Puolison puhelimen tutkiminen
Puoliso on liikkuvassa työssä, jossa tapaa jatkuvasti vastakkaisen sukupuolen edustajia. Nyt kesän aikana hänen käytöksensä on alkanut muuttua ja työpäivätkin ovat olleet hiukan pidempiä. Ja varsinkin puhelinkäyttäytyminen on erilaista. Tekstareita satelee tiuhaan ja niihin vastaillaan. Aikaisemmin yleensä aina hän kertoi kuka viestitteli ja mitä, esim. kaveri pyytelee kylään jne. mutta nyt viestittelystä ei mainita sanallakaan. En ole koskaan ollut utelias enkä mustasukkainen, mutta kun minuun on huomiota riittänyt viime aikoina vähemmän, on tullut mieleen että pitäisikö minun salaa tutkia hänen puhelimensa viestit? Tiedän, että jos vain kysyn asiasta häneltä suoraan ei hän vain vähättelisi asiaa.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhelimesta jäi mullakin kiinni.Käytös muuttui kanssa ja tiesin, että jotain meneillään. Lasketaanko pettämiseksi, jos on noin 2½ kk soitellut toisen naisen kanssa lähes päivittäin? Tiedän, että puheaiheet olleet hyvin arkisia mm. urheilu, päivän uutisaiheet. Multa salaa kuitenkin. Tavanneet eivät ole. Sanoi, että juttelu toisen kanssa oli vaan niin kivaa ja vei mukanaan, kun yhteisiä kiinnostuksen aiheita löytyi. Lopetti siihen, kun sain tietää.
Kuulostaa kaveruudelta. Toki outoa että salassa.
Kuulostaa pettämiseltä. Kaverisuhteita ei ole mitään syytä salata puolisolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahempi vaan pienempi rikos, korjaan.
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.
Se on ihan sama kunhan totuus tulee esiin ja pettäjästä pääsee eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
En nyt väittänytkään että epäily olisi aina turha tai perusteeton.
Joskus se on ihan perusteltu, niinkuin nyt ilmeisesti sinun tapauksessasi on käynyt.Toin nyt vaan esiin sen tosiseikan, että obsessioksi asti ei kannata mustasukkaisuutta ja näitä epäilyjä kehittää, koska ”liukkaimmat kalat” livahtaa verkosta, oli se kuinka tiheäsilmäinen hyvänsä...
Liukkaimmatkin kalat tekevät jossain vaiheessa virheen, koska kuvittelevat olevansa voittamattomia. Petos paljastuu aina. Aina.
Niin? Eli ei ole mitään syytä tutkia toisen puhelinta, koska petos paljastuu aina.
Itse ajattelen niin, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Meillä on molemmilla kaikki laitteet salasanan takana ja luottamus perustuu ihan muihin asioihin kuin tietosuojan rikkomiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahempi vaan pienempi rikos, korjaan.
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.
Se on ihan sama kunhan totuus tulee esiin ja pettäjästä pääsee eroon.
Onko sekin ihan sama, kun totuus, että pettämistä ei tapahtunutkaan, tulee esiin ja ei-pettäjästä pääsee eroon? Siitähän tässä nyt on kyse.
Lapsi katsoi isänsä tabletilta Seikkailija Doraa ja tuli sitten sanomaan että painoi jostain kohdin vahingossa ja kuva katkesi, noh minä sitten katsoin kuinka saa ohjelman takas pyörimään ja ei ollutkaan muuta ongelmaa kun pause nappia lapsi painanut. Huomasin samalla kuitenkin Messenger pallon ilmestyneen yläreunaan ja kun näytti pallon kuvassa minulle ei tutulta naiselta, klikkasin auki, jolloin löysin kuukausi tolkulla kestäneet salaiset mese keskustelut naispuolisen työkaverinsa kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Yleensä kuitenkin pettää, jos toinen sellaista alkaa epäilemään. Ei kukaan epäile ellei käytös ole muuttunut tai tavoista poiketa yllättävästi. Luottamus menee myös epäillessä kun toinen ei tee mitään häviyttääkseen näitä epäilyjä vaan jatkaa salamyhkäistä toimintaansa. Silloin on syytäkin erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahempi vaan pienempi rikos, korjaan.
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.
Se on ihan sama kunhan totuus tulee esiin ja pettäjästä pääsee eroon.
Onko sekin ihan sama, kun totuus, että pettämistä ei tapahtunutkaan, tulee esiin ja ei-pettäjästä pääsee eroon? Siitähän tässä nyt on kyse.
