Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jättäisitkö puolisosi heti jos pettäisi yhdenkin kerran
Kommentit (117)
Meidän parisuhteemme päättyisi siihen yhteen kertaan. Vaikka haluaisin antaa anteeksi, niin varmasti kuitenkin tuntisin sellaista inhoa ja kuvotusta, ettei mikään läheisyys tai seksi enää onnistuisi. Kämppiksinä voisimme jatkaa jonkin aikaa käytännön syistä ja kavereiksi varmaan jäätäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kyllä. Saisin "kunnon" syyn lähteä ja elää omaa elämääni niinkuin haluan.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jättäisi. Mitä sitten jos paneskelee toisia, ei se siitä kulu. Enkä kyttää tekemisiään/ menemisiään.
Ei teidän välillä sitten kyllä rakkautta ole, ainakaan parisuhderakkautta jos on ihan ok osoittaa fyysistä rakkautta muita kohtaan. Ja kaikkea muutakin, hän saa sanoa toisille naisille että rakastaa, saa suunnitella tulevaisuutta, saa istua sohvalla katsomassa telkkaria toisen kainalossa...Eli saa olla parisuhteessa vaikka kuinka monen kanssa?
Mikä on se juttu miksi olette yhdessä?
En ole jättänyt, mutta kyllä siitä vuosikausien helvetin voi saada aikeen.
Mielestäni näiden nuorten kannaisi palata oitis, kun tavoitevll
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jättäisi. Mitä sitten jos paneskelee toisia, ei se siitä kulu. Enkä kyttää tekemisiään/ menemisiään.
Ei teidän välillä sitten kyllä rakkautta ole, ainakaan parisuhderakkautta jos on ihan ok osoittaa fyysistä rakkautta muita kohtaan. Ja kaikkea muutakin, hän saa sanoa toisille naisille että rakastaa, saa suunnitella tulevaisuutta, saa istua sohvalla katsomassa telkkaria toisen kainalossa...Eli saa olla parisuhteessa vaikka kuinka monen kanssa?
Mikä on se juttu miksi olette yhdessä?
Sinulla on aika lapsellinen ja ahdasmielinen käsitys rakkaudesta. Minäkin olen yksiavioisessa liitossa enkä antaisi uskottomuutta anteeksi, mutta minulla ei sentään ole sellaista jumalakompleksista harhaa että minun käsitykseni rakkaudesta ja minun tapani rakastaa olisi se ainoa oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kyllä. Tunnen itseni niin hyvin, että en kykenisi anteeksiantoon.
Sama. Lisäksi katkeroituisin ja vttuilisin asiasta joka välissä. Joten ero olisi ainoa mahdollinen vaihtoehto.
Kuin myös. En kykenisi kunnioittamaan miestä enää ja kunnioituksen puute tuhoaisi suhteen. Joten turha edes yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku jo totesi, pettäminen on valinta. Pettäjä valitsee toisen henkilön oman puolisonsa sijaan. Pettäjä ei kunnioita puolisoaan paskan vertaa, ei välitä hänen tunteistaan eikä suhteesta. Pettäjä on valmis riskeeraamaan parisuhteensa panon takia. Tai vielä törkeämpänä vaihtoehtona, pyörittää sivusuhdetta.
Olen monesti todennut, ettei mun kanssa ole kenenkään pakko olla. Jos toisen syli kiinnostaa, en asetu tielle. Se on vaan sitten parempi olla varma asiastaan koska pettäjä lentää pihalle välittömästi. Anteeksi voi joku päivä antaa mutta kun kunnioitus ja luottamus on menetetty, ei suhteella oikein ole perustaa. Mä olen oman osani pettäjiä nähnyt. Sanoo mitä sanoo, kertaan ei jää. Turha mun itseäni sellasen kanssa kiusata. Ja edelleen, pakko ei ole kenenkään mun kanssa olla.
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen olisi 100% todiste siitä että hän ei rakasta minua, ehkä on jopa valehdellut kaikki nämä 21 vuotta. Joten miksi ihmeessä jatkaisin miehen kanssa joka ei rakasta minua? Varsinkin kun olen ollut hellyyden ja seksin puutteessa kaikki nämä vuodet kun hän ei jaksa tai saa aikaan. Ei tuo mies niin mahtava kämppis ole että ilman rakkautta kattelisin.
Miehellä oli sanojensa mukaan kahden vuoden suhde ja oli lähdössä liitostamme tämän naisen mukaan kun lapsemme lähteneet opiskelemaan. Sain hänen päänsä käännytettyä ja jatkoimme yhdessä mielestäni vahingosta viisastuneena ja toisiamme tukien. Toisesta naisesta en enää kuullut, ei lähipiirin tuttu. Myöhemmin tietooni on tullut muuta kautta että sivusuhde oli paljon pidempi, katkonainen jopa kymmenen vuoden ajan. En uskalla tästä puhua ja keikuttaa venettä kun kerran sain tahtoni läpi, 55+ vuotiaita ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäisin. En tarvitse miestä mitenkään välttämättä. Jos hän noin tekisi, valitsisin mielelläni eron. Aivan viileän rauhallisesti.
