska ovat ev.lut, niin onko tuossa nyt muka varaa valita! Mutta kai koulut koittaa asian vaimentaa, eihän siellä joulukirkon penkissäkään taas muuten olisi kuin ihan pari hassua oppilasta. Huokaus.

Mielestäni AIVAN tyhmää pelleilyä. Jos on ev.lut, miksi asiaa enää kysellään?!

Vierailija kirjoitti:

Totta kai, kun hän ilmaisee mielipiteensä. Itse olen ateisti, mutta jos lapseni ilmottaisi haluavansa esimerkiksi rippileirille, niin sitten hän menisi. Ei ole minun asiani kasvattaa lasta minun uskomusteni mukaan, vaan vain antaa lapselle eväät elämää varten. Puoluekantansa ja mahdollisen uskontonsa saa valita ihan omien arvojensa mukaan. 

Juuri näin. Olen syntynyt uskonnottomana, lapseni myös. Hänellä on vapaus valita. Oli v. Lut uskontotunnilla aluksi, jo 1lk halusi vaihtaa elämänkatsomustietoon, sai vaihtaa. Olen avoimesti kertonut omat ajatukset ja selittänyt miksi uskonto usein ihmisille on tärkeää. Kertonut aina myös jos on ollut kiinnostunut, eri uskontojen piirteistä. Me vietetään joulut ja pääsiäiset suomalaisen tavan mukaan ja aina kerron miten liittyy ev. Lut. Uskontoon.

Vierailija kirjoitti:

Fakta kirjoitti:

Uskonnollisiin tilaisuuksiin ja uskonnon harjoittamiseen ei ole koulujen oppilaiden pakko osallistua, ei edes lapsen. Ja tämä on riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu, Tästä syystä kouluissa ei saa esimerkiksi keskusradioista pitää uskonnollisia aamunavauksia, jollei ole mahdollista järjestää sellaista tilaa, johon keskusradion ääni ei kuulu. Jopa ihan ykkösluokkalaisella on oikeus olla osallistumatta uskonnolliseen toimintaan, vaikka vanhemmat olisivat sanoneet että osallistuu kyllä. Melko harvassa koulussa tätä säännöstä noudatetaan, mutta näin sen kuuluisi mennä.

Aika hauska, mä en ole edes tiennyt tätä. Ja lapset 12 ja 14-v. Olen ajatellut, että koska ovat ev.lut, niin onko tuossa nyt muka varaa valita! Mutta kai koulut koittaa asian vaimentaa, eihän siellä joulukirkon penkissäkään taas muuten olisi kuin ihan pari hassua oppilasta. Huokaus.

Mielestäni AIVAN tyhmää pelleilyä. Jos on ev.lut, miksi asiaa enää kysellään?!

Jos vanhempi on päättänyt 2kk lapsen kohdalla hänen olevan evlut, onko hän sitä oikeasti vielä 15v ikäisenä?

Minun piti käydä koulussa kaikki kirkot ja vihasin sydämeni pohjasta sitä uskontopaskan tuputusta.

Tietenkään en kuunnellut mitä liperilasse hölisi vaan keskityin kavereitten kanssa johonkin ihan muuhun.

Luonnollisesti olen eronnut kirkosta eikä lapsiakaan se touhu kiinnosta. (Yksi heistä meni kyllä rippileirille koska kaveritkin menivät enkä tietenkään sitä estänyt. Hah! Nytpä ette pääsekään sanomaan että tuputan omaa näkökantaani lapsille väkisin. Ja se teistä muutamaa harmittaa... )

Uskonto on ihmiskunnan syöpä.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai, kun hän ilmaisee mielipiteensä. Itse olen ateisti, mutta jos lapseni ilmottaisi haluavansa esimerkiksi rippileirille, niin sitten hän menisi. Ei ole minun asiani kasvattaa lasta minun uskomusteni mukaan, vaan vain antaa lapselle eväät elämää varten. Puoluekantansa ja mahdollisen uskontonsa saa valita ihan omien arvojensa mukaan. 

Rippileiri ei liity kouluun. Eiköhän tässä lähinnä tarkoitettu esim kirkossa käymistä koulun kanssa joulunaikaan, tai ihan uskonnostunteja. Ei koulussa mitään varsinaisesti sen enempää uskonnosllista harrasteta. Koulun uskonto on ihan yleissivistävää, ja ainakin minä ajattelen että siihen on osallistuttava jotta edes voi sitten tietää mitä se uskonto tarkoittaa ja pitää sisällään. Miten sitä muuten voi päättää omaa vakaumustaankaan jos ei ole mistään saanut edes perustietoa siitä mistä on kyse?

Oma lapseni halusi erota kirkosta jo alakoulun aikana koska koki uskontotunnit vastenmielisiksi ja halusi vaihtaa elämänkatsomustietoon. Vaihtaa ei voinut ellei eronnut kirkosta.

Ja kyllä meidän lähikoulussa on jumalanpalvelukset olleet pakollista kouluaikaa kaikille ev.lut-oppilaille, ei ole voinut omin luvin jäädä pois. Tai näin asia on esitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai, kun hän ilmaisee mielipiteensä. Itse olen ateisti, mutta jos lapseni ilmottaisi haluavansa esimerkiksi rippileirille, niin sitten hän menisi. Ei ole minun asiani kasvattaa lasta minun uskomusteni mukaan, vaan vain antaa lapselle eväät elämää varten. Puoluekantansa ja mahdollisen uskontonsa saa valita ihan omien arvojensa mukaan. 

Rippileiri ei liity kouluun. Eiköhän tässä lähinnä tarkoitettu esim kirkossa käymistä koulun kanssa joulunaikaan, tai ihan uskonnostunteja. Ei koulussa mitään varsinaisesti sen enempää uskonnosllista harrasteta. Koulun uskonto on ihan yleissivistävää, ja ainakin minä ajattelen että siihen on osallistuttava jotta edes voi sitten tietää mitä se uskonto tarkoittaa ja pitää sisällään. Miten sitä muuten voi päättää omaa vakaumustaankaan jos ei ole mistään saanut edes perustietoa siitä mistä on kyse?

Työskentelen toisen asteen koulutuksessa ja vielä 2019 järjestettiin ev.lut. joulukirkko. Ei ortodoksi, islam, hindu tjs. muita uskonnollisia juhlia. Siis ei mitään perustietoa muista uskonnoista. Eli ei kukaan meidän opiskelijoista saanut koululta perustietoa esim. wiccoista. Vain ja ainoastaan lutkuista.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai, eikös ev.lut kirkon jäsenet osallistu noihin automaattisesti?

Ei osallistu. Ue-tunneille osallistuvat kyllä, mutta se ei ole uskonnon harjoittamista. Niiden tuntejen opetussuunnitelma ei ole uskonnon harjoittamista. Suurin osa tunneista kävisi ihan kaikille, ei ole sidoksissa uskontoon.

Jokaista uskonnollista tilaisuutta (esim. juuri ne koululaisjumalanpalvelukset) ennen pitää kysyä huoltajilta (lapsi saa toki kertoa mielipidettään) osallistuuko oppilas siihen vai vaihtoehtoiseen ohjelmaan. Tämä vaihtoehto-ohjelma on saman pituinen kestoltaan ja yleensä teemaltaan. Siinä ei ole uskonnollista sisältöä. Sen voi pitää kuka vain. Aina kaikki vanhemmat eivät vastaa näihin kyselyihin, silloin lapsi menee oman opetusryhmänsä mukaiseen tilaisuuteen. T. Ope