On. Silloin kun puhelin on puolijumala, ei suhteesta tule mitään ihmisen kanssa. Voi jatkaa virtuaalielämäänsä miten tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Yleensä kuitenkin pettää, jos toinen sellaista alkaa epäilemään. Ei kukaan epäile ellei käytös ole muuttunut tai tavoista poiketa yllättävästi. Luottamus menee myös epäillessä kun toinen ei tee mitään häviyttääkseen näitä epäilyjä vaan jatkaa salamyhkäistä toimintaansa. Silloin on syytäkin erota.
Silloin voi erota suoraan syyllistymättä laittomuuksiin ja toisen loukkaamiseen sekä kolmansien osapuolten oikeuksien loukkaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahempi vaan pienempi rikos, korjaan.
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.
Se on ihan sama kunhan totuus tulee esiin ja pettäjästä pääsee eroon.
Onko sekin ihan sama, kun totuus, että pettämistä ei tapahtunutkaan, tulee esiin ja ei-pettäjästä pääsee eroon? Siitähän tässä nyt on kyse.
On. Silloin kun puhelin on puolijumala, ei suhteesta tule mitään ihmisen kanssa. Voi jatkaa virtuaalielämäänsä miten tahtoo.
Et taida olla ihmissuhdeihmisiä alkuunkaan. Kannattaa todellakin erota tai pysyä erossa kaikista tuolla asenteella.
Aikuinen poikani vastaa hyvin harvoin viesteihini, vastaa kun asiasta kysyn että lukee muka viestit vasta myöhällä nukkumaan mennessään. Enkä tavallisesti edes kirjoita kun viestin pari / viikko. En joka päivä kuin jotkut vanhemmat. Tullut pelko mieleen että tyttöystävänsä poistaa viestit puhumatta mitään ja poika ei kehtaa puhua asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
En nyt väittänytkään että epäily olisi aina turha tai perusteeton.
Joskus se on ihan perusteltu, niinkuin nyt ilmeisesti sinun tapauksessasi on käynyt.Toin nyt vaan esiin sen tosiseikan, että obsessioksi asti ei kannata mustasukkaisuutta ja näitä epäilyjä kehittää, koska ”liukkaimmat kalat” livahtaa verkosta, oli se kuinka tiheäsilmäinen hyvänsä...
Liukkaimmatkin kalat tekevät jossain vaiheessa virheen, koska kuvittelevat olevansa voittamattomia. Petos paljastuu aina. Aina.
Niin? Eli ei ole mitään syytä tutkia toisen puhelinta, koska petos paljastuu aina.
Itse ajattelen niin, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Meillä on molemmilla kaikki laitteet salasanan takana ja luottamus perustuu ihan muihin asioihin kuin tietosuojan rikkomiseen.
Teillä niin, meillä ei. Kaikki laitteet ja puhelimet on koko perheen yhteisessä käytössä kaikkien sormenjäljillä. Itse ajattelen niin, että en voisi katsoa puolisoani silmiin jos tarkoituksellisesti kusettaisin häntä. Kaikillahan moraalia ei ole ja hyvä että sellaiset ihmiset eivät koskaan kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Yleensä kuitenkin pettää, jos toinen sellaista alkaa epäilemään. Ei kukaan epäile ellei käytös ole muuttunut tai tavoista poiketa yllättävästi. Luottamus menee myös epäillessä kun toinen ei tee mitään häviyttääkseen näitä epäilyjä vaan jatkaa salamyhkäistä toimintaansa. Silloin on syytäkin erota.
Eli jos toinen epäilee, niin yleensä seon aiheellista. Siispä ei ole mitään syytä tutkia laitteita vaan kannattaa erota ilman, että alentuu tekemään rikoksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahempi vaan pienempi rikos, korjaan.
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.
Se on ihan sama kunhan totuus tulee esiin ja pettäjästä pääsee eroon.
Onko sekin ihan sama, kun totuus, että pettämistä ei tapahtunutkaan, tulee esiin ja ei-pettäjästä pääsee eroon? Siitähän tässä nyt on kyse.
On. Silloin kun puhelin on puolijumala, ei suhteesta tule mitään ihmisen kanssa. Voi jatkaa virtuaalielämäänsä miten tahtoo.
Et taida olla ihmissuhdeihmisiä alkuunkaan. Kannattaa todellakin erota tai pysyä erossa kaikista tuolla asenteella.