Varmaan yrittäisin antaa anteeksi, koska hyvää ja uskollista parisuhdetta on takana kohta 30 vuotta. Mutta kyllä se tuskaa tuottaisi ja mitenhän seksi enää sujuisi sen tiedon jälkeen minulta. Saattaisi itku tulla halun sijaan... No varmaan saisin vähän aikaa kaiken mitä haluan, esim seurakoiran itselleni, kun puoliso joutuisi hyvittämään tekoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei seksi niin pyhä asia ole että sen takia jättäisin.
Seksi=rakkaus, joten kyllä se on. Ja pettäminen muutenkin... petos on rikos monessa asiassa, jos on sovittu että toisten kanssa ei rakastella niin jos sen sopimuksen pettää ei ole mitään parisuhdetta enää olemassakaan. Sen kanssa rakastellaan jota rakastetaan.
En koska minä en ole mies. Jos hän makaisi naisten kanssa niin olisi eri asia. Lisäksi tiedän että hänellä on muita seksisuhteita joten ei tee salaa. Lisäksi vaikuttaahan sekin että itselläkin muita ja puolestaan naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exiä en jättänyt. Nykyisen luultavasti kyllä ihan siksi että meidän suhteen pohja katoaisi. Exieni kanssa ei ollut näin paljon tunteita pelissä.
En jättänyt. Enkä sitä seuraavillakaan. Mutta nyt en kyllä enää jaksa, seuraavasta saa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yrittäisin antaa anteeksi, koska hyvää ja uskollista parisuhdetta on takana kohta 30 vuotta. Mutta kyllä se tuskaa tuottaisi ja mitenhän seksi enää sujuisi sen tiedon jälkeen minulta. Saattaisi itku tulla halun sijaan... No varmaan saisin vähän aikaa kaiken mitä haluan, esim seurakoiran itselleni, kun puoliso joutuisi hyvittämään tekoaan.
Uskoisitko pettämisen jälkeen että takana on 30 uskollista vuotta myös hänen puoleltaan? Miten uskottavaa on että yks kaks 30 vuoden jälkeen, vanhana ukkona pettäisi? Sen ikäisillä ei yleensä edes ole niin kauheasti enää seksihaluja, joten kyse olisi vähintäänkin jonkinlaisesta suhteesta siihen toiseen, molemminpuolista ihastusta, jopa rakkautta, joka on saanut vanhan nuortumaan...
Jos tunteita mukana, niin jättäisin. Miksi edes haluaisin jatkaa, jos tunteita jotain muuta ihmistä kohtaan? Mutta jos yhden illan juttu tuntemattoman kanssa, voisin antaa anteeksi.
En ole jättänyt. Yli 30v suhde. Kasvettiin nuoresta yhteen ja seksikumppanit/deittailut jäivät molemmilla vähään. Minulla naisena oli kovin naivi suhtautuminen elämään. Ajattelin ettei vieraissa vaan käydä. Piste.
Mies on käynyt maksullisissa ja nettideiteillä. Parinvaihtoakin yhden kerran kokeiltiin yhteisellä sopimuksella. Noista salatuista ja myöhemmin julkitulleista/tunnustetuista seksikokeiluista tuli noin 3 -4 vuoden helvetti. Kävin terapiassa ja olin aivan murtunut. Olin henkisesti lyöty niin monella tavalla. Nyt on "jo" etäisyyttä asiaan syntynyt. Annan anteeksi, mutta en koskaan unohda.
Välillä haaveilen uudesta ja luotettavammasta rakkaudesta, mutta pahoin pelkään, ettei sellaisia miehiä ole ja varsinkaan sellaisia, joiden kanssa arki sujuisi niin hyvin kuin nyt.
Tekikö uskottomuus suhteestamme kylmän ja seksittömän? Ei tehnyt. Seksiä on ollut aina ja on edelleen. Osaamme edelleen myös rakastaa toisiamme. Mutta tulee toki aikoja, jolloin puin haavoja, joita tuo miehen pelleily aiheutti.
Joo. Kyllä jättäisin. Itselläkin on markkina-arvoa ja en ansaitse sellaista kumppania.
Alue: Aihe vapaa
Pettäminen olisi 100% todiste siitä että hän ei rakasta minua, ehkä on jopa valehdellut kaikki nämä 21 vuotta. Joten miksi ihmeessä jatkaisin miehen kanssa joka ei rakasta minua? Varsinkin kun olen ollut hellyyden ja seksin puutteessa kaikki nämä vuodet kun hän ei jaksa tai saa aikaan. Ei tuo mies niin mahtava kämppis ole että ilman rakkautta kattelisin.