27 vuotta tässä viimeisimmässä parisuhteessa. Puhelimella soitetaan tai lähetetään viesti silloin kun on asiaa. Se ei ole elämän koko sisältö ja kasvanut käteen kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Yleensä kuitenkin pettää, jos toinen sellaista alkaa epäilemään. Ei kukaan epäile ellei käytös ole muuttunut tai tavoista poiketa yllättävästi. Luottamus menee myös epäillessä kun toinen ei tee mitään häviyttääkseen näitä epäilyjä vaan jatkaa salamyhkäistä toimintaansa. Silloin on syytäkin erota.
Eli jos toinen epäilee, niin yleensä seon aiheellista. Siispä ei ole mitään syytä tutkia laitteita vaan kannattaa erota ilman, että alentuu tekemään rikoksen.
Tee sä miten haluat. Varoittele samalla myös ylinopeutta ajavia rikosseuraamuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
En nyt väittänytkään että epäily olisi aina turha tai perusteeton.
Joskus se on ihan perusteltu, niinkuin nyt ilmeisesti sinun tapauksessasi on käynyt.Toin nyt vaan esiin sen tosiseikan, että obsessioksi asti ei kannata mustasukkaisuutta ja näitä epäilyjä kehittää, koska ”liukkaimmat kalat” livahtaa verkosta, oli se kuinka tiheäsilmäinen hyvänsä...
Liukkaimmatkin kalat tekevät jossain vaiheessa virheen, koska kuvittelevat olevansa voittamattomia. Petos paljastuu aina. Aina.
Niin? Eli ei ole mitään syytä tutkia toisen puhelinta, koska petos paljastuu aina.
Itse ajattelen niin, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Meillä on molemmilla kaikki laitteet salasanan takana ja luottamus perustuu ihan muihin asioihin kuin tietosuojan rikkomiseen.
Teillä niin, meillä ei. Kaikki laitteet ja puhelimet on koko perheen yhteisessä käytössä kaikkien sormenjäljillä. Itse ajattelen niin, että en voisi katsoa puolisoani silmiin jos tarkoituksellisesti kusettaisin häntä. Kaikillahan moraalia ei ole ja hyvä että sellaiset ihmiset eivät koskaan kohtaa.
En minäkään kuseta puolisoani. Jos teille sopii pitää kaikki laitteet kaikkien käytössä niin fine, kunhan vaan myös ystävänne ovat siitä tietoisia. Meillä oikeus yksityisyyteen ei häviä vain sen takia, että olemme parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
Tuskin täällä nyt juuri SINUSTA on puhunut. Mutta kootut vertaistarinat tuottavat nyt seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Puoliso epäilee pettämistä ja ratsaa kännykän, jolloin tapahtuu jompi kumpi seuraavista
A) löytyy todisteet, epäilty rikkoi luottamuksen -> epäilijä ottaa eron.
B) epäily oli aiheeton ja epäilijä rikkoi luottamuksen -> epäilty ottaa eron.Jos haluatte eron suurella varmuudella, kännykän ratsaaminen luvatta ja kiinni jääminen siitä on satavarma konsti riippumatta oliko petetty vai ei. Take your chance...
Tottakai pettäjästä halutaan eroon. Mitä muutakaan? Muutenkaan epäluotettavan oloinen ketku valehtelija ja salailija ei ole mies minua varten. Parempiakin löytyy.
Niin, ja tottakai mustasukkaisesta tietomurtajastakin halutaan eroon. Sitähän juuri sanoin. Kännykän ratsaus on omiaan laukaisemaan sen eron riippumatta siitä, pettikö toinen vai ei. A tai B. Ymmärsitkö jo?
Sehän on hyvä. Miten se on muuten mustasukkaisuutta kun toinen pettää ja toinen epäilee sitä? Sehän on ihan perusteellinen epäily silloin.
Silloin kun toinen ei petä, epäily ei ole perusteltu, mutta voi johtaa silti eroon, koska epäilijä pettää luottamuksen. Ymmärrätkö, että luottamus menee ja ero voi seurata tuossa tilanteessa joka tapauksessa, olipa toinen pettänyt tai ei. Puhelimen ratsaaja tekee siis tietoisen päätöksen tuhota luottamus. Ei epäilty, vaan epäilijä.
Yleensä kuitenkin pettää, jos toinen sellaista alkaa epäilemään. Ei kukaan epäile ellei käytös ole muuttunut tai tavoista poiketa yllättävästi. Luottamus menee myös epäillessä kun toinen ei tee mitään häviyttääkseen näitä epäilyjä vaan jatkaa salamyhkäistä toimintaansa. Silloin on syytäkin erota.
Silloin voi erota suoraan syyllistymättä laittomuuksiin ja toisen loukkaamiseen sekä kolmansien osapuolten oikeuksien loukkaamiseen.
Jokainen viesti joka lähtee puhelimesta, on yleistä riistaa. Älä koskaan kirjoita mitään sellaista mitä et halua kenenkään nähtäväksi. Se ei ole sen jälkeen lähettäjän käsissä, kuka viestin näkee ja missä tilanteessa. Luulisi jo hölmöimmänkin tämän ymmärtävän. Tämä toki helpottaa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
En nyt väittänytkään että epäily olisi aina turha tai perusteeton.
Joskus se on ihan perusteltu, niinkuin nyt ilmeisesti sinun tapauksessasi on käynyt.Toin nyt vaan esiin sen tosiseikan, että obsessioksi asti ei kannata mustasukkaisuutta ja näitä epäilyjä kehittää, koska ”liukkaimmat kalat” livahtaa verkosta, oli se kuinka tiheäsilmäinen hyvänsä...
Liukkaimmatkin kalat tekevät jossain vaiheessa virheen, koska kuvittelevat olevansa voittamattomia. Petos paljastuu aina. Aina.
Niin? Eli ei ole mitään syytä tutkia toisen puhelinta, koska petos paljastuu aina.
Itse ajattelen niin, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Meillä on molemmilla kaikki laitteet salasanan takana ja luottamus perustuu ihan muihin asioihin kuin tietosuojan rikkomiseen.
Teillä niin, meillä ei. Kaikki laitteet ja puhelimet on koko perheen yhteisessä käytössä kaikkien sormenjäljillä. Itse ajattelen niin, että en voisi katsoa puolisoani silmiin jos tarkoituksellisesti kusettaisin häntä. Kaikillahan moraalia ei ole ja hyvä että sellaiset ihmiset eivät koskaan kohtaa.
En minäkään kuseta puolisoani. Jos teille sopii pitää kaikki laitteet kaikkien käytössä niin fine, kunhan vaan myös ystävänne ovat siitä tietoisia. Meillä oikeus yksityisyyteen ei häviä vain sen takia, että olemme parisuhteessa.
Ei meilläkään yksityisyys häviä. Ei ole tarvetta lukea puolison viestejä, koska hän ei anna aihetta sellaiseen. Tarvittaessa voisin toki näin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilin, seurailin tilannetta vähän aikaa, lopulta kysyin suoraan. Ei tunnustanut. Ratsasin puhelimen, näin todisteet ja erosin. Noin. En epäillyt, ollut mustasukkainen tai vainoharhainen turhaan kuten kaksi edellistä pettäjää viesteissään yrittää maalailla.
En nyt väittänytkään että epäily olisi aina turha tai perusteeton.
Joskus se on ihan perusteltu, niinkuin nyt ilmeisesti sinun tapauksessasi on käynyt.Toin nyt vaan esiin sen tosiseikan, että obsessioksi asti ei kannata mustasukkaisuutta ja näitä epäilyjä kehittää, koska ”liukkaimmat kalat” livahtaa verkosta, oli se kuinka tiheäsilmäinen hyvänsä...
Liukkaimmatkin kalat tekevät jossain vaiheessa virheen, koska kuvittelevat olevansa voittamattomia. Petos paljastuu aina. Aina.
Niin? Eli ei ole mitään syytä tutkia toisen puhelinta, koska petos paljastuu aina.
Itse ajattelen niin, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Meillä on molemmilla kaikki laitteet salasanan takana ja luottamus perustuu ihan muihin asioihin kuin tietosuojan rikkomiseen.
Teillä niin, meillä ei. Kaikki laitteet ja puhelimet on koko perheen yhteisessä käytössä kaikkien sormenjäljillä. Itse ajattelen niin, että en voisi katsoa puolisoani silmiin jos tarkoituksellisesti kusettaisin häntä. Kaikillahan moraalia ei ole ja hyvä että sellaiset ihmiset eivät koskaan kohtaa.
En minäkään kuseta puolisoani. Jos teille sopii pitää kaikki laitteet kaikkien käytössä niin fine, kunhan vaan myös ystävänne ovat siitä tietoisia. Meillä oikeus yksityisyyteen ei häviä vain sen takia, että olemme parisuhteessa.
Ei meilläkään yksityisyys häviä. Ei ole tarvetta lukea puolison viestejä, koska hän ei anna aihetta sellaiseen. Tarvittaessa voisin toki näin tehdä.
Tarvittaessa voisit lukea puolison viestit. Miksi ja miten sellainen tarve voisi syntyä?
Jos tarkkoja ollaan, niin vain viestintäsalaisuuden rikkominen on rikos. Ei valehteleminen eikä pettäminen.